Tampereen Pyhäjärveen pistää niemi nimeltään Hatanpää. Samassa järvessä on pitkä ja kapea niemi nimeltään Sadanleukaluut. Tiedetään, että vanhassa suomenkielessä on ollut suhu-s, joka on nykyään sanojen aluissa joko s tai h. Eli Hatanpää on voinut olla alunperin Satanpään niemi. Viron kielessä on kai adjektiivi hatakka ja on se se suomalaisena sukunimenäkin.
Onkohan missään tietoa mikä tämä sata tai hata on ollut. Itse olen joskus ajatellut, että se olisi ollut hauen vanha nimitys.
Onkohan missään tietoa mikä tämä sata tai hata on ollut. Itse olen joskus ajatellut, että se olisi ollut hauen vanha nimitys.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Satanpäästä minulle tulee mieleen sadanpäämies, antiikin Rooman kenturio.
Alokasosastomme vahvuus oli jokseenkin tarkalleen 100 miestä aloittaessani varusmiespalveluksen erinäisiä vuosikymmeniä sitten eräässä erillisyksikössä. Alokasosastomme johtajana eli sadanpäämiehenä toimi luutnantti Antti Löytynoja, "Herra Löytn'antti".
Karjalan kielessä:
olla hatahalla = olla idulla tai juurtunut
hatakka = 1. (pilven) hattara - 2. harakka
hatalikko = upottava maa
Hata voisi viitata myös johonkin vanhaan (germaaniseen) henkilönnimeen. Esim. Hämeenlinnan Hattelmalan taustalla lienee nimi Hadelhalm.
Tiedän Sadanleukaluut. Muoto on pitkä ja tosi kapea eli kyllä siitä tulee mieleen hauen pää.
Itse muistelen joskus lapsena kuulleeni itäsuomessa sanottavan jostain kovasta ja innokkaasta työntekijästä, että "se on sitten hatakka työnteolle". Voin muistaa väärinkin, että jos se sana oli eri kuin hatakka mutta jotain sinne päin ainakin.
----- että se olisi ollut hauen vanha nimitys-----
Voi se noin ollakin. Nimitys hauki on minun mielestä samaa juurta kuin esim. englannin sana hawk, iskeä, ja siitä suomenkieleen tullut sana hakata. Hauki on petokala ja iskee toisiin kaloihin sekä syötteihin. Eli muualta tullut väestö olisi kutsunut kalaa "iskijäksi" jollakin germaanisella kielellä.
Mitähän hauki lienee jollakin saamenkielellä? Löytyisikö sieltä apuja.
Unkarin kielessä on paljon hát-alkuisia ja -loppuisia sanoja. Eräässä Hattula-nimeä käsittelevässä blogissa mainitaan unkarin sanan hátság merkitsevän harjua. Pelkkä hát (monikossa hátak) taas on suomeksi selkä.
Voisiko Hatanpäällä ja Sadanleukaluilla olla jokin yhteys myös Satakuntaan?
Mielestäni kauan aikaa sitten molemmat alueet ovat kuuluneet Ylä-Satakuntaan.
Hollolassa on muuten Hatsina-niminen kylä. Samanniminen kaupunki löytyy Inkerinmaalta.
Helsinky-nimisessä pohjoismaisessa pääkaupungissa on oluttupa (pivnice) nimeltä Hádanka.
http://www.oluthuone.com/hadanka.html
http://cs.wikipedia.org/wiki/Helsinky
Tšekin kielen sana hádanka merkitsee arvoitusta tai kuva-arvoitusta. Tästä ei ole pitkäkään matka ns. kalapään arvoitukseen, ja eikös tässä ketjussa ole jo hauesta ja hauen päästä jotakin pähkäilty?
Sanovat tätä portaalia Suoli24:ksi. Tänne vissiin saa siis suoltaa tätä puutaheinää.
Hauensuoli ja hauen suoli merkitsevät wikiviisaiden mukaan eri asioita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hauensuoli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hauen_suoli
Hauensuoli on Hangossa ja hauen suoli viittaa Vainajalaan. En tiedä, kannattaako jälkimmäistä sitten etsiä Pieksämäeltä (Vaalijala) vai Hämeenlinnasta (Vanajanlinna) päin. Hatanpäästä etsivä voi vetää vesiperän.
Saksalaisesta henkilönnimestä on alkujaan kyse.
Kaikenlaisia spekulaatioita voidaan tietysti kehitellä satunnaisten samanlaisuuksien perusteella, jos ei välitetä mitään siitä, mitä tiedetään eri kielimuotojen välisistä vastaavuuksista yleisesti jne. Sanan ”hata” merkityksen etsiminen on turhaa, koska sanan ”Hatanpää” alkuosa tietysti edellyttää perusmuotoa ”hatta”.
