Jo sana "pakko" herättää vastustusta. Sen sijaan kun käytetään sanaa vapaaehtoinen, se kuulostaa paljon paremmalta. Panostaisin kouluissa enemmän englannin opiskeluun, sillä kielellä tulee toimeen jo lähes kaikkialla maailmassa.
Sitten jäin miettimään, että onhan Suomessa kolmaskin kansalliskieli saame.
Saamenkieli on samanarvoinen kuin ruotsin kieli, eli vähemmistöön kuuluva kieli.
Vielä lainaan erästä kommenttia joka mietitytti kovasti
" Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ts. suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon."
Melko kummallista vai mitä ?
Sitten jäin miettimään, että onhan Suomessa kolmaskin kansalliskieli saame.
Saamenkieli on samanarvoinen kuin ruotsin kieli, eli vähemmistöön kuuluva kieli.
Vielä lainaan erästä kommenttia joka mietitytti kovasti
" Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ts. suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon."
Melko kummallista vai mitä ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä meillä on vielä yksi muukin virallinen kieli: viittomakieli!
Jos aiot virastossa asioida niin n.kk ennen sitä varattava tulkki!
Melko reilua vai mitä? Tämä vähemmistö "unohdetaaan" aina
totaalisesti. Kuulevia hurreja kyllä paapotaan valtiovallan toimesta.
Pitää luoda myös virkamiesviittomakieli ja pakottaa kaikki sitä
opiskelemaan! Myös hurrit! Ja pitää myös määrätä kiintiöt täytettäviin virkoihin ko kielen taitajille!Vaikka epäpäteville, pääasia että kiintiö täytetään!
Olet muuten tosi oikeassa. Tällä palstalla tuodaan hyvin esiin epäkohtia joista ei kauheasti muulloin puhuta.
Miksi Ruotsia koulussa ? Olisi varmasti paljon hyödyllisempää itä-suomessa asuville lukea Venäjää ! Sielä käy paljon turisteja venäjältä. Palveluammateissa hyötyä venäjästä - ei ruotsista - itäsuomessa.
Vaihtoehtona pitäisi olla muu kieli kuin ruotsi. Ruotsia puhuvia kuitenkin suhteellisen vähän - verraten vaikka venäjää puhuvien määrään.
No,nyt tietysti joku viisastelee että kiinaa puhuvia on paljon enemmän.
Eiköhän ole parempi, että venäläisetkin kiltisti opettelevat englantia, kuten kaikki muutkin. Englannin, ainoan kielen jonka pakollisuudelle olisi nykyään vahvat perustelut, lisäksi pitää olla toinen pakollinen kieli, oli se mikä hyvänsä, vaikka sitten lisää englantia.
Svenska nu - tästä ei pakkoruotsikeskustelussa ole kyse
Aikoinaan kielikylvyt kehitettiin, jotta kielivähemmistöjen jäsenet oppisivat enemmistön kielen ja siten pystyisivät toimimaan ympäröivässä yhteiskunnassa. Suomessa kuitenkin asia on käännetty päälaelleen ja suomenkieliset vanhemmat ovat kärräämässä lapsiaan jonossa ruotsinkielisiin kielikylpyihin. Miksi näin? Ruotsiahan ei käytetä yleisesti keskusteluissa ja kommunikaatioissa Suomessa? Ruotsinkielisetkin käyttävät asioidessaan virastoissa, kirjastoissa tai julkisessa terveydenhuollossa tutkimuksien mukaan suomea. Hallinnossa virkamiesten kesken elää vitsikäs sanonta virkamiesruotsista ”opiskele ja unohda”. Yrityselämässä Suomessa puhutaan suomea ja kansainvälisesti pakollinen yleiskieli on englanti. Mistä siis moinen into ruotsin kielikylpyihin?
