Minua hiukan loukkaa aikuisen lapseni yhteydenpito: sitä tapahtuu lähinnä vain kun hän haluaa rahaa. Nyt kävi niin että sairastuin ja sain viikon sairauslomaa ja kerroin sen hänelle tekstiviestissä. Hän ei ole viitsinyt siihen vastata. Puhelimeen hän ei vastaa ollenkaan kun soitan, soittaa itse silloin kun haluaa.
Tekisi mieli kertoa hänelle vaikkapa sähköpostitse, että olen loukkaanut hänen menettelystään, mutta hän varmaan pistää välit poikki kokonaan seuraavaksi vuodeksi.
Meillä ei ole mitään semmoista perustavaa, mikä hiertäisi väleissämme, hän vain pitää yhteyttä miten huvittaa. Joskus hän sanoo että olen hänen elämänsä tärkein ihminen ja kivijalka ja niin se on ollut kun hänellä on vaikeuksia: aina minua on tarvittu. On kai vaikeaa, jos se kivijalka sairastaa. Mutta silti: olen loukkaantunut ja kyllä se myös suututtaa.
Aikuinen lapsi haluaa kai vain rahaa
101
2577
Vastaukset
- pulisanteri
En ole vastaavassa tilanteessa, mutta joitain ajatuksia tämä herätti.. Kyllä, asia voi tietysti olla niinkin, että lapsesi vain odottaa milloin potkaiset tyhjää ja perintö pistetään jakoon.
Ja se voi olla monella muullakin tavalla. Esimerkiksi niin, että lapsesi sairastaa masennusta. Silloin ei ole väliä. Se, että hän joskus sanoo sinua elämänsä tärkeimmäksi ihmiseksi, kertoo ainakin minulle hänen tuntevan syvää kiintymystä sinuun. Jos teillä ei ole lasten kotona asuessa halittu ja puhuttu kiintymyksestä, niin sellaisen asian sanominen voi olla monen viikon ajattelun takana.
Se voi myös olla niin, että lapsesi pelkää vanhenemistasi ja hänestä tuntuu pahalta jos sairastut. Jotkut vetäytyvät sairaan luota, koska eivät tiedä miten käsitellä omaa voimattomuuden tunnetta. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista, moni vaan ei tiedä mitä sanoa tai tehdä.
Tuo sairastumisasia minua mietitytti. Se kyllä vaikutti kylmältä... mutta syyn vastaamattomuudelle tietää ainoastaan lapsesi.
Onko lapsellasi alkoholiongelma? Joskus juopot käyttäytyvät tuolla tavalla, että ottavat vain silloin yhteyttä kun itselle sopii. kun muina aikoina sitä koetetaan peitellä tai vähätellä?
Asiassa voi tietysti olla sekin puoli, että Sinä ripustaudut. Huolehdit liikaa. Olen kuullut huhuja, että varsinkin äidit yleensä tuppaavat liian paljon neuvomaan - etenkin pulmatilanteissa. Jos jokainen puhelunne menee niin, että tiukkaat mitä on tullut tehtyä, millainen olo on.. tai päinvastoin papatat vaan omat asiasi, kerrot kuka on sairastunut ja/tai kuollut, niin kyllä yhteydenpito saattaa kärsiä.
Kultainen keskitie on vaikea löytää etenkin kun omien lastensa eteen haluaisi tehdä mitä vain.
Minun mielestäni voit kertoa asian sähköpostitse. Hän voi lukea sen, lukea uudelleen ja vielä kerran ja sitten raivostua. Mutta pääsetpä omalta osaltasi rauhaan. Asia tulee selväksi.
Äläkä anna rahaa vapaaehtoisesti. Jos pyytää, niin vaadi perusteluja ja ilmoita, että raha ei kasva puussa eikä tule taikaseinästä. Nyt on aika ilmeisesti käydä se oppi läpi? Sovi takaisinmaksusta. Rahankäytön oppii parheiten niin, ettei vararahastoa ole takana. Ja jos raha on ainoa asia pitää yhteyttä, niin jätä lapsesi perinnöttömäksi. Lakiosa kuuluu kyllä, mutta voit senkin esimerkiksi antaa vastedes ennakkoperintönä. Kysy lakimieheltä asiasta.
Mitä siitä, jos välit menevät poikki? Pelkäätkö, että jäät lopullisesti yksin? Ei kai rahalla osteta yhteydenpitoa? Moni lapseton pariskunta saa vanhuuteensa voimaa ystävistä ja tuttavista. Jos möhötät kotona töiden jälkeen yksin tai olet jo eläkkeellä, niin on aika hankkia elämä.
Ei sekään ole oikein, että lapsi käyttää vanhempiaan hyväksi. Minusta näin aikuisena äiti ja isä ovat enemmänkin minun vastuullani eikä toisin päin.
En ymmärrä miksi nykyiset kuusikymppiset ovat vielä vakaasti siinä uskossa, että lapsille täytyy jättää perintöä. Omat vanhempani ovat tehneet ja sanoneet suoraan, että heillä on säästössä hautajaisrahat, toiveet on tehty selväksi paperille. Ja kaiken muun rahan saavat hummata. Omakotitalo on jo myyty, he muuttivat vuokralle kerrostaloon ja nyt käyttävät omakotitalon kaupasta saatuja rahoja matkustaluun, huvituksiin ja mm. uuteen autoon. Eikä meitä lapsia haittaa ollenkaan. Siskoni, joka on työtön ja viiden lapsen yksinhuoltaja ei hänkään isän ja äidin rahojen perään haikaile. Hän elää sillä rahalla, mitä tuista saa. Vanhemmat ja minä tietysti osallistumme aina esimerkiksi uuden pesukoneen hankintaan, mutta silti.
Mikäli teillä on tilanne, että lapsesi odottaa elatusapua, niin itsepä olet hänet kasvattanut siihen. Jos mahdollinen välien katkeaminen haittaa sinua, niin voit katsoa asiaa siltä kantilta, että tämän virheen itse tein, ei voi mitään.
Mutta hei, lapsesi on jo aikuinen. Hänellä on omat kädet, jalat ja pää (toivottavasti). Sinulla on vain yksi elämä ja sitä on vielä sen verran jäljellä, että ehdit nauttia siitä, kun aloitat nyt.- Peru Kirves
"...Lakiosa kuuluu kyllä..."
Ei kuulu enää. Se lakiosajuttu on poistettu nykyisestä lainsäädännöstä. - Anonyymi
Peru Kirves kirjoitti:
"...Lakiosa kuuluu kyllä..."
Ei kuulu enää. Se lakiosajuttu on poistettu nykyisestä lainsäädännöstä.MINULLA OLI PÄINVASTAINEN ONGELMA.
ÄITINI KINUSI RAHAA. Oli katkera ja kateellinen koska sain isäni kuoltua hänen omaisuutensa. Itselläni on paremmat tulot ja eläke. Ostin hänelle kodinkoneita ym. eikä hän mihinkään matkoille kylpylään olisi kyennyt enää 80v jälkeen. Omisti asunnon ja vanhan kesäpaikka ok talon. Hänen rahansa riitti jokapäiväiseen elämään ja koin ikävänä hänen puheensa. Vanhemmat erosivat jo pian syntymäni jälkeen ja isäni hankki omaisuutensa sen jälkeen. Ei ole tarvinnut pelätä riiittäkö rahat. Koin surkean lapsuuden ja köyhyyden ja fyysisiä terveysongelmia senkin takia ollut. Koulukiusaamisesta kärsin. Äidilläni 90+ oli pienehkö eläke jonka ostovoima hävisi viimeiset vuodet. Osa syy hänen käytökseen oli dementia. Vanhetessa kaikki ikävät puolet alkaa korostua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MINULLA OLI PÄINVASTAINEN ONGELMA.
ÄITINI KINUSI RAHAA. Oli katkera ja kateellinen koska sain isäni kuoltua hänen omaisuutensa. Itselläni on paremmat tulot ja eläke. Ostin hänelle kodinkoneita ym. eikä hän mihinkään matkoille kylpylään olisi kyennyt enää 80v jälkeen. Omisti asunnon ja vanhan kesäpaikka ok talon. Hänen rahansa riitti jokapäiväiseen elämään ja koin ikävänä hänen puheensa. Vanhemmat erosivat jo pian syntymäni jälkeen ja isäni hankki omaisuutensa sen jälkeen. Ei ole tarvinnut pelätä riiittäkö rahat. Koin surkean lapsuuden ja köyhyyden ja fyysisiä terveysongelmia senkin takia ollut. Koulukiusaamisesta kärsin. Äidilläni 90 oli pienehkö eläke jonka ostovoima hävisi viimeiset vuodet. Osa syy hänen käytökseen oli dementia. Vanhetessa kaikki ikävät puolet alkaa korostua.Ihan totta silloin kun dementia alkaa niin ovat kiukkuisia joka asiasta ja sillekään ei voi mitään.itse en varmaan pyytäisi rahaa lapsiltani ennemmin nälissäni, kas kun niillä on omat perheet jokaisella ja rahaa menee maksuihin.
Joten isäsi perintö oli ainostaaan sinun ja äidilläsi ei siihen mitään laillista oikeutta ollut. Joten kurjaa jos vielä lastenkin olisi annettava vanhemmilleen rahaa vaikka on eläke jokaisella . - Anonyymi
Kerrohan lisää satuja ap, sulla ei edes ole omia lapsia, piä se leipäläpis ummessa, edes joskus! Yrität taasen esiintyä jonain toisena! Olet todella sekaisin!
- äiteilijä
Voi miten lohduttavaa, juuri noi tekee minunkin minunkin tyttäreni. Olen tästä jo keskustellut muutamien vertaisäitien kanssa, se on ihan tavallista. Mutta oma tyttäreni on selittänyt asian isollesiskollensa (joka kertoi minulle) näin: Nuoren ihmisen elämä on haasteellista, raha ei meinaa riittää, poikaystävät ovat epäluotettavia, eikä parisuhteet lähde noin vain sujumaan (kuin me 70 -luvulla tehtiin), pitää olla kaunis, kroppa kunnossa kovalla urhelulla, kavereita pitää olla, joten biletetään, kun kotiin ei kannata jäädä. Vastoinkäymisiä sattuu, joista pitää yksin selvitä. Tämä vie kaiken energian, päivästä toiseen minuuttipelillä menemistä, ei jaksa ajatella muuta kuin itseään, että selviää.
