Mikä on mielestänne mieleenpainuvin kohtaus, jonka olette elokuvissa nähneet. Yhtä kohtausta on oikeastaan mahdoton nostaa muiden yläpuolelle, mutta muutamia sellaisia on jota voi nostaa esille.
Itselle jäänyt parhaiten mieleen kastajaiskohtaus Kummisedän lopussa. Siinä on yhdistetty kaksi kohtausta, jotka näytetään yhtä aikaa. Carlon ja Connien lapsi saa kasteessa nimen ja samalla Corleonet tekevät selvää vihollisistaan. Pappi kysyy: "Michael Corleone, luovutko saatanasta?" Michael vastaa kyllä.
Samalla katsojalle näytetään, kuinka Corleonen miehet panevat pystyyn todellisen verilöylyn ja tappavat kaikki kilpailevien perheiden tärkeimmät jäsenet. Michaelin käskystä.
Itselle jäänyt parhaiten mieleen kastajaiskohtaus Kummisedän lopussa. Siinä on yhdistetty kaksi kohtausta, jotka näytetään yhtä aikaa. Carlon ja Connien lapsi saa kasteessa nimen ja samalla Corleonet tekevät selvää vihollisistaan. Pappi kysyy: "Michael Corleone, luovutko saatanasta?" Michael vastaa kyllä.
Samalla katsojalle näytetään, kuinka Corleonen miehet panevat pystyyn todellisen verilöylyn ja tappavat kaikki kilpailevien perheiden tärkeimmät jäsenet. Michaelin käskystä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet oikeassa, että YHTÄ kaikkein parasta kohtausta on vaikea sanoa, mutta tässä tulee yksi pitkästä listastani.
Elokuva: Pianisti
Natsit menevät kerrostalon asuntoon, kun perhe on illallisella. He käskevät ihmisiä seisomaan, mutta perheessä oleva vanha mies on pyörätuolissa, joten ei pysty nousemaan. Natsit vievät miehen pyörätuolissa talon parvekkeelle ja kaatavat miehen pyörätuolistaan alas kivitetylle tielle(kyseessä oli siis kerrostalon ehkä..4-5.kerros). Sen jälkeen natsit vievät muut perheen jäsenet ulos tielle, sanovat "Juoskaa!" ja ampuvat heidät yksitellen heidän juostessaan.
Erittäin voimakas kohtaus, oli ehkäpä leffan paras.
Paras ehkä avaruus seikkailu : 2001 viimeiset 10 minuuttia ja kuvottavin oli ehkä irriversiblen raiskaius kohtaus tunnelissa , teki todella pahaa.
yhdyn edelliseen mielipiteeseen: Kubrickin Avaruusseikkailu 2001 loppu. Siinä päästään jo elämän kosmisiin, olemassaolon ihmeen tunnelmiin. Muita mieleeni tulevia vahvoja kohtauksia ovat mm. Kubrickin leffojen monet kohtaukset, esim. Hohdon kaksoistyttö -kohtaus: "Danny, come on play with us". Chaplinin elokuvista löytyy mielestäni myös monia "elämää suurempia" kohtauksia: mm. Kaupungin valojen loppu, jossa Chaplin ja näkönsä (Chaplinin avulla) takaisin saanut tyttö kohtaavat, Diktaattorin loppu, puhe rauhan puolesta, sekä Pojan kattojuoksu-kohtaus, joka päättyy Chaplinin ja pojan suudelmaan.
On ehdottomasti klassikkoleffan "Auringonlaskun katu - Sunset Boulevard" loppukohtaus.
Siinä miespäähenkilön Joen ampunut unohdettu mykkäfilmien tähti Norma laskeutuu kotinsa suuren portaikon uutisreporttereiden ja poliisien katsellessa, luullen olevansa filmistudiolla tekemässä elokuvaa.
Norma laskeutuu suuren portaikon ja pysähtyy: "I can't go on with the scene - I'm too happy! I can't tell you how wonderful it is to be back in the studio making a picture! And after Salome we will make another picture and another and another... This is my life, there is nothing else... Just us, and the cameras, and all you wonderful people there in the dark..." ja sitten tulee yksi leffahistorian siteeratuimmista lauseista "All right Mr DeMille, I'm ready for my close-up!" Ja tämän jälkeen Norma kääntyy katsomaan suoraan kameraan ja kävelee hitaasti sitä kohti. Norman kävellessä lähemmäs, kuva alkaa mennä epäselväksi kunnes se on aivan 'sumuinen'. Loppu.
Huikea kohtaus upeasta elokuvasta!