On periaatteessa uskonnollinen perversio palvoa jumalaa joka joutuu tuottamaan kärsimystä täysin syyttömälle voidakseen antaa anteeksi muiden synnit.
Jeesusta sanotaan uhriksi. Todellisuudessa Jeesusta ei uhrattu koska hän pääsi juuri sinne minne uskovatkin haluavat eli jumalan luokse. Jos se oli uhraus että Jeesuksen maanpäällinen elämä katosi niin silloin maanpäällinen elämä on taivasta arvokkaampaa. Jeesukselle annettiin parempaa eli taivas. Hänelle vain tuotettiin jumalan tahdosta väkivaltaa pienen aikaa täällä.
Sanotaan että Jeesus maksoi kovan hinnan meistä. Todellisuudessa se oli halvin hinta mitä olla voi. Jos yhden ihmisen hetkellinen kiduttaminen ja sen maanpäällisen elämän riistäminen voi antaa anteeksi kaikkien muiden ihmisten pahat teot niin hintaa voi pitää erityisen halpana. Uskovien suussa ja mielessä tietysti sana kallis kuulostaa hienommalle.
Uskon että suurin osa pitäisi sitä halpana hintana jos voisi pelastaa kaikki ihmiset vain sillä että antaa oman maanpäällisen elämänsä. Tulevaisuudessakin syntyvien ihmisten teot jopa.
Ihminen kykenee anteeksiantoon ilman sijaisuhria tai kärsimyksen tuottamista toiselle, ihan vain hengessään. On erikoista että tässä suhteessa jumala on meitä pienempi koska ei kyennyt samaan. Jos Jeesuksen uhraaminen taas oli jumalalta vain symbolinen teko niin ajatteliko jumala että monet ihmiset pitävät syyttömän uhraamista vääränä ja mieltä askarruttavana ja se tuottaa monelle epäuskoa kristinuskoon. Jos taas se ei ollut vain symbolinen teko niin koskeeko jumalaa jotkut lainalaisuudet joiden takia hän oli pakotettu uhraamaan Jeesus?
Kaiken lisäksi Jeesus ei edes toimi koska suurin osa ihmiskuntaa raamatun mukaan hukkuu ja pelastus koskee vain niitä jotka uskovat tämän sadun ja luopuvat moraalistaan siltä osin että hyväksyvät syyttömän kiduttamisen anteeksiannon perusteena.
Paljon yksinkertaisempi ja oikeudenmukaisempi menettely olisi että jumala antaisi anteeksi kaikille niille jotka katuvat sydämessään ja omassatunnossaan vääriä tekojaan, eikä sotkea asiaan uskoa hullutukseen.
Ihmisen pitäisi kuunnella omaatuntoaan. Itselläni aikoinaan katosi usko kristinuskoon koska omaatuntoa kolkutti se että hyväksyn raamatun moraalittomuuksia kuten mm vedenpaisumuksella ihmisten tapattamisen ja monet muut vääryydet. Ajattelin että kumpaan kannattaa luottaa, kirjaan jonka jumalallisesta alkuperästä ei ole mitään takeita vai omaa omaatuntoani. Onneksi kuuntelin omaatuntoa. Sillä jos et voi luottaa edes omaantuntoosi, kuinka voisit luottaa sitten ristiriitaiseen osittain moraalittomaan uskonnolliseen kirjaan.
Jeesusta sanotaan uhriksi. Todellisuudessa Jeesusta ei uhrattu koska hän pääsi juuri sinne minne uskovatkin haluavat eli jumalan luokse. Jos se oli uhraus että Jeesuksen maanpäällinen elämä katosi niin silloin maanpäällinen elämä on taivasta arvokkaampaa. Jeesukselle annettiin parempaa eli taivas. Hänelle vain tuotettiin jumalan tahdosta väkivaltaa pienen aikaa täällä.
Sanotaan että Jeesus maksoi kovan hinnan meistä. Todellisuudessa se oli halvin hinta mitä olla voi. Jos yhden ihmisen hetkellinen kiduttaminen ja sen maanpäällisen elämän riistäminen voi antaa anteeksi kaikkien muiden ihmisten pahat teot niin hintaa voi pitää erityisen halpana. Uskovien suussa ja mielessä tietysti sana kallis kuulostaa hienommalle.
Uskon että suurin osa pitäisi sitä halpana hintana jos voisi pelastaa kaikki ihmiset vain sillä että antaa oman maanpäällisen elämänsä. Tulevaisuudessakin syntyvien ihmisten teot jopa.
Ihminen kykenee anteeksiantoon ilman sijaisuhria tai kärsimyksen tuottamista toiselle, ihan vain hengessään. On erikoista että tässä suhteessa jumala on meitä pienempi koska ei kyennyt samaan. Jos Jeesuksen uhraaminen taas oli jumalalta vain symbolinen teko niin ajatteliko jumala että monet ihmiset pitävät syyttömän uhraamista vääränä ja mieltä askarruttavana ja se tuottaa monelle epäuskoa kristinuskoon. Jos taas se ei ollut vain symbolinen teko niin koskeeko jumalaa jotkut lainalaisuudet joiden takia hän oli pakotettu uhraamaan Jeesus?
Kaiken lisäksi Jeesus ei edes toimi koska suurin osa ihmiskuntaa raamatun mukaan hukkuu ja pelastus koskee vain niitä jotka uskovat tämän sadun ja luopuvat moraalistaan siltä osin että hyväksyvät syyttömän kiduttamisen anteeksiannon perusteena.
Paljon yksinkertaisempi ja oikeudenmukaisempi menettely olisi että jumala antaisi anteeksi kaikille niille jotka katuvat sydämessään ja omassatunnossaan vääriä tekojaan, eikä sotkea asiaan uskoa hullutukseen.
Ihmisen pitäisi kuunnella omaatuntoaan. Itselläni aikoinaan katosi usko kristinuskoon koska omaatuntoa kolkutti se että hyväksyn raamatun moraalittomuuksia kuten mm vedenpaisumuksella ihmisten tapattamisen ja monet muut vääryydet. Ajattelin että kumpaan kannattaa luottaa, kirjaan jonka jumalallisesta alkuperästä ei ole mitään takeita vai omaa omaatuntoani. Onneksi kuuntelin omaatuntoa. Sillä jos et voi luottaa edes omaantuntoosi, kuinka voisit luottaa sitten ristiriitaiseen osittain moraalittomaan uskonnolliseen kirjaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
heh. ihan uusi näkökulma.
oot näppärä..ettet vaan sortus omaan näppäryytees :D D D D
DDDD en sorru DDDDD