Lue ja pöyristy

magma.fi kirjoittaa, käännös:
”Ruotsissa toimiva Kielenpuolustusverkosto(Nätverket Språkförsvaret) Ilmaisee Ruotsin hallitukselle ja eduskunnalle suunnatussa avoimessa kirjeessään huolensa ruotsin kielen asemasta Suomessa:

”Suomessa on käynnissä organisoitu kampanja ruotsin kielen asemaa vastaan nyt eduskuntavaalien alla, jotka pidetään 17.4. Kuvaavaa on, että Suomalaisuuden litto järjesti mielenosoituksen n.s. pakkoruotsia vastaan Helsingissä eduskuntatalon edessä 31.3. 2011. Liitto oli jopa järjestänyt bussikuljetuksia Turusta, Imatralta, Jyväskylästä ja Tampereelta.

Väitetään joskus,että

suomenruotsalaiset ovat ”luultavasti maailman etuoikeutetuin vähemmistö”.

Tämä voi tuskin pitää paikkaansa, koska niiden suomenmaalaisten lukumäärä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, on vähentynyt n. 15 %:sta 6 %:iin viimeisen 200 vuoden aikana. Kyse ei ole ollut mistään itsestään selvästä kehityksestä. On muita kieliä Euroopassa, joilla on samanlainen status kuin ruotsilla Suomessa, ja joita ei ole ollenkaan kohdannut sama kato - osa on jopa päinvastoin elpynyt. Esim. irlannissa toisen virallisen kielen, iirin, kymrin kielen kohdalla Walesissa, aluellisten kielten kohdalla Espanjassa -katalaani, baski ja galisia, sekä saksan kieli Etelä-Tyrolissa.

Syyt ruotsin taantumiseen Suomessa ovat moninaiset: suomenkielisten muuttoliike aikaisemmin puhtaasti ruotsinkielisille alueille, erityisesti Etelä-Suomessa, seka-avioliitot, vähemmistön mukautuminen enemmistön kieleen ja suhteellisen suuri ruotsinkielisten maahanmuutto Ruotsiin. Nämä ovat johtaneet ruotsinkielisten määrän jatkuvaan laskuun.
...
11158
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

...
Mutta ruotsinkielisiä vastaan organisoidut kampanjat ovat myös olleet merkityksellisiä. Ensimmäinen tapahtui jo 1800-luvulla, kun fennomaaninen(kansallisromanttinen) aate ”yksi kieli, yksi mieli” lanseerattiin. Moni tulkitsi tämän siten, että ruotsinkielisten tulee hylätä kielensä kansallisen edun vuoksi. 1930-luvulla kävi suomenkielinen ultraoikeisto ruotsinkielisten ”viideskolonnalaisten” kimppuun, onnistuttuaan ensin torjumaan kommunistit. Monet ruotsinkieliset muuttivat nimensä ja kielensä, voidakseen tehdä uraa.
Historia toistaa itseään. Tänään ovat kansalliset ja sovinistiset piirit Suomessa Suomalaisuuden liiton ja Perussuomalaisten johdolla taas lanseeranneet kampanjan ruotsin kielen asemaa vastaan Suomessa. Se kampanja kohdistuu n.s. pakkoruotsia vastaan, mutta tavoitteena on ryöstää ruotsilta sen asema kansalliskielenä ja tehdä aikanaan Suomi yksikieliseksi, suomenkieliseksi. Tämä kampanja on ollut melkoisen menestyksekäs - Perussuomalaisilla on n. 18 %:n kannatus mielipidekyselyissä viime aikoina. Pahinta on, että useat vanhoista puolueista taipuvat sopeutumaan Perussuomalaisten puhetyyliin.

