polttoainelaatujen valehtelusta

Bensiini on ollut jo kymmeniä vuosia jotain muuta kuin tislausbensiiniä. Vuosien kuluessa on käytetty voimakkaasti luontoa saastuttavia lisäaineita ja myrkyllisiä lisäaineita. Bensiinin valmistuksessa on korvattu näitä vaarallisia aineita turvallisemmilla kun niitä on keksitty ja osa on jo vanhoja aineita ja niden käyttö bensiinin lisäaineenakin on huomattu ja niiden tuotanto on yleensä saatu riittäväksi. Ja kaupallinenkin bensiini on useamman bensiinilaadun sekoitus ja sekin vaihtelee sen mukaan miten niitä tuotantoprosesseissa valmistuu. Niillä kemialliselta rakenteeltaan erokoisemmilla alkoholeilla on haettu tavoiteltuja oninaisuuksia osittain korvattu vaarallisia aineita. Onkin luonnollista jos bensiinin kaupalliseen koostumukseen lisätään 5% ylimääräistä alkoholia, niin silloin alkoholipitoisuus lopullisessa koostumuksessa on noin 10%. Eikä se ole ollut mikään salaisuus että bensiinissä on erilaisia lisäaineita, millä saadaan tietyt tavoiteltavat ominaisuudet, ja osa näistä on alkoholijohdannaisia.

Anttosen blenderi-ajasta on kulunut jo sen verran aikaa, ettei taida olla ihan kartalla enää, vaikka onkin iso kiho alalla. Väitän, että tuo luku max 5% pitää kutinsa nykyisin eikä mitään "ylimääräistä" etanoliperustaista lisätä bensaan. Eetteritkin ovat eilispäivää. Jokainen voi ihan vapaasti laskea tuotekortista paljonko etanolia tarvitaan, että happipitoisuus max 3,7 p-% toteutuu. Tyypillinen tiheys on 740 kg/m3

Nykyään 98E5 voi sisältää oksygenaatteja yli 5%, rajana on happi 2,7w-%.Jjos käytetään etanolia happi on "vain" n.1,85 w-%... Eli kyllä sinne eettereitä mahtuu vielä huomattava määrä.

E10 happi on rajattu 3,7w-% joka täyttyy kun etanolia käytetään 10%, tästä syystä huomattavaa määrää eettereitä ei voida käyttää, jos etanoli on tapissaan.

Pieni korjaus öölmaninille, eettereitä käytetään nykyäänkin. Vaikka nykypäivän eetterit ovatkin etanolijohdannaisia, ne ovat TÄYSIN ERIASIA kuin puhdas etanoli. Niillä ei ole mitään vaikutusta materiaaleihin toisin kuin etanolilla.

Ilmankos kaikki kaasutinmoottorit käyvätkin liian laihalla seoksella, kun bensiinin sijasta poltetaan puoliksi palaneita tuotteita. Sytytystulppien väristä sen ainakin huomaa ja käyntihäiriöistä etenkin kiihdytettäessä vähänkään viileämmällä moottorilla. Aina tarvii vetää ryyppyä päälle toisin kuin ennen. Kulutus myös nousee seoksen laihennuttua liikaa. Näissä kaasutinmoottoreissa kun ei ole lambda-antureita eikä sen ohjaamaa elektroniikkaa, joka korjaisi seossuhdetta polttoainelaatujen vaihdellessa. Kaasuttimissa on vakiokokoiset suuttimet, jotka kaikki pitäisi vaihtaa aina kun polttoaineen ominaisuudet muuttuvat.
Tahallista vanhmpien autojen tuhoamista tämä vouhotus on. Ekologisesti järkevämpää on ajaa vanhat autot loppuun; uuden tekeminen vie valtavasti energiaa ja hukkaa raaka-aineita. Sen lisäksi uudet autot kuluttavat enemmän polttoainetta.