Ja minä hyväksyn tämän: Tyttö on opiskellut tutkinnon, maksaa eka asunnostaan asuntovelkaa, käy töissä ja urheilee ja bilettääkin. On kutenkin hyvä että on tuo kaikki, ei mitään rötöksiä eikä huumeiluja, vaan vaativaa "kunnon kansalaisen" elämää. Olen antanut hänelle rahaa aika paljon pala kerrallaan, en vaadi niitä takasin, mutta otan jos maksaa. Mikäs minun on ollessa, jaan omat sairauteni ja harmini, toki ilojakin, ikäisteni kanssa.
Sitten pyydän tyttäreni sen hetkisen poikaystävän kanssa syömään, istutaan ja puhutaan niitä näitä, ei mitään syvällistä. Jos kyselen liikaa, hän häipyy, jos puhelimessa utelen, luuri lentää kiinni, eikä soita jollen minä kysele kuulumisia.
On jo tämä vanhempi tytär, olen käynyt läpi saman ja nyt olemme hyvia kavereita, hän ei enää äksyile eikä pyydä rahaa. Kuuntelee joskus huoliakin ja jopa osaa auttaa.
Joten, yritä jaksaa odotella. Voimia! Sinulla on juuri oikeat äidin välittävät, huolehtivat tunteet kun tällaisia huolehdit.- Anonyymi
Onhan noiden aikuisten lasten kanssa nykyään monella ongelmia . Jos minkälaisia.
Monta pettynyttä äitiä jotka huomaavat aikuisen lapsen muuttuneen muuksi mitä hän on olllut koskaan .
Kunhan antaa heidän elää omaa elämäänsä ja jos ei kelpaa enää mukaan perheeseen niin Ei tulkita sinne myöskään .kai he joskus kun vanhenevat ehkä ymmärtävät miltä heidän vanhemmistaan on tuntunut , mutta usein on oma vanhempi jo kuollut siinä vaiheessa. Lapset meillä on lainassa ainoastaan , ja pitää muistaa ne kivat vuodet kun lapset vielä asuivat kotona
Ja jos he eivät halua yhteyttä omiin vanhempiinsa niin sille ei voi mitään. Pakolla ei ole vaikutusta . Mutta se tapaa olla niin että nämä lapset vanhetessaan tulevat kokemaan omilta lapsiltaan saman kohtelun . Joten viisas katkaisee sen pahan ketjun joka suvussa on, tyhmä jatkaa sitä - Anonyymi
Minä kyllä antaisin yhdelle lapsistani rahaa ihan mielelläni vaan kun ei hän ota vastaan. Hän on se joka ilma; pyytämistä on aina auttanut ja hänelle voin soittaa jos jokin asia ilmenee mitä en itse osaa .näinhän se vissiin on monessa paikassa että aina lapsista yksi on se joka muistaa. Vaikka olen kasvattanut heidät siihen ettei heillä ole mitään velvollisuuksia minuuun nähden ja että kun en enää pysty talossa olemaan niin kunta hommaa paikan , jos tässä nyt elämä jatkuu.
- Anonyymi
Ap on mies, eikä hänellä ole lapsia! Esiintyy taasdn jonain toisena, yrittää suututtaa toisia perheitä! Kyllä perheet nämä asiat hoitaa, ilman nettiäkin!
- Kipee ja kiukkunen
Voi miten mukavaa, kun vastasitte te kumpainenkin, syntyy keskustelua!
Kumoan heti yhden epäilyn. Pulisanteri, tytöllä ei ole alkoholiongelmaa, käsittääkseni hän käyttää alkoholia kavereiden seurassa, mutta ei kauheasti. Rahaa hän ei vain ole oppinut käyttämään ja kuten Äiteilijä totesi, nuorella on elämässä kauhean paljon haasteita, ne vievät ajasta ja rahoista valtasosan. Hän on työssä pikku siivu kerrallaan, ei ole onnistunut valmistumaan, yrittää kyllä hoitaa asioitaan ja sanoo rahan pyytämisen vaikeaksi. En voi moittia häntä valmistumattomuudesta, itsellänikin kesti pitkään ja olin työssä, kumpikaan meistä ei ole lukutyyppi.
Huolehtija saati ylihuolehtija en ole ollut edes silloin, kun tyttö oli pieni. Siitä hän voisi minua syyttää ja joskus hän kouluaikana vertasikin minua pullantuoksuisiin oikeisiin äiteihin. Mutta mikä on mielestäni kohdallaan, niin, tunteista olen aina puhunut, aidosti ja rehellisesti, se sujuu minulta luonnostaan.
Tuo sairaan luota vetäytyminen voi olla mahdollista, mutta pahalta se tuntuu. Tyttö itse oli joitain vuosia sitten pahasti sairaana, minä otin hänet tilapäisesti kotiin asumaan ja työstä vapaata, hoidin kuntoon, mistä hän sanoi silloin olevansa ikuisesti kiitollinen. No ei tarvi tietenkään, jokainen tekee oman lapsensa eteen mitä tehtävissä on.
Kenties laitan sähköpostia, mutta en nyt, kun olen hänelle suuttunut. Tulee kenties kirjoitettua harkitsemattomasti, ei-aikuisen tasolla. En minä mitään hoitajaa edes tarvitsisi, tyttö asuu eri paikkakunnalla ja hänellä on työnsä, mutta ehkäpä vastaus tekstiviestiin tai soitto ei olisi ollut liikaa häneltä? - Kaisyli
Olen tyytyväinen, että lapset eivät soita alvariinsa enkä itsekään mikä tietää sitä, että elämä on kunnossa molemmin puolin.
- niin niin
Ketäs sinä voisit syyttää lapsesi kasvatuksesta.
Hän on se minkälaiseksi hänet kasvatit.
Mietihän miksi häestä tuli itsekäs.- huomio !
Tässäpä näyte varsinaisesta empaatikosta.
huomio ! kirjoitti:
Tässäpä näyte varsinaisesta empaatikosta.
Tosiasiat ovat aina ikäviä.
Empatiaa ei saa sotkea hölmöyteen.
AInahan sitä voi empaattisesti saattaa lapsensa ulosottoviraston ovelle.
Ja taputtaa olalle osaaottavasti: Näin sitä minäkin opin elämään.
H.- huomio !
hunksz kirjoitti:
Tosiasiat ovat aina ikäviä.
Empatiaa ei saa sotkea hölmöyteen.
AInahan sitä voi empaattisesti saattaa lapsensa ulosottoviraston ovelle.
Ja taputtaa olalle osaaottavasti: Näin sitä minäkin opin elämään.
H.En tässä ole tosiasioita kieltämässä, enkä puuttumassa kenenkään lapsenkasvatukseen. Ainoastaan kommentoin niin niin vastaajan omahyväistä vastauksen sisältöä, josta puuttui halu ja kyky asettua aloittajan asemaan, mutta ilkeilemäänhän tänne ollaan tultu, sorry unohdin.
huomio ! kirjoitti:
En tässä ole tosiasioita kieltämässä, enkä puuttumassa kenenkään lapsenkasvatukseen. Ainoastaan kommentoin niin niin vastaajan omahyväistä vastauksen sisältöä, josta puuttui halu ja kyky asettua aloittajan asemaan, mutta ilkeilemäänhän tänne ollaan tultu, sorry unohdin.
En minä kokenut sitä ilkeilyksi?
Yhä enevämmissä määrin, tänäänkin, uutisissa ihan Poliisivoimien taholta on alettu kaivata kotikasvatusta tiukemmilla normeilla.
Jo alakoulussa lapset leikkivät kukkulan kuningasta lyömällä jopa turpaan.
Minä en tuota voi moittia koska 50-60 luvulla se oli kouluissa arkipäivää ja silloin se katsottiin "omaehtoiseksi" kasvatukseksi.
Ja armeijassa karaistuttiin lisää.
Meistä tuli lujaluontoisia, terveitä nuoria miehiä.
Lopuista sitten turhanrunoilijoita.:)
Joten ei meidän tarvinnut enää vanhempien helmoissa roikkua. Itse mentiin viinakauppaankin, kunhan saatiin ensin se kortti. SItä ennen hoiti homman vanhemmat kaverit.
H.- huomio !
hunksz kirjoitti:
En minä kokenut sitä ilkeilyksi?
Yhä enevämmissä määrin, tänäänkin, uutisissa ihan Poliisivoimien taholta on alettu kaivata kotikasvatusta tiukemmilla normeilla.
Jo alakoulussa lapset leikkivät kukkulan kuningasta lyömällä jopa turpaan.
Minä en tuota voi moittia koska 50-60 luvulla se oli kouluissa arkipäivää ja silloin se katsottiin "omaehtoiseksi" kasvatukseksi.
Ja armeijassa karaistuttiin lisää.
Meistä tuli lujaluontoisia, terveitä nuoria miehiä.
Lopuista sitten turhanrunoilijoita.:)
Joten ei meidän tarvinnut enää vanhempien helmoissa roikkua. Itse mentiin viinakauppaankin, kunhan saatiin ensin se kortti. SItä ennen hoiti homman vanhemmat kaverit.
H.Minä koin, vaikka aina itsekin olen ollut sitä mieltä, että aikuisten vika, jos jälkikasvu käyttäytyy huonosti, muttei se tietoni tässä vaiheessa auta yhtää aloittajan tilannetta.
- oikeusjakohtuus.....
Ei i syntyvä lapsi ole pelkkä muovailuvahaläjä, josta vanhemmat voivat muovata haluamasalaisen yksilön.
Jokaisella on oma, sisäinen luonteensa, hyveineen ja vikoineen. Niihin ehkä parhaimmassa tapauksessa voi hiukan vaikuttaa, ei koskaan täysin.
