SOTAMARSALKKA MANNERHEIM OLI SOTARIKOLLINEN!

Tässä uusnatseille tyypillinen mielipide.

" Ikävää se kun jotkut älykääpiöt ovat tehneet m-heimista palvontansa kohteen ja käyvät nuolemassa äijän patsaan jalustaa ja sitä jopa kyynelillään kastellen. "


Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen kieltäytymällä Hitlerin vaatimuksesta jatkaa hyökkäystä kohti Leningradia. Jos Suomi olisi jatkanut hyökkäystään Rajajoella ja Aunuksessa, Leningradin kohtalo olisi kirjoitettu saksalaisin lausein dokumentteihin. Ihmekkös siinä, jos uusnatseja nyt vituttaa.

Mannnerheim kielsi muiden kuin linjojen takana tavattujen sabotöörien välittömän teloittamisen. Joukot alkoivat kuitenkin kostaa punaisten jo marraskuussa aloittamia murhia.

Mannerheim asetti tällöin kenttäoikeuksia selvittämään asioita. Esimerkiksi ennen Tampereen operaatioita hän kielsi sotavankien teloitukset.

Todelliset syylliset teloituksiin olivat punaisten johtajat, jotka eivät millään tavalla puuttuneet jo marraskuussa alkaneisiin ja kiihtyvästi jatkuneisiiin teloituksiin. Ne muuttuivat helmikuussa joukkomurhiksi ja jatkuivat sodan loppuun.

Marskin suuri teko kirjoitti:

Tässä uusnatseille tyypillinen mielipide.

" Ikävää se kun jotkut älykääpiöt ovat tehneet m-heimista palvontansa kohteen ja käyvät nuolemassa äijän patsaan jalustaa ja sitä jopa kyynelillään kastellen. "


Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen kieltäytymällä Hitlerin vaatimuksesta jatkaa hyökkäystä kohti Leningradia. Jos Suomi olisi jatkanut hyökkäystään Rajajoella ja Aunuksessa, Leningradin kohtalo olisi kirjoitettu saksalaisin lausein dokumentteihin. Ihmekkös siinä, jos uusnatseja nyt vituttaa.

-----Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen ----

Ukon sympatiat olivat vanhan kotimaan puolella sillä kymmenet tuhannet suomalaiset eivät armahdusta saaneet vaan pantiin piikkilankojen taa kuolemaan. Mutta onneksi vallanpitäjät Suomessa vaihtuivat ja leireillä ehti kuolla "vain" tuollaiset 12 000 henkeä. Aika nopea tahti parissa kuukaudessa, nopeampi jopa kuin natsien keskitysleireillä.

Candida pro causa ense candido eli kaikki Fasaanit miekkaa kiillottamassa!

Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin. Suomen kielen taito oli mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet.

"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."

Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.

"Minä kiitä teittä"

Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."

Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.

Vuonna 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."






http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.


Kekkosen vuoden 1945 sanoin: Tuollaiset on jo Balkanilla ammuttu

Fasaanijahdissa kirjoitti:

Candida pro causa ense candido eli kaikki Fasaanit miekkaa kiillottamassa!

Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin. Suomen kielen taito oli mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet.

"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."

Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.

"Minä kiitä teittä"

Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."

Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.

Vuonna 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."






http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.


Kekkosen vuoden 1945 sanoin: Tuollaiset on jo Balkanilla ammuttu

Nimimerkki fasaanijahdissa "tiedoissa" ei oikeastaan ole mitään uutta tai ihmeellistä.

Esimerkiksi Mannerheimin kuuluisa "ammutaan paikalla käsky",on tiedetty jo kauan.

Filosofian tohtori Marko Tikan väitöskirja Kenttäoikeudet julkaistiin vuonna 2004.

Teos käsittelee valkoisten ja punaisten kenttäoikeuksia Vapaussodassa.

Kyseisessä teoksessa on alkuperäisessä muodossa tämä Mannerheimin "ammutaan paikalla"-käsky ja sen eri tulkinnat.

Myös punaisten kenttäoikeudet (toverioikeudet)ja niiden toiminta Vapaussodassa yms..,käsitellään teoksessa erittäin tarkasti.

Tämä Marko Tikan teos Kenttäoikeudet löytyy kirjastoista,elleivät äv-retardit ole saaneet sitä sensuroitua.

