http://visualrian.com/lists/item/70027
Tämä oli suurta ja mahtavaa!
Tämä oli suurta ja mahtavaa!
50 vuotta sitten
Lahtari Ari
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sillon CCCP oli Yhdysvaltoja edellä, monessa.
Kapitalismi on taantumusta. Niin jäi Venäjäkin paikalleen, kuten neukkuaiana Breshnevin komennossa.
Sen takia se oli edellä kun Saksalaiset sotavangit teki niille ne raketit.
Ai jaa. Eivät siis halunneet tehdä USA:lle, vaikka USA sai niitä enemmin. No ymmärrettävä juttu. Tulihan Einsteinistä USA:ssa sosialisti. Kumma kun eivät teloittaneet.
No en viitsi kiusata tietämätöntä. Totuus oli vähän toisin.
1890-luvulla venäläinen Konstantin Tsiolkovski oli julkaissut tiedelehdissä avaruutekniikan perusteoriat. 1920-luvun alussa hän ja hieman myöhemmin Romanian saksalaisiin kuuluva Hermann Oberth julkaisivat teoriat kirjoina. 1920-luvulla yhdysvaltalainen Robert Goddard teki ensimmäiset nesteajoainetta käyttävän raketin lentokokeet. Ruutirakettien historia menee ainakin 1200-luvun Kiinaan ja niiden sotilaallinen käyttö länsimaiden toimesta oli yleistä 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun, jolloin tykistön kehitys ajoi niistä ohi.
Bumper-5:n laukaisu
Avaruustoiminnan juuret juontavat toisen maailmansodan aikaiseen asekehittelyyn. Saksa laukaisi 3. marraskuuta 1942 V2-ohjuksen kehittämiseen kuuluneen V2-A4:n. Sen on väitetty nousseen 80 km:n korkeuteen. Sodan loppuessa Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt Kuningaskunta tavoittelivat sodan hävinneen Saksan rakettitekniikan osaamista. Yhdysvallat onnistui tässä parhaiten Operaatio Paperclipin avustuksella ja sai Wernher von Braunin suunnittelutiimistä merkittävän tuen 1950-luvun lopulla varhaisen NASAn Redstone-, Mercury- ja 1960-luvun Apollo-ohjelmiinsa. Neuvostoliitto käytti saksalaisia insinöörejään lähinnä valmistusteknisten kysymysten konsultointiin ja venäläiset insinöörit kuten Sergei Koroljov suunnittelivat omat rakettinsa ja avaruusaluksensa omin voimin.
Olisivat kai mieluummin halunneet, mutta ei heidän halujaan noteerattu.
Oli se titysti noloa, kun ensimmäinen USA:n raketti nousi, metrin verran maasta ja räjähti, niille sijoilleen. Kyllä maailma nauroi.