Onko turvetuotannon syyttely ollut liian yksipuolista, kun varsinaiset päästäjät löytyvätkin muualta?
http://www.yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/03/tausta_suomaiden_kayton_vesistovaikutuksia_2469364.html
http://www.yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/03/tausta_suomaiden_kayton_vesistovaikutuksia_2469364.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
opetettava käyttämään riukua ja ravinteet kiertoon ja tämä tapahtuu ihan oikeasti silloin kun fosfori maailmasta loppuu..
Kepun elintasopakolaiset kuseskelevat vesistöihin kaupungeissa putkea pitkin.Heidät on saatava oikeisiin töihin maalle. Olisi risusavottaa riittävästi miljoonalle. Vaan ei niitä työ kiinnosta vaan polttopuu taas loppui ennen pakkasia.
Nojooo.
Tuoassa siis oletetaan että kaikki typpi joka peltoon laitetaan menee vesistöön:D.
Voisis tuolta tutkijalta kysyä että miksi sität typpeä sinne peltoon laitetaan:D
Eiköhän sitä laiteta sinnen s en vuoksi että kasvit käyttävät sen kasvuun:D
Peltoon lisätään ravinteita sen mukaan minkä kasvit tarvitsevat kasvukautenaan:D. Ei ne kasvit "päästä" noita ravinteita valumaan vesistöön vaan ne kayttävät ne yhteyttämiseen-
Näyttää aika alkeeliiselta tutkimukselta:D
Tuon tutkijan mukaan turvetuotantoalue ei päästä ravnteita koska sinne ei lisätä niitä:D
Tärkeää on kiinnittää huomiota myös kiintoainepäästöihin, koska niistä hän sitä puhutaan, jos verkot likaantuu.
Oliko ne suopelto pitoisuudet oletettu lannoitteen mukaan vai todettu näytteiden oton mukaan ja lainnoitusmäärät vain kerrottu kyseisillä pelloilla?
totuus on tarua ihmeeellisempi.
Todelliset päästöjen aiheruttajat sellaiset yksiköt joissa paljon ihmisiä pienellä' alueella. Jokainen ihminen päästää joka päivä noin kaksi kiloa fosfori-ja typpipitoisia aineita ulos.
Kuinka paljon niistä pääsee ravinteita vesistöihin kun puhdistusvaatimus 80% fosforista ja typestä.
Jokaistav ihmistä kohti esimerkiksi helsingin edutan mereen menee 5 grammaa fosforia ja typpeä. Tuo on sama määrä kuin jos jokainen helsinkiläinen kävisi pyykkäämässä yhden pyykkikoneellisen pyykiä meressä joka päivä.