Olen itsekin lukenut kyseisen teoksen ja voin suositella sitä asioista kiinnostuneille.

Toinen kiinnostava teos on Mirja Turusen histoiateos "Veripellot".

Se käsittelee punaisten terrroria Kymenlaaksossa Vapaussodan aikana.

Kolmas hyvin dokumetoitu teos Vapausodan tapahtmista on Heikki Ylikankaan teos "Tie Tampereelle".

1930-luvulla Suomessa julkaistiin mielenkiintoinen Suomen historiaa käsittelevä kirjasarja "Suomen kansan aikakirjat".

Niissä käydään läpi myös Vapaussota sekä valkoisten että punaisten näkökulmasta.

Sotien jälkeen vuonna 1945 Suomen vasemmiston ja neukkujen ansiosta Suomeen tuli kirja,-historia,-patsas ja karttasensuuri.

Tätä sensuuria,jona aikana mm.Vapaussodan historia punertui,kesti aina siihen asti kun neukkulassa alkoin avoimuuden kausi Gorbatsovin aikana.

Fasaanijahdissa kirjoitti:

Candida pro causa ense candido eli kaikki Fasaanit miekkaa kiillottamassa!

Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin. Suomen kielen taito oli mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet.

"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."

Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.

"Minä kiitä teittä"

Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."

Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.

Vuonna 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."






http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.


Kekkosen vuoden 1945 sanoin: Tuollaiset on jo Balkanilla ammuttu

"Päivää Lahtipojat" kohtalolla sattaapi olla joskus hieman kieroutunut huumorintaju...

ABCD- kirjoitti:

Nimimerkki fasaanijahdissa "tiedoissa" ei oikeastaan ole mitään uutta tai ihmeellistä.

Esimerkiksi Mannerheimin kuuluisa "ammutaan paikalla käsky",on tiedetty jo kauan.

Filosofian tohtori Marko Tikan väitöskirja Kenttäoikeudet julkaistiin vuonna 2004.

Teos käsittelee valkoisten ja punaisten kenttäoikeuksia Vapaussodassa.

Kyseisessä teoksessa on alkuperäisessä muodossa tämä Mannerheimin "ammutaan paikalla"-käsky ja sen eri tulkinnat.

Myös punaisten kenttäoikeudet (toverioikeudet)ja niiden toiminta Vapaussodassa yms..,käsitellään teoksessa erittäin tarkasti.

Tämä Marko Tikan teos Kenttäoikeudet löytyy kirjastoista,elleivät äv-retardit ole saaneet sitä sensuroitua.

Olen itsekin lukenut kyseisen teoksen ja voin suositella sitä asioista kiinnostuneille.

Toinen kiinnostava teos on Mirja Turusen histoiateos "Veripellot".

Se käsittelee punaisten terrroria Kymenlaaksossa Vapaussodan aikana.

Kolmas hyvin dokumetoitu teos Vapausodan tapahtmista on Heikki Ylikankaan teos "Tie Tampereelle".

1930-luvulla Suomessa julkaistiin mielenkiintoinen Suomen historiaa käsittelevä kirjasarja "Suomen kansan aikakirjat".

Niissä käydään läpi myös Vapaussota sekä valkoisten että punaisten näkökulmasta.

Sotien jälkeen vuonna 1945 Suomen vasemmiston ja neukkujen ansiosta Suomeen tuli kirja,-historia,-patsas ja karttasensuuri.

Tätä sensuuria,jona aikana mm.Vapaussodan historia punertui,kesti aina siihen asti kun neukkulassa alkoin avoimuuden kausi Gorbatsovin aikana.

>>Nimimerkki fasaanijahdissa "tiedoissa" ei oikeastaan ole mitään uutta tai ihmeellistä.

Esimerkiksi Mannerheimin kuuluisa "ammutaan paikalla käsky",on tiedetty jo kauan.

Filosofian tohtori Marko Tikan väitöskirja Kenttäoikeudet julkaistiin vuonna 2004.

Marskin suuri teko kirjoitti:

Tässä uusnatseille tyypillinen mielipide.