Kokoomuksen puoluekokouksessa kesäkuussa 2010 niukka enemmistö äänesti, että ruotsin ei enää tule olla pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Kolmasosa osallistujista äänesti, että ruotsi ei enää olisi kansalliskieli. Mari Kiviniemi, Keskustalainen pääministeri, yritti saavuttaa voiton, että Kokkola suuntautuisi hallinnollisesti suomenkieliseen Ouluun, Pohjanmaan ruotsinkielisen alueen sijaan. Tämän epäonnistuttua hän esitti Vladimir Putinin kanssa, että venäjä voisi olla Itä-Suomen koululaisille ruotsin kielen sijasta aineena. 4 puoluejohtajaa tukee pakollista ruotsia Yle:n vaalikompassin mukaan; 3 on osittain samaa mieltä kun taas Timo Soino(Soini?), Perussuomalaisen puheenjohtaja, on vastaan. Samassa vaalikompassissa vastasi 60 % eduskuntavaalien ehdokkaista, että he kokonaan tai osittain vastustavat pakollista ruotsin opetusta kouluissa.
...

Äänestä
  • On pidetty myös mielipidetiedusteluja ruotsin kielen asemaa koskien, mutta eräät niistä ovat niin vääristyneitä, että ne tarjoavat enimmäkseen naurua. Suomalaisuuden liitto esim. esitti tällaisen kysymyksen kyselyssään:
    ”Kaksikielisyys on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. Kaikki muut Itämeren maat, paitsi Suomi, ovat yksikielisiä. Pitäisiko Suomen olla virallisesti yksikielinen, kuitenkin siten, että palvelu ruotsinkielisille turvattaisiin?” 59 % vastasi kyllä tähän kysymykseen.

    Kielitilanne on Suomessa kummallinen ja kulkee EU.n kehitystä vastaan. EU:n kielipolitiikka pyrkii painottamaan kielellistä moninaisuutta ja vahvistamaan vähemmän käytettyjä kieliä, sekä alueellisia ja vähemmistökieliä. Vain Slovakiassa on menossa samanlainen kampanja unkarilaisen vähemistön kielellisiä oikeuksia vastaan.
    Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton kampanja n.s. pakkoruotsia kohtaan on tietenkin äärimmäisen tietoista toimintaa. Ensin ”pakkoruotsi”, sen jälkeen on ruotsin kielen perustuslaillisen aseman vuoro.” Pakko” on luonnollisesti ilmeinen argumentti, joka vetoaa ihmisten mukavuudenhaluun ja sameisiin käsityksiin vapaudesta. Mutta fakta on, että kaikki kansalliset koulutusjärjestelmät lyövät lukkoon tietyn määrän pakollisia aineita, mukaanlukien kieliä, peruskoululle ja lukiolle. Tämä on epäilemättä pakkoa.

    On useita syitä, miksi ruotsin kielen pitää pysyä pakollisena kouluaineena suomenkielisille ja miksi ruotsin kielen tulee säilyttää perustuslaillinen asemansa Suomessa.

    Ensinnäkin sekä suomi että ruotsi ovat kansalliskieliä. Molempien kielien asema on eräänlainen molemminpuolinen lupaus, kuten Tarja Halonen sanoi. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena pitää olla , että koko kansa saavuttaa kaksikielisen kompetenssin.Tämä on myös se linja, jota huomattavat suomenkieliset poliitikot, kuten Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari ym. ajavat.

    Toiseksi on olemassa vahvoja historiallisisa syitä ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa.Suomi on kuulunut Ruotsiin samalla tavalla kuin Norrland(?), ainakin 1300-luvulta alkaen. Suomalaiset ottivat osaa ruotsalaiseen kuningasvaaliin 1300-luvulta alken. Ensimmäinen Suomea koskeva laki oli Helsinge-laki. On mahdotonta ymmärtää suomenmaalaisia yhteiskuntainstituutioita, lakeja ja oikeuskäytäntöä, näkemättä, että kaikki on otettu lännestä. Ruotsi toimi päähallintokielenä aina 1892 saakka. Ei voi leikata sidettä historiaan sanomalla että on kyse ”vanhoista papereista”.

