Hei!
Minulla leikattiin sappi pois viime vuoden maaliskuussa, eli vuos sitte. Sen jälkeen ei oo tullut mitään kipuja ( minulla oli aivan järkyttävän kovat kivut sillon ja lääkäri ei osannut epäillä sappea puoleen vuoteen, kunnes ravasin tuskissani yksityisellä jossa sappikivet sitten todettiin). Nyt kuitenkin viikko sitten tapahtui. Kauppareissulla alkoi sama puristava tunne ilmetä ja säikähdin kovasti. Meni kuitenkin ohi kun pääsin kotiin. Kotona seuraavana päivänä tuntui taas samaa puristavaa tunnetta, todella ilkeen tuntusta (mutta ei missäänimessä niin kauheeta kipua mitä oli ennen leikkausta). Viime yönä heräsin taas puristavaan ja vähän kipeeseenkin tunteeseen. Kipu kuitenkin on ihan kestettävää (toisin kun vuosi sitten jouduin lähteä jatkuvasti sairaalaan).
Mutta mites tää on mahdollista? Koko sappi leikattiin siis pois, joten sappea ei ole enää. Ennen leikkausta kävin sappi ja haimateiden varjoainekuvauksessa, vai mikä lie ja nuohosivat sillon ne puhtaaksi. Sanoivat sillon ettei siellä edes juuri mitään ollut, pientä sappi hiekkaa vaan. Pelottaa jos joudun uudelleen kyseiseen toimenpiteeseen enkä kyllä pienestä kivusta sinne haluakkaan.
Mutta onko muilla ilmennyt sappileikkauksen jälkeen viellä kipuja? :(
Minulla leikattiin sappi pois viime vuoden maaliskuussa, eli vuos sitte. Sen jälkeen ei oo tullut mitään kipuja ( minulla oli aivan järkyttävän kovat kivut sillon ja lääkäri ei osannut epäillä sappea puoleen vuoteen, kunnes ravasin tuskissani yksityisellä jossa sappikivet sitten todettiin). Nyt kuitenkin viikko sitten tapahtui. Kauppareissulla alkoi sama puristava tunne ilmetä ja säikähdin kovasti. Meni kuitenkin ohi kun pääsin kotiin. Kotona seuraavana päivänä tuntui taas samaa puristavaa tunnetta, todella ilkeen tuntusta (mutta ei missäänimessä niin kauheeta kipua mitä oli ennen leikkausta). Viime yönä heräsin taas puristavaan ja vähän kipeeseenkin tunteeseen. Kipu kuitenkin on ihan kestettävää (toisin kun vuosi sitten jouduin lähteä jatkuvasti sairaalaan).
Mutta mites tää on mahdollista? Koko sappi leikattiin siis pois, joten sappea ei ole enää. Ennen leikkausta kävin sappi ja haimateiden varjoainekuvauksessa, vai mikä lie ja nuohosivat sillon ne puhtaaksi. Sanoivat sillon ettei siellä edes juuri mitään ollut, pientä sappi hiekkaa vaan. Pelottaa jos joudun uudelleen kyseiseen toimenpiteeseen enkä kyllä pienestä kivusta sinne haluakkaan.
Mutta onko muilla ilmennyt sappileikkauksen jälkeen viellä kipuja? :(
Vastaukset 16
Vanhimmat
olisi ehka kannattanut poistattaa silloin vai kivet... sappikipuja ja kivia voi tulla uudestaan vaikka onkin leikattu. Kannattaisi varmaan kayda laakarille tsekkaamassa tilanne :) voi hyvin.
Minulla juuri loydettiin sappikivet, ja olo on tosi huono.. ei jaksa muuta kuin nukkua. Millaiset oireet silloin sinulla oli? Ajattelen jo etta onko muissa elimissa vikaa kun ei mitaan jaksa tehda :/ olen nuori...
Mitä tarkoitat että olisi kannattanut poistattaa vain kivet? Olet ymmärtänyt että jos sappea ei poista kokonaan on suuri riski että kivet tulee uudelleen.