Kukapa haluaisi lapsestaan vaikkapa mielipuolista tappajaa, mutta heitäkin on.
Turha kaikesta on syyttää kasvatusta, kyllä ns. hyvillä kasvattajillakin on ongelmajälkipolvia. Kuka nyt sitten kenenkään kasvatusta ja perhe-elämää lopulta tietää ja tuntee. - Hölmö tai ei...
hunksz kirjoitti:
Tosiasiat ovat aina ikäviä.
Empatiaa ei saa sotkea hölmöyteen.
AInahan sitä voi empaattisesti saattaa lapsensa ulosottoviraston ovelle.
Ja taputtaa olalle osaaottavasti: Näin sitä minäkin opin elämään.
H.;)))vastauksesi oli niin sinun tapaisesi..nauratti...mutta, käytännössä sitten EIHÄN sitä VOI;))) Itse en ainakaan voisi. Sitä kun lähtenyt kovin nuorena 17v-maailmalle vain ne vaatteet päällä jotka sattui silloin olemaan. Eikä mitään mukaansa itse saanut eikä myöskään kysytty tarvitsetko apua rahaa kenties ei edes missä aioit asua?..Minusta ainakin kasvoi mutsi. Joka hössään nyt liikaakiin itse...Onko nyt varmasti villasukat jalassa, mitä eikö pitkiä kalsareita jalassa? onko vitamiinit ostettu? tarpeeksi onko ruokaa kämpillä?, onko leipää kaapissa? Onko...? ja lopuksi milloin tulet uudestaan?...huomennako? Mitä ruokaa laitan? Kultaseni?:)))) Lempiruokaasiko?
Tsau:Friidu huomio ! kirjoitti:
Minä koin, vaikka aina itsekin olen ollut sitä mieltä, että aikuisten vika, jos jälkikasvu käyttäytyy huonosti, muttei se tietoni tässä vaiheessa auta yhtää aloittajan tilannetta.
Kuitenkin minä luulen että vaikka me kaikki, aloittajakin, surisimme ja itkisimme silmämme pihalle ei aloittajan tilanne muuttuisi mihinkään.
Minkä nuorena oppii sitä hyväkseen käyttää. Ihan kaikkialla ja kaikessa.
Tilanteen voi muuttaa vain aloittaja itse.
Ja minä en suostu nyyhkyvastailemaan, voi..voi koita nyt jaksaa... jne.
Ei se mitään auta eikä ole soveliasta tämänikäiselle joka tietää kaiken.
H.oikeusjakohtuus..... kirjoitti:
Ei i syntyvä lapsi ole pelkkä muovailuvahaläjä, josta vanhemmat voivat muovata haluamasalaisen yksilön.
Jokaisella on oma, sisäinen luonteensa, hyveineen ja vikoineen. Niihin ehkä parhaimmassa tapauksessa voi hiukan vaikuttaa, ei koskaan täysin.
Kukapa haluaisi lapsestaan vaikkapa mielipuolista tappajaa, mutta heitäkin on.
Turha kaikesta on syyttää kasvatusta, kyllä ns. hyvillä kasvattajillakin on ongelmajälkipolvia. Kuka nyt sitten kenenkään kasvatusta ja perhe-elämää lopulta tietää ja tuntee.Näin ovat myös Geenitutkijat vahvistaneet.
Vammoja syntyy jo kehitysvaiheessa.
SIksi alankin, pikku hiljaa, kannattamaan ajatusta että jos eivät Geenit ole kunnossa ei saa pannakkaan, kun jotain muovijuttua.
Tämä vähän huumorilla.
H.- Hölmö tai ei
oikeusjakohtuus..... kirjoitti:
Ei i syntyvä lapsi ole pelkkä muovailuvahaläjä, josta vanhemmat voivat muovata haluamasalaisen yksilön.
Jokaisella on oma, sisäinen luonteensa, hyveineen ja vikoineen. Niihin ehkä parhaimmassa tapauksessa voi hiukan vaikuttaa, ei koskaan täysin.
Kukapa haluaisi lapsestaan vaikkapa mielipuolista tappajaa, mutta heitäkin on.
Turha kaikesta on syyttää kasvatusta, kyllä ns. hyvillä kasvattajillakin on ongelmajälkipolvia. Kuka nyt sitten kenenkään kasvatusta ja perhe-elämää lopulta tietää ja tuntee.kanssa täysin tuohon näkemykseen yhdyn. Sitten sellainenkin seikka kyllä minusta myös olosuhteet ja ympäristötekijät eli kaikki vaikuttavat myöskin jollain tapaa...Tuossa ylempänä Hunkz tuon kiusaamisjutun otti esille. Uskoisin tämän olevan yksi suurimmista vaikuttajista lapsen kehitykseen aikuiseksi kuitenkin..ehkä vaikutus on isompí kun osaamme äkkiseltään edes kuvitella...
Jokaisella lapsella on oma persoonansa myös. Kaikki eivät ole selviintyjiä. Eikä kaikista sellaista tule kovienkaan kokemusten kautta....
eli hienosti kiteytit sanomalla tuon oikeus ja kohtuus... Voimme vain ainoastaan toivoa aina parasta;)) mutta, autamisemme ja keinomme ovat kuitenkin rajalliset...Maarit Hurmerinta hienosti tässä laulussaan lauloi....Lainaa vain...Oi, pienokainen oot lainaa mulle hetken vain...
Tsau:Friidu - huomio !
hunksz kirjoitti:
Kuitenkin minä luulen että vaikka me kaikki, aloittajakin, surisimme ja itkisimme silmämme pihalle ei aloittajan tilanne muuttuisi mihinkään.
Minkä nuorena oppii sitä hyväkseen käyttää. Ihan kaikkialla ja kaikessa.
Tilanteen voi muuttaa vain aloittaja itse.
Ja minä en suostu nyyhkyvastailemaan, voi..voi koita nyt jaksaa... jne.
Ei se mitään auta eikä ole soveliasta tämänikäiselle joka tietää kaiken.
H.En mitään nyyhkyvastausta tarkoitakaan, vaan sitä, että voi olla vastaamatta, jos ei ole mitää rakentavaa sanomista.
Uskon, että ymmärrät kantani, kiitos, nyt riittää tästä aiheesta. Palataan fiksummissa merkeissä. - Hölmö tai ei
hunksz kirjoitti:
Näin ovat myös Geenitutkijat vahvistaneet.
Vammoja syntyy jo kehitysvaiheessa.
SIksi alankin, pikku hiljaa, kannattamaan ajatusta että jos eivät Geenit ole kunnossa ei saa pannakkaan, kun jotain muovijuttua.
Tämä vähän huumorilla.
H.Pitääkö tuo ottaa OIKEESTI jotenkin keyvyessti huumorilla? Vai pelkkänä provona? Minua et ainakaan onnistunut sattumaan, vaikka typeryytesi tulikin esiin...
Ajatuksin;)
Tsau:Friidu Hölmö tai ei kirjoitti:
Pitääkö tuo ottaa OIKEESTI jotenkin keyvyessti huumorilla? Vai pelkkänä provona? Minua et ainakaan onnistunut sattumaan, vaikka typeryytesi tulikin esiin...
Ajatuksin;)
Tsau:FriiduMinä vähän odotinkin...
Älä hermostu ystävä, minun huumorini on vähän..outoa joskus.
On ollut jo kauan ennen sinua.
H.- Hölmö tai ei
hunksz kirjoitti:
Minä vähän odotinkin...
Älä hermostu ystävä, minun huumorini on vähän..outoa joskus.
On ollut jo kauan ennen sinua.
H.Ehkä....elämä kuitenkin onneksi jos, ei muuta niin opettanut itseäni mistä en laske leikkiä en edes vahingossa. Opettajana ovat olleet itse erilaiset lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa.....Tarpeeksi kun kohtaa. Asioita oikeesti. Sitä tulee hiljaiseksi kaiken edessä...Uskotko? On voimaton olo...ja siksi ei laske itse näistä asioista leikkiä. Mutta, saatamme kyllä mieheni kanssa nauraa omalle typeryydellemme. Kuka sitten opettaa ja ketä? Lopulta....
Tsau:Friidu - demeter
hunksz kirjoitti:
Näin ovat myös Geenitutkijat vahvistaneet.
Vammoja syntyy jo kehitysvaiheessa.
SIksi alankin, pikku hiljaa, kannattamaan ajatusta että jos eivät Geenit ole kunnossa ei saa pannakkaan, kun jotain muovijuttua.
Tämä vähän huumorilla.
H.Noi hunksin jutut on kyllä niin hulluja ja niin viisaita, että niille ei voi kuin nauraa. Tämä siis sanottuna kaikella ihastuksella ja kunnioituksella. Vaikka osaa se (hunksi) olla välillä aika äkkivääräkin...
Aloittajaa en osaa neuvoa mitenkään. Et kertonut tyttäresi ikää, mutta voihan tuon yhteydenpidon vähäisyyden ymmärtää niinkin, että hän on kuitenkin itsenäistynyt, ainakin jonkinasteisesti. Ja vaikka yhteydenpitoon liittyisi rahan pyytäminen, ei kai se välttämättä sulje pois sitä, ettei hän välittäisi muutenkin.
Tunnen monia perheitä, joissa meidän ikäiset tukevat taloudellisesti aikuisia lapsiaan, vaikka heillä on itsellään pienet eläkkeet ja lapsilla hyvät tulot.
Oikein tai väärin, jokainen ratkaisee sen tykönään ja kärsii seuraukset.
Tuohon kommenttiin, että vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa sellaisiksi kuin nämä ovat, tekee kyllä mieli vastata. Vain vanhemmatko ovat kasvattaneet ? Tänä päivänä lapsilla on vanhempien lisäksi tuhottomasti oheiskasvattajia, eikä media ole niistä vähäisin, eikä kaveripiiri. Ja kuten joku tuolla taisi sanoa, kyllä vanhemmat yleensä yrittävät parhaansa - miten sen sitten kukin mieltääkin... Hölmö tai ei kirjoitti:
Ehkä....elämä kuitenkin onneksi jos, ei muuta niin opettanut itseäni mistä en laske leikkiä en edes vahingossa. Opettajana ovat olleet itse erilaiset lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa.....Tarpeeksi kun kohtaa. Asioita oikeesti. Sitä tulee hiljaiseksi kaiken edessä...Uskotko? On voimaton olo...ja siksi ei laske itse näistä asioista leikkiä. Mutta, saatamme kyllä mieheni kanssa nauraa omalle typeryydellemme. Kuka sitten opettaa ja ketä? Lopulta....