    Äänestä

  • lisää.... kirjoitti:

    On pidetty myös mielipidetiedusteluja ruotsin kielen asemaa koskien, mutta eräät niistä ovat niin vääristyneitä, että ne tarjoavat enimmäkseen naurua. Suomalaisuuden liitto esim. esitti tällaisen kysymyksen kyselyssään:
    ”Kaksikielisyys on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. Kaikki muut Itämeren maat, paitsi Suomi, ovat yksikielisiä. Pitäisiko Suomen olla virallisesti yksikielinen, kuitenkin siten, että palvelu ruotsinkielisille turvattaisiin?” 59 % vastasi kyllä tähän kysymykseen.

    Kielitilanne on Suomessa kummallinen ja kulkee EU.n kehitystä vastaan. EU:n kielipolitiikka pyrkii painottamaan kielellistä moninaisuutta ja vahvistamaan vähemmän käytettyjä kieliä, sekä alueellisia ja vähemmistökieliä. Vain Slovakiassa on menossa samanlainen kampanja unkarilaisen vähemistön kielellisiä oikeuksia vastaan.
    Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton kampanja n.s. pakkoruotsia kohtaan on tietenkin äärimmäisen tietoista toimintaa. Ensin ”pakkoruotsi”, sen jälkeen on ruotsin kielen perustuslaillisen aseman vuoro.” Pakko” on luonnollisesti ilmeinen argumentti, joka vetoaa ihmisten mukavuudenhaluun ja sameisiin käsityksiin vapaudesta. Mutta fakta on, että kaikki kansalliset koulutusjärjestelmät lyövät lukkoon tietyn määrän pakollisia aineita, mukaanlukien kieliä, peruskoululle ja lukiolle. Tämä on epäilemättä pakkoa.

    On useita syitä, miksi ruotsin kielen pitää pysyä pakollisena kouluaineena suomenkielisille ja miksi ruotsin kielen tulee säilyttää perustuslaillinen asemansa Suomessa.

    Ensinnäkin sekä suomi että ruotsi ovat kansalliskieliä. Molempien kielien asema on eräänlainen molemminpuolinen lupaus, kuten Tarja Halonen sanoi. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena pitää olla , että koko kansa saavuttaa kaksikielisen kompetenssin.Tämä on myös se linja, jota huomattavat suomenkieliset poliitikot, kuten Paavo Lipponen, Martti Ahtisaari ym. ajavat.

    Toiseksi on olemassa vahvoja historiallisisa syitä ruotsin kielen säilyttämiseksi Suomessa.Suomi on kuulunut Ruotsiin samalla tavalla kuin Norrland(?), ainakin 1300-luvulta alkaen. Suomalaiset ottivat osaa ruotsalaiseen kuningasvaaliin 1300-luvulta alken. Ensimmäinen Suomea koskeva laki oli Helsinge-laki. On mahdotonta ymmärtää suomenmaalaisia yhteiskuntainstituutioita, lakeja ja oikeuskäytäntöä, näkemättä, että kaikki on otettu lännestä. Ruotsi toimi päähallintokielenä aina 1892 saakka. Ei voi leikata sidettä historiaan sanomalla että on kyse ”vanhoista papereista”.

    Kolmanneksi ruotsin kieli toimii Suomessa sisäänajoporttina muuhun Pohjolaan, jonka kanssa Suomella on läheinen side historiallisista, kulttuurisista, uskonnolisista ja poliittisista syistä.Ruotsin kieli on vain lyhytnäköisesti yksilön kannalta ”tarpeeton” kieli Suomessa. Riittää jo kun osoitetaan, että Ruotsi oli 2009 Suomen tärkein vientimaa. Jos sisällytetään muu Pohjola, Tanska ja Norja, jossa ruotsin kieli käy, on Pohjolalla yhä paljon suurempi taloudellinen merkitys kuin väkimäärältään suuremmilla, Venäjällä, Kiinalla, puhumattakaan Intiasta.

