Isännöitsijä yhdessä hallituksen kanssa oli tehtaillut ailijäämän vuonna 2009. Se oli tehty salaa osakkailta velkakirjan ehtoja muuttamalla siinä vaiheessa kun korot laskivat. Lainanlyhennys sujui nyt hitaammin kuin korkeamman koron aikana. Lisäksi paljastui muuta vilppiä. Kerättiin ylimääräinen hoitovastike ja osakkaille päin näkyi vain rahanpuute.
Tekaistu alijäämä oli salattu, eikä siitä 4.3.2010 varsinaisessa yhtiökokouksessa puhuttu, saati, että se olisi näkynyt kokouspöytäkirjassa tai kokouskutsun mukana tulleessa aineistossa. Isännöitsijä esitti kahden ylimääräisen hoitovastikkeen keräämistä vuonna 2010. Ei kerätty.
Minut valittiin 4.3.2010 puheenjohtajaksi isännöitsijän ehdotuksesta. (olin asunut omakotitalossa, ja As Oy -lait olivat minulle uusia, en edes tunne ketään tällä paikkakunnalla).
Heinäkuussa 2010 huomasin, että jotain vilppiä tapahtui ja ottaakseni jotain selville kysyin aluksi, paljonko yhtiölainaa on vielä jäljellä. Sitten pyysin kopion velkakirjasta ja isännöitsijän vastaanharaamisesta, harhauttamisista, uhkailuista ym. huolimatta sain selville riittävästi tehdäkseni ilmoituksen poliisille. Poliisitutkinnan edistymisestä minulla ei ole tietoa.
28.3.2011 oli Hallituksen kokous, jonka kestäessä isännöitsijä kysyi, allekirjoitanko sen. En voinut valheita allekirjoittaa. Isännöitsijä ehdotti, että valitaan kokoukselle uusi puheenjohtaja ja esitti kahdesta hallituksen jäsenestä toisen (molemmat ovat ilman omatuntoa olevia). Lopuksi isännöitsijä sanoi, ettei pöytäkirjasta saa kopiota. Kun sähköpostissa 4.4.2011 uudistin pyynnön saada kopio, hän vastasi, ettei sitä saa kun se on tilintarkastajalla.
Isännöitsijä näiden kahden hallituksen jäsenen kanssa ilman omaatuntoa jatkavat samaa rataa kuin ennenkin.
He ovat yhdessä isännöitsijän kanssa velkakirjan laittoman liitteen allekirjoittajia.
(Kun ostin huoneiston, isännöitsijäntodistukseen oli merkitty lainaosuus, jonka suorituksia ei oltu toimitettu lainanlyhennyksiin ja kun pyysin laskun lopusta lainaosuudesteni, nyhti vielä siinäkin liikaa. Lainaosuuden yli perittyjä rahoja olen karhunnut takaisin)
Uutta on se, että nyt hoitovastikepuolelle oli ilmestynyt rahaa, jolla voi kattaa puolen vuoden hoitokulut ja ensimmäistä kertaa oli siirtynyttä alijäämää merkitty vuosikokouskutsun mukana tulleeseen aineistoon.
Maksamaani lainaosuuden loppuunsuoritusta ei oltu merkitty siihen kohtaan, jonka otsikko on Lainaosuussuoritukset ja jossa muiden lainaosuutensa maksaneiden suoritukset ovat. Oli muutakin vilppiä.
Voinko tehdä jotain? En tiedä mitä hallituksen kokouspöytäkirjassa on, koska kolmen kopla näyttää olevan riittävän röyhkeä vaikka kirjoittaakseen pöytäkirjan uusiksi. Isännöintifirma on suuri ja minua on uhattu.
Neuvoja pyydän
144
14109
Vastaukset
- Jpe-
Isännöitsijä ei voi erottaa sinua hallituksesta, siihen tarvitaan yhtiökokouksen päätös. En tiedä mitenkä virallisesti se pj:n vaitokin on mennyt, mutta epäilen ettei ole vienyt asiaa eteepäin ja olet paperilla virallisesti pj.
Kokouksia voi pitää ilman isännöitsijääkin (ellei kuulu hallitukseen), joten kutsu hallitus koolle ilman isännöitsijää ja kenties voitte irtisanoa isännöintisopimuksen.
Myöskin tieto auttaa tai lisää tuskaa. Itsekkään en tiennyt omani talon hallitusongelmista, ennenkuin minut valittiin hallitukseen. Eli harvoin asukkaat tietävät näistä asioista mitään. Joten ehdotan että teet kirjelman ja jaat sen jokaisen talon osakkaalle, niin kenties voivat vaihtaa hallituksen kokonaan. Ja jos teet jotain kirjelmiä, niin sillä on paljon tehokkaampi vaikutus kun se on ns. asiallinen, eli vaikka isännöitsijä ansaitsee haukut jätä henkilökohtaisuudet pois.- Ilmiannaaina
Kiitos! Hyvä ajatus tuo kirjeen kirjoittaminen muuten, mutta tässä yhtiössä se voisi saada aikaan karttelemisreaktioita. Yhtiön asiat kun eivät taida kiinnostaa, ainakaan heitä ei näy kokouksissa.
Pitäisi tapahtua jotain, joka saisi ihmiset kiinnostumaan. Luulen, että jos ASOY -lakeja ja niiden käytäntöön soveltamisia opetettaisiin esim. kansalaisopistoilla, niin ihmiset voisivat kokea oppivansa ja tulisivat kokouksiin.
Tietämätöhän minäkin olen, mutta olen kokenut, että parhaiten oppii kun ei pelkää näyttää tietämättömyyttään.
- Kapina hallituksessa
Miten teidän tilinpäätöksissä vuosilta 2009 ja 2010 jälkilaskelmien kohdalla näkyivät hoito- ja rahoitusvastikkeiden ali- ja ylijäämät? Onko hallitus saanut kuukausittain tai 4 kertaa vuodessa tulos- ja taselaskelmat ja otteet pääkirjasta ja päiväkohtaiset saldot? Näistä voi lähteä tutkimaan tilisiirtoja ja niitä voi verrata pankin saldoihin. Hallituksella on oikeus katsoa tilit ja kirjaukset ja saada myös tuloslaskelmat ja taseet kuukausittain. Oikeasti niiden saaminen kuuluu hyvään hallintoon ja talouden seurantaan.
Miten se näkyi, ettei lainanlyhennystänne oltu kirjattu tilinpäätökseen? Maksoitteko lainaa kaupantekohetkellä vai silloin kun on yhtiön lainanlyhennysajankohta? Jälkimmäisenä ajankohtana yhtiö lyhentää pankille lainaa ja maksaa osakkaiden maksamat ylimääräiset lainaosuudet. Yleensä yhtiö lyhentää lainaa kaksi kertaa vuodessa. Ottakaa tilintarkastajiin yhteyttä, sillä heidän velvollisuuksiinsa kuuluu tarkastaa ja neuvoa yhtiön talouteen liittyvissä asioissa hallitusta ja isännöitsijää.
Riippuen nyt yhtiölainan tyypistä, niin lainan sopimusehdot voivat poiketa toisistaan. Nyt teidän tulisi selvittää pankista puheenjohtajan ominaisuudessa (pj on ilmoitettu kaupparekisteriin?) lainatyyppi ja lyhennysehdot ja niihin tehdyt muutokset. Yhtiölainan tyyppi on valittu rakentamisvaiheessa eikä lainaehtoja muuteta kuin pankin ehdotuksesta matkan aikana. Lainan oli rahoitusvastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous ja vastikkeen laskussa tulee huomioida aiemmat yli- ja alijäämät. Yhtiölainasta tulee olla rahoituslaskelma, jossa lainaosuus/yksikkö pysyy samana lainan ajan. Osakkaan velkaosuus vaihtelee rahoitusvastikkeen yli/alijäämän mukaan.
Selvittäkää hallituksen ja isännöitsijän kanssa lainanlyhennyksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet. On ennenkin laskettu yhtiölainoja jälkilaskelmin uudestaan aivan yhtiön luovutushetkestä lähtien eli useamman vuoden ajalta, kun lainanlyhennyslaskelmissa oli isännöintitoimistossa systemaattinen virhe! Joskus oli vaan inhimillinen laskuvirhe, jonka korjaaminen oli helpompaa. Lainaosuuksien laskemisessa oleva virhe vaikuttaa kaikkien lainasta vastaavien osakkaiden lainaosuuksiin siten, että virheen syntymisestä lähtien kaikki laskelmat ovat pielessä eli lyhennykset päin ptä! Lainaosuuslaskelmat on tehtävä kaikille velallisille uusiksi, mutta siitä se lähtee!
Tutkiminen ja selvittäminen kannattaa aina, sillä muuten osakkaiden yhdenvertainen kohtelu raha-asioissa ei toteudu ja rahoitusvastikkeet ovat yhtiöjärjestyksen vastaisesti tehty. Tilintarkastajan velvollisuus on auttaa teitä!
Pöytäkirjoista teillä on oikeus saada kopiot! Näyttää muuten pahalta jos hallituksen pj ei allekirjoita hallituksen pöytäkirjoja ja ne siitä huolimatta viedään tilintarkastajalle! Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokoon ja johtaa kokousta. Sivustaveto on kapinaa ja johtaa lankulle!
Miten teitä on uhattu? Onko yhtiö nostanut kanteen isännöitsijää vastaan tai tehnyt poliisille rikosilmoituksen? Isännöitsijä ei voi kumota hallituksen tekemää puheenjohtajan valintaa eikä kokous, jossa valitaan uusi puheenjohtaja ilman nykyistä puheenjohtajaa ole laillinen. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle ja kokous on laillinen kun koolla on yli puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien!- Ilmiannaaina
”Miten teidän tilinpäätöksissä vuosilta 2009 ja 2010 jälkilaskelmien kohdalla näkyivät hoito- ja rahoitusvastikkeiden ali- ja ylijäämät?”
- Tuloslaskelmassa Hoitovastikkeet v. 2009: kiinteistön tuotot ja hoitokulut on lueteltuina. Käyttökate /hoitokate (alijäämää).
- Tuloslaskelmassa Rahoitustuotot ja kulut v. 2009: Pääomavastikkeet ja rahoitustuotot ja kulut yhteensä. Tilikauden voitto /tappio (voittoa)
Taseessa on Oma pääoma, jossa kohdassa edellisten tilikausien voitto/tappio (voittoa), Vieras pääoma; pitkäaikainen ja lyhytaikainen.
V. 2010 Talousarviovertailussa Kiinteistön tuotot ja hoitokulut / toteutunutta on verrattu vuosibudjettiin (ylijäämää on reilusti).
V. 2010 Talousarviovertailussa, Rahoitustuotot ja kulut/ pääomavastikkeet ja lainaosuussuoritukset (minun lainaosuussuoritukseen sisältyi ”alijäämän” tasoittamista, mutta sitä ei mainita)
V. 2010 Vastikerahoituslaskelmassa: Hoitotuotot ja hoitomenot on lueteltuina.
Hoitovastike yli/alijäämä, edellisten tilikausien hoitovastikejäämä, siirtyvä hoitovastike ali/ylijäämä (harvinainen, suuri siirtyvä ylijäämä)
V. 2010 Vastikerahoituslaskelmassa: Pääomatuotot: Pääomavastikkeet, lainaosuussuoritukset (= minun lainaosuussuoritukseni, muiden lainaosuussuoritukset on merkitty taseeseen kohtaan Lainanlyhennysrahasto).
V. 2010 Pääomamenot: Korkokulut, muut rahoituskulut ja lainojen lyhennykset.
V. 2010 Pääomavastike ali/ylijäämä (ylijäämää), Edellisten kausien pääomavastikealijäämä (alijäämä on lähes saman verran kuin on puolet vuoden hoitokuluista). Siirtyvä pääomavastikejäämä (ylijäämää).
Koska viestin sisältö on liian pitkä lähteäkseen, katkaisen tämän ja loppuosa on toisessa viestissä. - Ilmiannaaina
” Onko hallitus saanut kuukausittain tai 4 kertaa vuodessa tulos- ja taselaskelmat ja otteet pääkirjasta ja päiväkohtaiset saldot? Näistä voi lähteä tutkimaan tilisiirtoja ja niitä voi verrata pankin saldoihin. Hallituksella on oikeus katsoa tilit ja kirjaukset ja saada myös tuloslaskelmat ja taseet kuukausittain. Oikeasti niiden saaminen kuuluu hyvään hallintoon ja talouden seurantaan.”
- Ei ole saatu. Esitän seuraavassa kokouksessa sitä jo ilman puhdistamiseksi ja muutenkin.
”Miten se näkyi, ettei lainanlyhennystänne oltu kirjattu tilinpäätökseen?”
- On se kirjattu, mutta ei sen otsikon alle kuin on muiden lainaosuussuoritukset. Kysyin isännöitsijältä, miksi Taseessa kohtaan Lainanlyhennysrahasto ei ole merkitty minun lainaosuuden poismaksua, kun siinä näkyy olevan neljän muun osakkaan lainaosuuden poismaksut vuonna 2008. (Yhden huoneiston osuutta on aluksi maksettu pääomavastikkeina, mutta loputkin on maksettu v. 2008).
Isännöitsijä soitti kesken kokouksen jonnekin ja ilmoitti kysyvänsä em. asiaa kirjanpitäjältä. Puhelun lopetettuaan hän sanoi, ettei Taseessa oleva summa ole kattosaneerauslainaa koskeva vaan rakentamisen aikaisia ja joka poistuu sieltä rakennusrahastoon.
Kokouksen jälkeen tarkistin asian aikaisempien vuosien Taseista ja sieltä paljastui, että vuonna 2007 ei ole ollut Lainanlyhennysrahastoa. Se oli ilmestynyt v. 2008, jolloin kattosaneerauslainoja alettiin maksaa.
” Maksoitteko lainaa kaupantekohetkellä vai silloin kun on yhtiön lainanlyhennysajankohta? Jälkimmäisenä ajankohtana yhtiö lyhentää pankille lainaa ja maksaa osakkaiden maksamat ylimääräiset lainaosuudet. Yleensä yhtiö lyhentää lainaa kaksi kertaa vuodessa. Ottakaa tilintarkastajiin yhteyttä, sillä heidän velvollisuuksiinsa kuuluu tarkastaa ja neuvoa yhtiön talouteen liittyvissä asioissa hallitusta ja isännöitsijää.”
- Maksoin pääomavastikkeina aluksi. Yhtiöjärjestyksessä sanotaan, että lainaosuutensa voi maksaa kokonaankin silloin kun haluaa.
”Riippuen nyt yhtiölainan tyypistä, niin lainan sopimusehdot voivat poiketa toisistaan. Nyt teidän tulisi selvittää pankista puheenjohtajan ominaisuudessa (pj on ilmoitettu kaupparekisteriin?) lainatyyppi ja lyhennysehdot ja niihin tehdyt muutokset. Yhtiölainan tyyppi on valittu rakentamisvaiheessa eikä lainaehtoja muuteta kuin pankin ehdotuksesta matkan aikana. Lainan oli rahoitusvastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous ja vastikkeen laskussa tulee huomioida aiemmat yli- ja alijäämät. Yhtiölainasta tulee olla rahoituslaskelma, jossa lainaosuus/yksikkö pysyy samana lainan ajan. Osakkaan velkaosuus vaihtelee rahoitusvastikkeen yli/alijäämän mukaan.”
- Olen pj. 4.3.2010 alkaen ja ilmoitettuna kaupparekisteriin. Minulla on kopio yhtiölainan velkakirjasta vuodelta 2008, ja josta lainaehdot on luettavissa. Isännöitsijä oli neuvotellut uudet lainaehdot tammikuussa 2010 (todennäköisesti kerran jo aikaisemminkin). Se oli tehty salaa muilta osakkailta, paitsi niiltä kahdelta hallituksen jäseneltä, jotka olivat allekirjoituksellaan hyväksyneet liitteen velkakirjaan ja johon liitteeseen oli kirjattu uudet lainaehdot. Tiedän, että sen liitteen ehtojen ei pitäisi olla voimassa, mutta sen mukaan pääomavastikkeita kerättiin (esimerkiksi kesäkuusta 2010 alkaen pääomavastike oli 155,40 euroa, mutta lainanlyhennykseen siitä meni vain 50 euroa). Lainan viimeinen takaisinmaksupäiväksi oli merkitty sama kuin v. 2008. Kun ymmärsin tällä tavoin tehtailtavan alijäämiä, en voinut olankohautuksella ohittaa tätä.
”Selvittäkää hallituksen ja isännöitsijän kanssa lainanlyhennyksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet.”
- Isännöitsijä sanoi esimiehensä sanoneen hänelle, ettei minun kysymyksiin tarvitse enää vastata (tämä oli sen jälkeen kun minulle oli valehdeltu ja näytin valheet valheiksi. Isännöitsijän esimies valehteli uusia valheita ja teki taulukoita, jotka oli myös helppo näyttää valheiksi. Vaikka hän itse soitti minun puhelimeeni, hän karjui, että tämän pitää loppua ja että kirjanpitäjälle ei saa soitella (kerkisin saada kirjanpitäjältä hyvän vihjeen). - Ilmiannaaina
”On ennenkin laskettu yhtiölainoja jälkilaskelmin uudestaan aivan yhtiön luovutushetkestä lähtien eli useamman vuoden ajalta, kun lainanlyhennyslaskelmissa oli isännöintitoimistossa systemaattinen virhe! Joskus oli vaan inhimillinen laskuvirhe, jonka korjaaminen oli helpompaa. Lainaosuuksien laskemisessa oleva virhe vaikuttaa kaikkien lainasta vastaavien osakkaiden lainaosuuksiin siten, että virheen syntymisestä lähtien kaikki laskelmat ovat pielessä eli lyhennykset päin ptä! Lainaosuuslaskelmat on tehtävä kaikille velallisille uusiksi, mutta siitä se lähtee! ”
- Virheiden tunnustaminen ja niiden korjaaminen tervehdyttää. Siitä kannattaa vähän maksaakin.
”Tutkiminen ja selvittäminen kannattaa aina, sillä muuten osakkaiden yhdenvertainen kohtelu raha-asioissa ei toteudu ja rahoitusvastikkeet ovat yhtiöjärjestyksen vastaisesti tehty. Tilintarkastajan velvollisuus on auttaa teitä!”
- Olen jutellut tilintarkastajan kanssa puhelimessa. Hän on minulle tuntematon ja kun kouluttautumattomuus kuuluu puheestani, en tiedä miten käy.
”Pöytäkirjoista teillä on oikeus saada kopiot! Näyttää muuten pahalta jos hallituksen pj ei allekirjoita hallituksen pöytäkirjoja ja ne siitä huolimatta viedään tilintarkastajalle! Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokoon ja johtaa kokousta. Sivustaveto on kapinaa ja johtaa lankulle!”
- Isännöitsijä kutsui hallituksen koolle entiseen tapaansa. Se ei kovin haittaa, mutta hänen omavaltaisuutensa siinä, että hän päättää mitä pöytäkirjaan kirjoittaa, eikä anna kopiota, se haittaa. Uudet kokouksen osanottajat lappoivat jo sisään kun minä sain kokouspöytäkirjan eteeni. Hyvä, että en allekirjoittanut.
”Miten teitä on uhattu?”
- Isännöitsijä sanoi usein merkitsevästi, että jos tämä ei mene perille, niin sitten pitää keksiä jotain muuta. Hän toisteli myös, että hallituksen pitäisi kokoontua ja valita puheenjohtaja. Sen hän lopetti, kun sanoin, että se on tarpeetonta kun yhtiössä on jo puheenjohtaja. Isännöitsijän esimies uhkasi jollakin tuntemattomalla, jota voin vain arvailla.
”Onko yhtiö nostanut kanteen isännöitsijää vastaan tai tehnyt poliisille rikosilmoituksen?”
- Minä olen tehnyt ilmoituksen poliisille. Myöhemmin soitettuani, minulle sanottiin, että asia menee tutkintaan ja rikostutkintaan.
”Isännöitsijä ei voi kumota hallituksen tekemää puheenjohtajan valintaa eikä kokous, jossa valitaan uusi puheenjohtaja ilman nykyistä puheenjohtajaa ole laillinen. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle ja kokous on laillinen kun koolla on yli puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien!”
- Talossa on kahdeksan huoneistoa. Kolme niistä on kunnan omistamia. Vain isännöitsijä ja nykyisen hallituksen jäsenet(3) käyvät kokouksissa, muut lepäävät eivätkä he halua tulla häirityiksi taloyhtiön asioilla. Yksi hallituksen sjäsen on kunnanvaltuutettu ja me kaksi muuta, joista toisella on omasta päästä kehitetyt edunvalvontakeinot. Ymmärrettävästi väärinkohtelu ei tunnu niin pahalle, jos sitä kohdistetaan muihin eikä itseen. Isännöitsijällä on arvovaltaa koulutuksensa ja kokemuksensa takia. - 17+6
Ilmiannaaina kirjoitti:
”On ennenkin laskettu yhtiölainoja jälkilaskelmin uudestaan aivan yhtiön luovutushetkestä lähtien eli useamman vuoden ajalta, kun lainanlyhennyslaskelmissa oli isännöintitoimistossa systemaattinen virhe! Joskus oli vaan inhimillinen laskuvirhe, jonka korjaaminen oli helpompaa. Lainaosuuksien laskemisessa oleva virhe vaikuttaa kaikkien lainasta vastaavien osakkaiden lainaosuuksiin siten, että virheen syntymisestä lähtien kaikki laskelmat ovat pielessä eli lyhennykset päin ptä! Lainaosuuslaskelmat on tehtävä kaikille velallisille uusiksi, mutta siitä se lähtee! ”
- Virheiden tunnustaminen ja niiden korjaaminen tervehdyttää. Siitä kannattaa vähän maksaakin.
”Tutkiminen ja selvittäminen kannattaa aina, sillä muuten osakkaiden yhdenvertainen kohtelu raha-asioissa ei toteudu ja rahoitusvastikkeet ovat yhtiöjärjestyksen vastaisesti tehty. Tilintarkastajan velvollisuus on auttaa teitä!”
- Olen jutellut tilintarkastajan kanssa puhelimessa. Hän on minulle tuntematon ja kun kouluttautumattomuus kuuluu puheestani, en tiedä miten käy.
”Pöytäkirjoista teillä on oikeus saada kopiot! Näyttää muuten pahalta jos hallituksen pj ei allekirjoita hallituksen pöytäkirjoja ja ne siitä huolimatta viedään tilintarkastajalle! Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokoon ja johtaa kokousta. Sivustaveto on kapinaa ja johtaa lankulle!”
- Isännöitsijä kutsui hallituksen koolle entiseen tapaansa. Se ei kovin haittaa, mutta hänen omavaltaisuutensa siinä, että hän päättää mitä pöytäkirjaan kirjoittaa, eikä anna kopiota, se haittaa. Uudet kokouksen osanottajat lappoivat jo sisään kun minä sain kokouspöytäkirjan eteeni. Hyvä, että en allekirjoittanut.
”Miten teitä on uhattu?”
- Isännöitsijä sanoi usein merkitsevästi, että jos tämä ei mene perille, niin sitten pitää keksiä jotain muuta. Hän toisteli myös, että hallituksen pitäisi kokoontua ja valita puheenjohtaja. Sen hän lopetti, kun sanoin, että se on tarpeetonta kun yhtiössä on jo puheenjohtaja. Isännöitsijän esimies uhkasi jollakin tuntemattomalla, jota voin vain arvailla.
”Onko yhtiö nostanut kanteen isännöitsijää vastaan tai tehnyt poliisille rikosilmoituksen?”
- Minä olen tehnyt ilmoituksen poliisille. Myöhemmin soitettuani, minulle sanottiin, että asia menee tutkintaan ja rikostutkintaan.
”Isännöitsijä ei voi kumota hallituksen tekemää puheenjohtajan valintaa eikä kokous, jossa valitaan uusi puheenjohtaja ilman nykyistä puheenjohtajaa ole laillinen. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle ja kokous on laillinen kun koolla on yli puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien!”
