Evoluutioko loi MATEMATIIKAN ?

--Ihminen loi matematiikan----
Siis ihminen LOI MATEMATIIKAN LAIT ?

Olipa VITSI ;D
LOL-LOL-LOL
Ihan niinkuin loi veden ja kasvien yhteyttämisenkin, he-he-heeh...

Onpa kasveissakin tiettyä matematiikkaa :D
^^^^^ ¨¨¨¨¨^^^^^
quote
Kasvien kiehtovia rakenteita
OLETKO huomannut, että monet kasvit kasvavat kierteisesti?
Esimerkiksi ananaksessa suomut voivat kiertää hedelmän ympäri toiseen suuntaan 8 spiraalina ja vastakkaiseen suuntaan 5 tai 13 spiraalina
(ks. kuva 1).
Jos katsot auringonkukassa olevia siemeniä, saatat erottaa 55 ja 89 toisiaan risteävää spiraalia tai vielä useampia.
Spiraalimaisia kuvioita voi löytyä jopa kukkakaalista. Kun alat huomata ympärilläsi spiraaleja, käynti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastolla saa aivan uutta hohtoa. Miksi kasvit kasvavat tällä tavoin? Onko spiraalien määrällä jotain merkitystä?
- - - - --- s.24

Terälehtien määrä
Kultaiseen kulmaan perustuvassa kasvutavassa spiraalien määrä vastaa yleensä jotakin niin sanotuista Fibonaccin luvuista.^
Tämän lukujonon kuvaili ensimmäisenä italialainen matemaatikko Leonardo Fibonacci 1200-luvulla. Siinä kukin luku 1:n jälkeen on yhtä kuin kahden edellisen luvun summa: 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 ja niin edelleen.
Monissa kierteisesti kasvavissa kukissa terälehtien määrä vastaa jotakin Fibonaccin lukua.
Joidenkin havainnoitsijoiden mukaan leinikeissä on yleensä 5 terälehteä, lumikeissa 8,
villakoissa 13, joissakin astereissa 21, päivänkakkaroissa 34 ja tuoksuastereissa 55 tai 89 (ks. kuva 6).
Hedelmissä ja vihanneksissa on monesti rakenteita ja muotoja, jotka noudattavat Fibonaccin lukuja. Esimerkiksi banaanin poikkileikkauksessa on viisi sivua.
”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi”
Kultainen kulma kytkeytyy niin sanottuun kultaiseen leikkaukseen, jota taiteilijat ovat jo kauan pitäneet ihmissilmää kaikkein eniten miellyttävänä suhteena. Mikä saa kasvit noudattamaan tarkoin tätä kiehtovaa suhdetta? Monet ovat tulleet siihen tulokseen, että tämä on jälleen yksi esimerkki älyllisestä suunnittelusta.
Luonnossa näkyvä suunnitelmallisuus ja kykymme saada elollisista mielihyvää ovat monien mielestä todiste Luojasta, joka haluaa meidän nauttivan elämästä. Raamattu sanoo hänestä: ”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi aikanaan.” (Saarnaaja 3:11.)quote
Herätkää-lehti 9/06, Kasvien kiehtovia rakenteita s.25

kasvimatikkaa.... kirjoitti:

Onpa kasveissakin tiettyä matematiikkaa :D
^^^^^ ¨¨¨¨¨^^^^^
quote
Kasvien kiehtovia rakenteita
OLETKO huomannut, että monet kasvit kasvavat kierteisesti?
Esimerkiksi ananaksessa suomut voivat kiertää hedelmän ympäri toiseen suuntaan 8 spiraalina ja vastakkaiseen suuntaan 5 tai 13 spiraalina
(ks. kuva 1).
Jos katsot auringonkukassa olevia siemeniä, saatat erottaa 55 ja 89 toisiaan risteävää spiraalia tai vielä useampia.
Spiraalimaisia kuvioita voi löytyä jopa kukkakaalista. Kun alat huomata ympärilläsi spiraaleja, käynti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastolla saa aivan uutta hohtoa. Miksi kasvit kasvavat tällä tavoin? Onko spiraalien määrällä jotain merkitystä?
- - - - --- s.24