    Lopuksi: monikielisyys on maalle voima ja tärkeä resurssi. Suomenkieliset ylioppilaat onnistuvat yleisesti hyvin englanninkielisessä TOEFL-testissä, mikä johtuu siitä, että he lukevat ruotsia englannin ohella. Suomenkielisten lähimmät kilpailijat puhuvat kaikki germaanisia kieliä. Valmiustestissä aikuisille, jossa testattiin englannin taitoa, sijoittui Suomi viidenneksi Norjan, Hollannin,Tanskan ja Ruotsin jälkeen.

    Kielipolitiikka täytyy rakentaa tiettyjen yksinkertaisten perusperiaatteiden varaan. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla kielillä on oma itseisarvo ja että kaikilla on oikeus käyttää omaa kieltään. Sitäpaitsi periaattessa vain suuret kielet tai vähemmistökielet voivat painaa alas tai syödä pienempiä kieliä tai vähemmistökieliä. Jälkimmäistä voidaan jarruttaa vain siten, että enemmistökielten edustajat omaksuvat auliin ja runsaskätisen asenteen vähemmistökieliä kohtaan. Kaikki v.2006 eduskunnan puolueet Ruotsissa olivat esim yksimielisiä, että ruotsinsuomea ja meänkieltä vahvistettakoon oikeudellisesti ja hallinnollisesti. Jokainen vähemmistökieli ansaitsee tukea erityisen tilanteensa ja ehtojensa mukaisesti.

    Me katsomme, että Ruotsin hallituksen ja eduskunnan tulee huomioida Suomen kielitilanne ja sopivalla tavalla vastustaa Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton raivoisia kampanjoja.”

    Äänestä

  • loppuosa kirjoitti:

    Kolmanneksi ruotsin kieli toimii Suomessa sisäänajoporttina muuhun Pohjolaan, jonka kanssa Suomella on läheinen side historiallisista, kulttuurisista, uskonnolisista ja poliittisista syistä.Ruotsin kieli on vain lyhytnäköisesti yksilön kannalta ”tarpeeton” kieli Suomessa. Riittää jo kun osoitetaan, että Ruotsi oli 2009 Suomen tärkein vientimaa. Jos sisällytetään muu Pohjola, Tanska ja Norja, jossa ruotsin kieli käy, on Pohjolalla yhä paljon suurempi taloudellinen merkitys kuin väkimäärältään suuremmilla, Venäjällä, Kiinalla, puhumattakaan Intiasta.

    Lopuksi: monikielisyys on maalle voima ja tärkeä resurssi. Suomenkieliset ylioppilaat onnistuvat yleisesti hyvin englanninkielisessä TOEFL-testissä, mikä johtuu siitä, että he lukevat ruotsia englannin ohella. Suomenkielisten lähimmät kilpailijat puhuvat kaikki germaanisia kieliä. Valmiustestissä aikuisille, jossa testattiin englannin taitoa, sijoittui Suomi viidenneksi Norjan, Hollannin,Tanskan ja Ruotsin jälkeen.

    Kielipolitiikka täytyy rakentaa tiettyjen yksinkertaisten perusperiaatteiden varaan. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla kielillä on oma itseisarvo ja että kaikilla on oikeus käyttää omaa kieltään. Sitäpaitsi periaattessa vain suuret kielet tai vähemmistökielet voivat painaa alas tai syödä pienempiä kieliä tai vähemmistökieliä. Jälkimmäistä voidaan jarruttaa vain siten, että enemmistökielten edustajat omaksuvat auliin ja runsaskätisen asenteen vähemmistökieliä kohtaan. Kaikki v.2006 eduskunnan puolueet Ruotsissa olivat esim yksimielisiä, että ruotsinsuomea ja meänkieltä vahvistettakoon oikeudellisesti ja hallinnollisesti. Jokainen vähemmistökieli ansaitsee tukea erityisen tilanteensa ja ehtojensa mukaisesti.