Olin siis 20v normaali painoinen kun minulta löydettiin kivet viimevuonna. Minulla alkoi karmeat kipu kohtauksent 5 viikkoa synnytyksen jälkeen ja hakeuduin heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen sairaalaan (ts. tilasin ambulanssin) koska luulin että olen saamassa sydänkohtausta. Oli siis aivan hillittömät tuskat ja kiristävä vanne koko ylävatsalla. Kun pääsin sairaalaan ja vihdoin lääkärin luokse, kipu katosi ja lääkäri ei osannut sanoa mitään muuta kun "toivottavasti ei tule takaisin".
Siitä sitten alkoi puolen vuoden kipuhelvetti, olin usein sairaalassa ja minulle kaikki väittivät kyseen olevan pahoista selkäkrampeista. (kuulemma minulla raskaus aiheuttanut selkä ongelmat). Sitten kun kipukohtaus sattui juoksin sairaalaan ja sain lääkettä SELKÄ KRAMPPEIHIN. Kipulääkettä ja lihaksiarentouttavaa lääkettä. Ihme kyllä lääke auttoi, mutta usein kipu oli jo ehtinyt kadota ennenkun päivystyksestä olin päässyt lääkärille. Jouduin siis odottamaan hiki otsalla kauheissa tuskissa PÄIVYSTYKSESSä . Se oli JÄRKYTTÄVÄÄ!
Kerran minulla oli niin kauheat tuskat että itkin ja huusin sairaalan käytävällä keskellä yötä(Olin aiemmin käynyt lääkärillä joka sanoi että ota puolikas burana ja käy lepäämään. Puolikas burana siksi koska viellä imetin.) Huusin niin lujaa että käytävällä nukkumassa olleet potilaat heräsivät (joo Malmin sairaala, kauhee paikka) ja virolainen lääkäri ehdotti edelleen buranan ottamista ja sanoi että käy nyt pitkällesi siihen !! Sanoin lääkärille että tässä ei buranat kuule auta. Lääkäri varmasti luuli minua joksikin nistiksi kun huusin että "antakaa jotakin morffiinia tai muuta, kuolen tähän tuskaan!" tj sinnepäin.
Ehdin siis puol vuotta kärsiä näistä kivuista ja olin vähintäänkin 2 kertaa viikossa yöllä sairaalassa, jonottamassa lääkärille.
Sain sitten "selkä kramppeihin" järkyttävät määrät lääkkeitä (kun sain lääkärin vakuutettua etten vaan imetä vauvaa ja sain "luvan" olla imettämättä! sanoin nimittäin heti että lopetan imettämisen kunhan kivut lähtee, enhän voi edes imettää tälläisessä tuskasa) ; Burana800, panacod, diapam, sirdalud,Norgesic yms yms. Todella kova lääkitys. En tiedä miten olen jaksanut vauvan kanssa, yksityisellä kauhistelivat että on niin väsyttävä ja sekottava lääkitys et miten pysyn hereillä.
Voin sanoa että oon niin pettynyt siihen miten minut otettiin vastaan ja tuskaani ei uskottu. Maksoin sitten mansikoita kun olin jo aivan paskana monen kuukauden tuskan jälkeen joten kävin yksityisellä ja siellä pääsin kunnon tutkimuksiin ja sain oikean lääkityksen ja pääsin kiireellisenä leikkaus jonoon,.
Nyt vasta kun lapseni on 1,5v olen alkanut miettiä tuota tapahtuma sarjaa uudelleen ja tulee kauhea olo kun mietin niitä kaikkia kertoja kun itken lääkärissä tuskissani ja lääkäri ei tee mitään ja luulee että YLIREAGOIN!