Terälehtien määrä
Kultaiseen kulmaan perustuvassa kasvutavassa spiraalien määrä vastaa yleensä jotakin niin sanotuista Fibonaccin luvuista.^
Tämän lukujonon kuvaili ensimmäisenä italialainen matemaatikko Leonardo Fibonacci 1200-luvulla. Siinä kukin luku 1:n jälkeen on yhtä kuin kahden edellisen luvun summa: 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 ja niin edelleen.
Monissa kierteisesti kasvavissa kukissa terälehtien määrä vastaa jotakin Fibonaccin lukua.
Joidenkin havainnoitsijoiden mukaan leinikeissä on yleensä 5 terälehteä, lumikeissa 8,
villakoissa 13, joissakin astereissa 21, päivänkakkaroissa 34 ja tuoksuastereissa 55 tai 89 (ks. kuva 6).
Hedelmissä ja vihanneksissa on monesti rakenteita ja muotoja, jotka noudattavat Fibonaccin lukuja. Esimerkiksi banaanin poikkileikkauksessa on viisi sivua.
”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi”
Kultainen kulma kytkeytyy niin sanottuun kultaiseen leikkaukseen, jota taiteilijat ovat jo kauan pitäneet ihmissilmää kaikkein eniten miellyttävänä suhteena. Mikä saa kasvit noudattamaan tarkoin tätä kiehtovaa suhdetta? Monet ovat tulleet siihen tulokseen, että tämä on jälleen yksi esimerkki älyllisestä suunnittelusta.
Luonnossa näkyvä suunnitelmallisuus ja kykymme saada elollisista mielihyvää ovat monien mielestä todiste Luojasta, joka haluaa meidän nauttivan elämästä. Raamattu sanoo hänestä: ”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi aikanaan.” (Saarnaaja 3:11.)quote
Herätkää-lehti 9/06, Kasvien kiehtovia rakenteita s.25

http://tieku.fi/tekniikka/perustutkimus/universumin-lempiluku

kasvimatikkaa.... kirjoitti:

Onpa kasveissakin tiettyä matematiikkaa :D
^^^^^ ¨¨¨¨¨^^^^^
quote
Kasvien kiehtovia rakenteita
OLETKO huomannut, että monet kasvit kasvavat kierteisesti?
Esimerkiksi ananaksessa suomut voivat kiertää hedelmän ympäri toiseen suuntaan 8 spiraalina ja vastakkaiseen suuntaan 5 tai 13 spiraalina
(ks. kuva 1).
Jos katsot auringonkukassa olevia siemeniä, saatat erottaa 55 ja 89 toisiaan risteävää spiraalia tai vielä useampia.
Spiraalimaisia kuvioita voi löytyä jopa kukkakaalista. Kun alat huomata ympärilläsi spiraaleja, käynti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastolla saa aivan uutta hohtoa. Miksi kasvit kasvavat tällä tavoin? Onko spiraalien määrällä jotain merkitystä?
- - - - --- s.24

Terälehtien määrä
Kultaiseen kulmaan perustuvassa kasvutavassa spiraalien määrä vastaa yleensä jotakin niin sanotuista Fibonaccin luvuista.^
Tämän lukujonon kuvaili ensimmäisenä italialainen matemaatikko Leonardo Fibonacci 1200-luvulla. Siinä kukin luku 1:n jälkeen on yhtä kuin kahden edellisen luvun summa: 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55 ja niin edelleen.
Monissa kierteisesti kasvavissa kukissa terälehtien määrä vastaa jotakin Fibonaccin lukua.
Joidenkin havainnoitsijoiden mukaan leinikeissä on yleensä 5 terälehteä, lumikeissa 8,
villakoissa 13, joissakin astereissa 21, päivänkakkaroissa 34 ja tuoksuastereissa 55 tai 89 (ks. kuva 6).
Hedelmissä ja vihanneksissa on monesti rakenteita ja muotoja, jotka noudattavat Fibonaccin lukuja. Esimerkiksi banaanin poikkileikkauksessa on viisi sivua.
”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi”
Kultainen kulma kytkeytyy niin sanottuun kultaiseen leikkaukseen, jota taiteilijat ovat jo kauan pitäneet ihmissilmää kaikkein eniten miellyttävänä suhteena. Mikä saa kasvit noudattamaan tarkoin tätä kiehtovaa suhdetta? Monet ovat tulleet siihen tulokseen, että tämä on jälleen yksi esimerkki älyllisestä suunnittelusta.
Luonnossa näkyvä suunnitelmallisuus ja kykymme saada elollisista mielihyvää ovat monien mielestä todiste Luojasta, joka haluaa meidän nauttivan elämästä. Raamattu sanoo hänestä: ”Kaiken hän on tehnyt kauniiksi aikanaan.” (Saarnaaja 3:11.)quote
Herätkää-lehti 9/06, Kasvien kiehtovia rakenteita s.25