Tsau:FriiduKyllä minä ymmärrän kaiken tuon ja enemmänkin.
10v jotain oli tuo Talidomiini juttu, ja jokunen sen mukainen kaveri.
Mukana hekin "rullalautailivat", ja lastenbileissä kaatoivat kukkavaaseja, ehkä vähän enemmän kun toiset, mutta me vaan naurettiin.
Yhdessä, emme toisillemme.
Jostain sieltä saattaa huumorinkukkani mukulat olla kotoisin.
Kerran muistelinkin noita aikoja ja harmittelin että en muista enää nimiään, olisi ollut kiva selvittää miten heidän jatkoelämänsä on mennyt.
H.- Hölmö tai ei
hunksz kirjoitti:
Kyllä minä ymmärrän kaiken tuon ja enemmänkin.
10v jotain oli tuo Talidomiini juttu, ja jokunen sen mukainen kaveri.
Mukana hekin "rullalautailivat", ja lastenbileissä kaatoivat kukkavaaseja, ehkä vähän enemmän kun toiset, mutta me vaan naurettiin.
Yhdessä, emme toisillemme.
Jostain sieltä saattaa huumorinkukkani mukulat olla kotoisin.
Kerran muistelinkin noita aikoja ja harmittelin että en muista enää nimiään, olisi ollut kiva selvittää miten heidän jatkoelämänsä on mennyt.
H.Joo...on ns. huumoria ja huumoria. Ymmärrän mitä tarkoitat. Tiukoissa tilanteissa meilläkin on huumori se jolla mennään lävitse. On pakko muuten ei jaksaisi itse...Mutta sellaista tahallista satuttavaa huumoria en enää jaksa ymmärtää. Vetäydyn pois. En halua myöskään selitellä erilaisuutta. En enää..
Sisareni on avioitunut toisen kerran näkövammaisen miehen kanssa. Joka sokeutui geenivirheen takia 20:senä. Se joka auttaa meitä ymmärtämään parhaiten nyt miltä sokeasta tuntuu..on oma kundimme. Hän ymmärtää miltä tästä miehestä tuntuu... Hänen kavereineen kun kaksi näkövammaista. Viittomakielen hän opetti myös meille koska, kaverina yksi on täysi kuuro...eli kun loppuun tuohon laitoin. Kuka sitten loppupelissä opettaa ja ketä? Pitää meillä ainakin paikkansa tuo vuorovaikutus nyt...minä koen olevani oppilas monessakin asiassa....nyt...Tiedän niin vähän....ja ymmärrän niin vähän...elämästä.
Tsau:Friidu Hölmö tai ei kirjoitti:
Joo...on ns. huumoria ja huumoria. Ymmärrän mitä tarkoitat. Tiukoissa tilanteissa meilläkin on huumori se jolla mennään lävitse. On pakko muuten ei jaksaisi itse...Mutta sellaista tahallista satuttavaa huumoria en enää jaksa ymmärtää. Vetäydyn pois. En halua myöskään selitellä erilaisuutta. En enää..
Sisareni on avioitunut toisen kerran näkövammaisen miehen kanssa. Joka sokeutui geenivirheen takia 20:senä. Se joka auttaa meitä ymmärtämään parhaiten nyt miltä sokeasta tuntuu..on oma kundimme. Hän ymmärtää miltä tästä miehestä tuntuu... Hänen kavereineen kun kaksi näkövammaista. Viittomakielen hän opetti myös meille koska, kaverina yksi on täysi kuuro...eli kun loppuun tuohon laitoin. Kuka sitten loppupelissä opettaa ja ketä? Pitää meillä ainakin paikkansa tuo vuorovaikutus nyt...minä koen olevani oppilas monessakin asiassa....nyt...Tiedän niin vähän....ja ymmärrän niin vähän...elämästä.
Tsau:FriiduKuten sinulle, niin myös kaikille muille joilla on silkkilakanoissa ryppyjä, eikä kaikki aina luista kuten M.A. Numminen laulaa, toivon jaksamista ja uskoa elämään, tulevaisuuteenkin.
Vaikka olenkin tätä mieltä vahvasti, niin vähän etoo tällainen lässyttäminen.
Pyrin välttämään:)
H.- niin niin
huomio ! kirjoitti:
En mitään nyyhkyvastausta tarkoitakaan, vaan sitä, että voi olla vastaamatta, jos ei ole mitää rakentavaa sanomista.
Uskon, että ymmärrät kantani, kiitos, nyt riittää tästä aiheesta. Palataan fiksummissa merkeissä.On realismia kysyä mistä lapsi on oppinut itsekkääksi.
Voit kokea sen ilkeilyksi.
Minusta se on vain alaston totuus.
Kuinka sokerikuorrutteella teille pitää asiat tarjoilla?
Mutta tietysti, onhan se aina helpompi sulkea silmät. Minä epäilen kotikasvatusta ja hemmottelua jos ensimmäiset 20 vuotta on kotona eletty.
Jos lapsi on nakattu ulos 16-vuotiaana, saatavt syyt ollakin jotain muuta - huomio !
niin niin kirjoitti:
On realismia kysyä mistä lapsi on oppinut itsekkääksi.
Voit kokea sen ilkeilyksi.
Minusta se on vain alaston totuus.
Kuinka sokerikuorrutteella teille pitää asiat tarjoilla?
Mutta tietysti, onhan se aina helpompi sulkea silmät. Minä epäilen kotikasvatusta ja hemmottelua jos ensimmäiset 20 vuotta on kotona eletty.
Jos lapsi on nakattu ulos 16-vuotiaana, saatavt syyt ollakin jotain muutaLuepa tuo edellinen vastaukseni uudestaan.
Mitä aloittajalle auttaa syyllistäminen tehdyistä mahd. virheistä, kun hän tarvitsisi apua nykytilanteeseen. - Hölmö tai ei...
hunksz kirjoitti:
Kuten sinulle, niin myös kaikille muille joilla on silkkilakanoissa ryppyjä, eikä kaikki aina luista kuten M.A. Numminen laulaa, toivon jaksamista ja uskoa elämään, tulevaisuuteenkin.
Vaikka olenkin tätä mieltä vahvasti, niin vähän etoo tällainen lässyttäminen.
Pyrin välttämään:)
H.lässyttäminen? Tuon voin jo ottaa tahallisena loukkauksena. En ymmärrä mitä tarkoitat.? Huono olen toki itseäni ilmaisemaan. Enkä osaa rakentaa hienoja ja täydellisiä lauseita arvoituksellesesti?))) niin että, niihin jää tulkinnanvaraa.. Mutta, kirjoitan sen minkä oikeesti ja mikä on elämääni tässä ja nyt...se mitä taas tunnen ja se tulee sydämestäni. Ja se on ollut aina hölmö ja naiivikin mutta, silti elämään jotenkin uskova...vielä toistaiseksi taivas ei ole pudonut kuitenkaan niskaani lopullisesti;))) huomisesta en tiedä...onneksi;)))
Tsau:Friidu Hölmö tai ei... kirjoitti:
lässyttäminen? Tuon voin jo ottaa tahallisena loukkauksena. En ymmärrä mitä tarkoitat.? Huono olen toki itseäni ilmaisemaan. Enkä osaa rakentaa hienoja ja täydellisiä lauseita arvoituksellesesti?))) niin että, niihin jää tulkinnanvaraa.. Mutta, kirjoitan sen minkä oikeesti ja mikä on elämääni tässä ja nyt...se mitä taas tunnen ja se tulee sydämestäni. Ja se on ollut aina hölmö ja naiivikin mutta, silti elämään jotenkin uskova...vielä toistaiseksi taivas ei ole pudonut kuitenkaan niskaani lopullisesti;))) huomisesta en tiedä...onneksi;)))
Tsau:FriiduMinä tarkoitin että pehmeästi, hellästi puhuminen/kirjoittaminen ei ole oikein miesten juttu, ei ainakaan julkisesti.
Ei siinä sen kummempaa ole.
H.- Hölmö tai ei..
hunksz kirjoitti:
Minä tarkoitin että pehmeästi, hellästi puhuminen/kirjoittaminen ei ole oikein miesten juttu, ei ainakaan julkisesti.
Ei siinä sen kummempaa ole.
H.mutta, voisi olla?;))) Eikä siinä olisi mitään häpeämistä. Helppoa tosin näin höhlänä naisena itse näin todeta. Ok...en kiusaa enempää...
Tsau:Friidu huomio ! kirjoitti:
Luepa tuo edellinen vastaukseni uudestaan.
Mitä aloittajalle auttaa syyllistäminen tehdyistä mahd. virheistä, kun hän tarvitsisi apua nykytilanteeseen.Ei aikuinen ihminen tarvitse tuonlaiseen muitten ihmisten apua.
Selkärankaa vain.
Muilla ihmisillä ei ole edes mitään ratkaisua ongelmaan.
Paitsi että menee antamaan lapselle Koivuniemenherraa.
H.- niin niin
huomio ! kirjoitti:
Luepa tuo edellinen vastaukseni uudestaan.
Mitä aloittajalle auttaa syyllistäminen tehdyistä mahd. virheistä, kun hän tarvitsisi apua nykytilanteeseen.Samaa mieltä hunksin kanssa.
Meistä tuskin kukaan auttaa osaa? Ihmisten kanssa pärjää monesti ihan vain juttelemalla.
Se on paras tapa saada oma näkemyksensä eteenpäin ja luuelnpa että äiti osaa jutella lapselleen, ilman ulkopuolisten apua? - huomio !
hunksz kirjoitti:
Ei aikuinen ihminen tarvitse tuonlaiseen muitten ihmisten apua.