- Talossa on kahdeksan huoneistoa. Kolme niistä on kunnan omistamia. Vain isännöitsijä ja nykyisen hallituksen jäsenet(3) käyvät kokouksissa, muut lepäävät eivätkä he halua tulla häirityiksi taloyhtiön asioilla. Yksi hallituksen sjäsen on kunnanvaltuutettu ja me kaksi muuta, joista toisella on omasta päästä kehitetyt edunvalvontakeinot. Ymmärrettävästi väärinkohtelu ei tunnu niin pahalle, jos sitä kohdistetaan muihin eikä itseen. Isännöitsijällä on arvovaltaa koulutuksensa ja kokemuksensa takia.Kyllä tämä kuulostaa melko pitkälle siltä, että asiat on hoidettu oikein mutta sinä kuvittelet, että kyseessä on vilunkipeli, kun et ymmärrä tarpeeksi kirjanpidosta:
- lainanlyhennysrahastoon ei tehdä siirtoja ilman yhtiökokouksen valtuutusta
- siksi oma lainaosuuslyhennyksesi ei näy suoraan taseessa
- kun joku maksaa lainaosuuksia sisään, on normaalia muuttaa pankin kanssa lyhennysohjelmaa, jotta lainan takaisinmaksuaika ja jäljelle jäävien osakkaiden lyhennykset pysyisivät ennallaan (muutenhan jäljellä olevien osakkaiden lyhennykset kasvaisivat, kun yksi maksaja lähtee pois ja kk-lyhennys pysyisi entisen suuruisena). - Ilmiannaaina
17+6 kirjoitti:
Kyllä tämä kuulostaa melko pitkälle siltä, että asiat on hoidettu oikein mutta sinä kuvittelet, että kyseessä on vilunkipeli, kun et ymmärrä tarpeeksi kirjanpidosta:
- lainanlyhennysrahastoon ei tehdä siirtoja ilman yhtiökokouksen valtuutusta
- siksi oma lainaosuuslyhennyksesi ei näy suoraan taseessa
- kun joku maksaa lainaosuuksia sisään, on normaalia muuttaa pankin kanssa lyhennysohjelmaa, jotta lainan takaisinmaksuaika ja jäljelle jäävien osakkaiden lyhennykset pysyisivät ennallaan (muutenhan jäljellä olevien osakkaiden lyhennykset kasvaisivat, kun yksi maksaja lähtee pois ja kk-lyhennys pysyisi entisen suuruisena).En ole opiskellut kirjanpitoa muuten kuin internetistä tulostamaaani Kirjanpitolakia olen hiukan lukenut, mutta sisäistämiseen tarvitaan varmasti enemmän aikaa.
Mutta totta on, että jäljellä olleen lainaosuuden maksaminen kävi niin nopeasti, että pyydettyäni laskun ja saatuani sen muutaman minuutin kulutua, maksoin sen tunnin sisään. Ei siinä kokousta pidetty.
Otin esiin yhtiöjärjestyksen. Siinä sanotaan tarkalleen näin: "Osakkeenomistajilla on oikeus maksaa yhtiölle osakkeitaan mahdollisesti rasittava osuus yhtiön pitkäaikaisista lainousta vastikeperusteen mukaan.
Hallitus voi määrätä kerrallaan vastaanotettavan lainaosuuden suorituserän suuruuden. Osakkeenomistajilta vastaanotetut lainaosuussuoritukset on yhtiön viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu. Lainaosuusmaksut on määrättävä siten, että suorituksena kertyvillä varoilla voidaan maksaa varsinaista lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi siitä menevä korko laskettuna siihen päivään saakka, jolloin yhtiö lyhentää lainojaan."
Isännöitsijä kielsi Taseessa olevassa Lainanlyhennysrahastossa olevan v. 2008 otetun saneerauslainan lainaosuussuorituksia. Tämä sen jälkeen, kun hän soitti kirjanpitäjälle kesken kokouksen ja sanoi kysyneensä siitä.
Ymmärrän lainanmaksuohjelman muuttamisen järkevyyden, mutta kun viimeksi oli muutettu maksuohjelmaa, ei ainkaan puolen vuoden aikana ennen sitä, eikä puoleen vuoteen sen jälkeen kukaan maksanut lainaosuuksiaan muuten kuin pääomavastikkeina. Siinä liitteessä velkakirjaan sanotaan selvästi, että "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen."
Pääomavastike pysyi tuon jälkeen samankokoisena kuin ennenkin.
Vaikka lainaosuutta oli huoneiston ostohetkellä noin 5300 e ja korko oli laillisessa velkakirjassa 1.822 %, nyt on lainaosuutta maksatettu 24.6.2009 kirjoitetun isännöitsijäntodistuksen ja lainaosuuden poismaksamisen 31.8.2010 välisenä aikana yhteensä 6547,84 euroa.
Ostohetken lainaosuus oli ollut 5547,31 e. Korot ja kulut vähennettynä, on erotus on vähän alle 1000 euroa, joita olen vaatinut palautettavaksi. - Ilmiannaaina
Ilmiannaaina kirjoitti:
En ole opiskellut kirjanpitoa muuten kuin internetistä tulostamaaani Kirjanpitolakia olen hiukan lukenut, mutta sisäistämiseen tarvitaan varmasti enemmän aikaa.
Mutta totta on, että jäljellä olleen lainaosuuden maksaminen kävi niin nopeasti, että pyydettyäni laskun ja saatuani sen muutaman minuutin kulutua, maksoin sen tunnin sisään. Ei siinä kokousta pidetty.
Otin esiin yhtiöjärjestyksen. Siinä sanotaan tarkalleen näin: "Osakkeenomistajilla on oikeus maksaa yhtiölle osakkeitaan mahdollisesti rasittava osuus yhtiön pitkäaikaisista lainousta vastikeperusteen mukaan.
Hallitus voi määrätä kerrallaan vastaanotettavan lainaosuuden suorituserän suuruuden. Osakkeenomistajilta vastaanotetut lainaosuussuoritukset on yhtiön viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu. Lainaosuusmaksut on määrättävä siten, että suorituksena kertyvillä varoilla voidaan maksaa varsinaista lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi siitä menevä korko laskettuna siihen päivään saakka, jolloin yhtiö lyhentää lainojaan."
Isännöitsijä kielsi Taseessa olevassa Lainanlyhennysrahastossa olevan v. 2008 otetun saneerauslainan lainaosuussuorituksia. Tämä sen jälkeen, kun hän soitti kirjanpitäjälle kesken kokouksen ja sanoi kysyneensä siitä.
Ymmärrän lainanmaksuohjelman muuttamisen järkevyyden, mutta kun viimeksi oli muutettu maksuohjelmaa, ei ainkaan puolen vuoden aikana ennen sitä, eikä puoleen vuoteen sen jälkeen kukaan maksanut lainaosuuksiaan muuten kuin pääomavastikkeina. Siinä liitteessä velkakirjaan sanotaan selvästi, että "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen."
Pääomavastike pysyi tuon jälkeen samankokoisena kuin ennenkin.
Vaikka lainaosuutta oli huoneiston ostohetkellä noin 5300 e ja korko oli laillisessa velkakirjassa 1.822 %, nyt on lainaosuutta maksatettu 24.6.2009 kirjoitetun isännöitsijäntodistuksen ja lainaosuuden poismaksamisen 31.8.2010 välisenä aikana yhteensä 6547,84 euroa.
Ostohetken lainaosuus oli ollut 5547,31 e. Korot ja kulut vähennettynä, on erotus on vähän alle 1000 euroa, joita olen vaatinut palautettavaksi.VIRHEEN KORJAUS. Isännötsijäntodistuksen kirjoittamisen aikaan, 24.6.2009 lainaosuutta oli 5540 euroa, eikä 5300.
- 17+6
Ilmiannaaina kirjoitti:
VIRHEEN KORJAUS. Isännötsijäntodistuksen kirjoittamisen aikaan, 24.6.2009 lainaosuutta oli 5540 euroa, eikä 5300.
Niin, jos on peritty liikaa lainaosuuttaa, se pitää palauttaa.
Mitä tarkoitat viittaamaalla "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen."? Ei taloyhtiön lainassa ole kanssavelallisia, takaajia tai vierasvelkanpantinantajia. Ainoa velallinen on taloyhtiö (ei osakkaat) ja panttina on taloyhtiön omistamaan kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat.
Lainanlyhennysrahaston kartuttaminen ja lainaosuussuoritusten maksaminen ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Ensimmäisen valtuutuksesta päättää aina yhtiökokous, toisesta yhtiöjärjestyksenne mukaan hallitus. - Ilmiannaaina
17+6 kirjoitti:
Niin, jos on peritty liikaa lainaosuuttaa, se pitää palauttaa.
Mitä tarkoitat viittaamaalla "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen."? Ei taloyhtiön lainassa ole kanssavelallisia, takaajia tai vierasvelkanpantinantajia. Ainoa velallinen on taloyhtiö (ei osakkaat) ja panttina on taloyhtiön omistamaan kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat.
Lainanlyhennysrahaston kartuttaminen ja lainaosuussuoritusten maksaminen ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Ensimmäisen valtuutuksesta päättää aina yhtiökokous, toisesta yhtiöjärjestyksenne mukaan hallitus."Mitä tarkoitat viittaamaalla "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen ." .Ei taloyhtiön lainassa ole kanssavelallisia, takaajia tai vierasvelkanpantinantajia. Ainoa velallinen on taloyhtiö (ei osakkaat) ja panttina on taloyhtiön omistamaan kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat."
Jäljensin sen velkakirjaan tehdystä liitteestä, josta olen jo kirjoittanut.
En tiedä minäkään tiedä kanssavelalisista, takaajista tai vierasvelkapantinantajista.
Tase-erittelyssä 1.1.2009 - 31.12.2009, jonka sain yhdessä vastikerahoituslaskelmien kanssa toistuvien vaatimusten jälkeen, on Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta velasta
(kaksi panttikirjaa, joista toinen on mainitun saneerauslainan vakuutena. Toinen panttikirja on eri pankista, mutta siitä mainitaan, ettei se ole minkään lainan vakuutena).
Olen kysynyt isännöitsijältä jo kolmasti tuosta jälkimmäisestä panttikirjasta, mutta kahdesti hän kuittasi kysymykseni vaitiololla. Kolmannen kerran kysyin siitä hallituksen tilinpäätöskokouksessa, kun isännöitsijä (tai kirjanpitäjä) oli poistanut siitä sen tiedon, että se on ollut eri pankissa. Siihen oli lisätty, että Kiinnitys: Yhtiön hallussa
10.6.2004
Kysymykseeni, miksi lainaa on otettu naapuripankista, mikä on ollut lainan vakuutena, en saanut vastausta.
Nykyinen isännöitsijä on ollut taloyhtiömme isännöitsijänä vain muutaman vuoden, mutta on pätevä manipuloimaan ja runnomaan asiat pois päiväjärjestyksestä.
Olen siis itse puheenjohtajana valtuuttanut yht'äkkisen lainaosuussuoritukseni ja vastaan seurauksista? Mitä siitä seurasi tai seuraa?
Kesällä 2010 kysyin pankista, mistä pääomapuolen alijäämä johtui. Minulle sanottiin, että kun niin moni oli maksanut lainaosuutensa lyhyen ajan sisällä (laina otettu 25.6.2008 ja kolme osakasta oli maksanut sen heti ja neljäskin samana vuonna), alijäämä johtui siitä, ja että silloinen hpj. on vastuussa siitä. Tuolloinen hpj. on ollut sama, joka myi minulle huoneiston heinäkuussa 2009. - Kirjanpitäjä töihin
17+6 kirjoitti:
Niin, jos on peritty liikaa lainaosuuttaa, se pitää palauttaa.
Mitä tarkoitat viittaamaalla "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat hyväksyneet sen."? Ei taloyhtiön lainassa ole kanssavelallisia, takaajia tai vierasvelkanpantinantajia. Ainoa velallinen on taloyhtiö (ei osakkaat) ja panttina on taloyhtiön omistamaan kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat.
Lainanlyhennysrahaston kartuttaminen ja lainaosuussuoritusten maksaminen ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Ensimmäisen valtuutuksesta päättää aina yhtiökokous, toisesta yhtiöjärjestyksenne mukaan hallitus.Lainanlyhennysrahastoon tai rakennusrahastoon riippuen siitä mitä lainaa lyhennys on, siirretään kaikki lainaa koskevat lyhennykset: tilikauden aikana maksusuunnitelman mukaiset ja osakkaan maksamat ylimääräiset lainasuoritukset siirretään kirjanpidossa rahastoihin enintään maksettujen lyhennysten määrällä ja tämä päätös tehdään yhtiökokouksessa vuosittain.
Hallitus yleensä päättää ottaa vastaan osakkaan ylimääräiset lainanlyhennykset siten, ettei niistä aiheudu yhtiölle pankin kautta lisäkuluja. Yleensä pankki ottaa osakaslyhennyksiä vastaan kuluitta yhtiön lainanlyhennyspäivinä, joita yleensä on kaksi kertaa vuodessa.
Pankkilainankorko vaihtunee kerran vuodessa eikä sen tarvitse olla mikään lainanlyhennyspäivä. Kun rahoitusvastikkeen päättää yhtiökokous koko vuodeksi, niin yhtiön perimän rahoitusvastikkeen tuotto ei välttämättä riitä tai se ylittää lainakulut. Tästä syntyy ali-tai ylijäämää niille osakkaille, joilla on yhtiön lainaa. Tämä sitten huomioidaan velkaosuuslaskelmassa.
Nyt kysyjällä on selkeä käsitys, että vuoden 2008 rahoituslaskelma oli ylijäämäinen, mutta jo 2009 alijäämäinen. Alijäämä olisi muka johtunut osakkaiden lainanlyhennyssuorituksista, mikä taas ei voine pitää paikkaansa ilman merkittävää mokaa lainanlyhennyslaskelmissa ja pankille maksetuissa määrissä. Ylijäämäthän jäävät osakkeenomistajille ja pankki saa vain pääoman ja siihen liittyvät korot. Samoin alijäämät jäävät osakkaille = yhtiö ja pankki saa lainapääoman ja siihen liittyvät korot! Lainansa poismaksaneet osakkaat eivät hyödy rahoitusali- tai ylijäämistä, vaan ne liittyvät vain pankkilainasta vastuussa oleviin osakkeisiin.
Hallitus on vastuussa yhtiön taloudesta ja hallituksen tulee pyytää isännöintitoimistolta useammalta vuodelta selvitys lainojen laskelmista. Lainojen lyhennys- ja rahoituslaskelmia on laskettu ennenkin aivan lainojen alusta asti ja osakkaat ovat joutuneet maksamaan lisää tai saaneet takaisin riippuen virheestä. Myös isännöintitoimiston vastuuvakuutus on maksanut virheistä syntyneet taloudelliset vahingot osakkaille. - Ilmiannaaina
Kirjanpitäjä töihin kirjoitti:
Lainanlyhennysrahastoon tai rakennusrahastoon riippuen siitä mitä lainaa lyhennys on, siirretään kaikki lainaa koskevat lyhennykset: tilikauden aikana maksusuunnitelman mukaiset ja osakkaan maksamat ylimääräiset lainasuoritukset siirretään kirjanpidossa rahastoihin enintään maksettujen lyhennysten määrällä ja tämä päätös tehdään yhtiökokouksessa vuosittain.
Hallitus yleensä päättää ottaa vastaan osakkaan ylimääräiset lainanlyhennykset siten, ettei niistä aiheudu yhtiölle pankin kautta lisäkuluja. Yleensä pankki ottaa osakaslyhennyksiä vastaan kuluitta yhtiön lainanlyhennyspäivinä, joita yleensä on kaksi kertaa vuodessa.
Pankkilainankorko vaihtunee kerran vuodessa eikä sen tarvitse olla mikään lainanlyhennyspäivä. Kun rahoitusvastikkeen päättää yhtiökokous koko vuodeksi, niin yhtiön perimän rahoitusvastikkeen tuotto ei välttämättä riitä tai se ylittää lainakulut. Tästä syntyy ali-tai ylijäämää niille osakkaille, joilla on yhtiön lainaa. Tämä sitten huomioidaan velkaosuuslaskelmassa.
Nyt kysyjällä on selkeä käsitys, että vuoden 2008 rahoituslaskelma oli ylijäämäinen, mutta jo 2009 alijäämäinen. Alijäämä olisi muka johtunut osakkaiden lainanlyhennyssuorituksista, mikä taas ei voine pitää paikkaansa ilman merkittävää mokaa lainanlyhennyslaskelmissa ja pankille maksetuissa määrissä. Ylijäämäthän jäävät osakkeenomistajille ja pankki saa vain pääoman ja siihen liittyvät korot. Samoin alijäämät jäävät osakkaille = yhtiö ja pankki saa lainapääoman ja siihen liittyvät korot! Lainansa poismaksaneet osakkaat eivät hyödy rahoitusali- tai ylijäämistä, vaan ne liittyvät vain pankkilainasta vastuussa oleviin osakkeisiin.
Hallitus on vastuussa yhtiön taloudesta ja hallituksen tulee pyytää isännöintitoimistolta useammalta vuodelta selvitys lainojen laskelmista. Lainojen lyhennys- ja rahoituslaskelmia on laskettu ennenkin aivan lainojen alusta asti ja osakkaat ovat joutuneet maksamaan lisää tai saaneet takaisin riippuen virheestä. Myös isännöintitoimiston vastuuvakuutus on maksanut virheistä syntyneet taloudelliset vahingot osakkaille.En minä pysty kuin epäilemään kun samasta asiasta on annettu niin monta eri selitystä.
Ja siitä, että 5547,31 euron lainasta korolla 1.822 % meni 6545, 84 euroa aikavälillä 24.6.2009 - 31.8.2010, jolloin pääsin lainaosuudesta eroon. 24.6.2009 annetussa isännöitsijäntodistuksessa ei mainita muista veloista kuin tuossa edellä mainittu.
- V. 2010 elokuussa isännöitsijä vastasi kirjoittaen sähköpostissa, että ”Tilinpäätöksessä 2009 näkyy, että lainaa varten on kerätty liian vähän pääomavastikkeita kesästä vuoden 2009 loppuun. Tilinpäätöksessä näkyy siis alijäämää. Nyt vastiketta peritään niin, että tämä alijäämä saadaan korjattua ja lainan takaisinmaksuaika pysyy samana.”
Tuolloin pyysin vastikerahoituslaskelmat ja tase-erittelyn liitetietoineen. Parin kuukauden viivyttelyn jälkeen marraskuussa 2010 isännöitsijän esimies lähetti Vastikerahoituslaskelmat sähköpostissa vuosien 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 kesäkuulle asti. Hän tuli isännöitsijän toimistoon sanomaan, että alijäämä oli syntynyt jo vuonna 2008.
Vuonna 2008 tai sen jälkeen ei ole ollut muita lainoja kuin 25.6.2008 otettu saneerauslaina, 55 000 e.
Ensimmäisen korkojakson korko on 5.712 % .
Koron ensimmäinen tarkistuspäivä on 25.6.2008.
Velan viimeinen takaisinmaksupäivä on 30.6.2013
Tasaerä 1079,61 (sis. koron). Lyhennyksen ensimm. eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen lyhennykset ovat joka kuukauden viimm. päivä.
Tasaerä pysyy koron muutoksista huolimatta samana, ellei erääntyvän koron määrä ylitä tasaerää, jolloin peritään koko erääntyvän koron määrä. Koron noustessa viimeinen maksupäivä muuttuu. Koron ensimmäinen eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden viimeinen päivä.
31.12.2008 PÄÄOMARAHOITUSLASKELMA /
Pääomavastikkeet 1696,80
Rahastosuoritukset 27 428,98
Yhteensä 29 125, 78
Kulut
-korkokulut 1176, 85
-lainan lyhennykset 3537,43
-lainaosuuksien poismaksut 27 534,96 (25.6.2008 lainaa 55 000, yhtiössä 477 osaketta/ 8 kpl noin 60 neliön huon.)
Tilikauden pääomavastike yli/alijäämä - 3 123,46
Siirtynyt pääoma jäämä 0,00
Seuraavalle kaudelle siirtyvä jäämä – 3 123,46 (noin se oli merkitty)
TARKISTUS TASEESEEN
Rahoitusomaisuus 1326,57
Lyhytaikainen vieras pääoma -657,30
RAHOITUSVALMIUS 699, 27
-
Seuraavat sain kaupanteon yhteydessä:
TASE 31.12.208
Vastattavaa
Oma pääoma
Rakennusrahasto 499 117,5
Muut rahastot, yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio – 513,47
Tilikauden voitto /tappio 807, 78
Vieras pääoma
Pitkäaikainen, lainat rahoituslaitoksilta 23 927,61
Lyhytaikainen, saadut ennakot 81,60, ostovelat 575,70, lyhyt.aik. velat yhteensä 657,30
Vieras pääoma yht. 24 584,91
TULOSLASKELMA 1.1.2008 – 31.12.2008
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot 57,22
Muut rahoitustuotot 16,96,80
Korkokulut -1176, 85
Muut rahoituskulut -401,50
Rahoitustuotot ja kulut yht. 175,67
Isännöitsijän esimies sanoi, että pääomapuolen alijäämä vuonna 2008 on syntynyt siitä, kun lainaa on lyhennetty enemmän kuin mitä on kerätty vastikkeita. Kuulemma on rahaa pitänyt lainata hoitovastikepuolelta, ja nyt pitää maksaa ne takaisin.
Pyysin näyttöä siitä, vaikka pöytäkirjamerkintää, mutta sitä ei ole annettu. - 17
Ilmiannaaina kirjoitti:
En minä pysty kuin epäilemään kun samasta asiasta on annettu niin monta eri selitystä.
Ja siitä, että 5547,31 euron lainasta korolla 1.822 % meni 6545, 84 euroa aikavälillä 24.6.2009 - 31.8.2010, jolloin pääsin lainaosuudesta eroon. 24.6.2009 annetussa isännöitsijäntodistuksessa ei mainita muista veloista kuin tuossa edellä mainittu.
- V. 2010 elokuussa isännöitsijä vastasi kirjoittaen sähköpostissa, että ”Tilinpäätöksessä 2009 näkyy, että lainaa varten on kerätty liian vähän pääomavastikkeita kesästä vuoden 2009 loppuun. Tilinpäätöksessä näkyy siis alijäämää. Nyt vastiketta peritään niin, että tämä alijäämä saadaan korjattua ja lainan takaisinmaksuaika pysyy samana.”
Tuolloin pyysin vastikerahoituslaskelmat ja tase-erittelyn liitetietoineen. Parin kuukauden viivyttelyn jälkeen marraskuussa 2010 isännöitsijän esimies lähetti Vastikerahoituslaskelmat sähköpostissa vuosien 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 kesäkuulle asti. Hän tuli isännöitsijän toimistoon sanomaan, että alijäämä oli syntynyt jo vuonna 2008.
Vuonna 2008 tai sen jälkeen ei ole ollut muita lainoja kuin 25.6.2008 otettu saneerauslaina, 55 000 e.
Ensimmäisen korkojakson korko on 5.712 % .
Koron ensimmäinen tarkistuspäivä on 25.6.2008.
Velan viimeinen takaisinmaksupäivä on 30.6.2013
Tasaerä 1079,61 (sis. koron). Lyhennyksen ensimm. eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen lyhennykset ovat joka kuukauden viimm. päivä.
Tasaerä pysyy koron muutoksista huolimatta samana, ellei erääntyvän koron määrä ylitä tasaerää, jolloin peritään koko erääntyvän koron määrä. Koron noustessa viimeinen maksupäivä muuttuu. Koron ensimmäinen eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden viimeinen päivä.
31.12.2008 PÄÄOMARAHOITUSLASKELMA /
Pääomavastikkeet 1696,80
Rahastosuoritukset 27 428,98
Yhteensä 29 125, 78
Kulut
-korkokulut 1176, 85
-lainan lyhennykset 3537,43
-lainaosuuksien poismaksut 27 534,96 (25.6.2008 lainaa 55 000, yhtiössä 477 osaketta/ 8 kpl noin 60 neliön huon.)
Tilikauden pääomavastike yli/alijäämä - 3 123,46
Siirtynyt pääoma jäämä 0,00
Seuraavalle kaudelle siirtyvä jäämä – 3 123,46 (noin se oli merkitty)
TARKISTUS TASEESEEN
Rahoitusomaisuus 1326,57
Lyhytaikainen vieras pääoma -657,30
RAHOITUSVALMIUS 699, 27
-
Seuraavat sain kaupanteon yhteydessä:
TASE 31.12.208
Vastattavaa
Oma pääoma
Rakennusrahasto 499 117,5
Muut rahastot, yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio – 513,47
Tilikauden voitto /tappio 807, 78
Vieras pääoma
Pitkäaikainen, lainat rahoituslaitoksilta 23 927,61
Lyhytaikainen, saadut ennakot 81,60, ostovelat 575,70, lyhyt.aik. velat yhteensä 657,30
Vieras pääoma yht. 24 584,91
TULOSLASKELMA 1.1.2008 – 31.12.2008
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot 57,22
Muut rahoitustuotot 16,96,80
Korkokulut -1176, 85
Muut rahoituskulut -401,50
Rahoitustuotot ja kulut yht. 175,67
Isännöitsijän esimies sanoi, että pääomapuolen alijäämä vuonna 2008 on syntynyt siitä, kun lainaa on lyhennetty enemmän kuin mitä on kerätty vastikkeita. Kuulemma on rahaa pitänyt lainata hoitovastikepuolelta, ja nyt pitää maksaa ne takaisin.