    Me katsomme, että Ruotsin hallituksen ja eduskunnan tulee huomioida Suomen kielitilanne ja sopivalla tavalla vastustaa Perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton raivoisia kampanjoja.”

    Näin siis Ruotsin valtiota kehoitetaan sekaantumaan Suomen vaaleihin!

    Äänestä

"On muita kieliä Euroopassa, joilla on samanlainen status kuin ruotsilla Suomessa"

EI OLE!

- Iiri on Irlannin ainoa kansalliskieli.

- Espanja jakaantuu 17 itsehallintoalueeseen, jotka päättävät itse pakkokielistä

- Etelä-Tiroli on itsehallintoalue, jossa on 70 % saksankielisiä.

- Walesilaisten kieli on wales eli kymri.

Ruotsin kieli ei ole suomenkielisten kieli.

Suomenruotsalaiset valehtelevat, jotta pakkoruotsi säilyisi, ja ainoa pakkoruotsin tarkoitus on säilyttää ruotsinkielisten bättre folk -asema Suomessa.

Äänestä

Tuo Ruotsin hallitukselle jätetty propagandateksti on muuten aivan selvästi suomenruotsalaisten tekemää tekstiä

Äänestä

Rkp on vaikuttanut kirjelmään. Sen huomasin yhdestä kohdasta erityisesti. Wallin sanoi jo pari päivää sitten, että "suomenruotsalaiset saakoot selllaisen aseman Ruotsissa kuin "ansaitsevat". Siis ansaitsevat.
Tuossa teksitissä on sama sana. Se tarkoittaa sitä,että ruotsilla pitää hänen ja tekstin mukaan olla viarllinen asema, mutta suomen kieli "ansaitsee" vain kahtialeikatun vähemmistökielen aseman Ruotsissa. (Suomenkieli ja meänkieli on siellä halkaistu irralleen.
Laittakaa vastausta sr.se,sisuradion uutisten vaaliosiaa.

HBL kirjoittaa tästä kirjemästä tänään, että riikinruotsalaiset ovat huomanneet Suomen kielisodan."Kielipuolustusjärjestö (Språkförsvaret9 on lobbaajajärjestö. Kirjelmän otsake on "Suomen asia on meidän" "Finlands sak är vår"
– Me näemme sen (Suomalaisuuden liiton ja Perussuomalaisten toiminnan)puhtaana kiusaamisena. Ruotsin hallituksen ja eduskunnan pitää vastata kirjeeseemme", sanoo Per-Åke Lindblom, eräs kirjoittajista, eläköitynyt lukio-opettaja.
Språkförsvaretin tehtävä on vaalia pohjoismaisten kesken kieliymmärrystä ja vastustaa englannin ylivaltaa.
–"Meillä oli tietty rooli Ruotsin uuden kielilain luomisessa. Aiemmin laissa ei sanottu, että ruotsi on Ruotsin pääkieli".

Äänestä
  • Hyvähän se on, että hurrit kirjoittavat pakkoruotsista. Riviruotsalaiset ovat pöyristyen kuunnelleet kertomuksia pakkoruotsista käsittämättä suomalaisten lammasmaisuudesta antaa alistaa itseään.

    Veikkaan vahvasti että k.o. kirjoitus herättää keskustelua niin muissa pohjoismaissa kuin myös euroopassa.

    Tässä vaiheessa alkaa maailmalle selviämään hurrien sovinismi ja kielirasismi sekä apartheid kuin myös ikävä kyllä lammasmaisten suomalaisten itse sallima tilanne.

    Kyseisellä kirjeellä hurrit paskansivat omaan pesäänsä.

    Äänestä

Todella hyvä, että asia on nyt noussut esiin myös Ruotsissa.


Kirjelmässähän on tietenkin kyse Ruotsin kulttuuri-imperialismista.