" Ikävää se kun jotkut älykääpiöt ovat tehneet m-heimista palvontansa kohteen ja käyvät nuolemassa äijän patsaan jalustaa ja sitä jopa kyynelillään kastellen. "


Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen kieltäytymällä Hitlerin vaatimuksesta jatkaa hyökkäystä kohti Leningradia. Jos Suomi olisi jatkanut hyökkäystään Rajajoella ja Aunuksessa, Leningradin kohtalo olisi kirjoitettu saksalaisin lausein dokumentteihin. Ihmekkös siinä, jos uusnatseja nyt vituttaa.

"Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen kieltäytymällä Hitlerin vaatimuksesta jatkaa hyökkäystä kohti Leningradia."

Suomalaisten hyökkäys Leningradia vastaan olisi tuottanut suuria tappioita eikä se muutenkaan olisi ollut sotilaallisesti tarkoituksenmukainen: olisihan saksalais-suomalainen "kädenlyönti Syvärillä" taannut koko kaupungin ja sitä puolustaneen voimaryhmän kukistumisen muutenkin. Suomi noudatti Barbarossa-suunnitelmaa ainakin syys-lokakuuhun 1941 saakka. Saksa vain epäonnistui omassa osuudessaan, jolloin suomalaiset alkoivat tehdä siitä johtopäätöksiä Saksan lopullisista mahdollisuuksista lyödä Neuvostoliitto. Ehkä Mannerheim realiteettien ihmisenä ymmärsi jo tuossa vaiheessa, että suomalaisten v:n 1941 uhkapeli Suur-Suomen luomiseksi oli sitonut maan suursodan häviäjään. Siitä lähtien hän muutti politiikkaansa.

Tämä on totta kirjoitti:

Mannnerheim kielsi muiden kuin linjojen takana tavattujen sabotöörien välittömän teloittamisen. Joukot alkoivat kuitenkin kostaa punaisten jo marraskuussa aloittamia murhia.

Mannerheim asetti tällöin kenttäoikeuksia selvittämään asioita. Esimerkiksi ennen Tampereen operaatioita hän kielsi sotavankien teloitukset.

Todelliset syylliset teloituksiin olivat punaisten johtajat, jotka eivät millään tavalla puuttuneet jo marraskuussa alkaneisiin ja kiihtyvästi jatkuneisiiin teloituksiin. Ne muuttuivat helmikuussa joukkomurhiksi ja jatkuivat sodan loppuun.

"Mannnerheim kielsi muiden kuin linjojen takana tavattujen sabotöörien välittömän teloittamisen."

Hyvin laaja termi, joka saattoi tarkoittaa mitä tahansa - ja tarkoittikin, paikallisten päälliköiden harkinnan mukaan.

"Esimerkiksi ennen Tampereen operaatioita hän kielsi sotavankien teloitukset."

Mutta "sabotöörejähän" ei tarvinnut ottaa "sotavangeiksi".

"Todelliset syylliset teloituksiin olivat punaisten johtajat, jotka eivät millään tavalla puuttuneet jo marraskuussa alkaneisiin ja kiihtyvästi jatkuneisiiin teloituksiin."

Nyt sekoitat itse teloitukset ja murhat.

Noin ylipäänsä: kaikissa sodissa voittaja puolustelee julmuuksiaan ja joukkoterroriaan hävinneiden syyllisyydellä. Hävinneet ovat aina väärässä.

Fasaanijahdissa kirjoitti:

Candida pro causa ense candido eli kaikki Fasaanit miekkaa kiillottamassa!

Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin. Suomen kielen taito oli mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet.

"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."

Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.

"Minä kiitä teittä"

Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."

Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.

Vuonna 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."






http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.


Kekkosen vuoden 1945 sanoin: Tuollaiset on jo Balkanilla ammuttu

MANNERHEIM ANTOI OIKEAN PÄIVÄKÄSKYN

Marskin suuri teko kirjoitti:

Tässä uusnatseille tyypillinen mielipide.

" Ikävää se kun jotkut älykääpiöt ovat tehneet m-heimista palvontansa kohteen ja käyvät nuolemassa äijän patsaan jalustaa ja sitä jopa kyynelillään kastellen. "


Miljoonat Leningradilaiset saivat Mannerheimiltä armahduksen osakseen kieltäytymällä Hitlerin vaatimuksesta jatkaa hyökkäystä kohti Leningradia. Jos Suomi olisi jatkanut hyökkäystään Rajajoella ja Aunuksessa, Leningradin kohtalo olisi kirjoitettu saksalaisin lausein dokumentteihin. Ihmekkös siinä, jos uusnatseja nyt vituttaa.