Pyysin näyttöä siitä, vaikka pöytäkirjamerkintää, mutta sitä ei ole annettu.Hoitopuolen rahoja ei missään tapauksessa saa käyttää pääomapuolen kuluihin - ei edes lainana.
- Korjauslaskelmat?
Ilmiannaaina kirjoitti:
En minä pysty kuin epäilemään kun samasta asiasta on annettu niin monta eri selitystä.
Ja siitä, että 5547,31 euron lainasta korolla 1.822 % meni 6545, 84 euroa aikavälillä 24.6.2009 - 31.8.2010, jolloin pääsin lainaosuudesta eroon. 24.6.2009 annetussa isännöitsijäntodistuksessa ei mainita muista veloista kuin tuossa edellä mainittu.
- V. 2010 elokuussa isännöitsijä vastasi kirjoittaen sähköpostissa, että ”Tilinpäätöksessä 2009 näkyy, että lainaa varten on kerätty liian vähän pääomavastikkeita kesästä vuoden 2009 loppuun. Tilinpäätöksessä näkyy siis alijäämää. Nyt vastiketta peritään niin, että tämä alijäämä saadaan korjattua ja lainan takaisinmaksuaika pysyy samana.”
Tuolloin pyysin vastikerahoituslaskelmat ja tase-erittelyn liitetietoineen. Parin kuukauden viivyttelyn jälkeen marraskuussa 2010 isännöitsijän esimies lähetti Vastikerahoituslaskelmat sähköpostissa vuosien 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 kesäkuulle asti. Hän tuli isännöitsijän toimistoon sanomaan, että alijäämä oli syntynyt jo vuonna 2008.
Vuonna 2008 tai sen jälkeen ei ole ollut muita lainoja kuin 25.6.2008 otettu saneerauslaina, 55 000 e.
Ensimmäisen korkojakson korko on 5.712 % .
Koron ensimmäinen tarkistuspäivä on 25.6.2008.
Velan viimeinen takaisinmaksupäivä on 30.6.2013
Tasaerä 1079,61 (sis. koron). Lyhennyksen ensimm. eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen lyhennykset ovat joka kuukauden viimm. päivä.
Tasaerä pysyy koron muutoksista huolimatta samana, ellei erääntyvän koron määrä ylitä tasaerää, jolloin peritään koko erääntyvän koron määrä. Koron noustessa viimeinen maksupäivä muuttuu. Koron ensimmäinen eräpäivä on 31.8.2008. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden viimeinen päivä.
31.12.2008 PÄÄOMARAHOITUSLASKELMA /
Pääomavastikkeet 1696,80
Rahastosuoritukset 27 428,98
Yhteensä 29 125, 78
Kulut
-korkokulut 1176, 85
-lainan lyhennykset 3537,43
-lainaosuuksien poismaksut 27 534,96 (25.6.2008 lainaa 55 000, yhtiössä 477 osaketta/ 8 kpl noin 60 neliön huon.)
Tilikauden pääomavastike yli/alijäämä - 3 123,46
Siirtynyt pääoma jäämä 0,00
Seuraavalle kaudelle siirtyvä jäämä – 3 123,46 (noin se oli merkitty)
TARKISTUS TASEESEEN
Rahoitusomaisuus 1326,57
Lyhytaikainen vieras pääoma -657,30
RAHOITUSVALMIUS 699, 27
-
Seuraavat sain kaupanteon yhteydessä:
TASE 31.12.208
Vastattavaa
Oma pääoma
Rakennusrahasto 499 117,5
Muut rahastot, yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio – 513,47
Tilikauden voitto /tappio 807, 78
Vieras pääoma
Pitkäaikainen, lainat rahoituslaitoksilta 23 927,61
Lyhytaikainen, saadut ennakot 81,60, ostovelat 575,70, lyhyt.aik. velat yhteensä 657,30
Vieras pääoma yht. 24 584,91
TULOSLASKELMA 1.1.2008 – 31.12.2008
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot 57,22
Muut rahoitustuotot 16,96,80
Korkokulut -1176, 85
Muut rahoituskulut -401,50
Rahoitustuotot ja kulut yht. 175,67
Isännöitsijän esimies sanoi, että pääomapuolen alijäämä vuonna 2008 on syntynyt siitä, kun lainaa on lyhennetty enemmän kuin mitä on kerätty vastikkeita. Kuulemma on rahaa pitänyt lainata hoitovastikepuolelta, ja nyt pitää maksaa ne takaisin.
Pyysin näyttöä siitä, vaikka pöytäkirjamerkintää, mutta sitä ei ole annettu.Kiitos hyvästä selvityksestä! Uutena osakkaana sinun ei tarvitse maksaa isännöintitoimiston aiheuttamia lisäkustannuksia ylimääräisistä lainanlyhennyksistä johtuen, vaan lisäkustannukset maksaa isännöintitoimisto tai virheen syntymisen yhteydessä lainasta vastaavat osakkaat. Heille lasketaan oikeat lainaosuudet ja maksavat yhtiölle lisää.
Kun pankille on maksettu enemmän luin olisi pitänyt, niin onhan pankin lainapääoma myös pienentynyt sillä summalla. Se pitää jyvittää takaisin silloisille osakkaille ja koko juttu laskea uudestaan. Eihän yhtiö ole voinut maksaa liikaa pankille, jos sitä ei ole ollut liikaa. Vai onko lainanmaksussa tullut kirjoitusvirhe maksetaan 10000 € kun oli pitänyt maksaa 1000 €, jolloin 9900 € olisi ollut hoitopuolen rahaa! Mutta virheen voi aina korjata! Epäilinkin virheen olevan pankille maksetussa summassa, eli sinne oli maksettu liikaa! - Ilmiannaaina
Korjauslaskelmat? kirjoitti:
Kiitos hyvästä selvityksestä! Uutena osakkaana sinun ei tarvitse maksaa isännöintitoimiston aiheuttamia lisäkustannuksia ylimääräisistä lainanlyhennyksistä johtuen, vaan lisäkustannukset maksaa isännöintitoimisto tai virheen syntymisen yhteydessä lainasta vastaavat osakkaat. Heille lasketaan oikeat lainaosuudet ja maksavat yhtiölle lisää.
Kun pankille on maksettu enemmän luin olisi pitänyt, niin onhan pankin lainapääoma myös pienentynyt sillä summalla. Se pitää jyvittää takaisin silloisille osakkaille ja koko juttu laskea uudestaan. Eihän yhtiö ole voinut maksaa liikaa pankille, jos sitä ei ole ollut liikaa. Vai onko lainanmaksussa tullut kirjoitusvirhe maksetaan 10000 € kun oli pitänyt maksaa 1000 €, jolloin 9900 € olisi ollut hoitopuolen rahaa! Mutta virheen voi aina korjata! Epäilinkin virheen olevan pankille maksetussa summassa, eli sinne oli maksettu liikaa!"Kun pankille on maksettu enemmän luin olisi pitänyt, niin onhan pankin lainapääoma myös pienentynyt sillä summalla. Se pitää jyvittää takaisin silloisille osakkaille ja koko juttu laskea uudestaan. Eihän yhtiö ole voinut maksaa liikaa pankille, jos sitä ei ole ollut liikaa. Vai onko lainanmaksussa tullut kirjoitusvirhe maksetaan 10000 € kun oli pitänyt maksaa 1000 €, jolloin 9900 € olisi ollut hoitopuolen rahaa! Mutta virheen voi aina korjata! Epäilinkin virheen olevan pankille maksetussa summassa, eli sinne oli maksettu liikaa! "
- TASE-ERITTELYSTÄ 1.1.2009 -31.12.2009 näkyy, että 1.1.2009 on pääomavastikelainaa ollut 23 927,61, joten ei sitä ole maksettu liikaa v. 2008.
31.12.2010 TASE
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 8022,56
Rakennusrahasto 499 117,56
Muut rahastot
Lainanlyhennysrahasto 27 428,98
Muut rahastot yhteensä 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio 0,00
Oma pääoma yhteensä 534 946,62
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 6 588, 82
Pitkaaikaiset velat yhteensä 6 588, 82
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89
Ostovelat 226, 99
Lyhytaikaiset velat yhteensä 6 091,88
Vieras pääoma yhteensä 12 680,70
Vastattavaa yhteensä 547 627, 32
-
VASTIKERAHOITUSLASKELMA 1.1.2009 - 31.12.2009
PÄÄOMATUOTOT
Pääomavastikkeet 5 961, 60
PÄÄOMAMENOT
Korkokulut - 950, 49
Muut rahoituskulut -18,00
Lainojen lyhennykset - 4 965,37
- 5 933, 86
PÄÄOMAVASTIKE YLI / ALIJÄÄMÄ 27,74
EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI / ALIJÄÄMÄ -3 524,96
SIIRTYVÄ PÄÄOMAVASTIKEJÄÄMÄ - 3 497, 22
-
VASTIKERAHOITUSLASKELMA 1.1.2010 - 31.12.2010
Pääomatuotot 1
Pääomavastikkeet 6213,60
Lainaosuussuoritukset 4591,24
10 804,84
Pääomamenot 1
Korkokulut - 286,36
Muut rahoituskulut - 43,00
Lainojen lyhennykset - 6508,53
- 6837,89
PÄÄOMAVASTIKE YLI / ALIJÄÄMÄ 3 966,95
EDELLISTEN TILIKAUSIEN PÄÄOMAVASTIKEALIJÄÄMÄ - 3 497,22
Siirtyvä pääomavastikealijäämä 469,73
-
Näissä laskelmissa on paljon mysteerioita. Niitä ei annettu helposti ja tuli mieleen, että tekaistinko ne viimeksi keksittyihin selityksiin sopiviksi, kun piti pihdata niitä niin kauan.
Pitäisikö tase-erittelyn liitetiedoista ilmetä pääomaalijäämä? - Ilmiannaaina
Ilmiannaaina kirjoitti:
"Kun pankille on maksettu enemmän luin olisi pitänyt, niin onhan pankin lainapääoma myös pienentynyt sillä summalla. Se pitää jyvittää takaisin silloisille osakkaille ja koko juttu laskea uudestaan. Eihän yhtiö ole voinut maksaa liikaa pankille, jos sitä ei ole ollut liikaa. Vai onko lainanmaksussa tullut kirjoitusvirhe maksetaan 10000 € kun oli pitänyt maksaa 1000 €, jolloin 9900 € olisi ollut hoitopuolen rahaa! Mutta virheen voi aina korjata! Epäilinkin virheen olevan pankille maksetussa summassa, eli sinne oli maksettu liikaa! "
- TASE-ERITTELYSTÄ 1.1.2009 -31.12.2009 näkyy, että 1.1.2009 on pääomavastikelainaa ollut 23 927,61, joten ei sitä ole maksettu liikaa v. 2008.
31.12.2010 TASE
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 8022,56
Rakennusrahasto 499 117,56
Muut rahastot
Lainanlyhennysrahasto 27 428,98
Muut rahastot yhteensä 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio 0,00
Oma pääoma yhteensä 534 946,62
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 6 588, 82
Pitkaaikaiset velat yhteensä 6 588, 82
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89
Ostovelat 226, 99
Lyhytaikaiset velat yhteensä 6 091,88
Vieras pääoma yhteensä 12 680,70
Vastattavaa yhteensä 547 627, 32
-
VASTIKERAHOITUSLASKELMA 1.1.2009 - 31.12.2009
PÄÄOMATUOTOT
Pääomavastikkeet 5 961, 60
PÄÄOMAMENOT
Korkokulut - 950, 49
Muut rahoituskulut -18,00
Lainojen lyhennykset - 4 965,37
- 5 933, 86
PÄÄOMAVASTIKE YLI / ALIJÄÄMÄ 27,74
EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI / ALIJÄÄMÄ -3 524,96
SIIRTYVÄ PÄÄOMAVASTIKEJÄÄMÄ - 3 497, 22
-
VASTIKERAHOITUSLASKELMA 1.1.2010 - 31.12.2010
Pääomatuotot 1
Pääomavastikkeet 6213,60
Lainaosuussuoritukset 4591,24
10 804,84
Pääomamenot 1
Korkokulut - 286,36
Muut rahoituskulut - 43,00
Lainojen lyhennykset - 6508,53
- 6837,89
PÄÄOMAVASTIKE YLI / ALIJÄÄMÄ 3 966,95
EDELLISTEN TILIKAUSIEN PÄÄOMAVASTIKEALIJÄÄMÄ - 3 497,22
Siirtyvä pääomavastikealijäämä 469,73
-
Näissä laskelmissa on paljon mysteerioita. Niitä ei annettu helposti ja tuli mieleen, että tekaistinko ne viimeksi keksittyihin selityksiin sopiviksi, kun piti pihdata niitä niin kauan.
Pitäisikö tase-erittelyn liitetiedoista ilmetä pääomaalijäämä?VIRHE kohdassa TASE 31.12.2009 / OMA PÄÄOMA /Edellisten tilikausien voitto / tappio: pitää olla voittoa 294,31, eikä 0,00
- HTM tilintarkastaja?
Kiitos hyvistä vastauksistasi! Nyt kannattaa mennä varovasti mutta varmasti eteenpäin ilman suurempaa julkisuutta. Onko vuoden 2010 tilinpäätösasiakirjat jo allekirjoitettu ja tilintarkastuslausunto saatu ja/tai yhtiökokous pidetty? Aina voi kesken vuottakin kääntyä tilintarkastajan puoleen taloudellisissa ja yhtiöjuridisissa asioissa, joten suosittelen tilintarkastajan kanssa laina-asioiden läpikäymistä!
Kaikissa yhtiöissä, joissa on lainaa, tulee olla lainanlyhennysrahasto ja sen kartuttamisesta enintään lainanlyhennysten määrällä täytyy myös olla yhtiökokouksen päätös kullekin lainanlyhennysvuodelle, muuten tulee veroja maksettavaksi.
Olet puheenjohtajana laivan kapteeni ja ohjaat laivan turvasatamaan. Onnea ja varovaisuutta matkaan.Uhkailut kirjataan ylös mielellään todistajien kanssa ja poliisitutkintaan asia.- Ilmiannaaina
Kiitos itsellesi!
Nyt on pidetty vasta hallituksen tilinpäätöskokous. Isännöitsijä kieltäytyi antamasta kopiota kokoupöytäkirjasta sanoen, ettei hän voi antaa siitä kopiota kun se on tilintarkastajalla.
Luulen, ettei minulla ole mahdollisuutta käydä laina-asioita läpi tilintarkastajan kanssa ainakaan tässä vaiheessa.
Yhtiökokous on tässä kuussa pääsiäisen jälkeen. Luulen, että seuraava kapteeni on etsinnässä parasta aikaa ja nähtyä on, että konsteja on monia.
Maksoin loput lainaosuudestani viime vuoden elokuussa. Tuosta verotusasiasta lainanmaksuun liittyen en ole kuullutkaan.
Uhkaajat aina mieluummin uhkaavat ilman todistajien läsnäoloa. Jätin yhdestä uhkauksesta kirjoittamatta, koska se on niin ovelasti uhattu, että pitää opetella kirjoittamalla kuvaamista, jotta osaan kertoa siitä. Siihen liittyi eräs hirven teurastajaksi itseään minulle esitellyt ja isännöitsijän esiteltyä häntä hoitoalalla toimivaksi, ja se, että jos nyt ei mene perille, niin sitten pitää keksiä muuta.
- Jpe-
"- Talossa on kahdeksan huoneistoa. Kolme niistä on kunnan omistamia. Vain isännöitsijä ja nykyisen hallituksen jäsenet(3) käyvät kokouksissa, muut lepäävät eivätkä he halua tulla häirityiksi taloyhtiön asioilla. Yksi hallituksen sjäsen on kunnanvaltuutettu ja me kaksi muuta, joista toisella on omasta päästä kehitetyt edunvalvontakeinot. Ymmärrettävästi väärinkohtelu ei tunnu niin pahalle, jos sitä kohdistetaan muihin eikä itseen. Isännöitsijällä on arvovaltaa koulutuksensa ja kokemuksensa takia. "
Pyydä kunnalta valtakirja, niin sulla on kokouksessa enemmistö ja hallitus on tasan tarkkaan se minkä sanot. Hallitukseenhan voi valita myös ei-osakkeen omistajia.- Ilmiannaaina
Kirjoitan nyt asiasta, josta aioin vaieta, kun tiedot ovat liian vähäiset. Paikallisista lehdistä olen lukenut, että kunta sinnittelee itsenäisyytensä säilyttääkseen. Luulen, että kunta antaa valtakirjat sellaisille, joka kauhovat rahaa kunnan kassaan päin.
Joskus tuntuu, että rimaa toiveille on laskettava siihen, että saisi pitää omistusasuntonsa vielä tämän sotkun jälkeenkin.
- Jpe-
"Kiitos! Hyvä ajatus tuo kirjeen kirjoittaminen muuten, mutta tässä yhtiössä se voisi saada aikaan karttelemisreaktioita. Yhtiön asiat kun eivät taida kiinnostaa, ainakaan heitä ei näy kokouksissa. "
-Toisaalta saattaa aihettaa sen että sinne kokoukseen tullaan. Jotkut jättää kokoukseen tulematta sen vuoksi, kun omasta mielestään eivät tiedä mitään rakennuksista ja ajattelee että hyvin ne asiat hoituu muutenkin. - G321lowe
"Kaikissa yhtiöissä, joissa on lainaa, tulee olla lainanlyhennysrahasto ja sen kartuttamisesta enintään lainanlyhennysten määrällä täytyy myös olla yhtiökokouksen päätös kullekin lainanlyhennysvuodelle, muuten tulee veroja maksettavaksi."
Lainanlyhennysrahastoinnissa yksi päätös riittää eli päätöstä ei tarvitse joka vuosi uusia.- Ilmiannaaina
Tämä on hyvä tietää! Kiitos!
Ihmettelen, mitä isännöintifirma sillä katsoi voittavansa harhauttamalla minua ja muita siinä kokouksessa. - kutsu 2 vk ennen
Yksi päätös lainanlyhennysrahaston perustamisesta riittää. Joka vuosi niin kauan kuin lainaa on, tulee olla yhtiökokouksen esityslistassa kohta lainanlyhenysrajaton kartuttamisesta! Jos kartuttamispäätöstä ei ole tilivuodelta, niin lyhennykset ovat veronalaista tuloa ja niiden takia joudutaan tekemään ylimääräisiä poistoja tai maksamaan veroa. Asunto-osakeyhtiö, joka maksaa veroa, on huonosti hoidettu!
Nyt täytyy olla tarkkana lainaosuuden ja velkaosuuden kanssa. Lainaosuus on osakkeenne osuus yhtiön lainasta laskettuna ilman maksettujen rahoitusvastikkeiden muodostamaa ali/ylijäämä, mikä istten muuttaa summaa. Lukua, jossa on mukana lainaosuuden lisäksi rahoitusvastikkeista syntyneet ali/ylijäämät, kutsutaan velkaosuudeksi. Velkaosuus on lainaosuutta suurempi, jos rahoitusvastike on ollut liian pieni ja jos rahoitusvastike on ollut liian suuri, velkaosuus on lainaosuutta pienempi. Teillä on ilmeisesti ollut rahoitusvastikkeet liian pieniä, kun isännöitsijätodistuksen lainaosuus on myöhemmin kasvanut.
Tilanteen voi selvittää tilinpäätöksestä 2010 rahoituslaskelman jälkilaskelmasta. Siinä näkyy edellinen ali/ylijäämä ja vuoden 2010 aliylijäämät! Teinä ottaisin yhteyttä vielä tilintarkastajaan, sillä hänen kuuluuu valvoasitä, että rahoitusvastikkeet kerätään yhtiöjärjestyksen ja lakien mukaisesti ja että kaikkia osakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti.
Selvittäkää velallisten yksikköjenne osuus yhtiön lainasta, maksetut lainanlyhennykset ja korot sekä ali- ja ylijäämät sekä osuutenne niistä, niin pääsette lähelle asian ydintä. Mikäli yhtiön laskelmisssa on virheitä, tulevat ne esille teidän ja tilintarkastajan yhteisessä palaverissa. Hän voi pyytää isännöitsijää esittämään uudestaan asialliset lainanlyhennyslaskelmat niin, että niistä näkyy lyhennykset lyhennyspäivineen ja muut lainaan vaikuttavat tapahtumat.
Osakkaiden maksamien ylimääräisten lainanlyhennysten jälkeen pankki laatii uuden lainanlyhennyssuunnitelman, mutta eihän laina/velallinen yksikkö muutu miksikään, jos yksi yksikköryhmä lainaosuuksineen poistuu. Mitä korkoon tulee, niin eri lainoissa korko muuttuu 1-2 kertaa vuodessa riippuen siitä, mihin korkotyyppiin lainanne on sidottu. Lainaehdoissa voi olla sovittu myös niin, että lyhennyserä ei muutu koron muuttuessa, mutta laina-aka pitenee. Lainaehdoistanne saatte puheenjohtajana pankista tietoa. - löolkjhjgfu
Ilmiannaaina kirjoitti:
Tämä on hyvä tietää! Kiitos!
Ihmettelen, mitä isännöintifirma sillä katsoi voittavansa harhauttamalla minua ja muita siinä kokouksessa.Myöskin täytyy tietää minkälaisen päätöksen yhtiökokous on aikoinaan lainaa otettaessa tehnyt korjaushankkeen rahoituksesta, eli onko hanke aktivoitu vai tuloutettu. Mikäli hanke on aktivoitu on sillä summalla korotetettu talon arvoa ja lainasuoritukset siirretään lainalyhennysrahastoon. Mikäli taase se on tuloutettu on se käsitelty tuloslaskelmassa pitkänä miinuksena jota tappiota sitten seuraavan kymmenen vuoden aikana positiivisesti hyödynnetään tappiota kuittaamalla.
Molemmissa lainamuodoissa tietysti lainapääoma pienenee suoritusten myötä.
Nykypäivän suuntaus on, että pyritään tulouttamaan koska se on sijoitta-asunnon omistajille verotuksessa vähennyskelpoista. Aktivointi ei ole. - Ilmiannaaina
löolkjhjgfu kirjoitti:
Myöskin täytyy tietää minkälaisen päätöksen yhtiökokous on aikoinaan lainaa otettaessa tehnyt korjaushankkeen rahoituksesta, eli onko hanke aktivoitu vai tuloutettu. Mikäli hanke on aktivoitu on sillä summalla korotetettu talon arvoa ja lainasuoritukset siirretään lainalyhennysrahastoon. Mikäli taase se on tuloutettu on se käsitelty tuloslaskelmassa pitkänä miinuksena jota tappiota sitten seuraavan kymmenen vuoden aikana positiivisesti hyödynnetään tappiota kuittaamalla.
Molemmissa lainamuodoissa tietysti lainapääoma pienenee suoritusten myötä.
Nykypäivän suuntaus on, että pyritään tulouttamaan koska se on sijoitta-asunnon omistajille verotuksessa vähennyskelpoista. Aktivointi ei ole.Mistä sen voi tarkistaa, kummastako on kysymys, aktivoidusta vai tuloutetusta
- klöjkhjkhrterw
Ilmiannaaina kirjoitti:
Mistä sen voi tarkistaa, kummastako on kysymys, aktivoidusta vai tuloutetusta
No jos kukaan ei tiedä, niin sen vuoden tilinpäätöksestä sen näkee, onko talon arvo noussut lainasummalla vai onko tuloslaskesman lopputulos pahasti lainaosuuden verran miinuksella. Myöskin menoerä pitää näkyä korjausmenoissa. Saman verran voi sitten tehdä plussaa seuraavan kymmenen vuoden aikana tappiota pienentämällä.
- Perintään vaan!
