Hiilidioksia 1 % eli 10.000 ppm on määrä, jonka herkimmät huomaavat päänsärkynä.
Suomessa sisäilman CO2 pitoisuus ei saa ylittää 2.700 mg/m3 eli 1 500 ppm terveydensuojelulain mukaan.
Tyydyttävän ilmanlaadun raja on 1.200 ppm.
Suomessa siis..
Viimeisen 800.000 tuhannen vuoden aikana jääkausien aikana CO2 pitoisuus on 180-220 ppm ja jääkausien välisinä lämpiminä kausina 280-300 ppm.
600 - 400 miljoonaa vuotta sitten CO2 pitoisuus on ollut 6.000 ppm tasolla, mutta nyky-ihmisen esimuodot ovat silloin vielä sätkineet ahvenena tai muuna limanuljaskana liejukossa...
Ennen esiteollista aikaa CO2 pitoisuus oli noin 260-280 ppm.
Antarktiksen jäässä vuodelta 1832 CO2 pitoisuus oli 284 ppm.
Tällä hetkellä CO2 pitoisuus on noin tasolla 390 ppm.
Joka vuosi CO2 pitoisuus lisääntyy tällä hetkellä noin 2.2 ppm.
Sitten hieman laskentaa.
Tyydyttävän ilman raja ylitetään vuonna...
hetkinen.. (1200-390)/2.2 eli 1022 vuoden päästä.
Tyydyttävän sisäilman raja 1500 ppm ylitetään..
(1500-390)/2.2 eli 1323 vuoden päästä..
JIHUU !!
Yhdysvaltain standardilla työpäivä ei voi olla enää 8 tuntia pitempi
vuonna..
Eli siis CO2 pitoisuus 0.5% eli 5.000 ppm
eli (5.000-390)/2.2 eli 2095 vuoden päästä.
Päänsärkyraja 1% eli 10.000 ppm saavutetaan..
laskentaa...(10.000-390)/2.2 eli 4368 vuoden päästä.
Silloin noin 20% väestöstä ei enää pysty keskittymään vaativiin suorituksiin päänsäryn vuoksi.
2% eli 20.000 ppm kohdalla lähes koko väestö on kyvytön vaativiin suorituksiin päänsäryn vuoksi. Eli silloin CO2 ongelmalle ei pystytetä tekemään enää yhtään mitään..
Eli siis (20.000-390)/2.2 eli 8914 vuotta..
Silloin tosin lämmin kausi on jo luultavasti vaihtunut jääkaudesi, vaikkakin kohonneen CO2 tason ansiosta voi olla ettei jääkausia enää olekaan.
Kukaan ei sitä varmaan pystyisi käsittämään päänsäryn vuoksi..
Mutta mitäs jos 2.2 ppm lisäys kasvaisi..
Tällä lisäystahdilla noin yhden tuhannen vuoden päästä ulkoilman CO2 pitoisuus ylittäisi siis tyydyttävän ilmanlaadun rajan. Kahdenksan tunnin työpäivän pituus tulisi voimaan parin tuhannen vuoden päästä.
Viidesosalla väestöstä päätä alkaisi särkeä reilun neljän tuhannen vuoden päästä ja lähes kaikkien päätä särkisi noin yhdeksän tuhannen vuoden päästä.
No olen kyllä ohittanut tässä sen, että öljy, kivihiili ja kaikki poltettava fossiilinen olisi loppunut jo varmaan ensimmäisen tuhannen vuoden aikana, joten maapallon CO2 pitoisuuden nousu tyydyttävän rajalle 1200 ppm ei välttämättä saavutettaisi, ellei jollain konstilla saataisi poltettua kaikkia metsiä ja kasvillisuutta täydellisesti.
Mutta jos maapallon CO2 pitoisuus on joskus 400-600 miljoonaa vuotta sitten ollut 0.6 % eli 6.000 ppm, niin sellaisen määrän saavuttaminen saattaisi olla mahdollista, jos kaikki mahdollisen CO2 vapautettaisiin ilmakehään..
Eli melkein pääsärkyrajoille 1% melkein päästäisiin..
Oikeastaan tässä vaiheessa tuolla CO2 pitoisuuden maksimimäärällä ei ole merkitystä, sillä ilmakehässä ei pystyttäisi saavuttamaan yleisesti ihmiselle tappavaa määrää CO2 pitoisuutta.
Ilmeisesti voidaankin sitten miettiä, aiheuttaisiko CO2 pitoisuuden nousu sen että uutta jääkautta ei tulekaan enää vai aiheuttaako CO2 pitoisuuden nousu ilmaston lämpenemisen siinä määrin, että suurempi osa maapallon muuttuu liian kuumaksi asua tai viljellä syötäviä kasveja tai laiduntaa eläimiä..
Ehkä tuo viljely ja asumiskelpoisen maapinta-alan vähentyminen on suurempi ongelma CO2 pitoisuuden nousun myötä.
Ei siis olekaan kovin suurta väliä vaikka 2012 alkaen käynnistyy ensimmäinen 800 MW yksikkö Etelä-Afrikan Medupi 4800 MW suurhiilivoimalassa. 2015 kaikki yksiköt ovat käytössä ja voimala tuottaa vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia CO2.
Intian Tata Ultra Mega 4.000 MW hiilivoimala tuottaisi 2012 ilmakehään 23.4 miljoonaa tonnia CO2 .
Intialla on suunnitelmissa 100.000 MW edestä hiilivoimaloita..
JIHUU !!
Yhdessä nuo Medupin ja Tata hiilivoimalaitoksen tuottavat yhtä paljon CO2 kun on Irlannin ja Norjan CO2 päästöt yhteensä.
Jos...ilmakehän CO2 pitoisuuden nousu ei voi nousta käytännössä yli 6.000 ppm ja vaikka CO2 pitoisuuden nousu lisäisikin ilmaston lämpenemistä, niin mitä sitten...
Intiassa kesäisin helteet voivat nousta lähelle 50 celsiusastetta.
Jos ilmasto lämpenisi ja Intia rakentaisi 100.000 MW hiilivoimaloita,
niin sehän tarkoittaisi että parin asteen nousu lämpötiloissa nostaisi helteet Intiassa 52 celsiusasteeseen kesäisin.
Muistaakseni ihmisen keholle ulkoisen ilman lämpötilana 60 celsiusta on ehdoton yläraja. Ilmastonlämpeäminen tekisi siis helteiden aikaa Intiasta asuinkelvottoman.
Oikeastaan Intian ei kannattaisi rakentaa hiilivoimaloita, ellei se halua maa-alueensa muuttuvan osin asuinkelvottomaksi helteiden lisääntymisen vuoksi.
Pitäisikö meidän sitten olla huolissamme CO2 päästöjen vuoksi.
Ehkä, ehkä ei..
Suomessa sisäilman CO2 pitoisuus ei saa ylittää 2.700 mg/m3 eli 1 500 ppm terveydensuojelulain mukaan.
Tyydyttävän ilmanlaadun raja on 1.200 ppm.
Suomessa siis..
Viimeisen 800.000 tuhannen vuoden aikana jääkausien aikana CO2 pitoisuus on 180-220 ppm ja jääkausien välisinä lämpiminä kausina 280-300 ppm.
600 - 400 miljoonaa vuotta sitten CO2 pitoisuus on ollut 6.000 ppm tasolla, mutta nyky-ihmisen esimuodot ovat silloin vielä sätkineet ahvenena tai muuna limanuljaskana liejukossa...
Ennen esiteollista aikaa CO2 pitoisuus oli noin 260-280 ppm.
Antarktiksen jäässä vuodelta 1832 CO2 pitoisuus oli 284 ppm.
Tällä hetkellä CO2 pitoisuus on noin tasolla 390 ppm.
Joka vuosi CO2 pitoisuus lisääntyy tällä hetkellä noin 2.2 ppm.
Sitten hieman laskentaa.
Tyydyttävän ilman raja ylitetään vuonna...
hetkinen.. (1200-390)/2.2 eli 1022 vuoden päästä.
Tyydyttävän sisäilman raja 1500 ppm ylitetään..
(1500-390)/2.2 eli 1323 vuoden päästä..
JIHUU !!
Yhdysvaltain standardilla työpäivä ei voi olla enää 8 tuntia pitempi
vuonna..
Eli siis CO2 pitoisuus 0.5% eli 5.000 ppm
eli (5.000-390)/2.2 eli 2095 vuoden päästä.
Päänsärkyraja 1% eli 10.000 ppm saavutetaan..
laskentaa...(10.000-390)/2.2 eli 4368 vuoden päästä.
Silloin noin 20% väestöstä ei enää pysty keskittymään vaativiin suorituksiin päänsäryn vuoksi.
2% eli 20.000 ppm kohdalla lähes koko väestö on kyvytön vaativiin suorituksiin päänsäryn vuoksi. Eli silloin CO2 ongelmalle ei pystytetä tekemään enää yhtään mitään..
Eli siis (20.000-390)/2.2 eli 8914 vuotta..
Silloin tosin lämmin kausi on jo luultavasti vaihtunut jääkaudesi, vaikkakin kohonneen CO2 tason ansiosta voi olla ettei jääkausia enää olekaan.
Kukaan ei sitä varmaan pystyisi käsittämään päänsäryn vuoksi..
Mutta mitäs jos 2.2 ppm lisäys kasvaisi..
Tällä lisäystahdilla noin yhden tuhannen vuoden päästä ulkoilman CO2 pitoisuus ylittäisi siis tyydyttävän ilmanlaadun rajan. Kahdenksan tunnin työpäivän pituus tulisi voimaan parin tuhannen vuoden päästä.
Viidesosalla väestöstä päätä alkaisi särkeä reilun neljän tuhannen vuoden päästä ja lähes kaikkien päätä särkisi noin yhdeksän tuhannen vuoden päästä.
No olen kyllä ohittanut tässä sen, että öljy, kivihiili ja kaikki poltettava fossiilinen olisi loppunut jo varmaan ensimmäisen tuhannen vuoden aikana, joten maapallon CO2 pitoisuuden nousu tyydyttävän rajalle 1200 ppm ei välttämättä saavutettaisi, ellei jollain konstilla saataisi poltettua kaikkia metsiä ja kasvillisuutta täydellisesti.
Mutta jos maapallon CO2 pitoisuus on joskus 400-600 miljoonaa vuotta sitten ollut 0.6 % eli 6.000 ppm, niin sellaisen määrän saavuttaminen saattaisi olla mahdollista, jos kaikki mahdollisen CO2 vapautettaisiin ilmakehään..
Eli melkein pääsärkyrajoille 1% melkein päästäisiin..
Oikeastaan tässä vaiheessa tuolla CO2 pitoisuuden maksimimäärällä ei ole merkitystä, sillä ilmakehässä ei pystyttäisi saavuttamaan yleisesti ihmiselle tappavaa määrää CO2 pitoisuutta.
Ilmeisesti voidaankin sitten miettiä, aiheuttaisiko CO2 pitoisuuden nousu sen että uutta jääkautta ei tulekaan enää vai aiheuttaako CO2 pitoisuuden nousu ilmaston lämpenemisen siinä määrin, että suurempi osa maapallon muuttuu liian kuumaksi asua tai viljellä syötäviä kasveja tai laiduntaa eläimiä..
Ehkä tuo viljely ja asumiskelpoisen maapinta-alan vähentyminen on suurempi ongelma CO2 pitoisuuden nousun myötä.
Ei siis olekaan kovin suurta väliä vaikka 2012 alkaen käynnistyy ensimmäinen 800 MW yksikkö Etelä-Afrikan Medupi 4800 MW suurhiilivoimalassa. 2015 kaikki yksiköt ovat käytössä ja voimala tuottaa vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia CO2.
Intian Tata Ultra Mega 4.000 MW hiilivoimala tuottaisi 2012 ilmakehään 23.4 miljoonaa tonnia CO2 .
Intialla on suunnitelmissa 100.000 MW edestä hiilivoimaloita..
JIHUU !!
Yhdessä nuo Medupin ja Tata hiilivoimalaitoksen tuottavat yhtä paljon CO2 kun on Irlannin ja Norjan CO2 päästöt yhteensä.
Jos...ilmakehän CO2 pitoisuuden nousu ei voi nousta käytännössä yli 6.000 ppm ja vaikka CO2 pitoisuuden nousu lisäisikin ilmaston lämpenemistä, niin mitä sitten...
Intiassa kesäisin helteet voivat nousta lähelle 50 celsiusastetta.
Jos ilmasto lämpenisi ja Intia rakentaisi 100.000 MW hiilivoimaloita,
niin sehän tarkoittaisi että parin asteen nousu lämpötiloissa nostaisi helteet Intiassa 52 celsiusasteeseen kesäisin.
Muistaakseni ihmisen keholle ulkoisen ilman lämpötilana 60 celsiusta on ehdoton yläraja. Ilmastonlämpeäminen tekisi siis helteiden aikaa Intiasta asuinkelvottoman.
Oikeastaan Intian ei kannattaisi rakentaa hiilivoimaloita, ellei se halua maa-alueensa muuttuvan osin asuinkelvottomaksi helteiden lisääntymisen vuoksi.
Pitäisikö meidän sitten olla huolissamme CO2 päästöjen vuoksi.
Ehkä, ehkä ei..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Syskovitsilla on päänsärky vaalien jälkeen, räksytys ja paskanjauhaminen
eduskunnassa alkaa taas syssen videssä kyselytynneilla muiden ajat.
Suomi on arktisen ilmamassa reuna-alueella. Ehkä ilmaston lämpeneminen lämmittäisi Suomen ilmastoa, CO2 pitoisuuden nousu kiihdyttäisi metsän kasvua. Ehkä.. Ehkä arktinen ilmasto muuttuisi epäsäännöllisemmäksi ja Suomessa sään ääri-ilmiöt lisääntyisivät niin kasvukauden aikaan kuin myös kasvukauden ulkopuolella.
Mutta pitäisikö CO2 kiintiöistä maksaa ?
Jos kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia jne eivät ole huolissaan siitä, että niiden miljardi-luokkaa oleva väestö voi joutua suurien muutosten kourissa nälänhädän, tulvien, helle-aaltojen yms säiden ääri-ilmiöiden vuoksi erittäin suuriin ongelmiin, ...niin pitäisikö meidänkään sitten huolestua siitä.
Kun ilmastonmuutos on tosiasia, ei siis välttämättä selkeä "lämpeäminen", vaan ilmaston muutos, eli sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.
Kun lämpö siirtyy merien kautta kosteutena Hadley ja Ferrelin solujen kautta monsuunisateina, hurrikaaneina ja taifuuneina aiheuttamaan tulvia maa-alueille esim Intiaan, Bangladeshiin suistoon, Kiinaan, Yhdysvaltain hurrikaani-käytävälle, Australiaan jne. Merien lämpötilat aiheuttavat välillä
myös sateiden siirtymistä, jolloin kuivat kaudet voivat olla todella kuivia ja osua useampana vuotena peräkkäin, mutta pahinta on tietysti se, jos ne vierailevat kesken satokauden milloin sattuu tuhoamassa sadon.
Tälläisen kuivuuden ja sateiden esiintymisen epävarmuuden lisääntyminen vaarantaa elintarvikkeiden säännöllisen tarjonnan markinnoilla ja johtaa todennäköisesti nälänhätään. Ja aavikoiden kasvamiseen...
Mutta CO2 kiintiökauppa. Onko siinä mitään järkeä ?
Kiinassa tuotetaan kasvihuonekaasuja yhdellä tehtaalla ja viedään toiselle tehtaalle Kiinassa tuhottavaksi, jolloin syntyy CO2 kiintiökauppaa..
Joku Euroopassa ostaa nuo kiintiöt rahalla voidakseen tuottaa enemmän päästöjä.
Katsotaan tätä eri näkökulmasta. Kreikan valtion on kuralla ja konkurssin partaalla. Kreikan valtio saa lainaa.
Joku jossain päin maailmaa laskee liikkeelle arpalippuja, joilla voi veikata pystyykö Kreikka maksamaan lainansa vai eikö pysty.
Näitä arpalippuja kutsutaan loan default swapeiksi ja niitä voi ostaa kuka tahansa, olipa lainannut Kreikalle tahi ei.
Kiinassa samalla lailla luodaan keinotekoisesti myytäviä päästökiintiöitä valmistamalla materiaalia paikassa A joka puretaan toisessa paikassa B.
Kyse on samasta kun jos Kiina painaisi dollareita ja vaihtaisi ne euroihin.
Eurooppa ostaisi väärennetyt dollarit aidoilla euroilla, tuhoaisi väärennetyt dollarit ja antaisi aidot eurot Kiinaan.
Mutta kun kyseessä on päästökiintiökauppa, niin kyseessä ei ole rahan väärentäminen...
Keinotekoisesti syntyneestä päästökiintiön vähennyksestä saadaan myymällä päästökiintiö Eurooppaan puhdasta rahaa.
Kun aasialainen asettaa vedonlyöntipanoksen jonkin jalkapallojoukkueen voiton puolesta ja varmistaa pienellä "deficit loan swap" tyylisellä rahasijoituksella jalkapallojoukkueen pelaajille, että vedinlyöntipanos ei mene hukkaan..
Samalla tavalla Venäjä varmistaa puhelinäänestyksissä Euroviisuvoiton..
Tietyisti sen lisäksi että jotkut maat antavat aina 12 pistettä varmuuden vuoksi varmistaakseen oman "default loan swapittömän" avustuksen voimassapysymiseksi..
Ilmaston muutos lämpenemisen kautta ei siis ole mahdottomuus.
Kiintiökaupalla rikastuminen on mahdollista, kunhan on vain yksinkertaisia eurooppalaisia, jotka maksavat kaksinverroin kiintiöistä.
Yhdysvallat ja Eurooppa ovat velkakurimuksessa.
Kehitysmaiden velkoja annettiin anteeksi.
Kiina on nykyään maailman suurin luotottaja.
Kiina on myöskin maailman suurin CO2 päästöjen synnyttäjä.
Mutta Kiinan ei tarvitse maksaa päästöistä, koska se on vasta kehittymässä.
Intiasta on myöskin tulossa hyvää vauhtia CO2 päästäjä.
Kuitenkin CO2 pitoisuus nousee joka vuosi 2.2 ppm.
Ihmettelemme asiaa, mutta loppujen lopuksi.
Mitä sillä on väliä.
Jos ilmasto muuttuu lämpöisemmäksi ja ilmasto lämpenee,
niin helleaallot, rankkasateet ja kuivuus vaikuttavat juuri siellä missä
syntyy eniten CO2 päästöjäkin.
USA:ssa kuivuus ja metsapalot polttavat, välillä tulvii.
Australiassa välillä kuivaa, välillä kastelee, välillä palaa.
Miksi Kiinan tai Intian tai minkään muun maan pitäisi päästä helpommalla kuin jonkin toisen valtion ?
CO2 kiintiökauppa vääristää maailman kauppaa,
mutta mikä pahinta, se vääristää maailman energiantuotantoa ilmastolle epäterveellä tavalla.
Kiotossa hyvä tahto ja pyrkimykset pettivät yhtä pahasti kuin Fukushimassa ydinvoimaloiden turvallisuusjärjestelmät..
Ehkä tarvitaan lisää järisyttäviä kokemuksia, jotta jalkojen alla maa tuntuu.
Jos jalat ei ole maassa, suuret muutokset jäävät huomaamatta..