Olen aina ihaillut ja kunnioittanut ortodoksista kirkkoa ja sen oppeja (niitä joihin olen perehtynyt ja joista tietoinen). Olen kirkkoon kuulumaton, pakolla ev.lutista erotettu 10 vuotta sitten (isäni tahdosta, tosin en sitä koe huonona asiana), mutta silti Jumalaan uskova. Tahtoisin liittyä ortodoksiseen kirkkoon ja noudattaa sen oppeja ja palvella Jumalaa, tähän mennessä olen sitä siis harjoittanut vain itsekseni, ja uskoni on ollut hyvin henkilökohtainen asia, salattukin. Nyt kahdenkymmenen vuoden iässä tahtoisin tosiaan liittyä kirkkoon (ort.), onko se käytännössä mahdollista ja miten? Kuinka hyvin tässä vaiheessa enää sopeutuu kirkon oppeihin ja kuinka otetaan vastaan? Hyvän ystäväni isä on kanttori ja hänen kauttaan ortodoksit joihin olen tutustunut ovat olleet hyvin lempeitä ja vastaanottavaisia, mutta silti arastelen asiaa. Kehen pitäisi ottaa yhteys?
Kiitän jo etukäteen mielipiteistänne ja vastauksistanne.
Kiitän jo etukäteen mielipiteistänne ja vastauksistanne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
... lähimpään ort.pappiin ja keskustele hänen kanssaan.
Heh, pomppasin tuolilla kun näin nimimerkkisi, joka sattuu olemaan myös oma nimeni. Mikäli se on myös sinun oma nimesi, niin hauska tavata, sillä meitä ei liene suomenmaassa kovin monta kappaletta!
Siitä kirkkoon liittymisestä, ota rohkeasti yhteyttä pappiin ja käy keskustelemassa hänen kanssaan. Käy tutustumassa jumalanpalveluksiin ja aloita aiheesta lukeminen!
Hyvä InaMaria,
Milloinkaan ei ole liian myöhäistä tulla kirkkoon, jos itse niin tosissasi haluat. Kukaan ei sinua painosta siihen, vaan tulet huomaamaan että pappi liittää sinut vasta sitten kun olet aivan varma siitä että todella olet valmis liittymään. Mene kirjastoon, lue ortodoksisuutta käsitteleviä kirjoja, käy jumalanpalveluksissa jos voit ja ota yhteyttä pappiin, tätä varten he ovat olemassa : ).
On olemassa myös eräs hieno ikkuna ortodoksisuuteen. Se on Uuden Valamon luostari Heinävedellä. Voit mennä sinne viikoksi tai pariksi talkootyöhön, kunhan kirjoitat etukäteen ja sovit asiasta luostarin kanssa. Siellä voit tutustua ortodoksisuuteen käytännössä.
Jos haluat, voit kirjoittaa minulle myös suoraan ajatuksiasi osoitteeseen [email protected]
Lupaan vastata mahdollisimman pian : )
Johannes
Tämän keskustelupalstan moderaattori
Hei!
Ajattelin kirjoittaa kun itselläni oli sama tilanne muutama vuosi takaperin.Kärsin silloin vaikeasta masennuksesta ja käännyin ortodoksikirkon puoleen.Kävin palveluksissa ja minulla olisi ollut se pakollinen ortodoksikummikin katsottuna.Jostain syystä pappi halusi "viivytellä" liittämistäni kirkkoon.Tunsin olevani kaikinpuolin valmis ja ihmettelin tätä kovasti.Ehkä en sitten kelvannut heidän kirkkoonsa, mene tiedä.Nyt olen memettänyt uskoni eikä minua enää huvita käydä palveluksissa.Masennuin entisestään tästä ihmeellisestä "torjunnasta".Toivottavasti sinulla on parempi tuuri.
pappi yritti olla kaukaa viisas. Kuten itsekin kerroit, olit vaikeasti masentunut ja aika moni alkaa silloin katsella uskontojen suuntaan saadakseen helpotusta tilanteeseensa. Minusta kuitenkin ensin olisi hoidettava alta pois omat henkilökohtaiset ongelmansa ennen uuteen kirkkoon liittymistä, koska uskonnosta loppujen lopuksi on hyvin harvoin todellista apua tuollaisiin ongelmiin. Voi jopa pahentaa niitä, kun odotetaan uskonnosta nopeaa apua masennukseen ja sitten sitä ei saadakaan. Ehkä pappi epäili että tällainen vaara oli olemassa ja halusi siksi lykätä liittymistäsi. Minusta tuollaisen tekeminen on paljon "hienompaa" (vaikka se nyt valitettavasti johtikin uskon menetykseen ja kokemukseen torjutuksi tulemisesta, mitä pappi ei varmasti kuitenkaan tarkoittanut) kuin se, että pappi olisi käyttänyt hyväkseen sairauttasi saadakseen sinusta seurakuntalaisen ja rahoittajan. Sellaistakin kuulee tapahtuvan valitettavan usein.
Hyvä Heidi,
Kaikki jotka haluavat, ovat tervetulleita kirkon jäseniksi ennemmin tai myöhemmin. Kirkko ei kuitenkaan ota kaikkia avosylin vastaan eikä julista sanomaansa muiden kristittyjen keskuudessa. Näin on siksi, että halutaan koetella onko vakaumus tarpeeksi vahva. Samalla katsotaan myös, tietääkö liittyjä riittävästi siitä mitä hän on tekemässä. Kirkkonhan ei voi liittyä kuten johonkin harrastusseuraan. Sekä liittyjän että seurakunnan kannalta olisi ikävää jos kirkko olisikin liittyjälle pettymys. Tässä asiassa ortodoksinen kirkko toimii toisella tavoin kuin ns. vapaat suunnat, jotka taitavat ylpeillä kannattajiensa lukumäärillä.
Kirkko on ihmisten yhteisö, mutta se elää ihanteittensa voimasta. Jos tosissasi haluat ortodoksiksi, pystyt näkemään myös tämän pettymyksesi Jumalan johdatuksena ja Hän varmasti ohjaa sinut sinne minne sinun pitääkin mennä. Jos ortodoksisuus on sinulle tullut rakkaaksi, sinusta tulee varmasti ortodoksi. Mutta muistathan, että vastoinkäymiset ovat osa elämää, niin kirkon sisä- kuin ulkopuolellakin.
Johannes
e-mail [email protected]
.. on usein pienessä määrin ihan paikallaan. Varsinkin kirkkoon liittymisen tapaisessa tärkeässä asiassa ei voi liikaa olla hätiköimättä. Se tulee tehdä vakaalla mielellä ja harkiten. Kävitkö muuten katekumeenikerhossa? Palvelusten ohella Raamatun ja rukous- ja hartauskirjan päivittäinen lukeminen ovat parasta lääkettä. Schmemannin Ortodoksinen Tie on myös hyvä. Suokoon Jumala sinulle Pyhän Henkensä rauhan ja voimia tutkiskelulle!