Kun saamassasi isännöitsijätodistuksessa on velkaosuus tietty, niin sen pohjalta sinä voit lähteä maksamaan rahoitusvastiketta yhtiölle. Jos isännöitsijätodistuksessa velkaosuutesi on jo sisältänyt virheen, niin voit vaatia isännöintifirmalta erotuksen itsellesi. Sinun ei tarvitse maksaa enempää kuin isännöintitodistuksessa on lainan määräksi laskettu. Lisämaksut menevät isännöitsijän piikkiin. Oikeudessa on tuomittu isännöitsijä korvaamaan isännöitsijätodistuksessa olleen virheen takia ostajalle hyvitystä! Näin on näreet.
Hyvin olet perillä asioista!- Ilmiannaaina
Hallituksen tilinpäätöskokouksessa isännöitsijä näytti isännöitsijäntodistuskaavakkeen alareunaan painettua nro1, ja sen perässä olevaa tekstiä.
Teksti liittyy ylempänä kaavakeessa olevaan nro 1:llä merkittyyn kohtaan TIETOJA HUONEISTOSTA JA OSAKKEISTA kohtaan Osuus yhtiön lainoista EUR/pvm/maksettavissa. Siihen isännöitsijä oli merkinnyt osuuteni yhtiön lainasta 5547,31 e / 24.6.2009.
Kaavakkeen alareunassa on pienin kirjaimin seuraava teksti: " Velkaosuuden poismaksaminen edellyttää huoneistokohtaista lainaosuuslaskelmaa.
Osuus lainapääomasta on velallisen osuus koko lainasta ja velkaosuus on velallisen osuus lainapääomasta, josta on vähennetty ali /ylijäämä."
Isännöitsijä tulkitsee tuon tekstin siten, että elokuussa 2010 maksettuani lainan pois, hänen piti samalla laskuttaa "alijäämiä".
Sille tosiasialle, että isännöitsijä oli jättänyt osan pääomavastikkeista toimittamatta lainanlyhennyksiin jo ennen kun pyysin laskun, jonka maksettuani pääsisin eroon lainasta, ei ole löytynyt selitystä.
Onko isännöitsijäntodistukseen merkityssä lainaosuudessa laskettuna ali / ylijäämät siihen päivämäärään asti, jona isännöitsijäntodistus on annettu ?
Vai onko lain tarkoitus, että joku voi jättää oman osuutensa pääomavastikkeesta seuraavan omistajan maksettavaksi ja isännöitsijä salaa tätä alijäämää yrittäen ottaa alijäämän tasoitusta
jälkimmäisen pääomavastikkeista niin, ettei tämä huomaisi? - Ja tietenkin antaa vain pitkin hampain olennaisia tilinpäätöstietoja osakkaalle, kuten vastikerahoituslaskelmia ja tase-erittelyä liitetietoineen. - Ilmiannaaina
Ilmiannaaina kirjoitti:
Hallituksen tilinpäätöskokouksessa isännöitsijä näytti isännöitsijäntodistuskaavakkeen alareunaan painettua nro1, ja sen perässä olevaa tekstiä.
Teksti liittyy ylempänä kaavakeessa olevaan nro 1:llä merkittyyn kohtaan TIETOJA HUONEISTOSTA JA OSAKKEISTA kohtaan Osuus yhtiön lainoista EUR/pvm/maksettavissa. Siihen isännöitsijä oli merkinnyt osuuteni yhtiön lainasta 5547,31 e / 24.6.2009.
Kaavakkeen alareunassa on pienin kirjaimin seuraava teksti: " Velkaosuuden poismaksaminen edellyttää huoneistokohtaista lainaosuuslaskelmaa.
Osuus lainapääomasta on velallisen osuus koko lainasta ja velkaosuus on velallisen osuus lainapääomasta, josta on vähennetty ali /ylijäämä."
Isännöitsijä tulkitsee tuon tekstin siten, että elokuussa 2010 maksettuani lainan pois, hänen piti samalla laskuttaa "alijäämiä".
Sille tosiasialle, että isännöitsijä oli jättänyt osan pääomavastikkeista toimittamatta lainanlyhennyksiin jo ennen kun pyysin laskun, jonka maksettuani pääsisin eroon lainasta, ei ole löytynyt selitystä.
Onko isännöitsijäntodistukseen merkityssä lainaosuudessa laskettuna ali / ylijäämät siihen päivämäärään asti, jona isännöitsijäntodistus on annettu ?
Vai onko lain tarkoitus, että joku voi jättää oman osuutensa pääomavastikkeesta seuraavan omistajan maksettavaksi ja isännöitsijä salaa tätä alijäämää yrittäen ottaa alijäämän tasoitusta
jälkimmäisen pääomavastikkeista niin, ettei tämä huomaisi? - Ja tietenkin antaa vain pitkin hampain olennaisia tilinpäätöstietoja osakkaalle, kuten vastikerahoituslaskelmia ja tase-erittelyä liitetietoineen.Imeisesti olen vähän väsynyt, kun ole muotoillut tuon klo 10.4.2011 00:22 lähettämäni viestin. Kirjoitin viimeisessä kappaleessa näin: " Vai onko lain tarkoitus, että joku voi jättää oman osuutensa pääomavastikkeesta seuraavan omistajan maksettavaksi ja isännöitsijä salaa tätä alijäämää yrittäen ottaa alijäämän tasoitusta".
Piti kirjoittaa näin: Vai onko lain tarkoitus, että joku voi jättää oman velvoitteensa lainanhoidosta seuraavan omistajan velvoitteeksi, ja isännöitsijän tehtäväksi jäisi salata tätä siirtyvää alijäämää ja yrittää ottaa salaa alijäämän tasoitusta uudelta huoneiston omistajalta jättämällä osan pääomavastikeista toimittamatta lainanlyhennykseen".
- Isa ry:lle valitus
"Olen siis itse puheenjohtajana valtuuttanut yht'äkkisen lainaosuussuoritukseni ja vastaan seurauksista? Mitä siitä seurasi tai seuraa?" Kysymyksesi on aiheeton, sillä 2008 otettaessa lainaa ja osakkaiden maksaessa pois lainaosuuksiaan, hallituksen on täytynyt tehdä päätös siitä, miten kyseistä lainaa lyhennetään ja koska on mahdollista ottaa osakkaiden lainaosuuksia vastaan. Tämä päätös on aikoinaan osakkaille jaettu ja se tulisi olla teilläkin tiedossa. Yksi päätös lainojen poismaksusta riittää, jotta kaikkia osakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti.
"Kesällä 2010 kysyin pankista, mistä pääomapuolen alijäämä johtui. Minulle sanottiin, että kun niin moni oli maksanut lainaosuutensa lyhyen ajan sisällä (laina otettu 25.6.2008 ja kolme osakasta oli maksanut sen heti ja neljäskin samana vuonna), alijäämä johtui siitä, ja että silloinen hpj. on vastuussa siitä. Tuolloinen hpj. on ollut sama, joka myi minulle huoneiston heinäkuussa 2009. " Ei siitä, että moni maksaa lainaosuutensa pois, synny alijäämää! Alijäämää syntyy virheellisistä laskelmista ja pankille tehdyistä suorituksista.
Koska kaikkia osakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti jo lain ja yhtiöjärjestyksennekin mukaan - rahoitusvastikkeen perusteet tulee olla kaikille samat kuten olet yhtiöjärjestyksen otteessa lainannutkin - merkitsee se lainaosuuksien ja velkaosuuksien uudelleen laskemista! Laskelmissa on selkeä laskuvirhe. Voitko ystävällisesti kirjoittaa vielä vuoden 2009 tuloslaskelmat ja taseen sekä kultakin vuodelta veloista vastaavien osakkeiden/neliöiden lukumäärät. Lukumäärät tulee löytyä tilinpäätöksistä! Jäljelle jääneille muutamalle huoneistolle ei voi sälyttää aikaisempia alijäämiä, sillä alijäämien ja ylijäämien tulee kohdistua niille yksiköille, jotka ovat olleet mukana velallisina yksikköinä! Muutenhan viimeiset velalliset yksiköt joutuisivat maksamaan kaikkien alijäämät! Missä vaiheessa poliisi on? Voi kuitenkin hyvin ja anna viranomaisten hoitaa asia loppuun.
Vielä yksi kysymys: onko isännöintifirma osa konsernia, jonka tytäryhtiöitä toimii myös maamme rajojen ulkopuolella. Ainakin Helsingin käräjäoikeudessa on meneillään asoy:n kanne suurta isännöintitoimistoa vastaan. Olisiko poliisijuttu jo mennyt syyttäjälle ja sinne asti? Ai niin, sitten on vielä ISA ry, joka voi antaa isännöintitoimistolle varoituksen huolimattomasta työstä.- Ilmiannaaina
jatkoa
(Tase-erittely näyttää olevan muuten yhtenevä oman pääoman osalta yllä olevan taseen kanssa. Kirjoitan tähän Vieras pääoman kohdat.
TASE-ERITTELY
Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009 23 927,621
Lisäykset sekä vähennykset -10 365,37
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 13 562,24
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2731 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009, 0,00
Lisäykset sekä vähennykset
70-4 31.12 PANKKI 5400
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 5400
Ostovelat
huoltofirmat 161,98
Ostovelat yhteensä 161,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 5 561,98
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 124,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 554 070,84
-
Laina on otettu 25.6. 2008
(Katsoin huoneistojen osakemäärät yhtiöjärjestyksestä. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa on osakkeiden siirtomerkinnät osakemäärineen, mutta 2010 toimintakertomuksessa sanotaan, että kertomusvuoden aikana osakasluetteloon ei ole tehty siirtomerkintöjä (vaikka huoneistoon muutti viime kesänä pariskunta, ja toinen puolisko antoi ymmärtää olevansa huoneiston omistaja ja onkin!)
Huoneistot 1,2,3,4,5,6,7 ovat 60 osakkeen huoneistoja ja vain huoneisto 8 on 57 osakkeen huoneisto.
Vuonna 2008 veloista ovat vastanneet kaikki 8 huoneistoa siten, että 2, 7 ja 8 ovat maksaneet lainaosuutensa heti.
Huoneisto 1:n osalta oli ensin maksettu pääomavastiketta, mutta loputkin lainaosuudesta v. 2008 aikana.
Vuonna 2009 ovat veloista vastanneet 3,4,5,ja 6 – huoneistot pääomavastiketta maksamalla.
Vuonna 2010 ovat veloista vastanneet 3,4,5,6, pääomavastiketta maksamalla 25.8.2010 saakka, jolloin huoneisto 3:n osuus maksettu kokonaan.
Vuonna 2011 jatkuu huoneistojen 4,5,ja 6 osalta pääomavastikkeiden maksaminen.
Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on pysynyt koko ajan samana, 30.6.2013, vaikka laina on tasaerälaina. Korko on muuttunut ja on nykyisin 1.586 %
-
Voin aika hyvin kun kirjoitan. En ole kysynyt poliisilta sitä, milloin asiassa edetään, mutta kun muutamia viikkoja sitten soitin poliisille ja kysyin menettelytapaa erääseen tähän asiaan liittyvään, minulle sanottiin, että lisätodistusaineistoon vain kaikki.
Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Kun tammikuussa tein ilmoituksen, vein tärkeimmiksi todisteiksi katsomiani papereita poliisille, minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Nyt tässä ketjussa lukemani jälkeen olen ymmärtänyt asioita paremmin ja minusta tuntuu, että jossain vaiheessa on lisäaineisto tarpeen, mutta niitähän saa pankista ym., ja asian tutkinta voi olla pitkälläkin ilman, että tietäisin siitä.
Isännöintifirmassa tapahtui muutos vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tämä isännöintifirma on muutenkin suuri (toimii myös Helsingissä), mutta järjestivät lisäksi yhteensulautumisia kahden muun firman kanssa, joku Management ym.
Niistä ei mainita mitään tilinpäätöksessä.
Mukavaa, kun olet jaksanut lukea, ottaa kantaa ja neuvoa! - Selvyys ratkaisee
Ilmiannaaina kirjoitti:
jatkoa
(Tase-erittely näyttää olevan muuten yhtenevä oman pääoman osalta yllä olevan taseen kanssa. Kirjoitan tähän Vieras pääoman kohdat.
TASE-ERITTELY
Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009 23 927,621
Lisäykset sekä vähennykset -10 365,37
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 13 562,24
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2731 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009, 0,00
Lisäykset sekä vähennykset
70-4 31.12 PANKKI 5400
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 5400
Ostovelat
huoltofirmat 161,98
Ostovelat yhteensä 161,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 5 561,98
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 124,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 554 070,84
-
Laina on otettu 25.6. 2008
(Katsoin huoneistojen osakemäärät yhtiöjärjestyksestä. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa on osakkeiden siirtomerkinnät osakemäärineen, mutta 2010 toimintakertomuksessa sanotaan, että kertomusvuoden aikana osakasluetteloon ei ole tehty siirtomerkintöjä (vaikka huoneistoon muutti viime kesänä pariskunta, ja toinen puolisko antoi ymmärtää olevansa huoneiston omistaja ja onkin!)
Huoneistot 1,2,3,4,5,6,7 ovat 60 osakkeen huoneistoja ja vain huoneisto 8 on 57 osakkeen huoneisto.
Vuonna 2008 veloista ovat vastanneet kaikki 8 huoneistoa siten, että 2, 7 ja 8 ovat maksaneet lainaosuutensa heti.
Huoneisto 1:n osalta oli ensin maksettu pääomavastiketta, mutta loputkin lainaosuudesta v. 2008 aikana.
Vuonna 2009 ovat veloista vastanneet 3,4,5,ja 6 – huoneistot pääomavastiketta maksamalla.
Vuonna 2010 ovat veloista vastanneet 3,4,5,6, pääomavastiketta maksamalla 25.8.2010 saakka, jolloin huoneisto 3:n osuus maksettu kokonaan.
Vuonna 2011 jatkuu huoneistojen 4,5,ja 6 osalta pääomavastikkeiden maksaminen.
Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on pysynyt koko ajan samana, 30.6.2013, vaikka laina on tasaerälaina. Korko on muuttunut ja on nykyisin 1.586 %
-
Voin aika hyvin kun kirjoitan. En ole kysynyt poliisilta sitä, milloin asiassa edetään, mutta kun muutamia viikkoja sitten soitin poliisille ja kysyin menettelytapaa erääseen tähän asiaan liittyvään, minulle sanottiin, että lisätodistusaineistoon vain kaikki.
Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Kun tammikuussa tein ilmoituksen, vein tärkeimmiksi todisteiksi katsomiani papereita poliisille, minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Nyt tässä ketjussa lukemani jälkeen olen ymmärtänyt asioita paremmin ja minusta tuntuu, että jossain vaiheessa on lisäaineisto tarpeen, mutta niitähän saa pankista ym., ja asian tutkinta voi olla pitkälläkin ilman, että tietäisin siitä.
Isännöintifirmassa tapahtui muutos vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tämä isännöintifirma on muutenkin suuri (toimii myös Helsingissä), mutta järjestivät lisäksi yhteensulautumisia kahden muun firman kanssa, joku Management ym.
Niistä ei mainita mitään tilinpäätöksessä.
Mukavaa, kun olet jaksanut lukea, ottaa kantaa ja neuvoa!Hei!
Kiitos kirjoituksistasi! katson nyt hiukan materiaalia ja palaan sitten asiaan. Ehdotan, että keskityt kevään tuloon hetkeksi ja lepäät julkisesta kirjoittamisesta. Kirjoittaminen tekee sinulle hyvää, joten kirjoita koneelle päiväkirjaa ja ajatuksiasi tästä tilanteesta. Voit vielä tarvita muistiinpanojasi myöhemmin eli kirjoita ylös tapahtumat ja ajatuksesi, jotta voit niitä käyttää myöhemmin.
Se, että hallitus ja isännöitsijä ovat vuosilta 2008 ja 2009 saaneet vastuuvapauden, ei poista heidän vastuutaan, jos kirjanpidossa on kupru. Sama koskee vuotta 2010. Miten asoy tulee suhtautumaan lainalaskelmiin, sillä yhtiöjärjestyksen mukainen rahoitusvastikkeen kerääminen tulee toteutua oikein. Nyt se toteutunee virheellisesti asettaen osakkeenomistajat eriarvoiseen asemaan. Nostaako asoy myös kanteen isännöintitoimistoa vastaan?
Isännöintitoimisto on valtakunnallinen toimisto kuten itsekin tiedät. Heillä pitäisi olla varaa selittää koko laina-asia sinulle juurta jaksain laskelmin ja selvityksin. Heillä on myös resursseja korjata virhe ja siitä johtuvat virheelliset seuraukset, kun virhe on tapahtunut. Tilintarkastaja on yhä velvollinen selvittämään vanhoja juttuja kanssasi. Katsotko, mitä erityistilintarkastukseen vaaditaan! - jälkilaskelmat?
Ilmiannaaina kirjoitti:
jatkoa
(Tase-erittely näyttää olevan muuten yhtenevä oman pääoman osalta yllä olevan taseen kanssa. Kirjoitan tähän Vieras pääoman kohdat.
TASE-ERITTELY
Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009 23 927,621
Lisäykset sekä vähennykset -10 365,37
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 13 562,24
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2731 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009, 0,00
Lisäykset sekä vähennykset
70-4 31.12 PANKKI 5400
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 5400
Ostovelat
huoltofirmat 161,98
Ostovelat yhteensä 161,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 5 561,98
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 124,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 554 070,84
-
Laina on otettu 25.6. 2008
(Katsoin huoneistojen osakemäärät yhtiöjärjestyksestä. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa on osakkeiden siirtomerkinnät osakemäärineen, mutta 2010 toimintakertomuksessa sanotaan, että kertomusvuoden aikana osakasluetteloon ei ole tehty siirtomerkintöjä (vaikka huoneistoon muutti viime kesänä pariskunta, ja toinen puolisko antoi ymmärtää olevansa huoneiston omistaja ja onkin!)
Huoneistot 1,2,3,4,5,6,7 ovat 60 osakkeen huoneistoja ja vain huoneisto 8 on 57 osakkeen huoneisto.
Vuonna 2008 veloista ovat vastanneet kaikki 8 huoneistoa siten, että 2, 7 ja 8 ovat maksaneet lainaosuutensa heti.
Huoneisto 1:n osalta oli ensin maksettu pääomavastiketta, mutta loputkin lainaosuudesta v. 2008 aikana.
Vuonna 2009 ovat veloista vastanneet 3,4,5,ja 6 – huoneistot pääomavastiketta maksamalla.
Vuonna 2010 ovat veloista vastanneet 3,4,5,6, pääomavastiketta maksamalla 25.8.2010 saakka, jolloin huoneisto 3:n osuus maksettu kokonaan.
Vuonna 2011 jatkuu huoneistojen 4,5,ja 6 osalta pääomavastikkeiden maksaminen.
Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on pysynyt koko ajan samana, 30.6.2013, vaikka laina on tasaerälaina. Korko on muuttunut ja on nykyisin 1.586 %
-
Voin aika hyvin kun kirjoitan. En ole kysynyt poliisilta sitä, milloin asiassa edetään, mutta kun muutamia viikkoja sitten soitin poliisille ja kysyin menettelytapaa erääseen tähän asiaan liittyvään, minulle sanottiin, että lisätodistusaineistoon vain kaikki.
Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Kun tammikuussa tein ilmoituksen, vein tärkeimmiksi todisteiksi katsomiani papereita poliisille, minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Nyt tässä ketjussa lukemani jälkeen olen ymmärtänyt asioita paremmin ja minusta tuntuu, että jossain vaiheessa on lisäaineisto tarpeen, mutta niitähän saa pankista ym., ja asian tutkinta voi olla pitkälläkin ilman, että tietäisin siitä.
Isännöintifirmassa tapahtui muutos vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tämä isännöintifirma on muutenkin suuri (toimii myös Helsingissä), mutta järjestivät lisäksi yhteensulautumisia kahden muun firman kanssa, joku Management ym.
Niistä ei mainita mitään tilinpäätöksessä.
Mukavaa, kun olet jaksanut lukea, ottaa kantaa ja neuvoa!Yhtiölainan lyhennysten käsittely kirjanpidossa on hyvin sekava, minkä takia lainan pääoman muuttumista on hyvin vaikea tilinpäätöksiä lukemalla selvittää. Osakkaiden tekemä 1. lainanlyhennys on kirjattu 2008 lainanlyhennysrahastoon, mutta rahoitusvastikkeiden lyhennyksiä ei ole laisinkaan kirjattu taseeseen. Vuonna 2009 rahoitusvastikkeen lyhennys on hoidettu poistoilla tuloksesta eikä sitä ole siirretty lainanlyhennysrahastoon. Vuonna 2010 osakaslyhennystä eikä vastikelyhennystä näy taseessa lainanlyhennysrahaston kohdalla! Lainan pääoman kehitystä on todella vaikeaa seurata tilinpäätöksestä.
Toimintakertomuksesta tulee ilmetä lainapääoma ja lainasta vastaavien yksiköiden määrä sekä laskelmat rahoitusvastikkeiden riittävyydestä! Nyt pääoman määrää on vaikea selvittää. Laina-ajan ollessa vuoden 2010 lopulla, olisi oletettavaa, että lainaa olisi velallisella osakkaalla jäljellä ½ alkuperäisestä lainasta varsinkin kun korko on oleellisesti laskenut. Eli lainapääoma olisi luokkaa 3 x 3465 = 10395 €. Miten tilinpäätöstiedoista päästään tähän suuruusluokkaan? Sama koskee osakkaan lainaosuutta 2009 ja velkaosuutta vuoden 2010.
Lainapääoma on noin 6930/ huoneisto ja lyhennys noin 1390/v. Ostohetken lainaosuus ollee luokkaa 5544, kun vuosi on maksettu rahoitusvastiketta. Lainaosuussuoritukseksi 2010 on merkitty 4591 ja lainan lyhennyksiksi 6508,53. Tämä lyhennys sisältänee myös lainasuorituksen tehneen huoneiston rahoitusvastikkeissa maksettua lainanlyhennystä! Toivottavasti toimintakertomus ja jälkilaskelma ovat yksilöivämpiä lainojen maksujen suhteen.Taseen lainanlyhennysrahasto ei ole kasvanut sitten 2008! Alun miinus on nyt vaihtunut merkittäväksi ylijäämäksi. PÄÄOMAVASTIKE 2010 YLI / ALIJÄÄMÄ 3 966,95 EDELLISTEN TILIKAUSIEN PÄÄOMAVASTIKEALIJÄÄMÄ - 3 497,22 Siirtyvä pääomavastikeylijäämä 469,73 Miten ali/ylijäämä syntyi, miten se on jyvitetty velallisten kesken ja mikä on nyt lainapääoma! - toivoton toivomus
Ilmiannaaina kirjoitti:
jatkoa
(Tase-erittely näyttää olevan muuten yhtenevä oman pääoman osalta yllä olevan taseen kanssa. Kirjoitan tähän Vieras pääoman kohdat.
TASE-ERITTELY
Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009 23 927,621
Lisäykset sekä vähennykset -10 365,37
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 13 562,24
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2731 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009, 0,00
Lisäykset sekä vähennykset
70-4 31.12 PANKKI 5400
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 5400
Ostovelat
huoltofirmat 161,98
Ostovelat yhteensä 161,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 5 561,98
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 124,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 554 070,84
-
Laina on otettu 25.6. 2008
(Katsoin huoneistojen osakemäärät yhtiöjärjestyksestä. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa on osakkeiden siirtomerkinnät osakemäärineen, mutta 2010 toimintakertomuksessa sanotaan, että kertomusvuoden aikana osakasluetteloon ei ole tehty siirtomerkintöjä (vaikka huoneistoon muutti viime kesänä pariskunta, ja toinen puolisko antoi ymmärtää olevansa huoneiston omistaja ja onkin!)
Huoneistot 1,2,3,4,5,6,7 ovat 60 osakkeen huoneistoja ja vain huoneisto 8 on 57 osakkeen huoneisto.
Vuonna 2008 veloista ovat vastanneet kaikki 8 huoneistoa siten, että 2, 7 ja 8 ovat maksaneet lainaosuutensa heti.
Huoneisto 1:n osalta oli ensin maksettu pääomavastiketta, mutta loputkin lainaosuudesta v. 2008 aikana.
Vuonna 2009 ovat veloista vastanneet 3,4,5,ja 6 – huoneistot pääomavastiketta maksamalla.
Vuonna 2010 ovat veloista vastanneet 3,4,5,6, pääomavastiketta maksamalla 25.8.2010 saakka, jolloin huoneisto 3:n osuus maksettu kokonaan.
Vuonna 2011 jatkuu huoneistojen 4,5,ja 6 osalta pääomavastikkeiden maksaminen.
Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on pysynyt koko ajan samana, 30.6.2013, vaikka laina on tasaerälaina. Korko on muuttunut ja on nykyisin 1.586 %
-
Voin aika hyvin kun kirjoitan. En ole kysynyt poliisilta sitä, milloin asiassa edetään, mutta kun muutamia viikkoja sitten soitin poliisille ja kysyin menettelytapaa erääseen tähän asiaan liittyvään, minulle sanottiin, että lisätodistusaineistoon vain kaikki.
Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Kun tammikuussa tein ilmoituksen, vein tärkeimmiksi todisteiksi katsomiani papereita poliisille, minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Nyt tässä ketjussa lukemani jälkeen olen ymmärtänyt asioita paremmin ja minusta tuntuu, että jossain vaiheessa on lisäaineisto tarpeen, mutta niitähän saa pankista ym., ja asian tutkinta voi olla pitkälläkin ilman, että tietäisin siitä.
Isännöintifirmassa tapahtui muutos vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tämä isännöintifirma on muutenkin suuri (toimii myös Helsingissä), mutta järjestivät lisäksi yhteensulautumisia kahden muun firman kanssa, joku Management ym.
Niistä ei mainita mitään tilinpäätöksessä.
Mukavaa, kun olet jaksanut lukea, ottaa kantaa ja neuvoa!Valtakunnallinen isännöintitoimisto on kahden asoy:n ja kolmen työntekijän oikeuteen haastama yhtiö puolen vuoden aikana. Toivottavasti ette kuulu joukkoon!
- 2+3
Ilmiannaaina kirjoitti:
jatkoa
(Tase-erittely näyttää olevan muuten yhtenevä oman pääoman osalta yllä olevan taseen kanssa. Kirjoitan tähän Vieras pääoman kohdat.
TASE-ERITTELY
Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2431 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009 23 927,621
Lisäykset sekä vähennykset -10 365,37
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 13 562,24
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lainat rahoituslaitoksilta
2731 Rahoituslaina, pääomavastikelaina 1, 1.1.2009, 0,00
Lisäykset sekä vähennykset
70-4 31.12 PANKKI 5400
Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä 5400
Ostovelat
huoltofirmat 161,98
Ostovelat yhteensä 161,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 5 561,98
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 19 124,22
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 554 070,84
-
Laina on otettu 25.6. 2008
(Katsoin huoneistojen osakemäärät yhtiöjärjestyksestä. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa on osakkeiden siirtomerkinnät osakemäärineen, mutta 2010 toimintakertomuksessa sanotaan, että kertomusvuoden aikana osakasluetteloon ei ole tehty siirtomerkintöjä (vaikka huoneistoon muutti viime kesänä pariskunta, ja toinen puolisko antoi ymmärtää olevansa huoneiston omistaja ja onkin!)
Huoneistot 1,2,3,4,5,6,7 ovat 60 osakkeen huoneistoja ja vain huoneisto 8 on 57 osakkeen huoneisto.
Vuonna 2008 veloista ovat vastanneet kaikki 8 huoneistoa siten, että 2, 7 ja 8 ovat maksaneet lainaosuutensa heti.
Huoneisto 1:n osalta oli ensin maksettu pääomavastiketta, mutta loputkin lainaosuudesta v. 2008 aikana.
Vuonna 2009 ovat veloista vastanneet 3,4,5,ja 6 – huoneistot pääomavastiketta maksamalla.
Vuonna 2010 ovat veloista vastanneet 3,4,5,6, pääomavastiketta maksamalla 25.8.2010 saakka, jolloin huoneisto 3:n osuus maksettu kokonaan.
Vuonna 2011 jatkuu huoneistojen 4,5,ja 6 osalta pääomavastikkeiden maksaminen.
Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on pysynyt koko ajan samana, 30.6.2013, vaikka laina on tasaerälaina. Korko on muuttunut ja on nykyisin 1.586 %
-
Voin aika hyvin kun kirjoitan. En ole kysynyt poliisilta sitä, milloin asiassa edetään, mutta kun muutamia viikkoja sitten soitin poliisille ja kysyin menettelytapaa erääseen tähän asiaan liittyvään, minulle sanottiin, että lisätodistusaineistoon vain kaikki.
Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Kun tammikuussa tein ilmoituksen, vein tärkeimmiksi todisteiksi katsomiani papereita poliisille, minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Nyt tässä ketjussa lukemani jälkeen olen ymmärtänyt asioita paremmin ja minusta tuntuu, että jossain vaiheessa on lisäaineisto tarpeen, mutta niitähän saa pankista ym., ja asian tutkinta voi olla pitkälläkin ilman, että tietäisin siitä.
Isännöintifirmassa tapahtui muutos vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tämä isännöintifirma on muutenkin suuri (toimii myös Helsingissä), mutta järjestivät lisäksi yhteensulautumisia kahden muun firman kanssa, joku Management ym.
Niistä ei mainita mitään tilinpäätöksessä.
Mukavaa, kun olet jaksanut lukea, ottaa kantaa ja neuvoa!>Asiaa ei ole unohdettu siitä päätellen, että poliisi oli heti kärryillä asiassa, eikä tarvinnut selailla mistään.
Et kai sä nyt tosissasi kuvittele, että poliisi tekisi pätkääkään rikostutkintaa siitä, että onko pääomavastikkeet rahastoitu vai tuloutettu? Varsinkin kun tuo ihan hallituksen ja yhtiökokouksen päätettävissä oleva asia.
- Ilmiannaaina
"Koska kaikkia osakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti jo lain ja yhtiöjärjestyksennekin mukaan - rahoitusvastikkeen perusteet tulee olla kaikille samat kuten olet yhtiöjärjestyksen otteessa lainannutkin - merkitsee se lainaosuuksien ja velkaosuuksien uudelleen laskemista! Laskelmissa on selkeä laskuvirhe. Voitko ystävällisesti kirjoittaa vielä vuoden 2009 tuloslaskelmat ja taseen sekä kultakin vuodelta veloista vastaavien osakkeiden/neliöiden lukumäärät. Lukumäärät tulee löytyä tilinpäätöksistä! Jäljelle jääneille muutamalle huoneistolle ei voi sälyttää aikaisempia alijäämiä, sillä alijäämien ja ylijäämien tulee kohdistua niille yksiköille, jotka ovat olleet mukana velallisina yksikköinä! Muutenhan viimeiset velalliset yksiköt joutuisivat maksamaan kaikkien alijäämät! Missä vaiheessa poliisi on? Voi kuitenkin hyvin ja anna viranomaisten hoitaa asia loppuun.
Vielä yksi kysymys: onko isännöintifirma osa konsernia, jonka tytäryhtiöitä toimii myös maamme rajojen ulkopuolella. Ainakin Helsingin käräjäoikeudessa on meneillään asoy:n kanne suurta isännöintitoimistoa vastaan. Olisiko poliisijuttu jo mennyt syyttäjälle ja sinne asti? Ai niin, sitten on vielä ISA ry, joka voi antaa isännöintitoimistolle varoituksen huolimattomasta työstä. "
- TULOSLASKELMA
1.1.2009 – 31.12.2009
Kiinteistön tuotot
Hoitovastikkeet 8967,60
Vuokrat 120,00
Käyttökorvaukset 951,93
Kiinteistön tuotot yhteensä 10 039,53
Kiinteistön hoitokulut
Henkilöstökulut -92,00
Hallinto – 2333,27
Käyttö ja huolto -274,50
Ulkoalueiden hoito – 825,02
Vesi ja jätevesi – 1232,09
Sähkö ja kaasu 1534,08
Jätehuolto 1248,54
Vahinkovakuutukset – 755,74
Kiinteistövero – 526,07
Korjaukset -1560,00
Kiinteistön hoitokulut yhteensä- 10 381,31
KÄYTTÖKATE / HOITOKATE – 341,78
Poistot ja arvonalentumiset
Rakennuksista ja rakennelmista -4469,00
Koneista ja kalustoista -96,00
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -4565,00
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot 1,88
Pääomavastikkeet 5961,60
Korkokulut -955,49
Muut rahoituskulut -18,00
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 4 989,99
VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 83,21
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 83,21
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 83,21
-
TASE 31.12.2009
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Omistuskiinteistöt 35 328,75
Rakennukset ja rakennelmat
Omistusrakennukset ja rakennelmat 517 939,00
Koneet ja kalusto 289,00
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 553 556,75
Pysyvät vastaavat yhtensä 553 556, 75
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset kiinteistön tuotoista 60,00
Muut saamiset 54,00
Lyhytaikaiset yhteensä 114,00
RAHAT JA PANKKISAAMISET 400,09
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 514,09
Vastavaa yhteensä 554 070,84
-
TASE 31.12.2009
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 8 022,56
Rakennusrahasto 499 117,56
Muut rahastot
Lainanlyhennysrahasto 27 428,98
Muut rahastot yhteensä 27 428,98
Edellisten tilikausien voitto / tappio 294,31
Tilikauden voitto / tappio 83,21
Oma pääoma yhteensä 534 946,62
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 13 242,24
Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 242,24
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5720,00
Saadut ennakot 0,00
Ostovelat 161,98
Lyhytaikaiset velat yhteensä 5881,98
Vieras pääoma yhteensä 19 124,22
Vastattavaa yhtensä 554 070,84 - Ilmiannaaina
Erityisen tarkastuksen määräämisestä on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9 luvussa.
"Osakkeenomistaja voi hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Edellytyksenä on, että ehdotusta on yhtiökokouksessa käsitelty ja kannatettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus aluehallintovirastolle on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.
Ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Hakemus voidaan tehdä, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat ehdotusta kannattaneet.
Aluehallintoviraston on kuultava yhtiön hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Aluehallintovirasto voi määrätä yhden tai useamman erityisen tarkastajan. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#L9P13
Erityisen tarkastajan asiana on sitten hankkia tarvittavat asiakirjat kuten kirjanpito- ja tilinpäätösasikirjat, pöytäkirjat, sopimukset ja asiakirjat tietyistä toimista.
Jk. Samalla ilmoitan yhdestä painovirhepaholaisesta. 9.4.2011 17:01. Kirjoittamassani viestissä pitää ensimmäinen korontarkistuspäiväolla olla tasan vuoden kuluttua lainan ottamisesta eli 25.6.2009. - Rahastointi?
Miten yhtiönne vesikaton remontti on kirjattu kirjanpidossa sen valmistumisvuonna? Koska vesikaton remontti valmistui? Oliko hoitopuoli runsaasti miinuksella (noin 55000 €), jolloin vesikattoremontti kirjattiin vuosikuluksi. Tällöin laina olisi hoitolainaa ja kaikki lainanlyhennykset tulisi tulouttaa. Hoitolainaa lyhennetään neliöperusteisesti eikä siitä kirjata mitään taseeseen. Mikäli kulua ei ole aktivoitu, ei myöskään lyhennyksiä voi rahastoida!
Mikäli vesikattonne korjaus aktivoitiin kokonaan tai osittain, on se kokonaan tai osittain kirjattu rakennuksiin rakennuksen arvoa korottavaksi. Pidentäähän remontti rakennuksen käyttöaikaa seuraavat 40 vuotta. Tällöin enintään lainanlyhennyksiä vastaavalla määrällä nostetaan vuosittain lainanlyhennys- rahastoa eli lainanlyhennyksillä kartutetaan rahastoa vuosittain. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa taas poistojen tekemisen, kun tulot ovat suuremman kuin menot eikä kirjattua alijäämää ole edellisiltä vuosilta. Aktivoitua kulua vastaava määrä lainasta voidaan rahastoida.
Rahaston kartuttaminen on pitkän tähtäyksen verosuunnittelua varsinkin, jos suurin osa osakkaista asuu itse huoneistoissaan. Jos osakas itse asuu omistamassaan osakehuoneistossa, hänelle on tärkeää, ettei asunto-osakeyhtiö nyt eikä tulevaisuudessa joudu maksamaan veroa. Varovaisuussyistä olisi silloin edullista rahastoida kaikki mahdolliset vastike-erät, jotta poistoja ei tarvitsisi tehdä tai ainakin ne olisivat mahdollisimman pienet, jotta pelivaraa säästyisi tulevaisuuden poistojen tekemiseksi.- Ilmiannaaina
1.
”Miten yhtiönne vesikaton remontti on kirjattu kirjanpidossa sen valmistumisvuonna?”
Katto on tehty vuonna 2008. Samaan urakkasopimukseen on kuulunut yläpohjan lämpöeristeiden laittaminen, joka on tapahtunut vuonna 2009.
En näe vuosien 2008 ja 2009 kirjanpidossa mitään lukuja kattoremontista. Toimintakertomuksessa sanotaan, että ”Katto saneerattiin. Kattourakoitsija jätti velvollisuutensa lisälämmöneristyksen osalta suorittamatta. Lisälämmöneristys asennetaan, kun saadaan asiat selvitettyä.”
Vuoden 2009 Toimintakertomuksessa mainitaan, että ”Talon lämmöneristävyyttä parannettiin asentamalla yläpohjaan lisäkerros puhallusvillaa.”
Äskettäin oli hallituksen kokous jossa edessä oli vuoden 2010 Kokouskutsun esityslista. Olin jo huomannut monia valheita alijäämän selityksiin liittyen, joten koetin olla tarkempi ja kriittisempikin.
Vuoden 2008 toimintakertomuksessa sanotaan urakoitsijan vastoin sopimusta jättäneen lämpöeristeet laittamatta. Mutta niiden lämpöeristeiden laittamisesta v. 2009 ei ole koitunut asuntoyhtiölle lisäkulua, joten se pitää mainita, sanoin kokouksessa.
Isännöitsijä sanoi, että ”te kaikki osanottajat tiedätte sen, ettei niiden eristeiden laittamisesta ole koitunut lisäkulua, joten siitä kirjoittaminen on aivan turhaa”.
Tässä asiassa jäin yksin kun muut enemmistön voimalla siirtyivät jo seuraaviin asioihin.
Mutta tuli esiin alijäämäasia, jossa erimielisyys ei ole juuri liikahtanut lähtökuopistaan, paitsi isännöitsijä ja hänen esimiehensä ovat keksineet monia eri selityksiä alijämän syyksi.
Tässä kohdassa sanoin käyneeni näissä asioissa jo poliisilla.
Isännöitsijä otti uudestaan esiin heidän kolmen jo päättämän asian, sen, missä oli painanut päälle, että urakkasopimuksen tultua täytetyksi lämpöeristeiden laittamisen osalta – siitä ei tarvitse mainita pöytäkirjassa. Hän lupasi merkitä sen.
En kyllä ole tyytyväinen uuteenkaan versioon. Hän oli kirjoittanut kohtaan Aikaisempina vuosina tehdyt merkittävät korjaukset:” Kattosaneeraus ja yläpohjan eristäminen puhallusvillalla vuonna 2008”.
Hän ei siis suostunut kirjoittamaan, että lämpöeristeiden laittaminen on sisältynyt siihen urakkasummaan. Asia näyttää siltä, kuin lämpöeristeitä olisi laitettu molempina vuosina. Urakkasummien maksamisesta ei mainita mitään.
(Kun olin vasta alussa siinä alijäämäasian selvittämisessä, luulin pitkään, että oli jouduttu maksamaan erikseen niistä lämpöeristeistä.)
Eri pankista kiinnityksen hakeminen on kuin salatasku. - Ilmiannaaina
2.
”Koska vesikaton remontti valmistui? Oliko hoitopuoli runsaasti miinuksella (noin 55000 €), jolloin vesikattoremontti kirjattiin vuosikuluksi. Tällöin laina olisi hoitolainaa ja kaikki lainanlyhennykset tulisi tulouttaa.”
- Ei ole hoitolainaa. Se on pääomalainaa ja se näkyy kirjanpidossakin. Sitä lyhennetään pääomavastikkeina.
- Se, että isännöitsijän esimies pariinkin otteeseen yritti uskotella minulle, että on lainattu hoitovastikkeista pääomapuolelle, oli vain minun sekoittamiseksi. Onneksi minulla on sähköpostilaatikossa tallessa hänen uskomattomat väitteensä.
- Vieras Pääoma/ Lainat rahoituslaitoksilta (kattoremonttilaina) on merkitty Taseeseen.
”Hoitolainaa lyhennetään neliöperusteisesti eikä siitä kirjata mitään taseeseen. Mikäli kulua ei ole aktivoitu, ei myöskään lyhennyksiä voi rahastoida!”
- Hoitolainaa ei ole otettu.
”Mikäli vesikattonne korjaus aktivoitiin kokonaan tai osittain, on se kokonaan tai osittain kirjattu rakennuksiin rakennuksen arvoa korottavaksi. Pidentäähän remontti rakennuksen käyttöaikaa seuraavat 40 vuotta. Tällöin enintään lainanlyhennyksiä vastaavalla määrällä nostetaan vuosittain lainanlyhennys- rahastoa eli lainanlyhennyksillä kartutetaan rahastoa vuosittain. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa taas poistojen tekemisen, kun tulot ovat suuremman kuin menot eikä kirjattua alijäämää ole edellisiltä vuosilta. Aktivoitua kulua vastaava määrä lainasta voidaan rahastoida.”
- Taseessa oma pääoma yhteensä on vuoden 2008 ja 2010 taseissa suunnilleen saman verran. Minulla ei ole vanhempia tilinpäätöksiä.
”Rahaston kartuttaminen on pitkän tähtäyksen verosuunnittelua varsinkin, jos suurin osa osakkaista asuu itse huoneistoissaan. Jos osakas itse asuu omistamassaan osakehuoneistossa, hänelle on tärkeää, ettei asunto-osakeyhtiö nyt eikä tulevaisuudessa joudu maksamaan veroa. Varovaisuussyistä olisi silloin edullista rahastoida kaikki mahdolliset vastike-erät, jotta poistoja ei tarvitsisi tehdä tai ainakin ne olisivat mahdollisimman pienet, jotta pelivaraa säästyisi tulevaisuuden poistojen tekemiseksi.”
- Hyvä tietää. Luulen, että isännöitsijä katsoo kunnan edut ja mieluummin vaikka itse pääpirun edut kuin minun – tai muidenkaan osakkaiden etuja muuten kuin manipulointimielessä.
Varsinainen yhtiökokous on pääsiäisen jälkeen. - yoghurtti
Ilmiannaaina kirjoitti:
2.
”Koska vesikaton remontti valmistui? Oliko hoitopuoli runsaasti miinuksella (noin 55000 €), jolloin vesikattoremontti kirjattiin vuosikuluksi. Tällöin laina olisi hoitolainaa ja kaikki lainanlyhennykset tulisi tulouttaa.”
- Ei ole hoitolainaa. Se on pääomalainaa ja se näkyy kirjanpidossakin. Sitä lyhennetään pääomavastikkeina.
- Se, että isännöitsijän esimies pariinkin otteeseen yritti uskotella minulle, että on lainattu hoitovastikkeista pääomapuolelle, oli vain minun sekoittamiseksi. Onneksi minulla on sähköpostilaatikossa tallessa hänen uskomattomat väitteensä.
- Vieras Pääoma/ Lainat rahoituslaitoksilta (kattoremonttilaina) on merkitty Taseeseen.
”Hoitolainaa lyhennetään neliöperusteisesti eikä siitä kirjata mitään taseeseen. Mikäli kulua ei ole aktivoitu, ei myöskään lyhennyksiä voi rahastoida!”
- Hoitolainaa ei ole otettu.
”Mikäli vesikattonne korjaus aktivoitiin kokonaan tai osittain, on se kokonaan tai osittain kirjattu rakennuksiin rakennuksen arvoa korottavaksi. Pidentäähän remontti rakennuksen käyttöaikaa seuraavat 40 vuotta. Tällöin enintään lainanlyhennyksiä vastaavalla määrällä nostetaan vuosittain lainanlyhennys- rahastoa eli lainanlyhennyksillä kartutetaan rahastoa vuosittain. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa taas poistojen tekemisen, kun tulot ovat suuremman kuin menot eikä kirjattua alijäämää ole edellisiltä vuosilta. Aktivoitua kulua vastaava määrä lainasta voidaan rahastoida.”
- Taseessa oma pääoma yhteensä on vuoden 2008 ja 2010 taseissa suunnilleen saman verran. Minulla ei ole vanhempia tilinpäätöksiä.
”Rahaston kartuttaminen on pitkän tähtäyksen verosuunnittelua varsinkin, jos suurin osa osakkaista asuu itse huoneistoissaan. Jos osakas itse asuu omistamassaan osakehuoneistossa, hänelle on tärkeää, ettei asunto-osakeyhtiö nyt eikä tulevaisuudessa joudu maksamaan veroa. Varovaisuussyistä olisi silloin edullista rahastoida kaikki mahdolliset vastike-erät, jotta poistoja ei tarvitsisi tehdä tai ainakin ne olisivat mahdollisimman pienet, jotta pelivaraa säästyisi tulevaisuuden poistojen tekemiseksi.”
- Hyvä tietää. Luulen, että isännöitsijä katsoo kunnan edut ja mieluummin vaikka itse pääpirun edut kuin minun – tai muidenkaan osakkaiden etuja muuten kuin manipulointimielessä.
Varsinainen yhtiökokous on pääsiäisen jälkeen.Mikäli hoito- ja pääoma vastikkeiden periminen on noin sekaista ja kun on kummallakin on oma vastikeperusta, niin olisi kyllä asiallista selvittää koko vyyhti alusta asti.
Eikö taloyhtiöllä ole pätevää tilitarkastajaa? - Tilinpäätösasiat?
Ilmiannaaina kirjoitti:
2.
”Koska vesikaton remontti valmistui? Oliko hoitopuoli runsaasti miinuksella (noin 55000 €), jolloin vesikattoremontti kirjattiin vuosikuluksi. Tällöin laina olisi hoitolainaa ja kaikki lainanlyhennykset tulisi tulouttaa.”
- Ei ole hoitolainaa. Se on pääomalainaa ja se näkyy kirjanpidossakin. Sitä lyhennetään pääomavastikkeina.
- Se, että isännöitsijän esimies pariinkin otteeseen yritti uskotella minulle, että on lainattu hoitovastikkeista pääomapuolelle, oli vain minun sekoittamiseksi. Onneksi minulla on sähköpostilaatikossa tallessa hänen uskomattomat väitteensä.
- Vieras Pääoma/ Lainat rahoituslaitoksilta (kattoremonttilaina) on merkitty Taseeseen.
”Hoitolainaa lyhennetään neliöperusteisesti eikä siitä kirjata mitään taseeseen. Mikäli kulua ei ole aktivoitu, ei myöskään lyhennyksiä voi rahastoida!”
- Hoitolainaa ei ole otettu.
”Mikäli vesikattonne korjaus aktivoitiin kokonaan tai osittain, on se kokonaan tai osittain kirjattu rakennuksiin rakennuksen arvoa korottavaksi. Pidentäähän remontti rakennuksen käyttöaikaa seuraavat 40 vuotta. Tällöin enintään lainanlyhennyksiä vastaavalla määrällä nostetaan vuosittain lainanlyhennys- rahastoa eli lainanlyhennyksillä kartutetaan rahastoa vuosittain. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa taas poistojen tekemisen, kun tulot ovat suuremman kuin menot eikä kirjattua alijäämää ole edellisiltä vuosilta. Aktivoitua kulua vastaava määrä lainasta voidaan rahastoida.”
- Taseessa oma pääoma yhteensä on vuoden 2008 ja 2010 taseissa suunnilleen saman verran. Minulla ei ole vanhempia tilinpäätöksiä.
”Rahaston kartuttaminen on pitkän tähtäyksen verosuunnittelua varsinkin, jos suurin osa osakkaista asuu itse huoneistoissaan. Jos osakas itse asuu omistamassaan osakehuoneistossa, hänelle on tärkeää, ettei asunto-osakeyhtiö nyt eikä tulevaisuudessa joudu maksamaan veroa. Varovaisuussyistä olisi silloin edullista rahastoida kaikki mahdolliset vastike-erät, jotta poistoja ei tarvitsisi tehdä tai ainakin ne olisivat mahdollisimman pienet, jotta pelivaraa säästyisi tulevaisuuden poistojen tekemiseksi.”
- Hyvä tietää. Luulen, että isännöitsijä katsoo kunnan edut ja mieluummin vaikka itse pääpirun edut kuin minun – tai muidenkaan osakkaiden etuja muuten kuin manipulointimielessä.