BOLSEVIK VOIVAT PÄÄSTÄÄ MITÄ THANSA SUUSTAAN...VALHEITA JA RÄKÄÄÄ

ILMEISESTI EI TELOITTANUT ISOVANHEMPIASI KUN YKSI BOLSEVIKKI

ON VIELÄ JÄLJELLÄ

Tämä on totta kirjoitti:

Mannnerheim kielsi muiden kuin linjojen takana tavattujen sabotöörien välittömän teloittamisen. Joukot alkoivat kuitenkin kostaa punaisten jo marraskuussa aloittamia murhia.

Mannerheim asetti tällöin kenttäoikeuksia selvittämään asioita. Esimerkiksi ennen Tampereen operaatioita hän kielsi sotavankien teloitukset.

Todelliset syylliset teloituksiin olivat punaisten johtajat, jotka eivät millään tavalla puuttuneet jo marraskuussa alkaneisiin ja kiihtyvästi jatkuneisiiin teloituksiin. Ne muuttuivat helmikuussa joukkomurhiksi ja jatkuivat sodan loppuun.

Olet oikeassa ja tuplasti väärässä.

Totta: Mannerheim "ammutaan paikalla" -käskyssään helmikuun lopulla kielsi vankien ampumisen. Poikkeuksena paikan päällä tavatut sabotöörit. Kielto ei estänyt paikallisia suojeluskuntia mm. Joensuussa ampumasta heti käskyä seuranneena päivänä jo kolme viikkoa aiemmin pidätettyjä värtsiläläisvankeja. Ammutaan paikalla -käskyä sovellettiin siis luovasti ja takautuvasti Mannerheimin nimenomaista käskyä tahallaan väärin tulkiten.

Kun jääkärijohtoinen osasto huhtikuussa teloitti Joensuun Siilaisilla 99 venäläistä sotavankia, oli se ilmeinen provokaatio saksalaismielisiltä jääkäreiltä "ryssänupseeri" Mannerheimia vastaan. Samanlaiseksi voi luonnehtia Viipurin valtauksen jälkeiset venäläissiviilien murhat. Avoimen ryssävihaisella teolla haluttiin pilata Mannerheimin suhteet myös Venäjän valkoisiin, joita marski pitkään haaveili auttavansa.

Punaisten johtajien niskaan ei valkoisten tekemiä laittomia teloituksia puolestaan voi laittaa. Kukin vastatkoon itse tekemistään rikoksista. Kuten punaisella puolella tosi tarkkaan kävikin.

MAAILMAN SUURIN JOUKKOMURHAAJA,,,
'
GRUUSIALAINEN VUORISTOROSVO JOSIF DZUGASVILI STALIN

Ihan vaan tiedoksi niille jotka eivät vielä ole asiasta tietoisia,niin Mainilan laukaukset ammuttiin NKVD:n toimesta.

Venäläisten historiatutkijoiden neuvosarkistoista löytämien asiakirjojen mukaan Andrei Zdanov,Stalinin luottomies,alkoi suunnittelemaan Mainilan provokaatiota jo heinäkuussa 1939.

Zdanovin laatimissa luonnostelmissa esiintyy myös sana Rastrell,joka tarkoittaa kiväärikaliberisten aseiden tulta erityisesti ampumalla suoritetuissa teloituksissa.

On arvioitu,että kivääreitä suunniteltiin alussa käytettäväksi,ja alueelta aiottiin todellakin löytää ruumiita.

Zdanov päätyi lopulta,ei tykkien vaan kranaatinheittimien käyttöön.

NKWD:n erikoisryhmä,kymmenen miestä johtajana majuri ja politrukki,ampui 26.11.1939 seitsemän kranaattia kahdella kranaatinheittimellä Mainilan kylään alueelle,joka oli aiemmin tyhjennetty puna-armeijan sotilaista.

Andrei Zdanovin suunnittelema Mainilan provokaatioa sisälsi myös jatkotoimia.Eräs niistä oli Kuusisen kansanhallituksen perustaminen Terijoelle.

Andrei Zdanovin suunnitelmissa oli tosin hallituksen perustamispaikaksi alunperin määrätty Käkisalmi mutta kun tie Käkisalmeen ei auennut,oli tyydyttävä Terijokeen.

Jos asia joitain edelleen kiinnostaa,niin ei muuta kuin Venäjälle ja tutkimaan Kremlissä säilytettävää NKP:n keskusarkistoja (RGASPI).

ABCD- kirjoitti:

Ihan vaan tiedoksi niille jotka eivät vielä ole asiasta tietoisia,niin Mainilan laukaukset ammuttiin NKVD:n toimesta.

Venäläisten historiatutkijoiden neuvosarkistoista löytämien asiakirjojen mukaan Andrei Zdanov,Stalinin luottomies,alkoi suunnittelemaan Mainilan provokaatiota jo heinäkuussa 1939.

Zdanovin laatimissa luonnostelmissa esiintyy myös sana Rastrell,joka tarkoittaa kiväärikaliberisten aseiden tulta erityisesti ampumalla suoritetuissa teloituksissa.

On arvioitu,että kivääreitä suunniteltiin alussa käytettäväksi,ja alueelta aiottiin todellakin löytää ruumiita.

Zdanov päätyi lopulta,ei tykkien vaan kranaatinheittimien käyttöön.

NKWD:n erikoisryhmä,kymmenen miestä johtajana majuri ja politrukki,ampui 26.11.1939 seitsemän kranaattia kahdella kranaatinheittimellä Mainilan kylään alueelle,joka oli aiemmin tyhjennetty puna-armeijan sotilaista.

Andrei Zdanovin suunnittelema Mainilan provokaatioa sisälsi myös jatkotoimia.Eräs niistä oli Kuusisen kansanhallituksen perustaminen Terijoelle.

Andrei Zdanovin suunnitelmissa oli tosin hallituksen perustamispaikaksi alunperin määrätty Käkisalmi mutta kun tie Käkisalmeen ei auennut,oli tyydyttävä Terijokeen.

Jos asia joitain edelleen kiinnostaa,niin ei muuta kuin Venäjälle ja tutkimaan Kremlissä säilytettävää NKP:n keskusarkistoja (RGASPI).

ja tietosi on suojeluskuntalaisen perseestä?

uoli kirjoitti:

ja tietosi on suojeluskuntalaisen perseestä?

aivan oikeat. Molotov mm. kleltäytyi Suomen esittämästä tutkimuksesta. NL:n syyllisyyden ovat myöntäneet mm. Jeltsin ja Gorbatsov. Siitä ovat kertoneet mm. jatkosodan aikana saadut sotavangit.

Lisäksi suomalaisten rajavartijoiden havainnot ovat aivan yksiselitteiset. Laukaukset ammuttiin NL:n puolelta.

Malli oli otettu natsien järjestämästä vastaavasta tapauksesta ennen hyökkäystä Puolaan. NL:n oli saatava syy sodanjulistukselle. Hyökkäysjoukot olivat valmiina.

Tiedot ovat kirjoitti:

aivan oikeat. Molotov mm. kleltäytyi Suomen esittämästä tutkimuksesta. NL:n syyllisyyden ovat myöntäneet mm. Jeltsin ja Gorbatsov. Siitä ovat kertoneet mm. jatkosodan aikana saadut sotavangit.

Lisäksi suomalaisten rajavartijoiden havainnot ovat aivan yksiselitteiset. Laukaukset ammuttiin NL:n puolelta.

Malli oli otettu natsien järjestämästä vastaavasta tapauksesta ennen hyökkäystä Puolaan. NL:n oli saatava syy sodanjulistukselle. Hyökkäysjoukot olivat valmiina.

Jatketaanpa aiheesta.

Nyt tosin hieman historiallisen,ja todellisen,takauman kautta ennen vuotta 1939.

Stalinhan,kuten tunnettua,käynnisti "puhdistukset" Neuvostoliitossa 1930-luvulla.

Monen myöhemmin politbyroohon nousseen henkilön ura sai veristä vauhtia näistä puhdistuksista.

He olivat Stalinin oppipoikia.

Eräs heistä oli Nikita Hruhtshov.

Hänen vastuulleen tuli Moskovan puhdistaminen.

Hän onnistui tehtävässään hyvin.

Hän piti myös kiihkeitä puheita sanoen mm: "me nostamme proletaarin miekkamme ja iskemme hengiltä Neuvostoliiton ja kansan viholliset..."

Puheet,ja teot,kantautuivat myös Stalinin korviin.

Moskovan puhdistuksen jälkeen Stalin siirsi Hruhtshovin Ukrainaan vastaamaan Ukrainan puhdistamisesta.

Myöhemmin Hruhtshov pääsi Stalinin lähipiiriin.

Stalinin kuoleman jälkeen hän sitten kohosi myöhemmin Neuvostoliiton johtoon.

Vuonna 1964 Leonid Breznevin johtama klikki syrjäytti Hruhtshovin siirtäen hänet eläkkeelle.

Tämä Leonid Breznev muuten oli vastuussa Viron neuvostomiehityksen jälkeisistä teloituksista ja Viron kansalaisten pakkosiirroista Siperiaan.

Eläkkeellä ollessaan Hruhtshov kirjoitti muistelmansa.

Ne julkaistiin Neuvostoliitossa mutta sensuroituna.

Vasta vuonna 1998 Venäjällä julkaistiin Hruhtshovin muistelmien sensuroimaton painos.

Näissä sensuroimattomissa musitelmissaan Hruhtshov kertoo Talvisodasta seuraavaa:

"Me aloitimme sodan Suomea vastaan vuonna 1939.Virallisesti kerrotaan,että suomalaiset hyökkäsivät kimppuumme,mutta suomalaiset eivät koskaan edes uneksineet sellaisesta.Ei,me hyökkäsimme Suomen kimppuun koska halusimme neuvostoida sen.Mutta kun suomalaiset antoivat meille turpiin,ja lujasti antoivatkin,Stalin lähti rauhan tielle".

Tää korutont' on kertomaa vai mitä?

Mutta näin se vaan on.

Vaikka joku olisi näistäkin asioista eri mieltä niin ei sellaisesta enää käsittääkseni joudu toverioikeuden eteen.

Näin siksi,että punaisten kenttä-eli toverioikeudet kuuluvat Vapaussodan historiaan.

ABCD- kirjoitti:

Jatketaanpa aiheesta.

Nyt tosin hieman historiallisen,ja todellisen,takauman kautta ennen vuotta 1939.

Stalinhan,kuten tunnettua,käynnisti "puhdistukset" Neuvostoliitossa 1930-luvulla.

Monen myöhemmin politbyroohon nousseen henkilön ura sai veristä vauhtia näistä puhdistuksista.

He olivat Stalinin oppipoikia.

Eräs heistä oli Nikita Hruhtshov.

Hänen vastuulleen tuli Moskovan puhdistaminen.

Hän onnistui tehtävässään hyvin.

Hän piti myös kiihkeitä puheita sanoen mm: "me nostamme proletaarin miekkamme ja iskemme hengiltä Neuvostoliiton ja kansan viholliset..."

Puheet,ja teot,kantautuivat myös Stalinin korviin.

Moskovan puhdistuksen jälkeen Stalin siirsi Hruhtshovin Ukrainaan vastaamaan Ukrainan puhdistamisesta.

Myöhemmin Hruhtshov pääsi Stalinin lähipiiriin.

Stalinin kuoleman jälkeen hän sitten kohosi myöhemmin Neuvostoliiton johtoon.

Vuonna 1964 Leonid Breznevin johtama klikki syrjäytti Hruhtshovin siirtäen hänet eläkkeelle.

Tämä Leonid Breznev muuten oli vastuussa Viron neuvostomiehityksen jälkeisistä teloituksista ja Viron kansalaisten pakkosiirroista Siperiaan.

Eläkkeellä ollessaan Hruhtshov kirjoitti muistelmansa.

Ne julkaistiin Neuvostoliitossa mutta sensuroituna.

Vasta vuonna 1998 Venäjällä julkaistiin Hruhtshovin muistelmien sensuroimaton painos.

Näissä sensuroimattomissa musitelmissaan Hruhtshov kertoo Talvisodasta seuraavaa:

"Me aloitimme sodan Suomea vastaan vuonna 1939.Virallisesti kerrotaan,että suomalaiset hyökkäsivät kimppuumme,mutta suomalaiset eivät koskaan edes uneksineet sellaisesta.Ei,me hyökkäsimme Suomen kimppuun koska halusimme neuvostoida sen.Mutta kun suomalaiset antoivat meille turpiin,ja lujasti antoivatkin,Stalin lähti rauhan tielle".

Tää korutont' on kertomaa vai mitä?

Mutta näin se vaan on.

Vaikka joku olisi näistäkin asioista eri mieltä niin ei sellaisesta enää käsittääkseni joudu toverioikeuden eteen.

Näin siksi,että punaisten kenttä-eli toverioikeudet kuuluvat Vapaussodan historiaan.

HRUTSHJEV OLI MM VASTUUSSA KATYNIN JOUKKOMURHASTA JOSSA TELOITETTIIN 25000 PUOLAN ARMEIJAN UPSEERIA

DOSENTTI BÄCKMANIN JUTTUJAKO ??

Käykö kateeksi vai?

Jokainen lukutaitoinen voi löytää kirjastoista,ei pelkästään internetistä,erittäin mielenkiintoisia lähihistoriaa koskevia teoksia.

Niitä ovat kirjoittaneet mm.suomalaiset ,venäläiset ja englantilaiset historioitsijat ja tutkijat alkuperäisiin arkistolähteisiin perustuen.

Koskivat ne sitten vaikka II-maailmansotaa ja niiden tapahtumia.

Suomenkaan lähihistoriaa ei kirjoiteta "uusiksi",sitä ainoastaan täsmennetään ja tuodaan esille asioita joista,erityisesti "vaaran vuosina" 1945-1991 oli Suomessa vaiettu ja jona aikana lähihistoriamme punertui.

Oli sitten kyse vapaus,-talvi,-jatko tai Lapin sodasta.

Tämä Lapin sota oli muuten aluksi pelkkä "syysmanööveri",jota ohjaili kenraali Airo.Hänen yhdyshenkilönsä saksalaisten komentajaan oli evl.Haahti.

Tässä toiminnassa Airo esitteli yhdyshenkilönsä kautta saksalaiset Lapin joukkojen komentajalla suomalaisten "tavoitteet".

Saksan Lapin joukkojen komentaja puolestaan ilmoitti,että he tuhoavat joitain siltoja että suomalaiset olisivat vedota siihen,että eteneminen oli hidastunut tästä syystä.Lisäksi hän informoi Airoa siitä,että mihin saksalaiset olivat milloinkin perääntyneet.

Näin se homma aluksi toimi.Mikäli se olisi voitu suorittaa lopun siten kun Airo ja saksan Lapin joukkojen komentaja alunperin olivat suunnitelleet,ei todellista Lapin sotaa olisi edes tullutkaan.

Mutta Neuvostoliitto pääsi asiasta selville.Niinpä he esittivät suomalaisille uhkavaatimuksen siitä että sotatoimet saksan Lapin joukkoja vastaan on aloitettava vuorokauden kuluessa muuten Puna-Armeija aloittaa hyökkäyksen.

Tämäkin on tosiasiaa niille pienille,vielä tikkaria imeville ja hiekkalaatikoilla sotapelejä leikkiville reppanoille.

ne kehittelevät valeitaan. Mannerheim pelasti ylipäällikkönä Suomen kolmasti. 1918, 1939-40 ja 1944. Hänen johdollaan siirrytiin länsimaiseen demokratiaan 1919.

"Ammutaan paikalla" oli selkeä ohje rintaman takana toimivien sabotöörien tuhoamisesta.

Kommarihomot kirjoitti:

ne kehittelevät valeitaan. Mannerheim pelasti ylipäällikkönä Suomen kolmasti. 1918, 1939-40 ja 1944. Hänen johdollaan siirrytiin länsimaiseen demokratiaan 1919.

"Ammutaan paikalla" oli selkeä ohje rintaman takana toimivien sabotöörien tuhoamisesta.

"Mannerheim pelasti ylipäällikkönä Suomen kolmasti. 1918,"

Mannerheim poisti Suomesta venäläiset joukot ja löi punaisten päävoimat, mutta ei kyennyt estämään Suomen joutumista saksalaismiehitykseen. Punaisten tappio ei taannut Suomen vapautta. Suomi joutui Venäjän etupiiristä Saksan etupiiriin. Vasta Saksan tappio maailmansodassa teki Suomesta varsinaisesti itsenäisen. Siksi puhe "Suomen vapaussodasta" on roskaa.