Noh, yleensä ku sappikivivaivat todetaan niin lääkäri siltätieltä ehdottaa rakon leikkaamista pois. Rakko on kuitenkin tarpeellinen(vaikka moni sanoo että ei sitä mihinkään tartte)ja kun sen leikkaa, se altistaa sappirakko syövälle ja voi silti syntyä uusia kiviä ja tulla vaivoja. Ymmärrän kuitenkin millaiset kivut sapessa voi olla, itselläni vasta todettiin kivet ja olen niin kipeä. En jaksa kuin nukkua ja olo on yököttävä ja veltto, mitään ei tekisi mieli syödä. Huimaakin. Minä kuitenkin haluaisin nyt näin ensiksi päästä vain kivistä eroon, ja jos jotain tulehdusta on sapessa tai muualla, niin sitten siihen apua myös. Tiesitkö, että sappitauti tulee yleensä siitä kun ei syö tarpeeksi rasvaa? Sitten kun kivet huomataan niin sitten ei saa syödä rasvaa, koska sappi ei voi jotenkin pilkkoa rasvaa ja tekee lisää niitä kiviä. Sappiviassa myös vitamiinien imeytyminen häiriintyy ja usein sappivikaisilla esiintyy anemiaa tai A-vitamiinin vaikeaa puutosta. Jos joku osa ei elimistössä toimi niin se vaikuttaa sitten jotenkin kaikkeen muuhunkin.
Minulle kävi sama juttu kuin sinulle. Luultiin vain että se on sitä vatsapöpöä että vedä vaan buranaa naamaan niin kyllä se siitä. No minä itse monesti oksensin kaikki ruuat ulos, ripuloin pahasti, huimasi, mahaa kramppasi, sitten alkoi polttamaan selkää. Ajattelin että nyt olen liikaa oksentanut ja sisuskalut menneet huonoksi. Oli ihan hirveetä ei mikään pysyny sisällä mutta yritin edes juoda jotain. Menin sairaalan päivystykseenkin, odotin siellä istuen ja kärsien jopa 7h! Ja pyysin pääsisinkö makuulle jonnekin kun huimasi ja niin, mutta en päässyt ja antoivat vaan mulle viltin ja lisää odottelua. En kuulema tarvinnut ensiapua, vaan piti odottaa sairaalan lääkärille. Siellä sitten sanottiin että pitäis mennä varmaanki vatsaultraan, ja menin sitten ja löydettiin kiviä, aika montakin, ja pieniä/keskikokosia.
Nyt vain ihmettelen että miten tästä voi tulla näin huimaava olo, olen ihan kalpeakin ja olo tuntuu aneemiselta. Ehkä rautaarvoissa jotain häikkää sitten.
Sappirakko poistetaan vain ja ainoastaan, jos siinä olevia kiviä tai hiekkaa tms. ei saada muulla tavoin pois. Konservatiivinen hoitolinja on aina paras, ellei ole syitä ryhtyä poistamaan.
Sapen poistamisella ei ole mitään yhteyttä sappirakon syövän esiintymiseen, päin vastoin. Mihinkäs se syöpä kasvaisi, ellei koko värkkiä enää ole?
Ruuansulatuskanavan, maksan, haiman ja sapen syövät ovat siitä ikäviä, että ne muhivat vuosikymmeniä ennenkuin ne lopulta etäispesäkkeiden vuoksi havaitaan. Silloin niitä on melko onnetonta hoitaa, kun pitäisi poistaa osa mahalaukusta, pohjukaissuolesta, ohutsuolesta, haimasta, maksasta, sapesta ja imusolmukkeista ja leikkaus sinänsä kestää työpäivän verran ja aiheuttaa valtavan kuolemanriskin.
Seulontamenetelmää taudin toteamiseksi etukäteen tai alkuvaiheessa ei ole, mutta jos vointi on huono, mikä ihme estää viisasta ihmistä menemästä lääkäriin ja teettämästä kattavia tutkimuksia? Tauti ei sillä häviä, että oireiden olemassaolon kieltää itseltään. Kovin harva syöpä myöskään itsekseen paranee.
minunkin sappikivikipukohtauksia hoidettiin pitkään selän lihaskipuina, vaikka itse tiesin että niitä ne eivät ole. nyt en ehdi enempää kirjoittaa mutta tiedän hyvin miltä edellisestä tuntuu!
Siis onko nyt todennäköistä, että sairastun sappirakko syöpään ilman sappirakkoa? :/ HUI!
No ei todellakaan. Uskotko kaiken p***an, mitä näissä maallikot löpisevät?