Selkärankaa vain.
Muilla ihmisillä ei ole edes mitään ratkaisua ongelmaan.
Paitsi että menee antamaan lapselle Koivuniemenherraa.
H.Luulin sinun olleen yhden päivän kilttiyttämis kurssilla, mutta taisin erehtyä.
- Äitylipä
hunksz kirjoitti:
Kuitenkin minä luulen että vaikka me kaikki, aloittajakin, surisimme ja itkisimme silmämme pihalle ei aloittajan tilanne muuttuisi mihinkään.
Minkä nuorena oppii sitä hyväkseen käyttää. Ihan kaikkialla ja kaikessa.
Tilanteen voi muuttaa vain aloittaja itse.
Ja minä en suostu nyyhkyvastailemaan, voi..voi koita nyt jaksaa... jne.
Ei se mitään auta eikä ole soveliasta tämänikäiselle joka tietää kaiken.
H.Sellaisia suurin osa lapsista on, vanhemmat ovat heidän mielestään velvolliset ottamaan heidät huomioon loppuelämänsä, kun sattuivat heidät joskus vahingossa tai tarkoituksella tekemään.
Itse olen nuorena ollut melko itsekäs, odotin vanhemmiltani tukea ja apua esim. lasten hoidossa, sitä ei herunut, joten oli hoidettava jälkikavunsa itse.
Joskus kun oltiin oikein tiukoilla saatiin vähän rahallista avustusta jonka maksoin kiltisti takaisin parempina aikoina.
Olen ollut hyysääjä viimeisen päälle, olen antanut vaikka viimeisen pennin jos sitä lapseni ilkesivät pyytää, ja ilkesivät he.
Se on oma syyni, olisi pitänyt olla jämäkämpi, kuka se saavutetuista eduista noin vain luopuu.
Aikaisemmin olin sitä mieltä että olen hyvä ja uhrautuva äiti, en minä ollut kuin ihan tavallinen äiti virheineni, en koskaan kiitosta odottanutkaan, enkä myöskään tehnyt numeroa siitä mitä olen antanut.
Meilaillaan päivittäin tyttären kanssa, ei ole huonot välit muihinkaan lapsiin, pidetään enemmän yhteyttä varsinkin silloin jos on jotain vaikeuksia.
Nykyisin saattavat tulla käymään esim. taulutelkkari tai tietokone auton takakontissa. Joten kai "uhrautuminen" on kuitenkin huomioitu.
Huolehtivat hyvin omista lapsistaan ja ovat alkuvaikeuksien jälkeen tulleet todella hyvin toimeen ammatillisesti ja taloudellisesti. - Anonyymi
Ei se nyt aina riipu kasvatuksestakaan.
Tiedän tapauksen jossa äiti ja tytär olivat kauan parhaat ystävät , sitten tytär löysi kehen joka ei tietenkään hyväksynyt hänen äitiään ja yhteys katkesi heidän välillään. Ja jostain kumman syystä tyttö aina valitti miten äiti muka oli sanonut hänelle pahasti joskus sun muita keksittyjä juttuja. Joten kasvatus meni pieleen kun psykopaatti tuli perheeseen charmikas ulos päin hirmu kulisseissa .onneksi tällä äidillä on sukulaisten lapsia jotka välittävät hänestä - Anonyymi
Ei aina ole kasvatuksessa vikaa vaan muuttuneista olosuhteista aikuisen lapsen elämässä äväärö partneri. Tai jokin sairaus jne syitä on monia. Olkoot aikuiset lapset ihan vaan omillaan , ja jos eivät pidä yhteyksiä vanhempiinsa niin sekin osoittaa ettei heistä välitä, silloin on hyvä ajatella kuka välittää, siis se voi olla vaikka kälyn lapsi ja ajatella häntä kun tekee testamenttinsa tai antaa jo eläessään rahaa jos näkee että toisella on pulaa.
- Anonyymi
huomio ! kirjoitti:
Minä koin, vaikka aina itsekin olen ollut sitä mieltä, että aikuisten vika, jos jälkikasvu käyttäytyy huonosti, muttei se tietoni tässä vaiheessa auta yhtää aloittajan tilannetta.
Minä taas en koskaan syytä kasvatusta , niin paljon tapahtuu nuoren ihmisen elämässä uusia ystäviä jotka ei ole edes samanlaisilta olosuhteista mitä oma lapsi on sellaiset asiat muuttavat paljon ihmisen elämää. Puoliso jona esim tytäs valitsee saattaa olla syy usein välirikkoihin . Joten kasvatus on voinut olla ihan normaali mutta ihminenkin muuttuu usein ympäristön vaikutuksesta haluaa olla sellainenkin uudet ystävät ovat
- Anonyymi
oikeusjakohtuus..... kirjoitti:
Ei i syntyvä lapsi ole pelkkä muovailuvahaläjä, josta vanhemmat voivat muovata haluamasalaisen yksilön.
Jokaisella on oma, sisäinen luonteensa, hyveineen ja vikoineen. Niihin ehkä parhaimmassa tapauksessa voi hiukan vaikuttaa, ei koskaan täysin.
Kukapa haluaisi lapsestaan vaikkapa mielipuolista tappajaa, mutta heitäkin on.
Turha kaikesta on syyttää kasvatusta, kyllä ns. hyvillä kasvattajillakin on ongelmajälkipolvia. Kuka nyt sitten kenenkään kasvatusta ja perhe-elämää lopulta tietää ja tuntee.Ihan niin on. Kun seuraan omia aikuisia lapsiani niin kukaan heistä ei ole samanlainen vaikka samalla tavalla kohdeltu kaikkia kotona . Luonteen eroavaisuuksia on, ja eri kykyjä kullakin niin että jos kasvatuksella olisiollut valta niin he kaikki olisivat ihan samanlaisia vaan kun eivät ole
- Anonyymi
niin niin kirjoitti:
On realismia kysyä mistä lapsi on oppinut itsekkääksi.
Voit kokea sen ilkeilyksi.
Minusta se on vain alaston totuus.
Kuinka sokerikuorrutteella teille pitää asiat tarjoilla?
Mutta tietysti, onhan se aina helpompi sulkea silmät. Minä epäilen kotikasvatusta ja hemmottelua jos ensimmäiset 20 vuotta on kotona eletty.
Jos lapsi on nakattu ulos 16-vuotiaana, saatavt syyt ollakin jotain muutaKasvatuksella ei ole mitään tekemistä että aikuinen lapsi muuttuu. Silloin tekisivät minunki lapseni kaiken samalla lailla, vaan eivät tee, jokainen heistä on erilainen persoonallisuus ja saaneet saman kasvatuksen , ovat hyvin erilaisia aikuisia ettei aina voisi edes luulla että ovat lähtöisin samasta perheestä .
Kas kun heillä kaikilla on omanlaisensa luonteet ehkä perintöjä geenien kautta esi isiltä saatuja.
Yksi lapsistani on kun anoppini, toinen taas suurinpiirtein kuten tätini oli, kolmas on ihan tavallinen vanhempi lapsilleen .joten kasvatus ei vaikuta, jos olisi minuunkin kasvatus vaikuttanut niin voi miten toisenlainen elämä minulla olisikaan
Kas kun lapsista ei tehdä mitään omien toiveiden täyttäjää, he ovat yksilöitä jotka maailmalla oppivat ihan omat tapansa. Heillä heidän elämänsä - Anonyymi
Hölmö tai ei... kirjoitti:
;)))vastauksesi oli niin sinun tapaisesi..nauratti...mutta, käytännössä sitten EIHÄN sitä VOI;))) Itse en ainakaan voisi. Sitä kun lähtenyt kovin nuorena 17v-maailmalle vain ne vaatteet päällä jotka sattui silloin olemaan. Eikä mitään mukaansa itse saanut eikä myöskään kysytty tarvitsetko apua rahaa kenties ei edes missä aioit asua?..Minusta ainakin kasvoi mutsi. Joka hössään nyt liikaakiin itse...Onko nyt varmasti villasukat jalassa, mitä eikö pitkiä kalsareita jalassa? onko vitamiinit ostettu? tarpeeksi onko ruokaa kämpillä?, onko leipää kaapissa? Onko...? ja lopuksi milloin tulet uudestaan?...huomennako? Mitä ruokaa laitan? Kultaseni?:)))) Lempiruokaasiko?
Tsau:FriiduVitamiinit?????
- Anonyymi
niin niin kirjoitti:
On realismia kysyä mistä lapsi on oppinut itsekkääksi.
Voit kokea sen ilkeilyksi.
Minusta se on vain alaston totuus.
Kuinka sokerikuorrutteella teille pitää asiat tarjoilla?
Mutta tietysti, onhan se aina helpompi sulkea silmät. Minä epäilen kotikasvatusta ja hemmottelua jos ensimmäiset 20 vuotta on kotona eletty.
Jos lapsi on nakattu ulos 16-vuotiaana, saatavt syyt ollakin jotain muutaAlaston totuus ?
Ei kuule aina ole niin. Ystäväni tyttö oli mitä ihanin tytär aina siihen asti kun meni naimisiin, silloin huomasimme että alkoi puhumaan miehensä suulla , mies oli itse sellaisesta perheestä jossa välit kaikkiin sukulaisiin olivat poikki ja ei mennyt kauaa kun tämä kiltti tyttö myöskin alkoi hakea vikoja äidistään ,
vaikka ennen miehen mukaan tulemista oli aina ollut äitiänsä rakastava ja heillä oli aina hauskaa yhdessä . Joten kasvatuksella ei ole mitään tekemistä kaikkien elämässä tämäkin tyttö käyttäytyy ihmeellisesti nykyisin ja halveksii omaa äitiään joka ihan yksin lapsensa kasvatti jäädessään leskeksi hyvin nuorena joten kaikki se hyvä mitä tytössä oli ennen on ainoastaan muisto tänään .