Mikkosen ja Paikkalan kirja ”Sukunimet” kuvaa s.v. Hatakka nimiryhmän, joka perustuu saksalaiseen henkilönnimeen, josta tunnetaan suuri määrä muunnelmia: Hathu, Hatho, Hatha, Hatt, Hatta jne. Siitä on muodostunut paikan- ja sukunimiä eri puolilla Suomea, etenkin Karjalassa, Satakunnassa ja Hämeessä.Nimet kertovat keskiaikaisesta saksalaisten kauppiaiden ja käsityöläisten vaiikutuksesta.
Minä tuossa jo aiemmin viittasin germaanisen henkilönnimen mahdollisuuteen - koska se tuntuu olevan yleisin selitys.
Teki vain mieli etsiä myös jonkinlaista kielihistoriallista selitystä vertailemalla esim. sukukieliin.
Liittyyköhän samaan vanhaan kielijuttuun englanninkielinen sukunimi Hathaway. Tosin siinä puhutaan tiestä eli Hatha voisi olla vaikka maastotermi tms., joka olisi tullut käyttöön germaanisena henkilönimenäkin.
Henkilön kutsumanimenähän olisi voinut olla "iskijä" tai "lyöjä" esim. hyvälle miekka- tai nuijamiehelle. Kuten meilläkin vanhat nimet ovat paljolti perustuneet henkilön ominaisuuksiin. Ja mitäs muuta vanhat nimet olisivat voineet ollakaan ennenkuin kristilliset nimet eri variantteineen tulivat käyttöön.
Katanpää voitaisiin käsitellä tässä Hatanpään, Satanpään ja arvoituksellisten kalapäiden kanssa samaan syssyyn.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=181405&n=6733754&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi&map.x=372&map.y=383
Kenenkähän lie mukaan nimetty? Joulukuun 1988 pelikaveri-Katakin taisi muuttaa niin etu- kuin sukunimensäkin samoilla lämpimillä reilu vuosi sitten. Jekaterina Velikajaa hänestä ei ihan tullut, mutta jotakin sinne päin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Souri
Kustavissahan Katanpää toki on, mutta saman asian voinee hoitaa myös Naantalin tai Uudenkaupungin mukavuuslaitoksissa.
Satanpää? Satan tunnetan monissakin kielissä. Viroksi Vanha Kehno taitaa kuitenkin olla Kurat isolla tai pienellä alkukirjaimella. Hänen mukaansa nimetty, merenkulkijoita sukupolvesta toiseen kiusannut kivenmurikka löytyy merestä Tallinnan sisääntuloväylän tuntumasta, Viimsin Rohuneemen pohjoispuolelta. Sen nimi ei kuitenkaan tule Hänen päästään vaan jostakin muusta ruumiinosasta:
http://www.satelliteviews.net/cgi-bin/w.cgi?c=en&UF=37831&UN=47384&DG=SHOL
Hatanpää-nimi on jo julistettu germaaniseksi, mutta otetaanpa vielä esille saamenkielinen nimi Heahttá (Hetta). Mitähän lienee suomeksi? Onko nääs Tampereen Lapinniemessä saamen taitajia?
”Kylän nimi yhdistetään Ylitornion Hietaniemestä vuonna 1694 tulleeseen uudisasukkaaseen Heikki Heikinpoikaan. Nimi lienee syntynyt lyhentymällä Hietaniemi -sanasta.”
http://www.tosilappi.fi/Suomeksi/Kulttuuria_ja_historiaa/Kylat/Hetta.iw3
Ettäkö mistäkö se Enontekiön nimi sitten tulee? Vähemmän valistuneen arvaukseni mukaan vasta sikiämässä eli tekiöasteella olleesta äidin veljestä (joka siis ei ollut vielä mitenkään ehtinyt pudota veneestä enoon). Valistuneemmat arvaukset tervetulleita.
Jälkeläisteni äidin veljellä oli tekiöasteensa sivuuttaneena mutta yhtä kaikki nykyistä nuorempana tapana käydä melontaretkillä luoteisessa Lapinmaassa. Hänestä puhuttaessa puhuin silloin milloin könkämäenosta, milloin lätäsenosta.
Hatakka on karjalainen sukunimi. Alun perin kirjoitettu karjalaisittain Hadakain. Hatakka tarkoittaa sen tapaista kuin pilvenhattara, iso lumihiutale yms. Varmaan sellaista vastaavaa sanaa ei suomenkielessä ole. Saatte varmaan mielikuvasta kiinni. Geenien perusteella saataisiin lisää tietoa, mutta ainakin sukututkimuksen, genetiikan ja kuvien perusteella osa Hatakoiden esi-isistä saattaisivat olla Saksa-Unkari-Italia-Kreikka -akselilta. Unkarin kielessä on jotain samantapaisia sanoja kuten myös saksan kielessä. Saksassa samankaltainen sana tarkoittaa Koljaa, joka on turskan tapainen kala. Sen hauen kanssa saatetaan olla oikeilla jäljillä mutta en poissulkisi tuota pilvenhattaraakaan. On saattanut vanhassa maailmassa alkuperäinen sana tarkoittaa vaikka molempiakin. Kuten vaikkapa kuusi palaa tarkoittaa montaa. Miksikä tätä nyt sitten kutsutaan?