Ihmisissä on myös tiettyä matematiikkaa:

http://www.targetmap.com/viewer.aspx?reportId=3073

Tunnettu sanakirjantekijä Ludwig Koehler kirjoitti kielen alkuperästä: ”Varsinkin aikaisemmin on paljon pohdiskeltu, miten ihmisen puhe ’syntyi’. Kirjoittajat ovat yrittäneet kovasti tutkia ’eläinten kieltä’. Eläimetkin nimittäin kykenevät äänien tai ääniryhmien välityksellä ilmaisemaan kuuluvasti tunteitaan ja aistimuksiaan, mm. tyytyväisyyttä, pelkoa, kiihtymystä, uhkaamista, vihaa, sukupuolista halua ja tyydytystä sen täyttymisestä sekä kenties monia muita asioita. Näiden [eläinten] ilmausten mahdollisesta moninaisuudesta huolimatta – – niistä puuttuu ihmiskielen olennainen osa: käsitteet ja ajatukset.”
Osoitettuaan, miten ihmispuheen fysiologista puolta voidaan tutkia, hän lisää: ”Mutta se, mitä puhuttaessa todella tapahtuu, miten oivalluksen kipinä sytyttää lapsen tai yleensä ihmisen hengen, niin että syntyy puhuttu sana, käy yli ymmärryksemme. Ihmisen puhe on salaisuus; se on Jumalan lahja, ihme.” (Journal of Semitic Studies, Manchester 1956, s. 11.)

käsitteet/ajatukset kirjoitti:

Tunnettu sanakirjantekijä Ludwig Koehler kirjoitti kielen alkuperästä: ”Varsinkin aikaisemmin on paljon pohdiskeltu, miten ihmisen puhe ’syntyi’. Kirjoittajat ovat yrittäneet kovasti tutkia ’eläinten kieltä’. Eläimetkin nimittäin kykenevät äänien tai ääniryhmien välityksellä ilmaisemaan kuuluvasti tunteitaan ja aistimuksiaan, mm. tyytyväisyyttä, pelkoa, kiihtymystä, uhkaamista, vihaa, sukupuolista halua ja tyydytystä sen täyttymisestä sekä kenties monia muita asioita. Näiden [eläinten] ilmausten mahdollisesta moninaisuudesta huolimatta – – niistä puuttuu ihmiskielen olennainen osa: käsitteet ja ajatukset.”
Osoitettuaan, miten ihmispuheen fysiologista puolta voidaan tutkia, hän lisää: ”Mutta se, mitä puhuttaessa todella tapahtuu, miten oivalluksen kipinä sytyttää lapsen tai yleensä ihmisen hengen, niin että syntyy puhuttu sana, käy yli ymmärryksemme. Ihmisen puhe on salaisuus; se on Jumalan lahja, ihme.” (Journal of Semitic Studies, Manchester 1956, s. 11.)

Melko vanha lainaus. Nykyään ollaan havaittu eläimien kommunikoinnin olevan aiemmin luultua monipuolisempaa.

Saksassa suoritetussa kokeessa Berliinin
vapaan yliopiston tutkijat Lars Chittka ja
Karl Geiger opettivat hunajamehiläisiä
löytämään sokeriliuosta keskeltä niittyä,
jossa ei juuri ollut luonnollisia kiintopisteitä. Niiden sijaan maastoon oli pystytetty
värillisiä merkkipaaluja.
Tutkijat huomasivat, että osa mehiläisistä osasi laskea kolmeen ja neljään. Kun
paalujen määrää ja välimatkoja muutettiin, osa mehiläisistä lensi edelleen
kolmannen ja neljännen paalun väliselle
alueelle, missä ravintoa oli. Niin tapahtui
riippumatta siitä, lyhennettiinkö vai pidennettiinkö paalujen välistä etäisyyttä.
Muillakin suhteellisen alhaisella tasolla
olevilla eläimillä, kuten salamantereilla,
on käsitys luvuista. Ne osaavat esimerkiksi erottaa yhden kahdesta ja kaksi
kolmesta. Se selvisi kokeessa, jossa ne
saivat palkkion valitessaan ”enemmän” tai
”vähemmän” aina lukuun kolme asti
http://tieku.fi/files/bonnier-ill/pdf/SFIV_8930.pdf

Miksi on niin monia kieliä?
Kielentutkijoiden mukaan maailmassa puhutaan nykyään n. 3000:ta kieltä. Joitakin niistä puhuvat sadat miljoonat ihmiset, toisia puhuu vajaa tuhat.
Vaikka esitetyt ja välitetyt ajatukset saattavat olla pohjimmiltaan samoja,
niitä voidaan ilmaista monin tavoin. Ainoastaan Raamatun historia selittää tämän ihmisten kommunikoinnin merkillisen moninaisuuden alkuperän. :D

lingua kirjoitti:

Miksi on niin monia kieliä?
Kielentutkijoiden mukaan maailmassa puhutaan nykyään n. 3000:ta kieltä. Joitakin niistä puhuvat sadat miljoonat ihmiset, toisia puhuu vajaa tuhat.
Vaikka esitetyt ja välitetyt ajatukset saattavat olla pohjimmiltaan samoja,
niitä voidaan ilmaista monin tavoin. Ainoastaan Raamatun historia selittää tämän ihmisten kommunikoinnin merkillisen moninaisuuden alkuperän. :D

The New Encyclopædia Britannica (1985, 22. osa, s. 567) sanoo: ”Varhaisimmat kirjoitetun kielen merkinnät, ainoat kielelliset jäänteet, mitä voidaan odottaa olevan, ovat vain noin 4000–5000 vuotta vanhoja.”

Eräässä Science Illustrated -lehden artikkelissa (heinäkuu 1948, s. 63) todetaan:
”Nykyään tunnettujen kielten vanhemmat muodot olivat paljon vaikeampia kuin niiden nykyiset seuraajat – – ihminen ei näytä aloittaneen yksinkertaisesta kielestä ja tehneen sitä vähitellen monimutkaisemmaksi, vaan
päässeen pikemminkin käsiksi tavattoman vaikeaan kieleen jolloinkin muistiinmerkitsemättömässä menneisyydessä ja yksinkertaistaneen sen vähitellen nykyiseen muotoonsa.”

Lisäksi kielitieteilijä tri Masonin mukaan
”käsitys, että ’raakalaisten’ puhe on peräkkäisiä murahduksia ja etteivät he kykene ilmaisemaan monia ’sivistyneitä’ käsitteitä, on aivan väärä”,

ja ”monet luku- ja kirjoitustaidottomien kansojen kielet ovat itse asiassa paljon monimutkaisempia kuin nykyiset Euroopan kielet”
(Science News Letter, 3. 9. 1955, s. 148).

Näin ollen todisteet eivät tue sitä, että puhe tai muinaiset kielet olisivat syntyneet evoluution kautta.

Itämaisten kielten tutkija Sir Henry Rawlins
”Jos seuraisimme pelkästään eri kielten polkuja niiden risteyskohtaan vähääkään välittämättä mistään viittauksista Raamatun muistiinmerkintöihin, joutuisimme silti hakemaan Sinearin tasangoilta polttopistettä, josta eri haarat ovat säteilleet.”
(The Journal of the Royal Asiatic Society of Great Britain and Ireland, Lontoo 1855, 15. vsk., s. 232.)

monimutkaisempia enn kirjoitti:

The New Encyclopædia Britannica (1985, 22. osa, s. 567) sanoo: ”Varhaisimmat kirjoitetun kielen merkinnät, ainoat kielelliset jäänteet, mitä voidaan odottaa olevan, ovat vain noin 4000–5000 vuotta vanhoja.”

Eräässä Science Illustrated -lehden artikkelissa (heinäkuu 1948, s. 63) todetaan:
”Nykyään tunnettujen kielten vanhemmat muodot olivat paljon vaikeampia kuin niiden nykyiset seuraajat – – ihminen ei näytä aloittaneen yksinkertaisesta kielestä ja tehneen sitä vähitellen monimutkaisemmaksi, vaan
päässeen pikemminkin käsiksi tavattoman vaikeaan kieleen jolloinkin muistiinmerkitsemättömässä menneisyydessä ja yksinkertaistaneen sen vähitellen nykyiseen muotoonsa.”

Lisäksi kielitieteilijä tri Masonin mukaan
”käsitys, että ’raakalaisten’ puhe on peräkkäisiä murahduksia ja etteivät he kykene ilmaisemaan monia ’sivistyneitä’ käsitteitä, on aivan väärä”,

ja ”monet luku- ja kirjoitustaidottomien kansojen kielet ovat itse asiassa paljon monimutkaisempia kuin nykyiset Euroopan kielet”
(Science News Letter, 3. 9. 1955, s. 148).

Näin ollen todisteet eivät tue sitä, että puhe tai muinaiset kielet olisivat syntyneet evoluution kautta.

Itämaisten kielten tutkija Sir Henry Rawlins
”Jos seuraisimme pelkästään eri kielten polkuja niiden risteyskohtaan vähääkään välittämättä mistään viittauksista Raamatun muistiinmerkintöihin, joutuisimme silti hakemaan Sinearin tasangoilta polttopistettä, josta eri haarat ovat säteilleet.”
(The Journal of the Royal Asiatic Society of Great Britain and Ireland, Lontoo 1855, 15. vsk., s. 232.)

Monimuktkaisuus merkitsee järjestyksen puutetta. Järjestelmällisyys tekee kielistä yksinkertaisempia. Normaalia kielellistä evoluutiota.

monimutkaisempia enn kirjoitti:

The New Encyclopædia Britannica (1985, 22. osa, s. 567) sanoo: ”Varhaisimmat kirjoitetun kielen merkinnät, ainoat kielelliset jäänteet, mitä voidaan odottaa olevan, ovat vain noin 4000–5000 vuotta vanhoja.”

Eräässä Science Illustrated -lehden artikkelissa (heinäkuu 1948, s. 63) todetaan:
”Nykyään tunnettujen kielten vanhemmat muodot olivat paljon vaikeampia kuin niiden nykyiset seuraajat – – ihminen ei näytä aloittaneen yksinkertaisesta kielestä ja tehneen sitä vähitellen monimutkaisemmaksi, vaan
päässeen pikemminkin käsiksi tavattoman vaikeaan kieleen jolloinkin muistiinmerkitsemättömässä menneisyydessä ja yksinkertaistaneen sen vähitellen nykyiseen muotoonsa.”

Lisäksi kielitieteilijä tri Masonin mukaan
”käsitys, että ’raakalaisten’ puhe on peräkkäisiä murahduksia ja etteivät he kykene ilmaisemaan monia ’sivistyneitä’ käsitteitä, on aivan väärä”,

ja ”monet luku- ja kirjoitustaidottomien kansojen kielet ovat itse asiassa paljon monimutkaisempia kuin nykyiset Euroopan kielet”
(Science News Letter, 3. 9. 1955, s. 148).

Näin ollen todisteet eivät tue sitä, että puhe tai muinaiset kielet olisivat syntyneet evoluution kautta.

Itämaisten kielten tutkija Sir Henry Rawlins
”Jos seuraisimme pelkästään eri kielten polkuja niiden risteyskohtaan vähääkään välittämättä mistään viittauksista Raamatun muistiinmerkintöihin, joutuisimme silti hakemaan Sinearin tasangoilta polttopistettä, josta eri haarat ovat säteilleet.”
(The Journal of the Royal Asiatic Society of Great Britain and Ireland, Lontoo 1855, 15. vsk., s. 232.)

Ainoastaan 156 vuotta vanha lainaus?

Hdhdh kirjoitti:

Monimuktkaisuus merkitsee järjestyksen puutetta. Järjestelmällisyys tekee kielistä yksinkertaisempia. Normaalia kielellistä evoluutiota.

Matematiikka on mielestäni kamalan ....monimutkaista ;D

Fibonacci kirjoitti:

Matematiikka on mielestäni kamalan ....monimutkaista ;D

Yksinkertainen ei välttämättä merkitse helposti ymmärrettävää.

Hdhdh kirjoitti:

Yksinkertainen ei välttämättä merkitse helposti ymmärrettävää.

Tämä on totta. Esimerkiksi hyvin yksinkertainen Evoluutio luonnonvalinnan kautta, ei meinaa mennä millään jakeluun tämän palstan hihhuleille.
Vaikka heille on kerrottu satoja kertoja että luonnonvalinta on kaikkea muuta kuin sattumaa, joudumme päivittäin täällä vastaamaan kysymykseen "miten silmä voi ilmestyä sattumalta?".

((o)) kirjoitti:

Tämä on totta. Esimerkiksi hyvin yksinkertainen Evoluutio luonnonvalinnan kautta, ei meinaa mennä millään jakeluun tämän palstan hihhuleille.
Vaikka heille on kerrottu satoja kertoja että luonnonvalinta on kaikkea muuta kuin sattumaa, joudumme päivittäin täällä vastaamaan kysymykseen "miten silmä voi ilmestyä sattumalta?".

Evoluutio ei olisi varsinaisesti sattumaa vaikka luonnonvalintaa ei huomioitaisi, sillä sattuma on riippumaton aikaisemmista tapahtumista. Jokainen elävä olento taas perii ominaisuutensa aikaisemmilta sukupolvilta. Sattuma, sanotaan vaikkapa kolikon heitto jossa voi olla kaksi tulosta ei ole riippuvainen aikaisempien heittojen tuloksista.