Olen toisaalta positiivisesti yllättynyt siitä, että nimilistassa on suomenkielisiäkin nimiä! :-)
"Työryhmä pohtimaan ruotsin kielen opetuksen kehittämistä
Opetusministeri Henna Virkkunen asetti torstaina 31.3. työryhmän pohtimaan ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen
kehittämistä perusopetuksessa ja muilla koulutusasteilla. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotuksia kielellisen
yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
- Kansalliskielten osaamista on vahvistettava. Peruskoulussa tehtävät kieliratkaisut heijastuvat edelleen lukioon,
korkea-asteelle ja työelämään. Työryhmän yhteydessä tarkastellaan myös ruotsin kielen opiskelun asemaa perusopetuksessa,
Virkkunen sanoi.
Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin
kielen opinnot eri koulutusasteilla voivat johtaa siihen, että kielilainsäädännön tavoitteet eivät toteudu.
Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen
näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat
korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksen puutteita opiskelijoiden ammattisanaston
kehittämisen sijaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä
turvaamaan, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Valiokunnan mukaan
mahdollinen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Sakari Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajana
johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Jäseniä ovat: (31.12.2011 saakka) puheenjohtaja Valtteri Aine ja (ajalla
1.1.2012-31.5.2012) tiedottaja Kaisu Suopanki (Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki
ry), erityisasiantuntija Olavi Arra (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), johtaja Johan Aura (Opetushallitus),
vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget),
koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki (SYL:n ja Samokin yhteinen edustaja), kehittämispäällikkö Juha Karvonen
(Suomen Kuntaliitto), vararehtori Christina Nygren-Landgärds (Suomen yliopistot UNIFI ry), rehtori Anneli Pirttilä
(Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry) ja maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman (sisäasiainministeriö,
maahanmuutto-osasto).
Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen
keskuksesta."
"Työryhmä pohtimaan ruotsin kielen opetuksen kehittämistä
Opetusministeri Henna Virkkunen asetti torstaina 31.3. työryhmän pohtimaan ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen
kehittämistä perusopetuksessa ja muilla koulutusasteilla. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tehdä ehdotuksia kielellisen
yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
- Kansalliskielten osaamista on vahvistettava. Peruskoulussa tehtävät kieliratkaisut heijastuvat edelleen lukioon,
korkea-asteelle ja työelämään. Työryhmän yhteydessä tarkastellaan myös ruotsin kielen opiskelun asemaa perusopetuksessa,
Virkkunen sanoi.
Valtioneuvoston vuoden 2009 kielikertomuksen mukaan kielten oppiminen on vähentynyt kouluissa. Riittämättömät ruotsin
kielen opinnot eri koulutusasteilla voivat johtaa siihen, että kielilainsäädännön tavoitteet eivät toteudu.
Suomenkieliset oppilaat kirjoittavat yhä harvemmin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Motivaatio ruotsin kielen oppimiseen
näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen. Riittämättömät ruotsin kielen opinnot perus- ja lukio-opetuksessa heijastuvat
korkeakoulujen kieliopintoihin, joissa joudutaan paikkaamaan kielenopetuksen puutteita opiskelijoiden ammattisanaston
kehittämisen sijaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä
turvaamaan, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Valiokunnan mukaan
mahdollinen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Sakari Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajana
johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä. Jäseniä ovat: (31.12.2011 saakka) puheenjohtaja Valtteri Aine ja (ajalla
1.1.2012-31.5.2012) tiedottaja Kaisu Suopanki (Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki
ry), erityisasiantuntija Olavi Arra (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), johtaja Johan Aura (Opetushallitus),
vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget),
koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki (SYL:n ja Samokin yhteinen edustaja), kehittämispäällikkö Juha Karvonen
(Suomen Kuntaliitto), vararehtori Christina Nygren-Landgärds (Suomen yliopistot UNIFI ry), rehtori Anneli Pirttilä
(Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry) ja maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman (sisäasiainministeriö,
maahanmuutto-osasto).
Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen
keskuksesta."
Vastaukset 20
Vanhimmat
No jopa on taas tyypillistä: asetetaan ruotsalainen komitea päättämään suomalaisten kieltenopinnoista.
MIKSI Suomen yliopistot UNIFI ry:tä edustaa joku ULKOMAALAINEN Christina Nygren-Landgärds, kun
Suomen yliopistot UNIFI ry:n toimijat ovat suomalaisia:
FT, dosentti Liisa Savunen
Toiminnanjohtaja
Puhelin 050-522 9421
FM Hanna Manner-Tuomi (opintovapaalla 31.5.2011 saakka)
Asiantuntija
FM Jonna Korhonen
vs. asiantuntija
Puhelin 050-337 7655
jonna.mj.korhonen(ät)helsinki.fi
FM Elina Ajalin (äitiysvapaalla 18.3.2010 alkaen)
Järjestösihteeri
Helna Luoto
vs. järjestösihteeri
Puhelin 050-5858 565
TIETÄÄKÖHÄN toiminnanjohtaja, dosentti Liisa Savunen, että heitä edustaa joku ULKOMAALAINEN Nygren-Landgärds ??