Hän on niin miehensä lumoissa että puhuukin samalla tavalla kun mies puhuu. Ihan kun murrosiässä olisi vaikka on yli 30 vuotias. Siis napanuoran voi katkaista toisellakin tavalla. Mutta koska mies vihaa omia vanhempiaan niin tyttökin samaistuu kaikkeen mitä häneltä oppii . Olen lohduttanut tätä äitiä että tyttö tukee vielä sellaiseksi kun oli , kunhan alkaa ihmettelemään kun ei omia ystäviäkään enää tavata kun niissäkin on kuulemma aina jokin vika - Anonyymi
hunksz kirjoitti:
Ei aikuinen ihminen tarvitse tuonlaiseen muitten ihmisten apua.
Selkärankaa vain.
Muilla ihmisillä ei ole edes mitään ratkaisua ongelmaan.
Paitsi että menee antamaan lapselle Koivuniemenherraa.
H.Kuinka monta prakt Exemppeliä olet kasvattanut tähän maailmaan ? Kun vaikuttaa että olet olevinasi kovasti oikea ihminen neuvomaan. Ensinnäkin aloittajan teksti oli surullinen kertomus mikä nykyään on monen muun kertomus . Jokainen vanhempi kyllä tekee parhaansa kasvattaessani lapsiaan ja tuntee lapsensa myöskin parhaiten .
Luulen että se vanha malli jonka nimi on lapsuuuden koti on muuttanut muotoaan nykyihmisillä , ennen sitä mentiin anoppilaan aina kesällä viikoksi pariksi ja autettiin heinätöissä vanhempia . Silloin pidettiin perhe koossa . Mutta nykyään otetaan nokkiinsa jos sanoo jotakin heidän mielestään väärin ja tulkkaavat mielipiteet tahallaan väärin
- minä ja 'lapset'.
Anna tytön elää itsenäisenä omaa elämäänsä. Minä ainakin huomasin yhdessä vaiheessa, että ripustauduin nuoriini liikaa yksinäisyyteni varjolla.
Nyt olen ruvennut rakentamaan omaa elämääni, liikun paljon eri menoissa (leffaankin oli aluksi vaikea mennä yksin) ja hommasin joitakin mukavia harrastuksia. Olen saanut ikäisiäni tuttavia ja jonkun ystävänkin, joiden kanssa tapailen ja olen yhteydessä.
Lapsieni mielestä äiti on piristynyt ja reipastunut. Ja toden totta ympäröivä maailma on saanut minutkin 'uusiutumaan'; saatan loihtia lasten käydessä uudenlaisen ruokamenun. (Eipä sitä lasten kotiruokana ennen ikinä tarjottu esim meksikolaista, intialaista tai kiinalaista ruokaa).
Rahojani eivät lapseni haikaile; he ovat opiskelleet ja heillä on ainakin tällä hetkellä hyvät työpaikat. Tietenkin olen kiinnostunut lasteni elämästä ja he myös vastaavasti minun. Mutta jokainen me kuitenkin elämme aika itsenäisesti. - Ronskisti eteenpäin
Minä jättäisin moisen itsekkään "lapsen" oman onnensa nojaan, pistäisin itse välit poikki vähäksi tai vähän pitemmäksi aikaa. Tuommoisella ihmisellä ei ole minkäänlaisia tapoja. Kyse ei ole siitä, onko sairas oma biologinen vanhempi, vaan olisi se kohteliasta jollain tavoin huomioda, oli se kuka tuttu tahansa.
Täsä ketjussa huomaa, miten ihmiset tuovat esiin omia käsityksiään meidän sukupolven naisista äiteinä, kertovat kenties enempi itsestään. Arvelevat, että lapsista ylihuolehditaan. Ja että jos on ongelmia, niin viina ne aiheuttaa. Ja että lapsissa roikutaan. Ja ettei muka aikuinen äiti pääse yksin minnekään, mukana pitää olla joku ystävä tai herraties mikä retkue. Ja että jos aikuinen ihminen käyttäytyy huonosti, niin syynä on yksinoman kasvatus: kas eihän aikuinen kykene itse itselleen mitään tekemään.- erilaiset lapset
Vähän samanlaisia mietteitä minullakin....En uskoisi vian olevan kotikasvatuksessa, koska meillä kahdesta lapsesta se itsekkäämpi on työelämässä paremmin menestynyt näitä "levottomat sukupolven edustajia". Eli neljääkymmentä lähenevä koulutettu sinkkunainen. Nuorimmainen taasen tavallinen työtätekevä perheenisä jolla arvomaailma sama kuin meillä vanhemmillakin.
- janatuineen
Minulla on kohta kolmekymppinen poika. Rahaa pitää aina olla usein joka
viikonloppu. Siinä ne eläkerahat hupenee kädestä suuhun.- Anonyymi
Älä anna , ota etumatkaa ennekö hän ehtii aukaista suutaan pyytäen rahaa, ja alat valittamaan että kamala kuukausi kun koko eläke meni laskuihin että miten nyt ruokaa ostetaan tässä kun ei rahaa ole ennekun seuraava eläke tulee.Jos ei muuta niin voi ajatella että ei kehtaa pyydellä edes
Ei lapsia elätetä enää sen lälkeen kun ovat aikuisten kirjoilla.Minun lapseni kaikki käyvät työssä ja kamalaa olisi jos vielä minunkin pitäisi olla rahaa heille jakamassa . Koska heillä on moninkertaiset tulot verrattuna minun eläkkeeseen .Joten voi olla suutuksissaan vähän aikaa mutta oppii samalla ettei vanhukset ole mitään pikapankkeja
- Kipee ja kiukkunen
--Ja ettei muka aikuinen äiti pääse yksin minnekään, mukana pitää olla joku ystävä tai herraties mikä retkue.---
Joo, tuota itsekin ihmettelin, kun en ainakaan tieten tahtoen antanut kuvaa, että olisin jotenkin yksinäinen tai avuton tai roikkuisin lapsessani.
Aikuinen ihminen pääsee menemään minne vain ja ei tarvi kuin ottaa kuin Hesarin Minne mennä tai omakaupunki.fi, löytyy jopa päällekkäisiä vaihtoehtoja. Hyviä juttuja työpäivän päälle, irrottaa ajatukset työasioiden pohdinnasta. Mutta ei niihin sairaana mennä. Ehkäpä sairaus tekee tilapäisesti avuttomaksi ja haluaisi huomiota toiselta, mutta huomaan että se on vääränlaista ajattelua ja olen jo tämän yhden aamupäivän aikana ruvennut kasvamaan siitä irti. Mutta siltikään en hyväksy sitä, että vanhempi olisi olemassa vain silloin, kun rahaa tarvitaan. Hyväksikäytöltä se kuulostaa.- rahaarahaarahaa.....
Eikä suinkaan jokainen asu Tsadissa. Moni asuu kaukana maaseudulla. Saa siinä sitten lukea Hesarista tai muusta lehdestä menovinkkejä, eipä niihin noin vain vilahdeta.
Kun ei anna rahaa, niin ei anna, kai lapsella on järki päässä, ja lopettaa kinuamisen. - meeriamanda
Hyvä, kipeä ja kiukkuinen, nyt alkaa jo olla sitä "luonnetta" tässä viimoisessa kirjoituksessasi! Bravoooo!
Näet ihan selvästi sen mitä sinun nähdäkkin pitää, vieläkö sanot/kirjoitat sen myös tyttärellesi. Voi tulla jonkunaikaista hiljaisuutta, malta vain mielesi ja anna hänen ajatuksilleen aikaa. Pidät sitten´ pääsi´ ettet ole jatkossakaan vain silloin muistissa kun apua tarvitaan.
Taidanpa tuntea tälläisen luonteen omaavan, hyvinkin! :))
Hyvää toipumista :) - erilaiset lapset
On minulle tuttu tunne tuo kun vanhin lapseni tuntuu niin kylmältä ja itsekeskeiseltä...Ehkä siksi sinkku tai liian vaativa eikä huoli ketään. Hänen tyylistään loistaa hyödyn tavoittelu ja onhan hän kova bisnesnainen. Nuorimmainen kun on aivan toista maata. Onneksi minulla on hänestä, miniästä ja lapsenlapsista paljon iloa.
- Kipee ja kiukkunen
rahaarahaarahaa..... kirjoitti:
Eikä suinkaan jokainen asu Tsadissa. Moni asuu kaukana maaseudulla. Saa siinä sitten lukea Hesarista tai muusta lehdestä menovinkkejä, eipä niihin noin vain vilahdeta.
Kun ei anna rahaa, niin ei anna, kai lapsella on järki päässä, ja lopettaa kinuamisen.Ei tarvitse asua Helsingissä eikä edes pääkaupunkiseudulla voidakseen osallistua siellä pidettäviin tapahtumiin tai tilaisuuksiin. Työpäivän pituus tosin rajoittaa matkustamasta arkena sinne kovin kaukaa. Ja ihan vastaavasti ei tarvitse asua esimerkiksi Turussa, Hämeenlinnassa tai Lahdessa voidakseen lähteä sinne, jos siellä on viikonlopulla jotain kiinnostavaa. Ei meitä kukaan sido turpeeseen, jos emme itse sitä tee. Ihme rajoittunutta ajattelua.
Ja mitä tulee kasvatukseen niin aikuinen ihminen kasvattaa itse itsensä, korjaa niitä puutteita ja virheitä, joita omassa kasvatuksessa on kokenut. Sitähän varten juuri ihminen on aikuinen. Eihän täällä mikään sukupolvi menisi eteenpäin, jos aina vain syytettäisiin edellistä sukupolvea virheistä. Neanderdahlin ihmiseen ne kai viime kädessä juontuisivat vai mikä se oli se alkuihminen, apina puunoksalla tai alkulima, eihän me oltaisi yhtään sen enempää, jos aina vain mennyttä ja menneitä sukupolvia syytettäisiin ja haettaisiin muualta vikaa. - rahaarahaarahaa.....
Kipee ja kiukkunen kirjoitti:
Ei tarvitse asua Helsingissä eikä edes pääkaupunkiseudulla voidakseen osallistua siellä pidettäviin tapahtumiin tai tilaisuuksiin. Työpäivän pituus tosin rajoittaa matkustamasta arkena sinne kovin kaukaa. Ja ihan vastaavasti ei tarvitse asua esimerkiksi Turussa, Hämeenlinnassa tai Lahdessa voidakseen lähteä sinne, jos siellä on viikonlopulla jotain kiinnostavaa. Ei meitä kukaan sido turpeeseen, jos emme itse sitä tee. Ihme rajoittunutta ajattelua.
