Venäjä näyttää mallia

Kavkaz Center

Kavkaz Center on verkkosivusto ja tiedotustoimisto, joka nykyään toimii Kaukasian emiraatin tiedotuskanavana. Sivuston toiminnasta vastaa Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin sihteerinä myös tunnettu helsinkiläinen Mikael Storsjö. Aiemmin sivusto tuki Lontoosta käsin toimivaa Itškerian tšetšeenitasavaltaa, mutta Doku Umarovin julistettua Kaukasian emiraatin, on sivusto säilynyt Umarovin hallinnassa. Emiiri Doku Umarovin lausunnon mukaan Kavkaz Center on emiraatin "valtiollinen webbisivusto".

Sivusto tuottaa eri uutislähteisiin perustuen tšetšeenitaistelijoiden ja mujahideen-soturien näkökulmasta propagandaa Kaukasian alueen tilanteesta erityisesti Tšetšenian sotaan liittyen. Se käsittelee myös Venäjän, Israelin, Afganistanin, Irakin ja Somalian tapahtumia. Sivusto vastustaa Kremlin valtaan nostamaa Tšetšenian tasavaltaa.

Doku Umarov otti vastuun Moskovan maaliskuun 2010 metropommeista Kavkaz Centerin kautta julkaisemallaan videolla

Euskadi ta Askatasuna eli ETA (suom. Baskimaa ja Vapaus) on baskien järjestö, joka ajaa Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta sotilaallisin keinoin. Omasta mielestään ETAlaiset ovat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitävät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena on koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.

Irlannin tasavaltalaisarmeija eli IRA (tulee englanninkielisestä nimestä Irish Republican Army) on irlantilaisten nationalistien isänmaallinen järjestö, joka vuodesta 1920 taisteli brittejä vastaan Irlannin itsehallinnon tai itsenäisyyden puolesta. Vuoden 1922 jälkeen se jatkoi toimintaansa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa Irlannin itsehallinnon tultua hyväksytyksi. Nykyinen "uusi IRA" on 1960-luvulla voimistunut "vanhan IRA:n" seuraaja. Vuodesta 2005 alkaen järjestö on pidättäytynyt aseellisesta toiminnasta ja on riisunut aseistustaan.

IRA:lla ei ole yleisesti hyväksyttyä iirinkielistä nimeä, minä käytetään kuitenkin joskus ilmausta Óglaigh na hÉireann, Irlannin vapaaehtoiset. Koska Irlannin tasavallan armeija pitää tätä omana nimenään, myös iirinkielisissä yhteyksissä järjestön nimi on an tI.R.A. IRA:n poliittinen siipi on radikaalivasemmistolainen Sinn Féin -puolue.

Ennen syyskuun 2001 terrori-iskuja New Yorkissa ETIM ei ollut Kiinalle kansainvälinen kysymys, eikä siitä puhuttu samassa yhteydessä al-Qaidan ja Taliban-liikkeen kanssa. Viime mainitut saivat Kiinassa runsaasti julkisuutta erityisesti vuonna 1998 Itä-Afrikan lähetystöiskujen jälkeen.

Syksyllä 2001 Kiina kuitenkin aloitti poliittisen kampanjan, jossa ETIM nimettiin osaksi al-Qaidan kansainvälistä terroristitoimintaa. Tämän seurauksena sekä Yhdysvallat että YK luokittelivat liikkeen terroristijärjestöksi vuotta myöhemmin.

Kiinan tammikuussa 2002 julkistamien tilastojen mukaan liike teki vuosina 1990-2001 noin 200 terrori-iskua, jotka johtivat yhteensä 162 ihmisen kuolemaan. Mikään ei varsinaisesti todista näiden iskujen olleen nimenomaan ETIM:n tekemiä, koska järjestönä se ei normaalisti ilmoita olleensa jonkun tietyn iskun takana. Myös Yhdysvallat on lieventänyt suhtautumistaan ETIM:iin vuoden 2002 jälkeen.

On liiallista yleistämistä yhdistää kaikki Xinjiangin uiguurien itsenäisyystoiminta ETIM:iin. Tyypillinen Xinjiangin uiguuri irrottautuisi mielellään kiinalaisvallasta mutta ei halua turvautua väkivaltaan tavoitteen saavuttaakseen.

Toijalan teloitukset 1918 olivat Suomen sisällissodan yhteydessä Toijalassa ja sen lähikunnissa toimeenpantuja vankeihin ja siviiliväestöön kohdistuneita terroriteloituksia.

Punaiset joukot surmasivat alueella noin 100 valkoisen kaartin jäsentä, porvaria, virkamiestä ja koululaista. Osa teloitetuista oli tuotu Toijalaan ammuttaviksi lähikunnista kuten Iittalasta, Kalvolasta, Kylmäkoskelta, Vanajalta ja Akaasta. Punaisen terrorin uhreista tunnetuin oli Urjalan Honkolan kartanon asessori Furuhjelm. Tutkija Marko Tikka käyttää teloitusten johdosta tapahtumista termiä "Toijalan punainen terrorikeskus".

Kuolemantuomioita jakaneeseen punaisten esikuntaan kuuluivat ainakin suutari Kalle Tanner, räätäli Juho Vuori, työmies H. F. Forsell, työtön 21-vuotias entinen sotilas Valdemar Niemenström ja Kylmäkosken rykmentin päällikkö Otto Lax. Kaikki heidät ammuttiin sodan jälkeen.

Valkoiset joukot saivat Toijalan alueen punaisilta haltuunsa keväällä, ja teloittivat paikkakunnalla 25. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välisenä aikana ainakin 122 ihmistä, nuorimpana 13-vuotias poika