Virtasen perhe on juuri muuttanut Espooseen. Rouva odottaa ensimmäistä lasta mukavassa 32 vuoden iässä. Asuntolainakin uskallettiin ottaa, kun opintolainat on jo miltei maksettu. Tokihan ne olisi maksettu jo, mutta mies, kun ei päässyt ensimmäisellä kahdella kerralla sinne yliopistoon. Mies on havainnut, että naapurin …bergillä on isompi talo ja parempi auto. Jutellessaan tarkemmin on saatu selville, että mies on Hankenin käynyt ekonomi ja kuten 20% Suomen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on hän ruotsinkielinen. Vaimo elää mukavasti taitelijaelämää kotona ja huolehtii perheen lapsikatraasta siinä sivussa. Vaimolla toki on virallinenkin työ ”taiteilija”, ja hän saa kahdelta suomenruotsalaiselta säätiöltä mojovat apurahat vuosipalkaksi. Yritys, missä mies palkkajohtajana työskentelee toki tukee mojovalla miljoonalla näitä kulttuurisäätiöitä suomenruotsalaisen yhteisöllisyyden hengessä. Vaimo saa suomen valtioltakin miltei tuplaten tukea verrattuna suomenkieliseen taitelijaan, mutta hei - vähemmistöjen kulttuuria pitää tukea.
Asiaa vaimonsa kanssa mietittyään ja, kun rahat ei oikein riitä edes tulevan lapsen rattaisiin, päätös syntyy suomenkielisessä akateemisessa perheessä. No, kun tuo korkeakoulu- ja yliopistomaailmaan pääsy suomenkieliseltä puolelta on täyttä taistelua, niin tehdään elämä helpoksi meidän työnimeä kantavalle Mikko-vauvalle. Lapsi ilmoitetaan ruotsinkieliseen päiväkotiin ”kielikylpyyn” heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Vaimo, joka jäi sen pisteen päähän suomenkielisestä kauppakorkeakoulupaikasta, innostuu ja toteaa, että mehän voitaisiin ottaa sukunimeksi miehen suvun vanha sukunimi ”…berg” sen itäsuomalaisen ”..nen” tilalle. Berg nimi on tosin ajalta jolloin Suomessa oli vain ruotsinkielisiä pappeja ja kaikki suomenkieliset nimet ruotsinnettiin, kun Gävlestä kotoisin oleva sielunpaimen ei oikein ymmärtänyt sitä vaikeaa itäkieltä. Mutta tästä osaamattomuudesta parempiin piireihin pyrkivä vaimo on toki herttaisen tietämätön. Mikko nimi unohdetaan siltä seisomalta ja onhan toki Mikael paljon hienommalta kuulostava nimi. No nyt on vaimon aika ruveta imuroimaan, kun Virtasilla töiden lisäksi täytyy siivota itse. ”Toista sen on …bergien kotona, vaimo maalaa ja viikoittain vielä käy siivoja rouvaa kotitöissä auttamassa”, vaimo tokaisee. No mies komennetaan sinne venekerholle ottamaan yhdet kahvit ja ostamaan sen jälkeen kirpputorilta ne lastenrattaat. Venepaikkaa tai venettä perheelle ei toki ole, mutta ehkäpä mies pääsee sukunimen muutoksen jälkeen vaikkapa svenska klubbenille …bergin kanssa, vaimo ajattelee…
Yliampuvaa eikö totta? Vai onko? Kuinkakohan moni meistä tuntee tällaisen ”Virtasten” perheen. Lapsien etunimi on kuin suoraan ruotsinkielisten nimikalenterista otettu (Svenskanu-Lipposten Sofiaa, Emiliaa ja Ceciliaa mainitsematta) ja kielikylpykin on lapselle tilattu. Hei onhan Suomi kaksikielinen maa – ainakin suomenkielisen rouvan hankkineen Stefan Wallinin mukaan.
Loppuhuomautus: Stefan Wallin ei millään kiireiltään kulttuuriministerinä toki ehtinyt korjata tuota suomenkielisten taiteilijoiden tulojen jälkeenjääneisyyttä ruotsinkieliseen kollegaan verrattuna. Tästähän ei toki pakkoruotsi-keskusteluissa ole kyse...
Kirjoittaja kannattaa suomalaisten tasa-arvoa kieleen, rotuun tai uskontoon katsomatta – perustuslain hengessä.
Hurreista pitää päästä eroon ja siihen on kaikki keinot sallittuja, eikun mereen vaan saatanan homot.
Onko tämä "Halla Otto" nim. taas yksi niitä tyypillisiä sveko provoja, joilla yritetään herättää sääliä suomenruotsalaisia kohtaan.
Jos on suomenkielisen niin erittäin tyhmä provo.