Ja mitä tulee kasvatukseen niin aikuinen ihminen kasvattaa itse itsensä, korjaa niitä puutteita ja virheitä, joita omassa kasvatuksessa on kokenut. Sitähän varten juuri ihminen on aikuinen. Eihän täällä mikään sukupolvi menisi eteenpäin, jos aina vain syytettäisiin edellistä sukupolvea virheistä. Neanderdahlin ihmiseen ne kai viime kädessä juontuisivat vai mikä se oli se alkuihminen, apina puunoksalla tai alkulima, eihän me oltaisi yhtään sen enempää, jos aina vain mennyttä ja menneitä sukupolvia syytettäisiin ja haettaisiin muualta vikaa.Katsohan seuraavan kerran tarkemmin, kelle kommenttisi laitat, varsinkin kiukkuisen.
Jos et muuten erota, napsauta "Kutista kaikki kommentit". - Kipee ja kiukkunen
meeriamanda kirjoitti:
Hyvä, kipeä ja kiukkuinen, nyt alkaa jo olla sitä "luonnetta" tässä viimoisessa kirjoituksessasi! Bravoooo!
Näet ihan selvästi sen mitä sinun nähdäkkin pitää, vieläkö sanot/kirjoitat sen myös tyttärellesi. Voi tulla jonkunaikaista hiljaisuutta, malta vain mielesi ja anna hänen ajatuksilleen aikaa. Pidät sitten´ pääsi´ ettet ole jatkossakaan vain silloin muistissa kun apua tarvitaan.
Taidanpa tuntea tälläisen luonteen omaavan, hyvinkin! :))
Hyvää toipumista :)Kiitos toipumistoivotuksista. Vai arvelet tuntevasi minut/ minunkaltaiseni luonteeen ihan oikeassa elämäsä, no eipä tuo haittaa, vaikka tunnistaisitkin.
En aio nyt kirjoittaa tytölle yhtään mitään, annan olla. Sanon sitten joskus, kun on sopiva tilaisuus. Siis sanon miltä minusta on tuntunut, en syytä, minun tuntemuksistanihan täsä on ollut kyse.
Vilkas ketju tästä kehittyikin. Ihan kaikkia viestejä en tajua tai en viitsi ruveta arvailemaan, mitä niillä tarkoitetaan, luen mieluiten selkokieltä. - meeriamanda
Kipee ja kiukkunen kirjoitti:
Kiitos toipumistoivotuksista. Vai arvelet tuntevasi minut/ minunkaltaiseni luonteeen ihan oikeassa elämäsä, no eipä tuo haittaa, vaikka tunnistaisitkin.
En aio nyt kirjoittaa tytölle yhtään mitään, annan olla. Sanon sitten joskus, kun on sopiva tilaisuus. Siis sanon miltä minusta on tuntunut, en syytä, minun tuntemuksistanihan täsä on ollut kyse.
Vilkas ketju tästä kehittyikin. Ihan kaikkia viestejä en tajua tai en viitsi ruveta arvailemaan, mitä niillä tarkoitetaan, luen mieluiten selkokieltä.Enpä sinua tarkoittanut, vaan ainokaista lastani (aikuinen), kun luin koko sivun niin nyökyttelin itsekseni ja tuntui niin.....niin tutulta!
Kannustavahan minun oli tarkoitus olla, joten ei hän nyt ota ja loukkaannu :)) - Kipee ja kiukkunen
rahaarahaarahaa..... kirjoitti:
Katsohan seuraavan kerran tarkemmin, kelle kommenttisi laitat, varsinkin kiukkuisen.
Jos et muuten erota, napsauta "Kutista kaikki kommentit".En osoita kommenttejani erityisesti kenellekään, vaikka jokin viesti ne aiheuttaisikin. Minusta tämä on ihan yleistä keskustelua, ei mitään vuoropuhelua, niin minä sen miellän.
- Anonyymi
Ihan niin , olet oikeassa Ei me vanhemmatkaan roikuta nykyaikana lasten hännissä, joten moni vetää vääriä johtopäätöksiä asioista. Kyllä sairaana iåon lohduton olo ja saakin olla. Ja anna vähän välimatkaa , niin huomaat että lapsi itse ottaa yhteyttä. Mutta lopeta rahan jako siitä ei koskaan saa kiitosta tai edes ajatusta että lapset ajattelisivat ettei se ole oikein pyydellä koska jatkavat sitä aikaa kun asuivat kotona ja pitävät päivän selvänä sitä että kotoa saa pyytää rahaa . Lopeta se ja sano vaan seuraavan kerran kun pyytää että nyt on hiema; rahan menoa tässä itsellänikin joten ei ole mistä antaa.
- Anonyymi
meeriamanda kirjoitti:
Hyvä, kipeä ja kiukkuinen, nyt alkaa jo olla sitä "luonnetta" tässä viimoisessa kirjoituksessasi! Bravoooo!
Näet ihan selvästi sen mitä sinun nähdäkkin pitää, vieläkö sanot/kirjoitat sen myös tyttärellesi. Voi tulla jonkunaikaista hiljaisuutta, malta vain mielesi ja anna hänen ajatuksilleen aikaa. Pidät sitten´ pääsi´ ettet ole jatkossakaan vain silloin muistissa kun apua tarvitaan.
Taidanpa tuntea tälläisen luonteen omaavan, hyvinkin! :))
Hyvää toipumista :)Kyllä ne lapset suuttuvat ensin kun eivät saa rahaa heti kun pyytävät, mutta saavat kiukutella . Minustakin on tärkeää että laittaa rajat viimein aikuiselle muksulle että nyt on asiat niin ettei enää olla rahapussissa kellekkään .
Hieman huomaavaisuutta ehkä voisi odottaa jos saa tietää että toinen on sairas, eikä edes kiinnosta sen kovempaa että soittais ja kysyis mikä vaivaa ja tarvitseeko ehkä apua kaupassa käyntiin.
- Ronskisti eteenpäin
Sanon sinullekin kuten aloittajalle, että kylmästi vain "sivuun" ainakin hetkeksi aikaa tuommoinen olio. Ei omista lapsista tai vanhemmistakaan tarvitse pitää, jos ne eivät sitä ansaitse. Kannattaa satsata niihin ihmisiin, jotka ovat inhimillisiä ihmisiä ihan oikeasti.
- meeriamanda
Minä en käytä ainokaisestani i k i n ä sanaa olio...murrr! Otan vastuun omasta lellimisestäni, vaan pelin vihelsin poikki ihan ITSE , minä en antanut eläkkeistäni...huomioi se!
Tiedän myös sen ettei rakkautta vanhemmilta kaikki lapset saa tasapuolisesti, olen sen kokenut äitini kohdalla. En ole katkera, tuskin siskonikaan?
Onkopa sinulla lainkaan lapsia kun noin tylysti kirjoitat? Oma on aina rakas niin hyvässä kuin pahassakin, äiti rakastaa aina lastaan, tiesitkö? - Ronskisti eteenpäin
En nähnyt olio-sanassa mitään pahaa, sehän voi olla myös hellittelynimi tai heitetty huumorimielessä. Myös lemmikkieläin voi olla olio, saduissa on olioita jne. Jos minulla ei olisi omia lapsia, en sotkeutuisi lapsia koskevan keskusteluun.
Eivät vanhemmat automaattisesti rakasta lapsiaan, ei äitikään, valittettavasti se on näin. Meidän sukupolvessa on useita niitäkin, jotka ovat syntyneet vahingossa maailmaan, ei ollut ehkäisyvälineitä, isyyttä ei ole kenties koskaan selvitetty ja äidille äpärä oli häpeä. Kun rupean miettimään, olen tavannut aika monta tämmöistä elämäni varrella. Nuoremmissa sukupolvissa taas on niitä, jotka ovat laittaneet lapsia ihan muuten vaan, holtittomuuttaan tai esimerkiksi jotta juominen tai huumeidenkäyttö loppuisi. Kun ei lopu, niin otetaan uusi mies ja yritetään sitten uuden lapsen kautta lopettaa aineiden käyttöä. Näitä lapsia sitten sosiaalivirkailijat maailmalta korjailee.- meeriamanda
Ymmärrän nyt kun kerroit, onhan noita lempinimiä jos jonkunmoisia . Niin, minulla on ollut onni saada rakastava anoppi...äitinini sijaan joten en itsekään ihan tiiron osalle ole jäänyt. Tuo on tosi et kuinkahan moni meistäkin on oikein harkiten tehty...?..olin uhmakas ja muistan ´kuulleeni´´ kun äitinini puhui apulaisellemme että olin varmaan lakanalta kiivennyt....! Kiipeilin puihin ja ritsailin poikien tavoin...sun muuta mukavaa mamman kauhuksi :))
Tuota olen mietiskellyt kun nuo parivaihdot noin nopeaan nykyisin menee ja kaikista tehdään lapsi, pari ....miten niitä isyyksuíä rekisteröidään? Koska vuosia eteenpäin ...kuka ketään enää tuntee, sukurutsaisukaako on tiedossa?
- Anonyymi
Niin. Ei kait ne muuta. Anna rahaa.
- Anonyymi
Aika nopeasti vastasit.....
- Anonyymi
Aloitus on vuodelta 2011.
- Anonyymi
Aina yhtä ajankohtainen😂 Rahaa tarvitaan jatkuvasti💰
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina yhtä ajankohtainen😂 Rahaa tarvitaan jatkuvasti💰
Matumiehet vedättää suomi-typyjä.
Kinuavat rahaa geelipäät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matumiehet vedättää suomi-typyjä.
Kinuavat rahaa geelipäät.Eivät sitten ns. suami-miähistä poikkea.