Varsinainen yhtiökokous on pääsiäisen jälkeen.Mitä osioita tilinpäätöksessänne on? Onko siellä vertailu edelliseen vuoteen, talousarviovertailu, rahoitus- ja hoitovastikejälkilaskelmat, rahoituslaskelma ym? Mitä toimintakertomuksissanne sanotaan kuluneen vuoden korjauksista ja pakollisista tulevista korjauksista (katsaus tulevaan)? Toimintakertomuksessa vaikkakin teillä on ns. pieni yhtiö, on silti hyvä kertoa merkittävät asiat! Kuka on tilintarkastajanne - onko hän talon asukas ja asoy-ammattilainen? Vaikuttaa siltä, että asioita on hakusessa ja että rationaalisuus puuttuu?
Onko Taseen Vastaavaa, Pysyvät vastaavat Omistusrakennukset ja rakennelmat kasvanut vuoden 2007 luvusta mitenkään? Siis kasvanut kattoremontin arvolla? Huomioitavaa on, että samana vuonna on rakennuksista on voitu tehdä myös poistoja, jotka pienentävät arvon lisäystä! Mikäli vesikaton korjausta ei ole aktivoitu taseen vastaavaa rakennuksien arvoon, ei myöskään lainanlyhennyksiä voi kirjata lainanlyhennysrahastoon! Tällöin tilinpäätös on virheellisesti tehty ja isännöitsijältä tulee pyytää tarkka selonteko! Katso KILA 1620 ja 1820 sekä esim. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Mikko Laaksonen netistä!
Tämä rahastointi on asoy:n kirjanpidon yksi kulmakiviä! Toinen keino varautua korjausten tekemiseen asuintalovarausten tekeminen, jolla voi kerätä varoja verotta korjauksia varten! Asuintalovaraus on korjauksen kirjaamista etukäteen kuluksi ja näin varaudutaan tuleviin korjauksiin. Asuintalovaraus on käytettävä 10 vuoden sisällä ja varauksessa on minimi- ja maksimiarvot/m2 varausta kohden. Aina voi tehdä uutta varausta! - Ilmiannaaina
yoghurtti kirjoitti:
Mikäli hoito- ja pääoma vastikkeiden periminen on noin sekaista ja kun on kummallakin on oma vastikeperusta, niin olisi kyllä asiallista selvittää koko vyyhti alusta asti.
Eikö taloyhtiöllä ole pätevää tilitarkastajaa?"Eikö taloyhtiöllä ole pätevää tilintarkastajaa? "
- En tiedä kuinka pätevä tilintarkastaja on, mutta hän sanoi isännöitsijällä olevan oikeus muuttaa lainan ehtoja.
Sanoin tilintarkastajalle seuraavasta asiasta:
Velkakirjan liitteessä, johon velkakirjan uudet ehdot ovat, on teksti, jossa sanotaan, että "Tämä sopimus on voimassa vasta, kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinanjat ovat sen hyväksyneet".
Tilintarkastaja sanoi, että "isännöitsijä on saanut sen oikeuden jo lainaa otettaessa".
Enempää en ruvenut kiistelemään. Ajattelin miettiä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että ei voi olla totta.
Isännöitsijäkin on vaihtunut tänä aikana, kun laina on ollut otettuna.
Isännöintifirmassakin on tapahtunut yhteensulauttamisia parin muun firman kanssa.
Ettäkö noilla kaikilla huijareilla on oikeus neuvotella lainan ehdot uusiksi ja salata ne osakkailta kuten tässä kävi.
Pidettiin korkotason romahdettua tasaerälainan viimeinen maksupäivä samana kuin mitä se oli laskettu olleen silloin, kun korot olivat moninkertaisesti korkeammat, vain osa pääomavastikkeista toimitettiin lainanlyhennyksiin ym. ym.
Laina-asiaioiden pitää olla niiden päätettävissä, jotka antavat lainan ja niiden, maksavat ne lainat . Eikä ole viisasta antaa lainanhoitoa huijareiden kierrätettäväksi keille sattuu. - yioyh
Ilmiannaaina kirjoitti:
"Eikö taloyhtiöllä ole pätevää tilintarkastajaa? "
- En tiedä kuinka pätevä tilintarkastaja on, mutta hän sanoi isännöitsijällä olevan oikeus muuttaa lainan ehtoja.
Sanoin tilintarkastajalle seuraavasta asiasta:
Velkakirjan liitteessä, johon velkakirjan uudet ehdot ovat, on teksti, jossa sanotaan, että "Tämä sopimus on voimassa vasta, kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinanjat ovat sen hyväksyneet".
Tilintarkastaja sanoi, että "isännöitsijä on saanut sen oikeuden jo lainaa otettaessa".
Enempää en ruvenut kiistelemään. Ajattelin miettiä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että ei voi olla totta.
Isännöitsijäkin on vaihtunut tänä aikana, kun laina on ollut otettuna.
Isännöintifirmassakin on tapahtunut yhteensulauttamisia parin muun firman kanssa.
Ettäkö noilla kaikilla huijareilla on oikeus neuvotella lainan ehdot uusiksi ja salata ne osakkailta kuten tässä kävi.
Pidettiin korkotason romahdettua tasaerälainan viimeinen maksupäivä samana kuin mitä se oli laskettu olleen silloin, kun korot olivat moninkertaisesti korkeammat, vain osa pääomavastikkeista toimitettiin lainanlyhennyksiin ym. ym.
Laina-asiaioiden pitää olla niiden päätettävissä, jotka antavat lainan ja niiden, maksavat ne lainat . Eikä ole viisasta antaa lainanhoitoa huijareiden kierrätettäväksi keille sattuu.Ainoastaan tutkinnon suoritanutta voidaan kutsua tilintarkastajaksi (=HTM tai KTM) muut ovat toiminnantarkastajia.
Mikäli talonne on tarpeeksi suuri, niin uuden lain mukaan pitää valita tilintarkastaja vai riittääkö toiminnatarkastaja. - konstit lopussa
Ilmiannaaina kirjoitti:
"Eikö taloyhtiöllä ole pätevää tilintarkastajaa? "
- En tiedä kuinka pätevä tilintarkastaja on, mutta hän sanoi isännöitsijällä olevan oikeus muuttaa lainan ehtoja.
Sanoin tilintarkastajalle seuraavasta asiasta:
Velkakirjan liitteessä, johon velkakirjan uudet ehdot ovat, on teksti, jossa sanotaan, että "Tämä sopimus on voimassa vasta, kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinanjat ovat sen hyväksyneet".
Tilintarkastaja sanoi, että "isännöitsijä on saanut sen oikeuden jo lainaa otettaessa".
Enempää en ruvenut kiistelemään. Ajattelin miettiä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että ei voi olla totta.
Isännöitsijäkin on vaihtunut tänä aikana, kun laina on ollut otettuna.
Isännöintifirmassakin on tapahtunut yhteensulauttamisia parin muun firman kanssa.
Ettäkö noilla kaikilla huijareilla on oikeus neuvotella lainan ehdot uusiksi ja salata ne osakkailta kuten tässä kävi.
Pidettiin korkotason romahdettua tasaerälainan viimeinen maksupäivä samana kuin mitä se oli laskettu olleen silloin, kun korot olivat moninkertaisesti korkeammat, vain osa pääomavastikkeista toimitettiin lainanlyhennyksiin ym. ym.
Laina-asiaioiden pitää olla niiden päätettävissä, jotka antavat lainan ja niiden, maksavat ne lainat . Eikä ole viisasta antaa lainanhoitoa huijareiden kierrätettäväksi keille sattuu.Otan osaa.
Meillä vastaava kopla on ilmeisesti mukana huumebisneksessä. Eräs heistä vihjaisi, että 'jos sä haluut - kyl sä tiedät - nii tuu sanoo vaan'. Asiayhteydestä, eli siitä mitä hän oli juuri puhunut, tiesin mitä tarkoitti. Kokouskutsuja ei lähetetä kaikille ja väkivallalla uhkaillaan. Asialistoja ei esitetty, hyväksyttävät budjetit kierrätettiin parissa minuutissa, ehdokkaiksi eri toimielimiin valittavat henkilöt olivat 'hyviä ja kaikin puolin asianmukaisia' - että sellaiset olivat referenssit.
En tiedä keihin voin luottaa, koska koplan ulkopuolisina pysyvinä jäseninä on pari vähämielistä ja sitten on nuo vaihtuvat jäsenet. Ketään ei tunnu kiinnostavan, joten näin se meillä menee. Koplan kanssa hyvää pataa oleva talon asukas ja näiden bilekaveri valmistuu isännöitsijäksi.
Hyviä ideoita?
- haloo___
Eikös sullakaan ole parempaa tekemistä kuin levitellä täällä taloyhtiösi asioita. Vaikuttaa kyllä että olet itse väärässä mutta en jaksa lähteä vänkäämään ei siitä mitään järkevää kuitenkaan syntyisi.
- Korjausavustukset?
Hyvä että katon korjausvuodet tulevat kirjatuksi ylös! Kun olette lisänneet myös eristettä yläpohjaan vesikaton korjauksen yhteydessä, viittaa lisäys siihen, että olette hakeneet tai hallituksen olisi pitänyt hakea vuosina 2008 ja 2009 energia/korjausavustusta, mikä on 10 -15 % korjauskuluista. Mikäli avustusta ei ole haettu, on hallitus 2008 ja ennen kaikkea isännöitsijä laitettava siitä vastuuseen, sillä avustukset kuuluvat isännöitsijän osaamissarkaan. Avustus olisi ollut noin 5500 € korjauskulujen olllessa 55000 €. ARA:n Korjaus- ja energia-avustusten haku-, myöntämis- ja maksatusmenettely 2009.pdf kertoo lisää avustuksista! Nyt hallitus on vastuussa, että avustus tulee esille otettua yhtiökokouksessa puuttuvana tulona! Tähän liittyy kattoremontin villojen lisäyksen puuttuminen: työ ei ole ollut valmis, joten avustusta ei ole voitu hakea? Ongelmat urakan toteutumisessa tulee olla kirjattuna hallituksen pöytäkirjaan. Kuka valvoi urakan? Mistä ajasta alkaen lähtee takuut? Onko urakoitsija jättänyt vakuudet sisään? Kysymys siitä, mitä kirjataan pöytäkirjoihin,ei ole yksinomaan nykyisiä osakkaita varten, vaan esim. 9 vuoden päähän ajoittuvaa tilannetta varten, kun puhutaan vastuiden päättymisestä ja löytyy piilevä vika! Kaikki tärkeät ja nimenmaan normaalista poikkeavat asiat kirjataan ylös, kuten myös että urakoitsija on antanut takuuajan vakuudet! Vaikuttaa amatöörimäiseltä ammatti-ihmisen toiminnalta isännöintinne. Lisäksi kattoremontti tulee isännöitsijätodistukseen sekä 2011 yhtiökokouksen listaan tehdyistä korjauksista!
Kyllä sekä toimintakertomuksessa että tuloslaskelmassa että taseessa tulee näkyä aktivoitavat korjaukset sekä niihin käytetyt lainavarat. Tilinpäätöksen tulee olla läpinäkyvä ja siten laadittu, että tavallinen osakas pystyy seuraamaan varojensa käyttöä! Tilinpäätöksenne on vastoin KILA:n ohjeistusta ja muita malleja, jos tilinpäätösasiakirjoista ei saa selville merkittävien aktivoitavien korjauskulujen kustannuksia! Yksityiskohtaisten tietojen puuttuminen korjausprosessista ja kuluista jo riittää vastuuvapauden epäämiseen niin hallitukselta kuin isännöitsijältä, mikäli isännöitsijä ei anna selkeää esitystä korjauskuluista.
Paljonko isännöitsijä otti kokous- ja valvontapalkkioita kattoremontin osalta? Mihin kohtaan palkkiot on kerätty? Kun valvonta on epäonnistunut, niin onko kuitenkin valvonnan osalta kaikki kokouspalkkiot maksettu? Tarkkuutta ja hallitukselle kuukausittain kaikki kirjanpitoraportit! Ko isännöintitoimisto voi antaa jopa hallitukselle tunnukset kirjanpitojärjestelmään, niin ei tarvitse antaa raportteja! Maj-akka toimii.- 17+4
Sairastaako alkuperäinen kysyjä skitsofreniaa, kun hän tuntuu kirjoittavan sekä kysymyksiä että vastauksia tähän ketjuun???
- 4+7
17+4 kirjoitti:
Sairastaako alkuperäinen kysyjä skitsofreniaa, kun hän tuntuu kirjoittavan sekä kysymyksiä että vastauksia tähän ketjuun???
kirjoittajalle nuo ovat avoimia kysymyksiä, jotka vaativat selvityksiä. Teet liian hätäisiä johtopäätöksiä...!
- Ilmiannaaina
Hyvä kun esitit noita kysymyksiä. En tiedä vastauksia moneenkaan noista, mutta nyt osaan kysyä kun kohdalle sattuu henkilöitä, jotka ovat tuolloin asuneet talossa ja eivät salaa asioita.
Tiedän, että katto on lämpöeristetty vain yhden kerran ja se on tapahtunut syksyllä 2009.
Tämän kevään hallituksen tilinpäätöskokouksessa isännöitsijä ei olisi millään suostunut siihen, että mainitaan Yhtiökokouspöytäkirjan Toimintakertomuksessa siitä, että lämpöeristeet on laitettu ilman lisäkustannuksia vuonna 2009. Hän oli kirjoittanut vuoden 2008 Toimintakertomukseen, että urakoitsija oli sopimuksenvastaisesti jättänyt lämpöeristeet laittamatta.
Muistutin, että olen tehnyt jo ilmoituksen poliisille, jolloin isännöitsijä peruutti takaisin kattoasiaan, kun olivat jo siirtyneet muihin asioihin.
Nyt sanotaan Hallituksen kokouksen pöytäkirjassa, että puhallusvillaa on asennettu vuonna 2009.
Mutta vuoden 2010 Varsinaisen Yhtiökokouksen Toimintakertomukseen on kirjoitettu: "Kattosaneeraus ja yläpohjan lisäeristäminen puhallusvillalla 2008."
Nyt siis niihin pöytäkirjoihin, joita osakkaat pääsevät lukemaan, on kirjoitettu puhallusvillaa asennetun kahtena vuonna peräkkäin.
Epäilen, että ...
Luultavasti on haettu kaikki mahdolliset avustukset, mutta totuus on tiukassa. Olen kysynyt huhtikuussa 2010, onko valtion korjauslainaa haettu. Siihen isännöitsojä vastasi, että "tuolloin ei ole ollut kyseisenlaisiin urakoihin avustuksia haettavissa."
27.4.2011 Kokouksessa sain kuulla vielä yhden version "pääomavastikalijäämään". liittyen. Kattosaneerauslainarahoilla oli lyhennetty lainaosuuksia vuonna 2008.
Ostin huoneiston heinäkuussa 2009, eikä mistään alijäämistä ollut mainintaa isännöitsijäntodistuksessa, myyntiesitteessä eikä kauppakirjassa, kuten olen jo kirjoittanut.
- nainen2020
Sen kun viet asian poliisille rohkeesti !! Sanot poliisille että ovat sinua uhkailleet!!
Sinua kuitenkin asia vaivaa silmittömästi ja teet itsellesi hallaa. - 16+10
Rehellisyys ei ole ollut hyve tässä yhteiskunnassa ja siitä on hyvänä esimerkkinä edellisen vaalikaudenkin sotkut. Osa poliitikoista on näyttänyt tästä esimerkkiä ja tuntuupa siltä, että vilpillisyys on maan tapa, josta päästään kuiville kuin koira veräjästä!
- Ent Hallpj
Rikosilmoitus erikseen myös tilitoimistosta / tilinpidosta ja tilintarkastajista / tilintarkastustoiminnasta. Kumpaakaan ei myöskään ole hoidettu edes auttavasti asianmukaisesti.
Kysykää alella toimivista muista isännöintiyrityksistä mitä he tietävät ao yhtiön toiminnasta sekä ilmanmuuta ottakaa yhteyttä kaikkiin lähitienoiden asunto-osakeyhtiöihin ja informoikaa niitä havaitsemistanne puutteista sekä kysykää erikseen heidän mahdolliset tietonsa ja kokemuksensa sekä ao että muista isännöintiyhtiöstä. (suosituksia)
Kilpailuttakaa isännöinti heti uudelleen ja vaihtakaa yhtiötä. Siihen ei tarvitse ilmoitta mitään syytä. Asiakkaana saatte täysin vapaasti valita isäänöiti yms palvelutoimittajanne. - kaamoskeppi
Muuta vuokralle
- luuser
Aika stressaavaa asua omistusosakkeessa. Taitaa sinnekin saada kaiken maailman remonttitukia yhteiskunnan varoista vaikka vuokralaisia haukutaan niiden käytöstä. Suon ne silti ilomielin heille.
- ongelma kaikilla
Tutulta vaikuttaa ongelmanne. Itselläni on Pohjois-Karjalassa sattumalta tiedossa kaksi kerrostaloyhtiötä joissa on tehty tai aiottu tehdä iso jatkettu petos ja kavallus. Näissä on varmuudella nimenomaan rikollisten miesten kolmen kopla ollut mukana tai tekemässä kavallusta ja asioita hoidettu Joensuun käräjäoikeudessa epäselvällä tavalla. Toinen hallituksen puheenjohtaja oli aikonut tilittää ison remontoin tehneelle firmalle huomattavasti sopimusta pienemmät palkat ja yrittäjä joutui vaatimaan sopimuksen mukaista palkkaa käräjäoikeudessa, voitti juttunsa kalliilla hinnalla ja puheenjohtaja jätetty syyttämättä ilmeisen kavallusyrityksensä takia eli yritti kavaltaa kerätyn palkkasumman ja maksamansa summan erotuksen itselleen Tohmajärvellä niin että karalaisten takia kaikki ihmiset paikkakunnalla tietävät rikoksesta. Toisessa taloyhtiössä yksityinen isännöitsijä on tehnyt jatketun petoksen ja kavalluksen niin että tilinpäätösten perusteella tulot merkitty yli 30000 markkaa liian pieniksi vuosittain niin että yhtiön hallituksen jäsenten huomaamatta asia ei ole voinut jatkua ja taas todistettuna Joensuun käräjäoikeuteen asia, mahdollisesti tuo isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen jäsenet vapautettu eikä asiaa haluttu tuomita ollenkaan ja kaikki omistajat ovat tämän takia paenneet paikkakunnalta -asiaan liittyi aiheeton hallintaanottoyritys jolla yritettiin kostaa asiaa yhdelle omistajista jonka epäiltiin nostaneen kanne taloyhtiötä vastaan kavallusten jatkumisen takia joka hallintaanottoyritys raskaiden tosiasioiden takia jotka osattu selvittää käräjäoikeuteen, oli nurin eikä tehty. Kyseessä joensuulainen pienkerrostalo. Vaikuttaa siltä että Suomen kerrrostalot ovat asumiskelvottomia monista syistä, esim kuuluvuusongelman takia josta sairastutaan melusta eikä elämisääniä sallita eli eläminen on mahdotonta ja että hyvin monissa jopa jokaisessa on kiusattu omistajia kaikin tavoin varojen väärinkäytöllä tai kavalluksilla ja muilla rikoksilla jotka ovat jo mielettömiä. Asuntojen on pakko olla jonkun ihmisen nimissä äärikalliilla hinnalla lunastettuina ehdoilla jotka ovat mielettömät ja pitänyt sietää kaikkialla näitä taloudellisia ongelmia ja väärinkäytöksiä ja epäillään kavalluksia hyvin yleiseksi tuomitsematta ja havaitsematta tyhmyyden takia. Asioihin liitty julmuuksia, kadulle ajoja milloin mistäkin syystä murhina ja lynkkauksia, eriävistä mielipiteistä tai mistä tahansa syystä ja ilman syytä. Pitääkö tosiaan tällaisen tyhmyyden takia koko maan väestön kuollakin ennekuin kaikki törkeydet estetään väkisin ja kaikki saavat asua rauhassa ilman ryöstetyksi tuloa joka käänteessä? Otan osaa, pakkomuutto edessä, hallintaanotto kostona todennäköinen jos ovat rikollisia, kaikki kokeneet saman ja osa onnistunut pakenemaan ja saamaan muun yösijan millä hinnalla tahansa.
Onnea! Parempi muualla missä tahansa, sikäli hyvin. - HARMITTAA VÄÄRYYDET
ISÄNNÖITSIJÄLLÄ EI AINAKAAN OLE MITÄÄN PÄÄTÖSVALTAA TALOYHTIÖIDEN ASIOISSA. HALLITUS TEKEE PÄÄTÖKSET. ISÄNNÖITSIJÄ ON TALOYHTIÖN RENKI. MUTTA KOULUTUKSENSA PUOLESTA HEIHIN USKOTAAN LIIKAA. SUOMESSA TOIMII KIINTEISTÖYHDISTYS, JOKA JÄRJESTÄÄ KURSSEJA HALLITUKSEN JÄSENILLE.
- reiska`
Mutta vastuussa on isännöitsijäkin, jos vääryyksiä tapahtuu, ja ei ota kantaa niihin.
- Eräs tapaus
Näin on, että isännöitsijä on taloyhtiön renki! Tämä asia unohdetaan ihan liian usein. Kannattaa ajaa taloyhtiön oikeuksia. En jaksa lukea pitkiä selvityksiä, mutta kerron lyhyesti oman tarinani:
Asuessani Helsingissä taloyhtiömme isännöitsijä ei hoitanut hommiaan ja oli kimpassa talonmiehen kanssa. Kerran yhtiökokokouksessa yllätimme isännöitsijän. Kaikki taloyhtiön ihmiset olivat paikalla ja irtisanoimme hänet.
Se tuli täytenä yllätyksenä isännöitsijällemme. Hän oli pitänyt meitä täysin hyväuskoisina hölmöinä. Olimme koonneet mittavan määrän valituksia esitettäväksi yhtiökokouksessa.
Onneksemme satuimme löytämään uuden, todella hyvän isännöitsijän, joka hoiti hommansa. Tosin hän myöhemmin kertoi hallitukselle, että ei olisi ottanut tätä tehtävää vastaan, jos olisi tiennyt kuinka huonosti asiat oli hoidettu yhtiössämme. Kirjanpidossa oli epäselvyyksiä ja vaikka mitä muuta.
Tämän tapauksen jälkeen minusta tuli epäilijä. Epäilen pitkään ja hartaasti kaikkien isännöitsijöiden luotettavuutta. Luottamus syntyy vasta pitkän kokemuksen jälkeen ja se täytyy ensin ansaita. En anna enää koskaan sujuvakielisen sanasepon johtaa minua harhaan. Myöskään oppiarvot tai asema eivät merkitse minulle välttämättä yhtään mitään. Älkää menkö koskaan hämmennyksiin ajaessanne oikeuksianne taloyhtiössä. Juuri te voitte olla oikeassa ja isännöitsijä väärässä. - JUKURIPÄÄT
NIIN ISÄNNÖITSIJÄ VIE HALLITUSTA KUIN PÄSSIÄ TEURAAKSI HUONOON TAI SITTEN OIKEAAN SUUNTAAN. JUKURIPÄISTÄ HALLITUSTA EI MIKÄÄN AUTA!
- Nelotunupuu
Minnen jaksa edes lukea! Tee rikosilmoitus!!!
- ammatti-isännöitsijä
Enpä jaksanut noita viestejä perusteellisesti lukea, mutta lue oma yhtiöjärjestyksesi. Jos olet asiallinen kaveri kerää yhtiöjärjestyksessä määrätty osakemäärä (esim 1/10 osa). Vaaditte ylimääräistä yhtiökokousta ja esitätte ylimääräistä tilintarkastusta ja selvitä oma vaihtoehtosi tarkastajaksi. Ammattitilintarkastaja osaa heti katsoa onko asiat ok.
Maallikon on vaikea ymmärtää rahastointeja ja aktivointeja ym kirjanpidon vientejä. Yleensä isoissa isommissatoimistoissa voi olla huolimatonta työtä, mutta harvemmin kavaltavat.
Noita on tosiaan täällä turha yrittää selvittää.
Olen itse ottanut yhden taloyhtiön vastaan, jossa oli kavallettu 12 vuotta yhtäjaksoisesti. Muutama osakas olivat osanneet ihmetellä lainojen hidasta lyhenemistä. Tilintarkastajat olivat olleet maallikkoja, joten niitä pystyi viemään rahastoinnilla väärinpäin, laskujen kirjaamista kahteen kertaan siirovelkojen kautta kuluksi ja samat pankkitilin kautta kuluksi. Samaten törmäsin seuraavaan, joka oli onnistunut vuosia touhuta kymmenissä taloyhtiöissä oli ammattitilintarkastajiakin ja olipa hyvävelisysteemi eli pääsi heitä höynäyttämään, kun eivät tehneet tarkastusta ottivat vain rahat ja kirjottivat kertomukset.
Olen aina ihmetellytkin, miksi osakkaat eivät osaa toimia oikein, kun epäilevät väärinkäytöksiä. Hommatte hyvä tilintarkastajan, joka tekee ylimääräisen tarkastuksen. - mk
Ei saa antaa vastuuvapautta olenkaan niiltä vuosilta isännöitsijälle ja hallitukselle koska jos on väärin käytöksiä niin isnnöitsijä ja hallituksen jäsenet ovat korvausvelvollisia ja hallituksen taloyhtiöön valitsee yhtiökokous ja isännöitsijälle ei ole siihen sananvaltaa ollenkaan. Sanoppa isännöisijälle että hän tekee niinkuin taloyhtiön hallitus sanoon eikä päivastoin koska isännöitsijä on taloyhtiön palveluksessa ja taloyhtiön hallitus voi erottaa isännöisijän koska vain. Etsikää kunnollinen isännöintitoimisto ja kunnon sopimus niin ei isännöitsijä hypi taloyhtiön hallituksen silmille. Sinun pitää lain mukaan saada kaikki taloyhtiön kirjanpito käsiisi ja siitä ei voi isännoitsijä livetä ja niin edelleen.
taloyhtiöllä on oikeusturvavakuutus ja jos muu ei auta niin oikeuteen peräämään väätinkäytöksistä.- dollareita11111
Pääset kaiken helpommalla ,kun pyydät poliisilta tutkintapyynnön.
- 111111111111111
dollareita11111 kirjoitti:
Pääset kaiken helpommalla ,kun pyydät poliisilta tutkintapyynnön.
Tosiaan poliisi tutkii kaikki epäkohdat ja vie asian eteenpäin jos tarvetta on.
- OnKaiSullaTosite?
Mitä tulee maksamiisi lainaosuuksiin ynnä muihin sinulla tod.näköisesti on olemassa jonkinnäköinen: kuitti, tosite taikka tiliote noista maksuista ellet
ole maksanut niitä aivan pimeesti.
Näillä tositteilla voinet näyttää toteen suorittamasi maksusuoritukset
omaltaosaltasi mutta älä vaan anna isännöittijälle alkuperäistä
kappaletta tositteista pelkästään kopijoita vaan niistä.
Alkuperäsen pidät omassa tallessa jos tarttet sitä vaikka joskus oikeudessa.- Ilmiannaaina
Se mitä olen maksanut, on tiliotteilla ja ne olen tulostanut ja tallentanut kansioon. Kaikki merkittävät sähköpostit ovat koneen postilaatikossa ja tärkeimmät lisäksi tulostettuina.
Minulla on ollut kiirettä, mutta kerron tapahtuneet kokouksen jälkeen.
- Merkit viittaa
Ihan kuin kalttaaja Kataisen hommia. Jos kyse olisi jostakin arvokiinteistöstä, voisin kuvitella hänen olevan keittämässä tuota soppaa.
- Pienkrstalopulma
Olen asunut 50-luvun krstalossa 4 vuotta. Taloyhtiö on huonossa kunnossa, mitään ei haluta tehdä, kun se maksaa. Yhtiökokouksessa on vaikea vaikuttaa, kun osakkaita on 15, yhtiökokouksessa usein paikalla vain itse itsensä valinnut hallitus ja isännöitsijä. Olen tehnyt kolme kirjallista kyselyä liittyen putkiremonttiin ( useita kosteusvahinkoja on korjattu ja maksettu), ikkunat ovat todella huonossa kunnossa. Talvella makuuhuoneen patteri oli lähes kylmä, isännöitsijä ei lotkauttanut korvaansa, vaan vetosi säädettyihin mittausmenetelmiin, mitkä sitten lopulta osoittivat alle normilukeman, Jouduin olemaan evakossa viikkoja. Olen lähettänyt isännöitsijä/hallitus kiinteistöliiton vastuujakotaulukon koskien ikkunoita. Normaali-ikkunat uloin kolmas asennettu -87. Isännöitsijä/hallitus ei halua ottaa vastuulleen ulointa alkuperäistä ikkunaa ja kevään yhtiökokous esityslistalla on uusi vastuujakotaulukko ja mahdolliset muutokset! Miten tuo asia täytyy käsitellä yhtiökokouksessa, että astuulinjaus on virallinen, niin että voin ottaa osakkaana vastuu ja toimia niin, että asuminen on mahdollista myös talvipakkasilla.
Asuminen pienkrstalossa on kauheaa, kun on hallitus, joka ei halua tehdä yhtään mitään kiinteistön arvon ylläpitämiseksi! En suosittele kenellekään!- ulkoasumista
Ei mitään turhia remontteja! Ne maksavat! Edellä kirjoittava idiootti yrittää vain maksattaa remontit toisilla vedoten kiinteistön "arvon ylläpitämiseen". Siinä on arvoa ihan tarpeeksi, että saa asua sisällä eikä tartte majailla kuusen alla.
- ulkona-asujalle
ulkoasumista kirjoitti:
Ei mitään turhia remontteja! Ne maksavat! Edellä kirjoittava idiootti yrittää vain maksattaa remontit toisilla vedoten kiinteistön "arvon ylläpitämiseen". Siinä on arvoa ihan tarpeeksi, että saa asua sisällä eikä tartte majailla kuusen alla.
olisko se kuitenkin oma valinta, päätyykö asumaan sisä- vai ulkotiloissa :)
- Pienkrstalopulma
ulkoasumista kirjoitti:
Ei mitään turhia remontteja! Ne maksavat! Edellä kirjoittava idiootti yrittää vain maksattaa remontit toisilla vedoten kiinteistön "arvon ylläpitämiseen". Siinä on arvoa ihan tarpeeksi, että saa asua sisällä eikä tartte majailla kuusen alla.
itsehän sen remontin maksaa yhtiöremontissakin. Yhtiöremontissa toimitaan yhteisöllisesti, kimpassa, niin että asuinympäristö on viihtyisä kaikille. Ei ole järkevää lähteä osakkaiden kukin yksin tekemään esim ikkunaremonttia, eikä kaikilla riitä resursseja remontoimaan omatoimisesti. Tälläisissä tilanteissa toivoisi isännöitsijä/hallitus ottavan sen verran vastuuta, etteivät kaikki paikat pääse rapistumaan. Eikö se isännöitsijä/hallitus sitä varten ole. on hyvä pitää vähän paikkoja kunnossa, ettei kerralla kaikki tule niskaan, niinkuin meille somassa pienkrstalomme näyttää käyvän. Isännöitsijä/hallitus vetkuttelee ja lopulta asukkaat maksavat.
- TALOYHTIÖHUIJAUS
Tätä taloyhtiöiden rahan lobbausta, rahan pesua, rahan polaamista, petosta on ollut iät ja ajat jossa taloyhtiön asukkaat ovat joutuneet maksumiehiksi ja kärsijöiksi liian usein ja vielä tietämättään. Tätä voisi verrata veronmaksuun jossa hyötyä ei todellisuudessa ole vaikka menot taloyhtiössä nousevat kaiken aikaa.
Putkiremontit ja muut huoltotoimet tulisi tarkoin ilmoittaa kustannusten osalta ja kilpailuttaa. Taloyhtiö eivät kuuntele asukkaitaan vaan tekee mitä huvittaa ottaen kalliin putkiurakoinnit jossa kustannukset nousevat pilviin jolloin raha saadaan liikkumaan. Nyt puhutaan selkokielellä rahanpesusta, eli petoksesta. Yhtiövastikkeet päätyvät loppujen lopuksi villunkipelin kautta hämäräpuuhia touhuavien taloyhtiön kautta taskuihin johon ne eivät oikeasti kuulu.
Monessa taloyhtiössä toimii rahan lypsäminen ja talon huoltoasiat ja muut ovat rempallaan vuodesta toiseen. Korjattavaa ja huollettavaa taloyhtiössä usein on mutta jos taloyhtiä on käyttäänyt rahat väärin, asukkaat eivät tällöin saa rahoilleen vastinetta maksaessaan yhtiövastiketta. Tyhjää saa pyytämättäkin.
Asukkaiden tulisi siis tarkoin miettiä yhtiövastikeasiansa huolella ja vaikuttaa asioihin yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Maksaa pitää yhtiövastiketta tietenkin mutta ei turhasta eikä siitä että rahat menevät lobbareiden taskuun.
Järkevä taloyhtiö hoitaa luottamusasiansa esittäen menot ja muut tiliasiakirjat yhtiövastiketta maksaville asukkaille. Jos taloyhtiön johto on haluton esittämään mustaa valkoisella voitte olla varmoja siitä että yhtiövastikeenne jota maksatte taloyhtiölle päätyvät väärille ihmisille joille rahat eivät kuulu.
Asukkaiden tulisi tarkoin tietää missä taloyhtiössä on ja asuu, mitä maksaa ja mistä ja milloinkin ja kenelle maksut päätyvät. Näin ei vain valitettavasti ole vaan asukkaat laitetaan ahdinkoon yhtiövastikemaksujen kautta. Moni on joutunut lähtemään omasta kodistaa taloyhtiön vilpin takia. Keinotekoinen yhtiövastikkeen lypsäminen asukkailta ja sen korottaminen on asia joka puhuttaa monia.
Älkää antako taloyhtiöiden viilata teitä linssiin! - spaddu
Vain hullu ostaa rivarin tai kerrostaloasunnon. YV:t ovat aivan älyttömiä paikoitellen ja eripura hallituksissa jatkuvaa. Fiksu asuu silloin mielummin vuokralla.
Omakotitalot asia erikseen.- haistatan
Haista sä Pattu p-i-t-k-ä-ä viiiitttuuu!!!
- srgtg
Elämä on valintoja joista lähes kaikki on omia! Aika ääliö joka ei muuta pois paikasta jossa ei viihdy?
- dsa4w
Kuulostaa tyypilliseltä kokoomuslaiselta ahneudelta.
- kokoomus on tauti
Kuulostaa tyypilliseltä kokoomuslaiselta ahneudelta.
Voisiko enää paremmin sanoa!
- Ossuuspankin kavall
http://keloasukasyhdistys.blogspot.com/ sivulla on Osuuspankin isännöintitoimiston johtavan isännöitsijän vastaavanlaisia ketkuilua. Tämä isännöitsijä jättää tietoisesti kertomatta osakkaille tiettyjä asioita ja on erityisen hyvä manipuloimaan ihmisiä joiden ymmärrys ei ole tarvittavalla tasolla.
Hän kertoo suunnitellun remontin olevan jotain kymmenen tuhannen tai jotain luokkaa. Valitsimme tämän urakoitsijan tarjouksen ja muut tarjoukset olivat samaa luokkaa. Hän ei esitä eikä kukaan osaa kysyä nähtäväksi kilpailevia tarjouksia. Kokous hyväksyy eikä kukaan uskalla kyseenalaistaa sillä isännöitsijä antaa ymmärtää ettei tyhmien kannata avata suutansa.
Suurimmilla isännöitsijäketjujen isännöitsijöillä on ehtinyt rakentua hyvävelijärjestelmä jonka avulla he lypsävät osakkaiden omaisuuden pankille ja remonttifirmoille. Siitä tulee kolmannen käden kautta sitten muhkea lisäpalkka isännöitsijälle eikä rahan alkuperää voi selvittää eikä sitä mistä raha on peräisin. - reiska`
Kysele vaikka kuluttajavalituslautakunnalta, mikä taho selvittelee taloyhtiön talousasioita, jos niissä epäselvää. Oliko se joku lääninhallitus, josta tulee tarkastaja epäilyttävissä tapauksissa. Ja sitten, jos rikkeitä ilmenee, rikosilmoitus poliisille.
- Jotain tietävä
Noin nopeasti lukien, olet saamapuolella ja siellä on todella pahasti ryövätty rahaa. Mielestäni tuossa on tapahtunut huijausta. Voit ottaa joko lakimiehen asiaa selvittämään tai suoraan vetää tuo oikeuteen. Kaikki muut, jotka eivät ole asiasta tietoisia ja ovat samassa veneessä kanssasi ovat myös siihen laillistettuja ottamaan kantaa. Yhteiskanne on tuossa tapauksessa järkevin jos he haluavat saada asian selvitettyä.
- hallituksissa ollut
Normaalisti toimivassa yhtiössä ei ole mitään epäselvää hallituksessa toimiville. Asiallisesti toimivilta jäseniltä ei myöskään estetä mitään tiedonmurusta.
Yhtiöissä noudatetaan yhtiöjärjestystä. Kassavirran tulee olla selväpiirteinen. Laskujen asiallisia eli hyväksyttäviä. Käteiskassaa ei ole.
Jos on jotain kummallista niin on selvitettävä eikä voi jättää selvittämättä. - eljii
Kuullostaa tutulta, olisikohan isännöitsijä etelä-Espossa?
Seuratkaapa myös palveluiden ja tavaratoimitusten kilpailiutuksia, niistäkin isännöitsijät kanavoivat "takakautta" rahaa tai muuta hyötyä itselleen - reiska`
Lopettakaa asian vatvominen, ja tililaskelmien levittäminen yleisesti. Asianomainen , laita asiantuntija tarkastamaan tilinne, ja kysele mikä taho niitä hoitaa. Ja jos ilmenee rikollisuutta, nii asianajajaan yhteys ja sitten poliisiin, mitä näitä täällä keskustelupalstoilla vatvomaan.
- Huijattu
Erityistilintarkastajaa ei niin vain laiteta tutkimaan. Olen kuullut, että jostain syystä eivät ota niitä hommia tehdäkseen. Ehkä sitten ottavat, jos poliisi tai asianajaja pyytää.
PItäisi olla Kiinteistöliiton asianajaja, mutta tässä talossa kaksi hallituksen jäsentä hyötyvät siitä, että vastustavat Kiinteistöliittoon liittymistä ja kannattavat joka asiassa isännöitsijän esityksiä.
Kouluttautuneita huijareita ei poliisit ja tilintarkastajat pelota, kun tilintarkastaja sanoo, että "ihan oikein on tilinpäätös tehty". Poliisi ei ota kaikkia näyttöjä vastaan vaan sanoo että "nämä riittääkin aluksi ja että asia menee tutkintaan ja rikostutkintaan". Sitten vain muutaman kuukauden kuluttua ilmoittaa, että poliisi ei tutki.
Minusta on hyvä, että asioista kirjoitetaan, jotta sikäli kun joku muukin haluaa tietää erilaisista huijaamistavoista, voi lukea ihmisten kokemuksista. Tai joku voisi neuvoa asioissa, jotka tuntee ja tietää.
Sitä paitsi, huijarit pelkäävät julkisuutta!
- asiaan!
Reiska on oikeassa, saatte vatvoa taloyhtiönne asioita täällä suomi24:ssä hamaan maailman tappiin, eikä siitä tule ei lasta eikä paskaa.
Hallituksen puheenjohtaja ottakoon valtuudet hallitukselta tai ylimääräiseltä yhtiökokoukselta ja sen perusteell laittakoon asiantuntijan selvittämään sotkuja.- reiska`
Ei tartte välttämäti hallitustakaan ym., valtuuksia anella, jos laittaa olikos se lääninhallituksen tarkastajan asialle. Ja jos faktaa aineistoa on esittää, nii poliisit tulee 2h päästä kyselemään, jos teet rikosilmoituksen.
- partion puolesta
Käsittääkseno Sinun on parasta ottaa yhteyttä Partiolaisiin, siis lähimpään Lippukuntaan ja Vartioon.
Partiolaiset ovat ihan dorkaa sakkia.
ihan varmasti ne hoitaa Talo-Yhtiön asian järjestykseen.
Eikä sun tartte maksaa siitä mitään, Vartionjohtajalle ja Lippukunnan Vanhimmalle kun ostat pullon Koksenkorvaa, niin sitten ne ovat onnellisia.
Ja viimeistään sen jälkeen kun ovat kumpikin juoneet oman pullonsa tyhjäksi, sitten ovat Tosi-Onnellisia. - Lainsäätö uusiksi
Enpä jaksanut lukea kaikkea,mutta tutulta kaikki kuulostaa.Suomessa lainsäädäntö on yksittäistä osakasta kohtaan täysin puutteellinen.Esim.olen vastaavissa tapauksissa yrittänyt saada yksin muita osakkeenomistajia puuttumaan laajiin väärinkäytöksiin ,mutta ei ketään kiinnosta,koska ovat siinä itse myös osittain hyödyn saajina .Olen osakkaana erässä as.yhtiössä jossa on myös Suomen Valtiolla huomattava omistus.Heitä ei kiinnosta väärinkäytökset millään tavoin,koska he pelaavat veronmaksajien rahoilla.Esim.jos on yhtiö ja siinä on vaikkapa 10 osakasta, 5 kavaltaa yhtiötä ja 4 ei ymmärrä tai välitä mistään,oikeutta et saa.Olen tehnyt aikoinaan Poliisi tutkinta pyynnön edellä mainituista asioista.Tulos ei ole rikosta tapahtunut.Vein asiani Lääninhallituksen Poliisiin tutkittavaksi.Saamani vastaus oli vesiperä.Saamani palaute oli.että pitäisi edetä yhtiökokouksen kautta ,mutta minun tapauksessahan se ei ollut mitenkään mahdollista ,koska olin sitä jo aikaisemmin yrittänyt varsinaisessa yhtiökokouksessa saada vireille.Näppiä jäin nuolemaan,mutta ei voi mitään.Minulla oli hyvät näytöt ja kirjalliset dokumentit ,mutta se ei vain viranomaisia kiinnostanut.Ei tarvitse kyllä yhtään ihmetellä,rikollisuuden kasvua Suomessa,koska viranomaiset on siinä laajalta osin itse mukana.
- poetry rules!
Taidat olla väärinymmärretty runoilija.
- tarttis tehrä jotain
Kun osakkeenomistaja tulee huijatuksi, siinä on jonkun verran omaa syytä. Pitäisi aktivoitua. Tämäkin julkisesti ongelmien esiin tuominen vie osakkeenomistajien asiaa eteenpäin.
Onko kenelläkään kokemuksia kiinteistöliitosta? - Asukkaana omistaja
Oletteko pyytänyt lääniltä apua ylimääräisen yhtiökokouksen pitämiseen asianne käsittelemiseksi. Niin ja sitä viranomaisrikollisuutta on joka puolella! Osakkeenomistajien on otettava selvää asioista ja ajettava itse asiansa!
- OnKaiSullaTosite?
Totean yhä jotta asiassa ei pitäsi sinun kannaltasi olla yhtäänmitään
epäselvää ainakaan juridisesti siltä osin jos sinulla on hallussasi tarvittavat
tositteen=todisteet siitä että, olet maksanut jostain.
Kokonaan eriasia on jos sinua aletaan muuten vaan jostain syystä kiusata
"omassa taloyhtijössäsi" jota et ilmeiseisesti tietenkään omista. Tuttua puuhaa, olen itse ollut kolmessa taloyhtiössä hallituksen puheenjohtajana. Viimeisessä talossa, jossa edelleen asun, minut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ensinmäisessä yhtiökokouksessa. Talo oli uusi ja siinä oli rakennuttajan asettama hallitus ja sen valitsema suuri isännöitiyhtiö. Ensinmäisessä hallituksen kokouksessa isännöitsijän ja hänen esimiehensä käytös oli hyvin alentuvaa. Tehtyjä sopimuksia kieltäydyttiin aluksi antamasta edes luettavaksi. Lopulta heidän oli pakko antaa kopiot sopimuksista ja sieltähän paljastu yhtä ja toista, joten sopimus irti. Yritimme jopa saada huonoista sopimuksista korvausta erään riitalautakunnan kautta, mutta eihän korppi korpin silmää noki. Jätimme asian tappioksemme, epävarman tuloksen takia, jo kantelu oli heille kova paikka. Tietenkin on vaikea toimia, jos ihmiset ovat asian suhteen välinpitämättömiä. Tilintarkastajahan on vastuullinen, voisit ehkä olla häneen yhteydessä ja tuoda epäkohdat julki.
- Ilmiannaaina
Vielä talvella tilintarkastaja sanoi, että "isännöitsijäntodistukseen on luottaminen ja sitä ei muuta mikään".
Isännöitsijäntodistuksessa, kiinteistövälittäjän myyntiesitteessä eikä kauppakirjassa mainita, että olisi ollut pääomapuolen alijäämää. Itse olen maksanut vastikkeeni täsmälleen.
Isännöitsijä oli jättänyt osanpääomavastikkeista toimittamatta lainan lyhennykseen ja siitä kiinni jäätyään keksi useammanlaisia selityksiä pääoma-alijäämästä, vaikka sitä ei ollut. Oli tekaistu lainaehtojen muutos, tietenkin salaa muilta osakkailta, paitsi niiltä kahdelta hallituksen jäseneltä, jotka olivat sen allekirjoittaneet.
Tilintarkastaja on nähtävästi muuttanut mieltään, sillä kun soitin hänelle hallituksen tilinpäätöskokouksen jälkeen, hän sanoi, että ”ihan oikein on tilinpäätös tehty” ja ”isännöitsijällä on oikeus muutella lainaehtoja parhaaksi katsomallaan tavalla”.
Osakkailta salaa tehdyssä liitteessä sanotaan, että ”Tämä sopimus tulee voimaan vasta, kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat sen hyväksyneet."
Tilintarkastaja vastasi siihen, että ”isännöitsijälle on jo lainaa ottaessa annettu oikeus muutella lainaehtoja”.
Tämän 25.6.2008 otetun lainan takaisinmaksamisen aikana on jo isännöitsijäkin vaihtunut. Lisäksi keväällä vuonna 2010 tuli seuraava ilmoitus, jonka alku kuuluu seuraavasti: ”Kalteva Itä-Suomi Oy:n liiketoiminnot rakennustoimintaa lukuun ottamatta siirtyvät kevään 2010 aikana Hutera Isännöinti Oy:lle vaiheittain siten, että 31.3.2010 isännöinti-, manageeraus- ja vuokrauspalvelut siirtyvät liiketoimintasiirtona Kompura Itä-Suomi Management Oy- nimiseen yhtiöön, joka puolestaan sulautuu Hutera Isännöinti Oy: öön 31.5.2010”. (vain sulautujien ja sulautettavien nimet muutettu, itse asiaa ei ole muutettu)
Onko totta, että on laillista salaa lainanmaksajilta kierrättää lainaehtojen muuttelemisoikeutta kuin jotakin pörssiosaketta, joka takaa varmat tulot? - Miksi ilmiantaa?
Jatkan vielä tuohon äsken kirjoittamaani, että 27.4.2011 tilinpäätöskokouksessa kuulin, ettei tilintarkastaja enää halua jatkaa tilintarkastajana.
Tammikuussa kaksi nuorta poliisia ottivat osasta poliisilaitokselle viemistäni näytöistä kopiot ja minulle sanottiin, että nämä riittääkin aluksi. Samana päivänä sain kuulla toiselta ilmoituksen vastaanottaneelta poliisilta, että tutkinnanjohtaja oli sanonut asian menevän tutkintaan ja rikostutkintaan.
17.4.2011 ilmoitettiin poliisista, että "Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei suoriteta. Esitutkintalaki 2 &. Tutkinta päätetty.
Perusteluissa sanotaan mm. että "Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaisen tulokseen. Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei riitä esitutkinnan aloittamiseen, vaan väitteen tueksi tarvitaan perusteltu epäily rikoksen tapahtumisesta."
Seuraavaksi puhutaan asian olevan yksityisoikeudellinen ja että sen selvittäminen ei kuulu poliisille, ja että pitää toimia As Oy -laissa säädettyjen oikeussuojakeinojen mukaisesti ja että voisin itse nostaa syytteen.
Voisikohan Kiinteistöliitto auttaa, kun asuntoyhtiö ei kuulu liittoon?. Samat osakkaat, jotka ovat puuhanneet velkakirjan liitteeseen lainallisille osakkaille epäedulliset ehdot, ovat sillä kannalla, ettei kiinteistöliittoon kannata liittyä.
Ironista kyllä, isännöitsijän esimies pelotteli minua kiinteistöliiton lakimiehellä, jos en vaikene näistä asioista. - Pysyvät vastaavat
Ilmiannaaina kirjoitti:
Vielä talvella tilintarkastaja sanoi, että "isännöitsijäntodistukseen on luottaminen ja sitä ei muuta mikään".