Varmaan kohta sieltä tulee jasgripen-hävittäjiä pommittamaan...
Libya tai suomi, sama se...

Äänestä

"Varmaan kohta sieltä tulee jasgripen-hävittäjiä pommittamaan...
Libya tai suomi, sama se..."

Joo. Se se olisikin. Kielisota ruotsin ja Suomen välillä. Puoli miljoonaa internoitua ruotsissa ja parisataatuhat ruotsalaisten agenttia ja viidennen kolonnan miestä Suomessa.

Grippenit tippuisivat ilman ampumista ja Rokan pojanpoika saisi alumiinia puukontuppiin asemasodan puhdetyövaiheessa.

Äänestä

Kaksikielisissä kunnissa viettämäni vuodet ja työssäkäynti kaksikielisissä työyhteisöissä paransivat omalta osaltani ruotsinkielen opeteuksen aihettamia traumojani. Katkeruuden hiljalleen hälventyessä opin huomaamaan kaksikielisyyden hyvät puolet ja nykyään kannatan tämän rikkauden säilyttämistä ja näen ruotsin kielen opetuksessa vain hyviä puolia.
Monille lukijoille ainoa kontakit ruotsia puhuvan henkilöön on saivarteleva kielenopettaja. Heille haluan kertoa, etteivät tavalliset suomenruotsalaiset ole ylimielisiä, jääräpäisiä ja itsekkäitä ihmisiä, vaikka heidän valitsemansa kansanedustajat tällaisia saattavat ollakkin. Eihän kovinkaan moni suomenkielinenkään haluaisi, että meidät leimattaisiin omien kansanedustajiemme kaltaisiksi.

Ruotsin kielen oppismista, samoin kuin muidenkin kielten oppimista, täytyisi minun mielestä jatkossakin tukea. Oppiminmahdollisuus täytyisi kokea järkeväksi ja mielekkääksi, niinpä kielten opetus tulisi koekea mahdollisuudeksi ja sen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Miksi halutaan pakottaa? Kukaan ei aidosti voi olla sitä mieltä, että pakottamalla voidaan oppia ylipäätään mitään, ei motivaatio löydy pakottamalla. Miksi ei anneta valita?

Miksi tekeydytään tyhmäksi, ja edes vertaillaan matematiikan tai englannin kielen oppivelvollsuutta ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun. En usko, että minkään puolueen johtoon on pystynyt nousemaan niin tyhmä ihminen, joka ei tiedä, että ruotsin kieli ei ole yhtä vältämätön opiskelijalle, kuin näiden mailmanlaajusten oppiaineiden kanssa. Minusta on vaarallista jos joku johtavassa asemassa oleva uskoo tälläiseen. Itse uskon, että kaikki oikeasti sisimmässään tietää ettei ruotsin kieli ole välttämätön taito edes suomessa, ihmettelenkin, miksi niin moni ihminen valehtelee tietoisesti?

Miksi esimerkiksi aalto- yliopistomme ei vaadi ulkomaisilta opiskelijoilta pakollista ruotsin osaamista? Olisiko vaikea saada ulkomaalaiset opiskelijat vakuuttuneeksi sen välttämätömyydestä heidän tulevassa ammatissaan? Eikös olekkin niin, että on tullut valehdeltua jo vuosikausia, eikä suomalaisille kerrotut perustelut oikeasti ole kovin uskottavia?

Me olemme huolissamme pidentyneistä opiskeluajoista, työuraa halutaan pidentää sekä alusta, että lopusta. Kukaan ei kuitenkaan näytä olevan aidosti huolissaan siitä miten esimerkikis tulevien insinöörien sekä fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden opiskelu venyy pakollisen ruotsin kielen takia. Mikä on yleisin syy lukion keskeyttämiseen tai luokalleen jäämiseen lukiossa? Aivan oikein pakkoruotsin poisto aikaistaisi ihmisten työurien alkua. Miten paljon menetetäänkään matemaattisesti lahjakkaita, mutta kielten opiskelua vierastavia ihmisiä kokonaan työmarkkinoilta.