Syövän kehittymiseen tarvitaan ensinnäkin juuri oikeanlainen solumutaatio oikeassa solukossa, altistavat ympäristötekijät ja sappirakon syövän ollessa kyseessä yli kymmenen vuotta aikaa. Puuttuva sappirakko ei altista syövälle, vain vaaleahkolle ulosteelle.
Sappirakko ei ole rakko lainkaan, se on suolen laajentuma, jota ilman pärjää vallan mainiosti. Sappi aiheuttaa ongelmia vain, jos se tulehduksen, kasvaimen, kivien tai kystan vuoksi menee tukkoon. Sappinesteellä on toki oma tehtävänsä ruuansulatuksessa, mutta se korvataan lääkkeillä.
Miksi kyselette näitä netissä toisilta yhtä tyhmiltä, kun teillä jokaisella on puhelinnumero leikkausosastollenne tai hoitavalle lääkärillenne? Lääkärille voi soittaa ihan ilmaiseksi ja/tai jättää yhteydenottopyynnön, ellei lausunto aukene tai jos jälkeenpäin tulee ongelmia. Myös terveyskeskuslääkäri voi selvittää, johtuvatko mahdolliset kivut kiinnikkeistä, tulehduksesta tai uusiutuneista kystista tai sappikivistä. Ne näkyvät ultraäänessä ja/tai varjoainekuvassa.
Ei se pakosti 'todennakoista' ole, mutta mahdollista tai etta siihen on suurempi riski sairastua kun on sappirakko kokonaan poistettu.
EI vaan toisin päin! Jos sitä ei poista siinä on lievästi kohonnut riski sairastua sappirakon syöpään!
Älä jaksa puhua paskaa.
huuuu3233 puhuu hyvin pitkälti pelkkää paskaa.
oikeesti, joku voi uskoakin näitä juttuja ilman päätä ja häntää!
totta mina puhun , olen ottanut asioista selvaa. Olen itsekin menossa leikkaukseen mika pelottaa... olisi mukava vaihtaa ajatuksia alkukirjoittajan kanssa :) Miten voit nyt? Vielako kipuja?
Hei sappileikatut.
Kuinka pian masuturvotus katosi teiltä leikkauksen jälkeen?
Tähystysleikkaus, tulehtunut kivetön sappi. Tihkui suolistoon sappinestettä, turvotti koko mahan jo ennen leikkausta.
Muuten on olo suht hyvä. Kipulääkettä ja litalginia ja antibioottia menee vielä
Mutta tuo turvotus, iltaa kohden vatsa vain kasvaa. Munuais arvo oli kyllä hiukan kohollaan. Pähkin tässä kummassa on syy, sappileikkauksessa vai munuaistoiminnassa. Kotio vain pistettiin itse tarkkailuun.
Vatsan turvotus on yksilöllistä ja vaihtelee sukupuolen, painon, rasvaprosentin, munuaisten kunnon yms. vuoksi. Mene lääkäriin, jos vieläkin turvottaa...
jos sappirakkoa ei poisteta kun se on tulehtunut ja kiviä täynnä, silloin voi tulla syöpä.
Eihän sappirakkoon voi tulla syöpää kun se on leikattu pois.
Samaa itsekin ajattelin. Mulla leikattiin sappi jo 28 vuotta sitten 30-vuotiaana. Vaivoja on tullut vuosien mittaan ja muutama kipukohtauskin, joita olen epäillyt sapesta johtuvaksi ja kolesteroliarvoni on aikas matala (3,2). Olen miettinyt että olisko joku rasvojen imeytymishäiriö ja ulosteet ovat löysiä ja kelluvia . Sellaisia olivat ennen sappileikkaustakin.
Kiviä voi kuulemma kehittyä sappitiehyeisiin vaikka rakko on poistettu, mutta tiehyet jätetään, ainakin silloin kun minut leikattiin. Pitäis varmaan kysäistä lääkäriltä mutta jotenkin olen saamaton ja lihassärkyä on melkoisesti. Olo on usein kuin olis hakattu tai vähintään tehnyt jonkun himotreenin kylmiltään.