Onnittelen jos sinä tai perheesi on kielitaitoinen! Det bevisar just detta att normala människor lär sig många språk till och med 4st med lätthet. Mutta, on aloitettava nuorena, heti ensimmäiseltä luokalta. Själv kunde jag landets båda språk redan som 5-åring. Ei mitään vaikeuksia enkä ollut edes koulussa silloin vielä! Engelskan lärde jag som 55 åring vilket bevisar att det kan lyckas även senare i livet.
Pohjolassa on kaksi suurempaa kieliryhmää, tyvärr äro dessa inte släktspråk.
Tämä olisi helpottanut, nu har vi Germanska och ett Ugriskt språk. Yhteensä näitä kieliä käyttää yli 30.000.000 milj. henkilöä. Av dessa äro det Ugriska språket som vi har i detta land ett mycket litet språk internationellt sett. Ja voidaan sanoa että n. 3.000.000 milj. kansalaisista eivät hallitse mitään muita kieliä. Vi går nu mot en Nordisk union, vilket gör att det alltid är viktigt i framtiden att kunna det stora Nordiska språket! Pohjolan Unioni on seuraava suuri askel Suomelle.
Pohjolassa on kaksi suurempaa kieliryhmää, tyvärr äro dessa inte släktspråk.
Tämä olisi helpottanut, nu har vi Germanska och ett Ugriskt språk. Yhteensä näitä kieliä käyttää yli 30.000.000 milj. henkilöä. Av dessa äro det Ugriska språket som vi har i detta land ett mycket litet språk internationellt sett. Ja voidaan sanoa että n. 3.000.000 milj. kansalaisista eivät hallitse mitään muita kieliä. Vi går nu mot en Nordisk union, vilket gör att det alltid är viktigt i framtiden att kunna det stora Nordiska språket! Pohjolan Unioni on seuraava suuri askel Suomelle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miun perhe on maajusseja täältä Jomalasta. Vi är nii mahottoma fiksuu. Vi kommer här Jomalasta sellasia arjalaisia jumalia kuten kuulårpää Janne Holmen ocksåä Georg Alanus joka tycker inte Kopernikanus.
Vi är JÄTTEBRA!
Anteks kalastus, nuuskan niiskuuttelu ja peltotuöt kuttuu täät ARJALAISTA VALTIASKANSALAISTA!
Det bästa är ju om man får ett språk av mamma och ett av pappa,då är det naturligt med båda språken.Alla har det ju inte så bra,men måste våga tala fastän det inte alltid blir så perfekt.Där tror jag att vi svenskspråkiga har det lättare,vi är inte så rädda för att säga fel,som vi ofta gör.Huvudsaken är ju att man kan göra sig förstådd.
Moni suru on jo mennyt lahden taakse ja liittynyt skandiunioiniin. Me suomalaiset emme halua enää skandien orjiksi, Se on varma.
Paljon enemmän on suomenkieliset muuttaneet Ruotsiin ,ja vaativat palveluja suomeksi.
ja Epsanjaan. Paikallista kieltä ei viitsitä opetella ja ruuaksi pitää saada lihapullia, nakit ja muussia.
Jaahas. Minä kun olen svedujen aina kuullut ulisevan miten suurin osa folkhemmetin "suomalaisista" maahanmuuttajista on suomenruotsalaisia. Niin se taitaa olla. Suomenruotsalaisia ja entisiä sotalapsia joiden muuttamisella yritettiin svekkojen inhottavassa propagandassa maalata kaikki suomalaiset elintasopakolaisiksi.
Otan esiin keskeisen kysymyksen, jonka ympärille voisi tiivistää lähes useimmat eri kielten opettamisen ja oppimisen kysymykset. Koska jokainen kieli synnyttää aina uusia käsitteitä ja mielikuvia, on hyvä kysyä kohtaavatko suomen ja ruotsin kielet toisensa suomalaisessa kouluopetuksessa. Sekoitammeko me ruotsin kielen kouluopetuksella kouluikäisen lapsen ymmärrystä ruotsalaisesta kulttuurista enemmän kuin avaamme sitä?
Hyvän oppimistuloksen syntymiseksi tarvitaan toisensa kohtaavia kieliä: oppilaan äidinkieltä sekä opiskeltavaa kieltä, tässä tapauksessa toista kansalliskieltämme ruotsia. Ruotsinkielinen käsitemaailma kouluikäisten suomenkielisten parissa on haasteellista ja sen kehitysaskeleet koulussa opittaviksi varsin vaikeita. Tiettyjä ruotsin kielen ilmaisuja on oikeastaan mahdoton ymmärtää ilman ruotsinkielisen kulttuurin sisäistämistä. Uuden kielen oppimisessa rakennetaan aina ensin oppilaan eteen kielellinen näyttämö eri tasoille. Kuitenkin kulttuurisidonnaista käsitteen muodostusta kielten oppimistapahtumassa ei ole käytetty kielten opetuksessa tähän päivään asti.
Muistutan vielä, että suomenkielinen kulttuuri on erilainen ja kuitenkin suomalaiselle identiteetille tärkeä, jonka vuoksi suomalaisten kohdalla on vaikea ajatella integraatiota muihin skandinaavisiin kieliryhmiin. Skandinaavisen kulttuurin sisäistänyt on jo ulkopuolinen suomalaisesta kulttuurista. Tämä kysymys on läsnä myös ruotsin kielen opetuksessa. Ruotsin kielen opetuksen kysymyksiä kannattaa lähestyä skandinaavista yhtenäiskulttuuria arvostavasta näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistyö - tai vielä pidemmälle mentäessä integraatio - johdattaa helposti ajattelemaan jonkinlaista pohjoismaisten kulttuurien yhteensulautumista, mikä ei ole kannatettava ajatus. Rinnakkainen yhteiselo suomen ja ruotsin kielten välillä on paras vaihtoehto Suomessa ja edellyttää tietysti molempien kansalliskieltemme hallintaa ja opetusta.
Etkös tiennyt, että suomalaiset eivät halua pakkoruotsia? Ilmeisesti eläät jossain kuplassa.