Ei RKP:n tarvitse kantaa huolta minun lapsilleni tekemistä kielivaliinoista, eikä kukaan aidosti olekkaan huolissanin minusta ja minun lapsiatan, siitä ettemme tulisi oimeen ilman ruotsin kieltä. Itse RKP:n edustajat sen tietävätkin, mutta mikseivät he relusti sano, että he ovat huolissaan itsestään ja omista lapsistaan ja haluvat sen takia jatkaa pakollista ruotsin kielen opetusta suomalsissa kouluissa. Tämä olisi reilua ja saisi ainakin minun sympatiani puolelleen. Minua ärsytää valehtelu, lopettakaa valehtelemasta, että ajatte suomenkielisten lasten etua ajaessanne omaa etuanne.

Suomalaiset poliitikot ovat kilvan kommentoineet kuinka tarkeä kansan tahdon noudattaminen on pohjois-afrikassa ja arabimaissa. Eikö mailman parantaminen kannattaisi aloittaa omasta maasta, ennen kuin lähtee muita opettamaan. Mielipidekyselyjen perusteella suomen kansan tahto on vapaa kielvalinta. Ei se niin helppoa olekkan se kansan tahdon noudattaminen. Paljon helpompi on vaatia toisten valtioiden hallitsijoita noudattamaan kansan tahtoa. Vai mitä?

Auttakaa niitä, jotka ovat ruotsin kielen oppivaikeuksien takia joutuneet keskeyttämään koulunkäyntinsa ja ovat syrjäytyneet.

Tarkistappa ennen äänestyskoppiin menoa oman ehdokkaasi kanta vapaasta kielivalinnasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


herranjestas, varrel kirjoitti:

magma.fi kirjoittaa, käännös:
”Ruotsissa toimiva Kielenpuolustusverkosto(Nätverket Språkförsvaret) Ilmaisee Ruotsin hallitukselle ja eduskunnalle suunnatussa avoimessa kirjeessään huolensa ruotsin kielen asemasta Suomessa:

”Suomessa on käynnissä organisoitu kampanja ruotsin kielen asemaa vastaan nyt eduskuntavaalien alla, jotka pidetään 17.4. Kuvaavaa on, että Suomalaisuuden litto järjesti mielenosoituksen n.s. pakkoruotsia vastaan Helsingissä eduskuntatalon edessä 31.3. 2011. Liitto oli jopa järjestänyt bussikuljetuksia Turusta, Imatralta, Jyväskylästä ja Tampereelta.

Väitetään joskus,että

suomenruotsalaiset ovat ”luultavasti maailman etuoikeutetuin vähemmistö”.

Tämä voi tuskin pitää paikkaansa, koska niiden suomenmaalaisten lukumäärä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, on vähentynyt n. 15 %:sta 6 %:iin viimeisen 200 vuoden aikana. Kyse ei ole ollut mistään itsestään selvästä kehityksestä. On muita kieliä Euroopassa, joilla on samanlainen status kuin ruotsilla Suomessa, ja joita ei ole ollenkaan kohdannut sama kato - osa on jopa päinvastoin elpynyt. Esim. irlannissa toisen virallisen kielen, iirin, kymrin kielen kohdalla Walesissa, aluellisten kielten kohdalla Espanjassa -katalaani, baski ja galisia, sekä saksan kieli Etelä-Tyrolissa.

Syyt ruotsin taantumiseen Suomessa ovat moninaiset: suomenkielisten muuttoliike aikaisemmin puhtaasti ruotsinkielisille alueille, erityisesti Etelä-Suomessa, seka-avioliitot, vähemmistön mukautuminen enemmistön kieleen ja suhteellisen suuri ruotsinkielisten maahanmuutto Ruotsiin. Nämä ovat johtaneet ruotsinkielisten määrän jatkuvaan laskuun.
...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu