Seurustelen "vakavassa" ihmissuhteessa joka on pitänyt mua pystyssä jo seitsemän vuoden ajan. Henkisellä puolella mulla on aika paljon ongelmia, paniikkia ja muita ahdistuksia. Poikaystäväni on pitänyt mua pystyssä ja tukenut kaikessa mahtavasti. Kaikki tuntuu olevan turvallista ja helppoa.. Olen pettänyt häntä monta kertaa. Kertaakaan en ole katunut tekemisiäni. Omatunto on jotenkin turta. Tuntuu että olen ansainnut ne tunteet joita muut miehet mussa aiheuttaa. Kauheaa.. Teen hallaa ainoalle ihmiselle joka musta välittää.
Olen sekaantunut pomooni, joka on minua paljon vanhempi. Juttu on ok hänen ja mun kannalta. Hän ei käyttänyt tilannetta hyväkseen enkä minä. Se vain tapahtui..
Haluan olla yksin. Pelkään vain että jään todellakin yksin. Kukaan ei silitä hiiuksiani kun nukahdan. Eläisin yksin ja onnettomana. En ansaitsisi ketään muuta elämääni..Se olisi karmani.
Teksti oli jotenkin sekavaa, mutta mun päästä ei tällä hetkellä löydy yhtäkään selkeätä ajatusta.
Olen sekaantunut pomooni, joka on minua paljon vanhempi. Juttu on ok hänen ja mun kannalta. Hän ei käyttänyt tilannetta hyväkseen enkä minä. Se vain tapahtui..
Haluan olla yksin. Pelkään vain että jään todellakin yksin. Kukaan ei silitä hiiuksiani kun nukahdan. Eläisin yksin ja onnettomana. En ansaitsisi ketään muuta elämääni..Se olisi karmani.
Teksti oli jotenkin sekavaa, mutta mun päästä ei tällä hetkellä löydy yhtäkään selkeätä ajatusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei sulla niitä selkeitä ajatuksia oo koskaan ollutkaan veeraviiva
ei tää oo duplo-veera koska tällä on pomo. Duplo-veera ei ole koskaan tehnyt päivääkään töitä ;)