"Hänen johdollaan siirrytiin länsimaiseen demokratiaan 1919."

Aivan. Edellisenä vuonna sen sijaan oli Svinhufvudin ja Paasikiven johdolla siirrytty kokonaan saksalaisista riippuvaiseen kuningasvaltaan, jonka takana oli ainoastaan tynkäeduskunnan pieni enemmistö eli ehkä neljäsosa kansasta (jos sitäkään - vapaita vaaleja ei joka tapauksessa uskallettu pitää ennen kuin Saksan tappio teki ne välttämättömiksi).

suomessa oli voimassa sotatilalain mukaan kuolemantuomio v.. 1918


ELI KAPINAAN JA MAANPETOKSEEN RYHTYNEET OLI OIKEUS AMPUA

PIETARIN YLIOPISTON OMANKIN TUTKIMUKSEN MUKAAN MAINILAN LAUKAUKSET AMPUI NKVD:N OSASTO



JOTEN OPISKELE HISTORIAA PÖLVÄSTI

Rakas stallarin jumala oli nimeltään Josef Stalin!

Ei tavallinen ihminen edes muista sadan vuoden takaisia asioita!

Vain verihuuruiselle itänaysille Tarkkispojan inhassa hahmossa ne ovat tätä päivää! Kieliasukin on kuin P-Koreasta patsaiden nuolemisineen. Olet reliikki menneestä!

Anonyymi kirjoitti:

Ei tavallinen ihminen edes muista sadan vuoden takaisia asioita!

Vain verihuuruiselle itänaysille Tarkkispojan inhassa hahmossa ne ovat tätä päivää! Kieliasukin on kuin P-Koreasta patsaiden nuolemisineen. Olet reliikki menneestä!

------ Kieliasukin on kuin P-Koreasta patsaiden nuolemisineen. Olet reliikki menneestä!----

Niin, kyllähän m-heimin palvonta täällä muistuttaa erehdyttävästi Kimien palvontaa siellä.

Anonyymi kirjoitti:

------ Kieliasukin on kuin P-Koreasta patsaiden nuolemisineen. Olet reliikki menneestä!----

Niin, kyllähän m-heimin palvonta täällä muistuttaa erehdyttävästi Kimien palvontaa siellä.

Ei todellakaan muistuta! Kukaan ei parveile patsaan luona nuoleskelemassa tai kumartamassa!

Itse tekaiset tyhjästä ukosta törkyviestejä ja kun niitä toppuuttelee niin sorrut melkoisiin ylisanoihin! Sinullahan nuo vanhat asiat n henki ja elämä kun iloa ei enää tästä päivästä löydy!

"Hänen johdollaan Suomen demokratia murskattiin ja siirryttiin vankileirien saaristoon kymmenine tuhansine kuolleineen."

Ja höpö höpö! Punaisia kuoli sodassa 5-000 ja teloitettiin sotarikoksista 8.000 eli mitään 'kymmeniä tuhansia' ei kuollut sisällissodassn sotatoimissa!

"Jatkosodassa toistettiin taas kuolleisuuden kasvattaminen, 65 000 omaa ja 4 500 vastapuolen siviiliä."

Jotka aiheutti naapurina ollut raaka sortovalta, joka jatkoi jo Talvisodassa aloittamiaan sotatoimia. Petroskoin vankileirillä menehtyi tauteihin 4.600 henkeä Lähes yhtä paljon kuin Stalinin omissa vainoissa eli 20 miljoonaa maan omaa kansalaista!

Mannerheim kielsi useaan otteeseen omavaltaiset teloitukset.
Kenttäoikeudet hän asetti ylipäällikkönä saaden sillä mm. Tampereen teloitukset loppumaan.

Toukokuussa -18 hän kielsi paikallisten kenttäoikeuksien teloitukset määräten punavangit valtionrikosoikeuksien tuomittaviksi.Ne antoivat hyvin vähän kuolemanrangaistuksia armahtaen noin 43 000 punikkia vuoden -18 aikana. Svinhufvud armahti lisäksi 18 000.

Mannerheim erosi itse presidentin virasta maaliskuussa 1946.

Sveitsiin hän siirtyi sairastelun jälkeen talvella 1947 viettäen siellä talvet kuolemaansa asti tammikuussa 1951.