Noista yksikään ei varmasti vastusta pakkoruotsia. Mitä muuten puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget),Tekee tuossa työryhmässä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto) Onko rasismi kortilla pelaaminen suru:jen viimeinen valttikortti vai..?
"Mitä muuten puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget),Tekee tuossa työryhmässä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto)"
Henrikson ja Biaudet ovat pukkeja kaalimaan vartijoina. Miten heidät on päästettykin sellaiseen hommaan?
Mitä Eva Biaudet tekee edes vähemmistövaltuutetun virassa, hänellä kun ei ole viran vaatimaa pätevyyttä? Ainiin, onhan hän kielellisesti pätevä.
Eivätkö nämä pellet tajua, että tilanteessa, jossa pakkoruotsi kerää yhä enemmän suivaantuneita vastustajia, poliittinen linjaveto on kuitenkin lisätä entisestään pakkoruotsia! Mitä haistattamista Suomen kansaa kohtaan! Hullut!
Eikös olekin opetusministerillä kiero huumorintaju? Työryhmän aloitus laitettiin tarkoituksellisesti samalle päivälle pakkoruotsimielenosoituksen kanssa. Tässä siis ministerin terveiset: haistakaa kansa paska, en välitä tiedän mielipiteestänne.
Voi tätä älyn köyhyyden määrää! Sanoisi Puavo, jos olisi puolellamme eikä meitä vastaan.
Suomenkielisille rätkäistään lisää ruotsia, kun kieli ei kiinnosta.
Pakko opetella kieltä, jota ilman tulee täydellisesti toimeen!
Ai niin, Pieksämäkikin on anonut erivapautta. Oli Savon Sanomissa viikolla.
Paineet kasvaa...
Kaikki ovat rkp-läisiä.
Alkaa näyttää siltä, että muodostetaan kansalaisjärjestö, jonka avulla vanhemmat ja nuoret voivat irrottautua pakkoruotsista suoraan.
Nämä vaalit vielä katsotaan, sitten siirrytään kansalaistoimintaan. Vapaa kielivalinta ry on hyvä lähtöpohja.
Asian organisointia pohdin minäkin kaiken aikaa.
Tää on poja sota nyt!
Ilmari Rostila (Vapaa Kielivalinta) oli erittäin hyvä puhuja torstain mielenosoituksessa. Valitettavasti ei ollut aikaa kuunnella muita.
Täytyy saada koululaiset mukaan, mutta se on vaikeaa koska ovat ystäviä ruotsinkielisten kanssa Helsingissä eivätkä halua loukata heitä.
Pitäisi järjestää Helsingin ulkopuolella ehkä, tai ei ainakaan Keskustassa
Siis ei halua loukata ruotsinkielisiä ystäviään haluamalla vapaata
kielivalintaa.
Eikö tämä ruotsinkielinen ystävä ymmärrä,että suomenkielisistä vain
hyvin harva tarvitsee tätä kieltä.
Ei ole tälläinen ystävä vaan alistaja.
Eihän he edes hyödy siitä,että opiskelemme ruotsia,eivätkä halua
että sitä todella oppisimme.
Hyötyvät vain näistä ohituskaistoista,joiden ansiosta Biaudetkin paikkansa
sai.
TYÖRYHMÄN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET:
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
[email protected];
LÄHETTÄKÄÄ PALAUTETTA AIHEESTA!
"Riittämättömät ruotsin kielen opinnot eri koulutusasteilla voivat johtaa siihen, että kielilainsäädännön tavoitteet eivät toteudu."
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2011/03/ruotsinopetus.html
Mistä lähtien koululaisten tehtävä on ollut pitää huolta viranomaisten velvollisuuksista?
Miksi ei ole perustettu ranskan ja venäjän kielten työryhmää, sillä näiden kielten osaajista on vielä suurempi pula?
Ruotsin kielen opetusta voi kehittää, mutta ruotsia ei voi pakottaa!
Ei sinne mitään vihapostia kannata lähettää eli asiallisia viestejä jos laittelee (jos nyt ylipäätään lukevat).
http://www.pakkoruotsi.net/musta_lista.php
Magma-akatemian neuvottelukunta
Sakari Karjalainen, ylijohtaja, opetusministeriö (työryhmän puheenjohtaja)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9312768
---
Johanna Suurpää (entinen vähemmistövaltuutettu ennen Eva Biaudetia).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johanna_Suurpää
----
vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (Vähemmistövaltuutetun toimisto), RKP:n kansanedustaja.
----
puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (Folktinget),
----
Christina Nygren-Landgärds on Åbo Akademin vararehtori
----
Kristina Stenman (sisäasiainministeriö,
maahanmuutto-osasto).
Stenman toimii tällä hetkellä Vaasan kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen määräaikaisena apulaiskaupunginjohtajana. Hän oli myös RKP:n ehdokas Vaasan perusturvajohtajaksi ja toiminut aikaisemmin RKP:n ministerien erityisavustajana
---
Anna-Maja Kristina Henriksson (s. 7. tammikuuta 1964 Pietarsaari), o.s. Forss, on pietarsaarelainen pankkijuristi ja poliitikko. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2007 vaaleissa RKP:n listalta
---
Sari.Poyhonen - ei ole merkitystä onko suomessa ruotsin kieli toisena kielenä. Englannin ylivalta "huolestuttaa" suomalaisia hänen tutkimuksensa mukaan. Ei sitten ota kantaa siihen että se on maailman ylivoimaisesti tarpeellisin ja käytetyin kieli.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8894350
Aivan kaikkien kanta ei ole tiedossa, mutta nopealla laskutoimituksella voi laskea että RKP:n hallinnassa ovat puolueen puheenjohtaja, varaanpuheenjohtaja, valtaosa "asiantuntijoista" ja sitten pientä vähemmistöä edustavat vapaan kielivalinnan puolesta puhujat ja uskoisin että hekin taipuvat enemmistön edessä.
Missä on Virkusen pää. Koko ajan tuntuu siltä ettei ainakaan oikeassa paikassa. Ei halua kuulla mitään suhteellisuudesta - eli 5% ruotsalaisia ei ole 50%. Miksi hän absurdisesti ja suorastaan rikollisesti haluaa pakottaa ja alistaa valtaenemmistön toiselle kääpiökielelle. Kokoomuksenkin enemmistö on pakkoruotsia vastaan mutta onko tämä enemmistö täynnä lampaita kun puolueen pakkoruotsittajat Katainen, Virkkunen, Sasi jne ajavat tätä kuin käärmettä pyssyyn.
Ei ole lainkaan maamme poliitikkojen syytä ihmetellä,jos osa nuorista
syrjäytyy.
Ruotsissa on vain yksi pakollinen vieras kieli kuten se on varmaan suurimmassa osassa muitakin maita eikä kaikissa sitäkään ja niin sen pitäisi olla
täälläkin Ei kaikki ole kielineroja ja varsinkin pojat syrjäytyy tästä syystä,pojat
kehittyvät muutenkin hitaammin niin ettei juuri tuossa vaiheessa
tahdo tarmo riittää.
Tämä pakottaminen tulee kaikilla tavoilla erittäin kalliiksi tälle
yhteiskunnalle.
Ei taida opetusministerimme paljon kantaa huolta näistä pudokkaista,
tärkeämpää on tukea tätä hyvinvoivaa kansanosaa.
Outoa, että nimimerkki pöytälamppu haluaa ottaa juuri Ruotsin esikuvaksi Suomelle...
No ei pitäisi ihmetellä kun tähän asti kaikki on matkittu juuri Ruotsista,
kumma ettei tässä asiassa voisi ottaa mallia sieltä.
En minä mitenkään Ruotsia vihaa,mistä olet sellaisen käsityksen saanut.
Siellähän tehdään kaikista ruotsinkielisiä,meillä Suomessa pitää kaikkien
oppia suomea.
Rkp haluaa osan maahanmuuttajista ruotsinkielisiksi,että olisi jälleen
tarve suomenkielisten ruveta heitäkin palvelemaan ruotsinkielellä.
Suomalaisen pitäisi pysyä loputtomasti näiden vanhojen ja uusien eliittien
palvelijana.
Suomessa ruotsilla on sama asema kuin mitä EU edellyttää vasta, kun ko. kielen puhujia on vähintään 20% väestöstä. Ei siis 5%.
Juuri ilmestyi hyvin kiistelty Euroopan Neuvoston raportin nettiversio. Tiivistelmässä painottuu saamen kieli, ja monessa kohtaa saamen kielen asema rinnastetaan ruotsin kieleen, ei suinkaan suomi. Raportissa viitataan lyhyesti myös mm. romanin ja venäjän kieleen. Työryhmä ei tietenkään huomioi muita vähemmistöjä kuin ruotsin, vaikka myös palvelujen saamisessa lain edellyttämällä tavalla näillä kielillä on ollut ongelmia.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Tutkimusten mukaan palvelujen saanti on heikentynyt vuosikymmenten kuluessa, eli ilmeisesti palvelujen saanti on ollut helpompaa ruotsiksi ennen 70-lukua, jolloin ruotsi ei ollut pakollinen kaikille. Pakkoruotsi on siis heikentänyt tilannetta koko ajan, ei parantanut.
Palvelut voidaan taata keskittämällä kielen osaaminen tietyillä henkilöille. Tällöin ruotsin hallinnasta tulee aito valtti työmarkkinoilla, ja sitä opiskelevat ovat aidosti motivoituneita ja sitoutuneita opiskeluun. Nythän valtaosa opiskelee, koska on pakko eikä hyötyä kielitaidosta nähdä.
Eli siis tarkemmin esiin se, ketkä palveluammateissa ja julkisella sektorilla osaavat ruotsia. Pätevien kääntäjien yms. käyttäminen takaa, että eri säädökset yms. ovat saatavilla ruotsiksi. Toimivat nettisivut siis ruotsiksi. Veroasioita on muutenkin esimerkiksi keskitetty, joten miksi ei voida perustaa erillistä yksikköä, joka hoitaa ruotsinkielisten asiat? Aniharvahan käy verotoimistossa asioimassa, palvelut ovat muutenkin enemmän siirtymässä netin ja puhelimen päähän. Tämä mahdollistaa palvelujen keskittämisen eri kielisille ja siten palvelun paremman laadun.
Jopa Euroopan Neuvoston raportti tarjoaa yhtenä vaihtoehtona palvelujen takaamiseen tulkkien ja kääntäjien käyttämistä. Maailmalla ei mitenkään harvinainen toimintamalli.
Ruotsin puolesta argumenttina on käytetty sitä, että helpottaa muiden indoeurooppalaisten kielten osaamista. Nyt yhtäkkiä englanti haittaa ruotsin oppimista, vaikka molemmat indoeurooppalaisia kieliä. Oppilaiden motivaatiolla ei tietenkään ole mitään tekemistä osaamistason kanssa - englantia tarvitaan, se on nykypäivän maailmanlaajuinen lingua franca, ei ruotsi.
Ruotsia ei juuri tarvita enää edes pohjoismaisessa yhteistyössä. Englanti on syrjäyttänyt sen.
EK on jo puoltanut pakosta luopumista, koska kilpailukyky kansainvälisesti vaatii ei vain ruotsin ja englannin osaamista, vaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia tarvitaan. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän aasian isojen kielien hindin, kiinan ja japanin osaajia.
Ruotsi on selvästi syönyt harvinaisempien kielten lukemista. Tästä on ollut huolissaan myös opetusministeriön asiantuntijat. Yllämainittujen kielten osaajia ei tule tarpeeksi. Pienet kunnat eivät myöskään resurssien puolesta pysty tarjoamaan montaa pitkää kieltä, eli jos ruotis edellytetään, se vie resursseja esim. pitkän saksan tai venäjän tarjoamiselta tai estää näiden tarjoamisen valinnaisina lyhyinä kielinä.
Ruotsin pitäisi olla todella sujuva ja sanavaraston laaja, jotta pärjää arkielämän tilanteissa esim. lääkärilläkäynti. Mikään pakollinen oppimäärä yksinään ei tähän tule koskaan riittämään. Sujuva hallinta tarkoittaa itselle vieraassa kielessä yleensä vusikausien opintojen lisäksi asumista alueella, jossa ko. kieltä joutuu käyttämään päivittäin.
Tähän löytyy kyllä tutkimustietoakin. Lisäksi perustan tämän omaan ja tuttavapiirini kokemuksiin - löytyy suomenruotsalaisia sukulaisia, ruotsinkielisiä kämppäkavereita, loistavasti kirjoitettu ruotsi, yliopistolla jopa ylimääräisiä ruotsin kursseja ja silti käytännön kielitaidolla ei pärjää edes normaalissa keskustelussa suomenruotsalaisten kanssa, koska esim. sanavarasto ei kertakaikkiaan riitä.
Pakkoruotsilla ei pystytä takaamaan palvelujen tarjoamista. Ainoa järkevä keino on luopua pakosta, laatia erikseen virka- yms. haut, joissa painotetaan ruotsin sujuvaa hallintaa sekä laatia suunnitelmat esim. ruotsinkielisten yksikköjen perustamisesta. Tarvittaessa voidaan turvautua tulkkien ja kääntäjien palveluihin.
Kustannukset tuskin kokonaisuudessaan korkeammat kuin ruotsin pakollisena pitäminen.
EN:n suositus tuli "sattumalta" juuri ennen vaaleja ja on alun perin päivätty 2010. SAMA raportti julkaistaan uudelleen uudella päiväyksellä 2011 juuri ennen vaaleja...