- Anonyymi
Äiti on aina tietekin ollut lapsensa tärkein ihminen joskus, ja se saattaa palata mieleen aikuisenakin pahassa tilanteessa, kuten ennen vanhaan lapsena . Se on luonnon tuomaa uskollisuutta(riippuvuutta), mutta vanhemman pitäis ansaita muutakin luottamusta lapseltaan.
Jos ei ole pystynyt antamaan lapselleen muuta kuin pakollisen hoivan lapsena, vaatteet, ruuan sekä taskurahaa, niin ehkei lapsi edes tiedosta, mitä muuta vanhempi voisi olla.
Ihmissuhdeongelmissa kannattaa aina miettiä myös omaa osuuttaan.
Vanhempi oli kuitenkin aina ensin, ja hän luotsasi lapsensa ihmissuhteeseen itsensä kanssa. Jos ei osaa itse ihmissuhdetaitoja, niin se on ensisijaisesti oma moka, myöhemmin taas oppia saamattomalla jälkeläisellä oma moka vastaavassa tilanteessa. Isien ja äitien huonot tavat välittuvät moneen polveen. Karu totuus.- Anonyymi
Mielestäni ei ole oikein sellainen tuhlaileva asenne,ettei perintöä tarvitse lapsilleen jättää.Yhteiskunnan vastuulleko jätettävä,jos joku lapsista ei omin avuin selviäkään.
- Anonyymi
Näinhän se menee - meillä on kolme aikuista lasta, kaksi lähes samanikäistä ja yksi iltatähti. Tämä iltatähti on kasvatettu vähän viisaampana ja vanhempana. Hän pitää yhteytt' ja kyselee kuulumisia ja kertoo myös, miten tärkeitä olemme ja ei mielellään ota rahaa meiltä. Kaksi vanhempaa taas ovat oman elämänsä herroja ja haluavat olla itsenäisiä niin, etteivät juurikaan kuulumisia kysele eivätkä kerro meidän merkityksestämme; osittain johtuu kasvatuksesta. Raha heille kelpaa vaikka koska molemmilla on suht heikko taloudellinen tilanne.
Autamme mielellämme sen minkä pystymme. Minulla ja miehelläni on kuitenkin terve itsetunto ja surutta tuhlaamme myös rahaa itsemme hyvinvointiin ja toistemme hemmotteluun. Ja ylimääräinen sitten lapsille. - Anonyymi
Hyvin yleistä. Minullakin.
- Anonyymi
Itse jokaisen on opittava pärjämään.
- Anonyymi
Loppuu sihen kun sanot teet hänestä sosiali virasto ilmoituksen.Et ole vevolinen häntä autaa milään tavoin. Voit itsellesi saada tukea Naisten linja, naiten tuki ry. Netistä.Piste
- Anonyymi
Tämä on kyllä vanha ketju mutta siltikin niin ajankohtainen monen kohdalla. Aikuiset lapse ja vanhenevat vanhemmat ovat nykyään ihan toista mitä ennen vanhaan. Jotenkin surullista
Sinänsä että näitä välirikkoja tulee , ja moni vanhempi ei tiedä itsekkään miksi lapsi on näntä kohtaan ilkeä tai ikuisesti rahaa pyytävä . Eläkeläisellä ei ole varaa jaella rahojaan aikuisille lapsille
- Anonyymi
Sinnuu ärsyttää, mut ei meitä muita! Asastahanvoi neuvotella!
- Anonyymi
alottaja,,,,
olet itsekäs,
oletko koskaan oikeesti rakastanu lastasi,
äidin rakkaus kestää kaiken myös oikuttelevat lapset
auttaa aina jos voi ja on mahdollista,
alottaja mieti mikä itse olet, luonteeltasi oikeesti,,,,, siinä onki miettimistä,,
annan maailman parhaan neuvon ,,, OLE ITSELLESI REHELLINEN KAIKESSA
jos voit olla itsellesi rehellinen, voit olla lapsilesikin rehellinen ja kertoa totuus, rakstatko vai etkö koskaanolekkaan häntä rakastanu,- Anonyymi
Mitä hlvt:ä horiset? Etkö ymmärtänyt lukemaasi? Lapsihan se on, joka ei välitä ja / tai rakasta kuin silloin, kun on rahan tarve. Jos mulla olisi sellainen penska, senttiäkään ei tippuisi milloinkaan.
- Anonyymi
Lapseni muutti omilleen kun sai vakituisen työpaikan opintojen jälkeen ja sen jälkeen ei ole kertaakaan rahaa pyytänyt. Lupasin aina auttaa tarvittaessa kun omilleen muutti ja sanoin vielä että siihen en tule puuttumaan miten elämänsä elää. Pari kertaa kipeänä ollessaan apteekista hain hänelle lääkkeitä, muuta apua ei tarvinnut. Sittemmin kun perusti perheen olen saanut lapsenlasten hoidossa olla avuksi kun asun lähellä eikä muuta tukiverkkoa oikein ole. Välillä järjestän heille miehensä kanssa kahdenkeskistä aikaa ja otan lapset luokseni viikonlopuksi, kun viikot muuten heillä kiireisiä.
Riitoja lapseni kanssa ei ole koskaan ollut, ei edes silloin kun oli teini-iässä. Rajat keskusteltiin selviksi jo silloin kun erosin hänen isästään ja muutettiin eri huusholliin. - Anonyymi
Seuraavan kerran kun hän soittaa, niin vastaa:
Ihanaa kun soitit, mitä kuuluu ja kuinka paljon nyt tarvitset rahaa kun soitit? - Anonyymi
paskalapset loisii
- Anonyymi
Minäkin sain tarpeekseni vain rahaa halusi ja täyshoidon kun kävi, eikä kiitosta. Silti hän on rakas, mutta rajansa kaikella, ei 50v ikästä voi jeesata tonnin eläkkeellä lopun ikää. Vain alkoholi kiinnostaa ei muu.
- Anonyymi
tarkoitin 40 vuotiasta
- Anonyymi
Lapsia on autettava eikös juu ? :D Etteivät joudu mieron tielle !
Gubbe 74 - Anonyymi
Vanha vitsi muisti mieleen: Äiti herättää poikaansa kouluun, poika ei jaksa vielä herätä. Äiti sanoo et on herättävä ja heti kouluun, olethan koulun rehtori!
- Anonyymi
Täällä sama. Muuhun minua ei enää tarvita,mutta aina autan tottakai,koska olen syypää,että he ovat tänne joutuneet syntymään.
- Anonyymi
Minäkin auttaisin, mutta en enää kun selvis et menee päihteisiin. Suurinta rakkautta on olla antamatta rahaa, ettei pilaa elämäänsä.
- Anonyymi
Halaa lastasi.
- Anonyymi
Just luin Fb-linkistä jutun, jossa kerrottiin, miten vaikeaa se halaaminen menneille sukupolville on. Siinä tyyppi kertoi, että ekan kerran silitti äitinsä poskea tämän kuolinvuoteella. Me ei opittu halaamisen taitoja, jotka olen onneksi ymmärtänyt opettaa omilleni.
- Anonyymi
ALOTTAJALLE:
Tietenki aikuisetki omat lapset tarvii rahaa, varsiki jos ei vielä ole tarpeeksi omia tulouja menoihin verrattuna,
ja
ILMANMUUTA omat vanhemmat auttaa OMIA aikuisiaki lapsiaan jos suinki on taloudellisia mahdollisuuksia,
MUN vanhemmat aikoinaan auttoivat meitä kun meillä oli kaikki lapset pieniä ja valkaa paljon, koska olimme ostaneet UUDEN KODIN pelheeleemme ja meillä puolison kanssa oli siihen aikaan pienet tulot sen ajan palkat oli pieniä, ei ollenkaan niin suuria eikä vertauskelpoisia NYKY yhteikuntamme taloudelliseen aikakauteen verrattuna,
MUTTA meki selvittiin
ja elämästä muodostui kohtalaisen vauras elämä myös jälkeläisille, mutta ISOVANHEMPIENI avustuksella silloin kun elämä oli tiukimmillaan, ja rahaa vähän,,,- Anonyymi
Annan ja lainaan kyllä omille lapsilleni rahaa, vaikka omat vanhempani eivät koskaan edes elättäneet. Sosiaalihuolto oli se paikka, mistä rahaa itse hain. Sain rahaa aina meidän lasten tarpeisiin olimmehan muutenkin lastensuojelun asiakkaita.
Eikä edes ollut varattomista vanhemmista kyse, vaan haluttomuudesta elättää lapsiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Annan ja lainaan kyllä omille lapsilleni rahaa, vaikka omat vanhempani eivät koskaan edes elättäneet. Sosiaalihuolto oli se paikka, mistä rahaa itse hain. Sain rahaa aina meidän lasten tarpeisiin olimmehan muutenkin lastensuojelun asiakkaita.
Eikä edes ollut varattomista vanhemmista kyse, vaan haluttomuudesta elättää lapsiaan.Rakkaudesta olen auttanu ja antanu rahaaki kykyi mukaan mikä on ollu mun kukkarolle mahdollista,
EN mä lainaksi ole antan
vaan ihan rakkaudesta omaksi
ei tarvi takasi maksaa
hyvä kun tulevat toimeen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rakkaudesta olen auttanu ja antanu rahaaki kykyi mukaan mikä on ollu mun kukkarolle mahdollista,
EN mä lainaksi ole antan
vaan ihan rakkaudesta omaksi
ei tarvi takasi maksaa
hyvä kun tulevat toimeenLainaan, jos lainaksi pyydetään.
- Anonyymi
Kyllä minä autan aikuisia lapsiani milloin pystyn. Ja pidetään muutenkin yhteyksiä.
- Anonyymi
Aika monella niin.
- Anonyymi
alotukseen
kyllä aikuisia jälkeläisiä pitää auttaa ja meikä auttaa mielellään jos voi ja saa
kun jotkut ei haula apua ne haluaa tulla iitte toimeen,
jälkeläiset on mulle maailman rakkaipia olentoja
luoja heitä sinatkoon suojelkoon ja ohjatkoon aina oikeaan !
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458720Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472529- 402330
Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja282327Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1931802- 971797
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai221660Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091177Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä281112Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61106