Aina Kalmarin Unionista lähtien pohjoismainen yhteistyö on eri muodoissa ollut pohjoismaisten hallitusten asialistalla, olkoonkin että Pohjoismaat ovat keskenään käyneet sotiakin. Tässä yhteydessä ei myöskään sovi unohtaa Baltian maita, jotka ovat historian eri vaiheessa kuuluneet Ruotsiin ja Tanskaan. Suomi on saanut varsin paljon kulttuuri- ja muita vaikutteita muista pohjoismaista sekä Baltian maista.
Tänä päivänä tilanne on aika hajanainen. Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat NATO:on sillä erotuksella että Norja ja Islanti eivät kuulu EU´hun vaan ETA´an. Toisaalta Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Pohjoismaat Ruotsi ja Suomi kuuluvat EU´hun sillä erotuksella, että Ruotsi ja Suomi eivät kuulu NATO:on.
Aina vuodesta 1995 lähtien, jolloin Ruotsi ja Suomi liittyivät EU´hun, näiden maiden päämielenkiinto on kohdistunut yhteistyöhön EU´n puitteissa ja se onkin pitänyt näiden maiden päättäjät täystyöllistettynä. Yhteistyö Pohjoismaiden Neuvoston ja muiden pohjoismaisten järjestöjen puitteissa on selvästi jäänyt taka-alalle.
Viime aikoina yhä syvenevä ja luonteeltaan ylikansallinen yhteistoiminta EU´n puitteissa on saanut entistä enemmän osakseen kritiikkiä myös Suomessa. EU´hun kiittisesti suhtautuvilta tahoilta on kuitenkin puuttunut selkeä vaihtoehto Supervalta-EU´lle. Samanaikaisesti suhteet NATO:on sekä Venäjään ovat nekin herättäneet osin ristiriitaista keskustelua. Osa mielipiteenmuodostajista tuntuu edelleen pelkäävän Venäjää ja hakee tällöin tukea NATO´sta. Osa vaikuttajista taas uskoo, että yhteistyö Venäjän kanssa antaisi Suomelle uusia mahdollisuuksia, ja se sujuisi paremmin jos Suomi ei edelleenkään kuuluisi NATO: on.
Joillain tahoilla on esitetty Suomen eroamista kokonaan EU´sta. Tämä tuskin on realistinen vaihtoehto aivan lähitulevaisuudessa. Myöhemmässä vaiheessa Iso-Britannia ja Pohjoismaat voisivat solmia yhdessä Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin kanssa löyhän, valtaosin englanninkielisen kauppablokin. Tällöin Pohjoismaat ja Iso-Britannia palaisivat Euroopan Talousalueen ETA:n jäseniksi. ETA´han on kauppaliitto, joka ei sisällä ylikansallista päätöksentekoa EU:n lailla.
Etelä-Euroopan maiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin työntäminen ulos EU´sta tai ainakin EMU´sta saattaa tapahtua vielä tämän vuoden aikana. Jos tämän vastapainona syntyisi myöhemmin Pohjoismaiden ja Britannian löyhä talousliitto, joka irrottautuisi EU´sta, olisi EU´n luhistuminen tykkänään lähellä. Historia toistaisi itseään sikäli, että hajosihan Neuvostoliittokin 20 vuotta sitten varsin yllättäen ja vauhdilla."
http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=820
Tänä päivänä tilanne on aika hajanainen. Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat NATO:on sillä erotuksella että Norja ja Islanti eivät kuulu EU´hun vaan ETA´an. Toisaalta Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Pohjoismaat Ruotsi ja Suomi kuuluvat EU´hun sillä erotuksella, että Ruotsi ja Suomi eivät kuulu NATO:on.
Aina vuodesta 1995 lähtien, jolloin Ruotsi ja Suomi liittyivät EU´hun, näiden maiden päämielenkiinto on kohdistunut yhteistyöhön EU´n puitteissa ja se onkin pitänyt näiden maiden päättäjät täystyöllistettynä. Yhteistyö Pohjoismaiden Neuvoston ja muiden pohjoismaisten järjestöjen puitteissa on selvästi jäänyt taka-alalle.
Viime aikoina yhä syvenevä ja luonteeltaan ylikansallinen yhteistoiminta EU´n puitteissa on saanut entistä enemmän osakseen kritiikkiä myös Suomessa. EU´hun kiittisesti suhtautuvilta tahoilta on kuitenkin puuttunut selkeä vaihtoehto Supervalta-EU´lle. Samanaikaisesti suhteet NATO:on sekä Venäjään ovat nekin herättäneet osin ristiriitaista keskustelua. Osa mielipiteenmuodostajista tuntuu edelleen pelkäävän Venäjää ja hakee tällöin tukea NATO´sta. Osa vaikuttajista taas uskoo, että yhteistyö Venäjän kanssa antaisi Suomelle uusia mahdollisuuksia, ja se sujuisi paremmin jos Suomi ei edelleenkään kuuluisi NATO: on.
Joillain tahoilla on esitetty Suomen eroamista kokonaan EU´sta. Tämä tuskin on realistinen vaihtoehto aivan lähitulevaisuudessa. Myöhemmässä vaiheessa Iso-Britannia ja Pohjoismaat voisivat solmia yhdessä Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin kanssa löyhän, valtaosin englanninkielisen kauppablokin. Tällöin Pohjoismaat ja Iso-Britannia palaisivat Euroopan Talousalueen ETA:n jäseniksi. ETA´han on kauppaliitto, joka ei sisällä ylikansallista päätöksentekoa EU:n lailla.
Etelä-Euroopan maiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin työntäminen ulos EU´sta tai ainakin EMU´sta saattaa tapahtua vielä tämän vuoden aikana. Jos tämän vastapainona syntyisi myöhemmin Pohjoismaiden ja Britannian löyhä talousliitto, joka irrottautuisi EU´sta, olisi EU´n luhistuminen tykkänään lähellä. Historia toistaisi itseään sikäli, että hajosihan Neuvostoliittokin 20 vuotta sitten varsin yllättäen ja vauhdilla."
http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=820
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eroaminen on ainoa joka pelastaa, mitä pikemmin sen parempi. Kyllä Ålandsbanken ja pulueettomat tahot tietävät. Onhan näistä kirjoitettu että eurosta luopuminen olisi kaikkien etu. Kansa, poliitikot eivät siihen näytä kykenevän, on vain äänestettävä oikein, tehdään pienpuolueista isoja ja autetaan itseämme