Isännöitsijäntodistuksessa, kiinteistövälittäjän myyntiesitteessä eikä kauppakirjassa mainita, että olisi ollut pääomapuolen alijäämää. Itse olen maksanut vastikkeeni täsmälleen.
Isännöitsijä oli jättänyt osanpääomavastikkeista toimittamatta lainan lyhennykseen ja siitä kiinni jäätyään keksi useammanlaisia selityksiä pääoma-alijäämästä, vaikka sitä ei ollut. Oli tekaistu lainaehtojen muutos, tietenkin salaa muilta osakkailta, paitsi niiltä kahdelta hallituksen jäseneltä, jotka olivat sen allekirjoittaneet.
Tilintarkastaja on nähtävästi muuttanut mieltään, sillä kun soitin hänelle hallituksen tilinpäätöskokouksen jälkeen, hän sanoi, että ”ihan oikein on tilinpäätös tehty” ja ”isännöitsijällä on oikeus muutella lainaehtoja parhaaksi katsomallaan tavalla”.
Osakkailta salaa tehdyssä liitteessä sanotaan, että ”Tämä sopimus tulee voimaan vasta, kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkapantinantajat ovat sen hyväksyneet."
Tilintarkastaja vastasi siihen, että ”isännöitsijälle on jo lainaa ottaessa annettu oikeus muutella lainaehtoja”.
Tämän 25.6.2008 otetun lainan takaisinmaksamisen aikana on jo isännöitsijäkin vaihtunut. Lisäksi keväällä vuonna 2010 tuli seuraava ilmoitus, jonka alku kuuluu seuraavasti: ”Kalteva Itä-Suomi Oy:n liiketoiminnot rakennustoimintaa lukuun ottamatta siirtyvät kevään 2010 aikana Hutera Isännöinti Oy:lle vaiheittain siten, että 31.3.2010 isännöinti-, manageeraus- ja vuokrauspalvelut siirtyvät liiketoimintasiirtona Kompura Itä-Suomi Management Oy- nimiseen yhtiöön, joka puolestaan sulautuu Hutera Isännöinti Oy: öön 31.5.2010”. (vain sulautujien ja sulautettavien nimet muutettu, itse asiaa ei ole muutettu)
Onko totta, että on laillista salaa lainanmaksajilta kierrättää lainaehtojen muuttelemisoikeutta kuin jotakin pörssiosaketta, joka takaa varmat tulot?Oliko Pysyvät vastaavat/Omistusrakennukset ja rakennelmat 31.12.2009 517939,00 € kasvanut lainanlyhennysrahaston summalla vuodesta 2008 vuoteen 2009? Jos rakennusten arvo ei ole noussut vuodesta 2008, silloin lainanlyhennysrahaston kirjaus on virheellinen. Vain aktivoidun korjauksen lainanlyhennykset voi rahastoida! Ilman aktivoituja korjauksia ei voi rahastoida lyhennyksiä!
- Ilmiannaaina
Pysyvät vastaavat kirjoitti:
Oliko Pysyvät vastaavat/Omistusrakennukset ja rakennelmat 31.12.2009 517939,00 € kasvanut lainanlyhennysrahaston summalla vuodesta 2008 vuoteen 2009? Jos rakennusten arvo ei ole noussut vuodesta 2008, silloin lainanlyhennysrahaston kirjaus on virheellinen. Vain aktivoidun korjauksen lainanlyhennykset voi rahastoida! Ilman aktivoituja korjauksia ei voi rahastoida lyhennyksiä!
Pysyvät vastaavat / Rakennukset ja rakennelmat ovat 31.12.2009 olleet
517 939,0, ja 31.12.2008 samalla kohdalla on 522 408,00.
Kattosaneeraus on tehty vuonna 2008. Selitys löytyy siitä kun vertaan sitä vuoteen 2007, jolloin luku 467908,00. Erotus on 54 500, joka on lähellä sitä lainan määrää (55 000), joka on otettu kattosaneerausta varten. - Läpinäkyvyyttä!
Ilmiannaaina kirjoitti:
Pysyvät vastaavat / Rakennukset ja rakennelmat ovat 31.12.2009 olleet
517 939,0, ja 31.12.2008 samalla kohdalla on 522 408,00.
Kattosaneeraus on tehty vuonna 2008. Selitys löytyy siitä kun vertaan sitä vuoteen 2007, jolloin luku 467908,00. Erotus on 54 500, joka on lähellä sitä lainan määrää (55 000), joka on otettu kattosaneerausta varten.Kiitos luvuista! Mielenkiintoista, että kattosaneeraus on aktivoitu 2007 vaikka vielä ei ollut edes rakentam,ista aloitettu eikä lainaa nostettu. Hyvin hataralla perusteella kirjattu korjaus kirjanpitoon ennakkoon, kun vielä kokonaiskustannuksistakaan ei ollut tietoa! Kumma juttu. Kaikki pääomalyhennykset olisi ollut hyvä rahastoida, mitä nyt ei ole tehty! Nyt on rahastoitu vain erilliset osakaslyhennykset, muttei rahoitusvastikkeen yhteydessä kertyneitä pääomalyhennyksiä! Epäloogista kirjausta, mikä johtaa epäselvään tilinpäätökseen. Kukaan ei enää pysty selvittämään korjauksen kustannusten ja lainojen kulkua ja määrää. Läpinäkyvyys kärsii ja jos vielä toimintakertomuksessa ei ole vastikelaskelmia ja lainaosuuslaskelmia!
- Ilmiannaaina
Läpinäkyvyyttä! kirjoitti:
Kiitos luvuista! Mielenkiintoista, että kattosaneeraus on aktivoitu 2007 vaikka vielä ei ollut edes rakentam,ista aloitettu eikä lainaa nostettu. Hyvin hataralla perusteella kirjattu korjaus kirjanpitoon ennakkoon, kun vielä kokonaiskustannuksistakaan ei ollut tietoa! Kumma juttu. Kaikki pääomalyhennykset olisi ollut hyvä rahastoida, mitä nyt ei ole tehty! Nyt on rahastoitu vain erilliset osakaslyhennykset, muttei rahoitusvastikkeen yhteydessä kertyneitä pääomalyhennyksiä! Epäloogista kirjausta, mikä johtaa epäselvään tilinpäätökseen. Kukaan ei enää pysty selvittämään korjauksen kustannusten ja lainojen kulkua ja määrää. Läpinäkyvyys kärsii ja jos vielä toimintakertomuksessa ei ole vastikelaskelmia ja lainaosuuslaskelmia!
Mikä kirjoittamassani ilmaisee kattosaneerauksen aktivoitumisesta jo vuonna 2007? Vievätkö alkuvalmistelut niin pitkän ajan? Laina on otettu 25.8.2008.
Luvut olen ottanut kohdasta Tase 31.12.2008 ja 31.12.2007 / Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet
Sekava kirjanpito voi olla työkalu sille, jota omatunto ei koputtelullaan häiritse.
Isännöitsijä sanoi äskettäin pidetyssä kokouksessa, että viime vuodelle ei ole tehty lainaosuuksien rahastointipäätöstä.
Todellisuudessa isännöitsijä on voinut hämärtää kirjanpidossa sitä, että minulta on peritty noin tuhat euroa yli yhtiölainaosuuden.
Pääomavastikkeina maksamani on merkitty vastikerahoituslaskelmaan yhdessä kunnan kolmen huoneiston vastikkeiden kanssa, ja samassa vastikerahoituslaskelmassa on erikseen on merkitty lainaosuussuoritus.
Kysymyksesi ovat selkiyttäneet ymmärrystäni näissä asioissa. - KILA:n ohjeistukset
Ilmiannaaina kirjoitti:
Mikä kirjoittamassani ilmaisee kattosaneerauksen aktivoitumisesta jo vuonna 2007? Vievätkö alkuvalmistelut niin pitkän ajan? Laina on otettu 25.8.2008.
Luvut olen ottanut kohdasta Tase 31.12.2008 ja 31.12.2007 / Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet
Sekava kirjanpito voi olla työkalu sille, jota omatunto ei koputtelullaan häiritse.
Isännöitsijä sanoi äskettäin pidetyssä kokouksessa, että viime vuodelle ei ole tehty lainaosuuksien rahastointipäätöstä.
Todellisuudessa isännöitsijä on voinut hämärtää kirjanpidossa sitä, että minulta on peritty noin tuhat euroa yli yhtiölainaosuuden.
Pääomavastikkeina maksamani on merkitty vastikerahoituslaskelmaan yhdessä kunnan kolmen huoneiston vastikkeiden kanssa, ja samassa vastikerahoituslaskelmassa on erikseen on merkitty lainaosuussuoritus.
Kysymyksesi ovat selkiyttäneet ymmärrystäni näissä asioissa.Kiitos kommentistasi ja hyvästä huomiosta! Kattokorjaus on aktivoitu (korotettu kattoremontin arvolla Aineellisia hyödykkeitä) 2008. Pahoittelen kirjoitusvirhettä! Mitä on päätetty vuoden 2008 yhtiökokouksessa kattoremontista? Onko päätetty, että korjaus aktivoidaan ja että sitä varten otetulla lainalla kartutetaan lainanlyhennysrahastoa? Päätös lainanlyhennysrahaston kartuttamisesta on tehtävä vuosittain yhtiökokouksessa (siis kevään kokouksessa saman vuoden lyhennysten kirjanpidollisesta esityksestä tilinpäätöksessä kyseiseltä vuodelta). Ehdotus lainanlyhennysrahaston kartuttamisesta lainanlyhennysten määrällä tulee olla yhtiökokouskutsussa joka vuosi (niin kauan kuin lainaa on) ja pykälän lisääminen yhtiökokouskutsuun on isännöitsijän eikä hallituksen vastuulla oleva asia! Hallituksen ei tarvitse tietää kirjanpidon yksityiskohtia!
"Sillä seikalla, että vastikkeet ovat mahdollisesti yli- tai alimitoitettuja niillä katettaviin menoihin nähden ei myöskään ole tulouttamisen kannalta merkitystä. Vastikkeiden jaksottaminen (siirtyvien erien avulla) tilikaudelle kohdistuvien kulujen suuruiseksi on hyvän kirjanpitotavan vastaista, jos tuottoina tuloslaskelmassa ilmoitettavat vastikkeet eivät tällöin vastaa yhtiökokouksen perittäväksi päättämiä vastikkeita.
Osakkaiden maksamat suoritukset, jotka rahastoidaan pääomasijoituksina eivät saa vaikuttaa yhtiön tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen informatiivisuuden lisäämiseksi vastikkeet on kuitenkin suositeltavaa esittää tuloslaskelmassa bruttomääräisinä luonteensa mukaisessa tuottoerässä. Rahastoitava osuus esitetään tuloslaskelmassa oikaisueränä. Tätä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.4.6." KILA 12.4.2005 - Myyntiasiakirjat
Ilmiannaaina kirjoitti:
Mikä kirjoittamassani ilmaisee kattosaneerauksen aktivoitumisesta jo vuonna 2007? Vievätkö alkuvalmistelut niin pitkän ajan? Laina on otettu 25.8.2008.
Luvut olen ottanut kohdasta Tase 31.12.2008 ja 31.12.2007 / Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet
Sekava kirjanpito voi olla työkalu sille, jota omatunto ei koputtelullaan häiritse.
Isännöitsijä sanoi äskettäin pidetyssä kokouksessa, että viime vuodelle ei ole tehty lainaosuuksien rahastointipäätöstä.
Todellisuudessa isännöitsijä on voinut hämärtää kirjanpidossa sitä, että minulta on peritty noin tuhat euroa yli yhtiölainaosuuden.
Pääomavastikkeina maksamani on merkitty vastikerahoituslaskelmaan yhdessä kunnan kolmen huoneiston vastikkeiden kanssa, ja samassa vastikerahoituslaskelmassa on erikseen on merkitty lainaosuussuoritus.
Kysymyksesi ovat selkiyttäneet ymmärrystäni näissä asioissa.Kiitos! Olet tehnyt huolellista työtä selvittäessäsi lainanlyhennyslaskelman ja velkaosuuslaskelman eroa ja kirjanpidon kummajaisia! Kirjanpitonne vaikuttaa epäselvältä ja epäloogiselta rahoitusvastikkeiden kirjaamisten ja mahdollisesti aktivoidun korjauksen osalta, jos niistä ei löydy helposti! tietoa tuloslaskelmasta! Aktivoitavat erät ja rahastoinnit tulee merkitä tuloslaskelmaan bruttoina oikaisuerineen. Voit pitää myyntiasiakirjoista kiinni ja vaatia korvauksia isännöitsijältä tai myyjältä virheen osalta! Onnea matkaan!
- Rahastointipäätös!
Ilmiannaaina kirjoitti:
Mikä kirjoittamassani ilmaisee kattosaneerauksen aktivoitumisesta jo vuonna 2007? Vievätkö alkuvalmistelut niin pitkän ajan? Laina on otettu 25.8.2008.
Luvut olen ottanut kohdasta Tase 31.12.2008 ja 31.12.2007 / Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet
Sekava kirjanpito voi olla työkalu sille, jota omatunto ei koputtelullaan häiritse.
Isännöitsijä sanoi äskettäin pidetyssä kokouksessa, että viime vuodelle ei ole tehty lainaosuuksien rahastointipäätöstä.
Todellisuudessa isännöitsijä on voinut hämärtää kirjanpidossa sitä, että minulta on peritty noin tuhat euroa yli yhtiölainaosuuden.
Pääomavastikkeina maksamani on merkitty vastikerahoituslaskelmaan yhdessä kunnan kolmen huoneiston vastikkeiden kanssa, ja samassa vastikerahoituslaskelmassa on erikseen on merkitty lainaosuussuoritus.
Kysymyksesi ovat selkiyttäneet ymmärrystäni näissä asioissa.Niin teillä on vuonna 2008 aktivoitu rakennuksiin ja rakennelmiin 54500 € ja vuonna 2009 ko kohdasta tehty poistoja 4469 € vaikka olisi voinut rahastoida kaikki lainanlyhennykset. Vuonna 2010 tehtäneen taas poistoja lyhennysten verran, jos kevään 2010 yhtiökokouksessa ei ole päätetty lainanlyhennys-rahaston kartuttamisesta! Nyt 2011 teillä pitäisi olla yhtiökokouslistalla lainanlyhennysrahaston kartuttamispäätös, jotta voisitte kirjata vuoden 2011 lyhennykset taseeseen. Katsotko onko teidän hoito- ja rahoitusvastikkeiden yli/alijäämäkirjaukset vuosilta 2007 - 2011 kunnossa? Vaikuttaa sekavalta!
- Ilmiannaaina
Rahastointipäätös! kirjoitti:
Niin teillä on vuonna 2008 aktivoitu rakennuksiin ja rakennelmiin 54500 € ja vuonna 2009 ko kohdasta tehty poistoja 4469 € vaikka olisi voinut rahastoida kaikki lainanlyhennykset. Vuonna 2010 tehtäneen taas poistoja lyhennysten verran, jos kevään 2010 yhtiökokouksessa ei ole päätetty lainanlyhennys-rahaston kartuttamisesta! Nyt 2011 teillä pitäisi olla yhtiökokouslistalla lainanlyhennysrahaston kartuttamispäätös, jotta voisitte kirjata vuoden 2011 lyhennykset taseeseen. Katsotko onko teidän hoito- ja rahoitusvastikkeiden yli/alijäämäkirjaukset vuosilta 2007 - 2011 kunnossa? Vaikuttaa sekavalta!
Sain taas tarmokkuutta, joten kirjoitan vielä raha-asioista.
”Vuonna 2010 tehtäneen taas poistoja lyhennysten verran, jos kevään 2010 yhtiökokouksessa ei ole päätetty lainanlyhennys-rahaston kartuttamisesta! ”
- 31.12.2010 Taseessa on edelleen lainanlyhennysrahasto ja siinä sama summa kuin 2008.
”Nyt 2011 teillä pitäisi olla yhtiökokouslistalla lainanlyhennysrahaston kartuttamispäätös, jotta voisitte kirjata vuoden 2011 lyhennykset taseeseen.”
- Mutta kartuttamispäätöstä ei ole. Kun kokouksessa alotin puhua lainanlyhennysrahastosta, kokoukseen varta vasten kutsuttu päälle puhuja yhdessä isännöitsijän kanssa tekivät asiasta puhumisen mahdottomaksi.
Jo hallituksen tilinpäätöskokouksessa, kun kysyin miksi minun lainaosuuden poismaksu ei ole lainanlyhennysrahastossa, isännöitsijä otti kännykkänsä ja sanoi kysyvänsä kirjanpitäjältä. Puhelun lopetettuaan hän sanoi, ettei se lainanlyhennysrahasto ole kattosaneerauslainan maksuja varten vaan se on vanhoja rakentamisen aikuisia ja poistuu sietä Rakennusrahastoon.
Tarkistin myöhemmin asian ja ilmeni, että vuonna 2007 ei ole ollut lainanlyhennysrahastoa, mutta vuonna 2008, jolloin kattosaneerauslainaosuuksia oli maksettu, oli lananlyhennysrahastokin ilmestynyt.
Nyt on epävarmaa, onko Lainanlyhennysrahastoa vai ei. Tämän kevään yhtiökokouksen esityslistalla ei sellaista ollut, ja Taseessa on se Lainanlyhennysrahasto, jota isännöitsijän suusanallisen ilmoituksen mukaan ei ole (eikä sinne ole vuoden 2008 jälkeen ilmestynyt lainanlyhennyksiä).
” Katsotko onko teidän hoito- ja rahoitusvastikkeiden yli/alijäämäkirjaukset vuosilta 2007 - 2011 kunnossa? Vaikuttaa sekavalta!”
V.2006 tilikauden hoitoalijäämä - 755,35, Siirtynyt hoitojäämä 3767,95
V.2006 – ei pääomalainaa
V. 2007 tk. hoitoalijäämä – 135,70, Siirtynyt hoitojäämä 3012,60
V. 2007 – ei pääomalainaa
V.2008 tk. hoitoylijäämä 915,83 (pöytäkirjan tal.arviossa toteut. v.2008/ 760,11)
V. 2008 pääomavastikealijäämä -3 123,46
V. 2009 tk. hoitoalijäämä – 344,90, edellisten tk. hoitovastikejäämä 3849,33
V. 2009 tk. pääomavastikealijäämä - 3524,96, siirtyvä pääomavastikejäämä –
3497,22
Tarkistus kirjanpitoon
V. 2009 tk. hoitovastikeylijäämä 3849,33
V.2009 tk. pääomavastikealijäämä -3497,22
V. 2010 tk. hoitovastikeylijäämä 1285,12, siirtyvä hoitovastikeylijäämä 5134,45
V. 2010 tk. pääomavastikeylijäämä 3966,95
Edellisten tk.pääomavastikealijäämä – 3497,22
Siirtyvä pääomavastikejäämä 469,7
Tarkistus kirjanpitoon
Hoitovastike ylijäämä 5134,45
Pääomavastikeylijäämä 469,73
Kokonaisjäämä 5604,18
v. 2010 vastikerahoituslaskelmaan on merkitty
Pääomavastikkeet 6213,60
Lainaosuussuoritukset 4591,24
Korkokulut - 286,36
Muut rahoituskulut – 43,00
Lainojen lyhennykset – 6508,53
-6837,89
(Ei ole kuin yksi laina, mutta on ilmennyt, että toisessakin pankissa on ollut kiinnityksiä!)
”Vaikuttaa sekavalta!”
- Minusta varsinkin.
- Nuyi21
Kirjoita avoin kirje esim. isänöinnin (kai sellainen on?) kotisivuille sekä osakkeenomistajien sivuille. Poliisiakin voisi patistaa.
Entä muut osakkaat? Ovatko samanlaisia pelkureita tai välinpitämättömiä tyyppejä kuten meidän taloyhtiössä?
Meillä pelaa isännöitsijä ja sen 'hämäräkaveri'. Ikävää- Ilmiannaaina
Kiiinteistöliitolla on sellainen sivu, mutta asuntoyhtiön on oltava jäsen, jotta osakkaat pääsevät sinne.
- llmiannaaina
Tässä talossa monet asiat sotivat sitä vastaan, että asiat voisivat hoitua osakkaiden etujen mukaisesti.
Kaksi osakasta on antanut huoneistonsa vuokralle ja itse asuu muualla, kolmessa kunnan huoneistossa asuu vuokralaisia ja yksi omistaja on dementoitunut. Jäljellä olevista kahdesta omistajaosakkaasta minä olen kiinnostunut asuntoyhtiön asioista, mutta se toinen ei.
Aion muuttaa pois tästä talosta ja koko paikkakunnalta. Tämä kunta on kiikun kaakun siinä pärjääkö itsenäisenä vai ei. - ,klkjhres
llmiannaaina kirjoitti:
Tässä talossa monet asiat sotivat sitä vastaan, että asiat voisivat hoitua osakkaiden etujen mukaisesti.
Kaksi osakasta on antanut huoneistonsa vuokralle ja itse asuu muualla, kolmessa kunnan huoneistossa asuu vuokralaisia ja yksi omistaja on dementoitunut. Jäljellä olevista kahdesta omistajaosakkaasta minä olen kiinnostunut asuntoyhtiön asioista, mutta se toinen ei.
Aion muuttaa pois tästä talosta ja koko paikkakunnalta. Tämä kunta on kiikun kaakun siinä pärjääkö itsenäisenä vai ei.Ilmeisesti tilintarkastajaa alkaa jänistää, ei ole tarpeeksi pätevä asiaa hoitamaan.
Eikö kunta ole kiinnostunut asioiden hoidosta?
Erityistilintarkastua olisi kyllä paikallaan. - Ilmiannaaina
,klkjhres kirjoitti:
Ilmeisesti tilintarkastajaa alkaa jänistää, ei ole tarpeeksi pätevä asiaa hoitamaan.
Eikö kunta ole kiinnostunut asioiden hoidosta?
Erityistilintarkastua olisi kyllä paikallaan.En tiedä millainen koulutus tilintarkastajalla on. Hän jää nyt varatilintarkastajaksi ja hänen tilalleen tulee entinen varatilintarkastaja.
Osakkaista ei ole apua. Kyvyttömiksi heidät tekee se, ettei heitä kiinnosta edes As Oy lait. Isännöintifiman toimesta lietsotaan osakkaiden välille eripuraa.
Ennen muuta kunta yrittää hankkia rahaa. Julkisesti puhutaan kuin kunnan itsenäisenä säilyttäminen olisi tavoite, mutta onko ... tai jos on, pyhittääkö se kaikki keinot?
Vainuan tähän asiaan liittyvän vieläkin laajempia yhteyksiä kuin mikä on käynyt ilmi.
Kyllä, erityistilintarkastus olisi paikallaan. Hoitovastiketilille on pullahtanut rahaa yli 5000 euroa. Niillä voisi maksaa tilintarkastajan palkan. - hyhrtilöopä
Ilmiannaaina kirjoitti:
En tiedä millainen koulutus tilintarkastajalla on. Hän jää nyt varatilintarkastajaksi ja hänen tilalleen tulee entinen varatilintarkastaja.
Osakkaista ei ole apua. Kyvyttömiksi heidät tekee se, ettei heitä kiinnosta edes As Oy lait. Isännöintifiman toimesta lietsotaan osakkaiden välille eripuraa.
Ennen muuta kunta yrittää hankkia rahaa. Julkisesti puhutaan kuin kunnan itsenäisenä säilyttäminen olisi tavoite, mutta onko ... tai jos on, pyhittääkö se kaikki keinot?
Vainuan tähän asiaan liittyvän vieläkin laajempia yhteyksiä kuin mikä on käynyt ilmi.
Kyllä, erityistilintarkastus olisi paikallaan. Hoitovastiketilille on pullahtanut rahaa yli 5000 euroa. Niillä voisi maksaa tilintarkastajan palkan.Mikäli yhtiöjärjestys sanoo, että on oltava tilintarkastaja on hänen silloin oltava laillistettu tilintarkastaja HTM tai KTM, muu ei enää kelpaa.
Toiminnantarkastaja voi olla sitten kuka tahansa.
Myöskin kaupparekisterissä pitää olla tioedot.
- Ilmianaaina
Kyllä yhtiöjärjestyksessä lukee nin, että "Yhtiöllä on yksi varsinainen tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja, jotka valitaan tehtävään toistaiseksi".
Nythän niitä samoja henkilöitä, joita pöytäkirjoissa on ennen mainittu tilintarjastajaksi ja varatilintarkastajaksi, ovat vaihtaneet paikkaa ja isännöitsijä on kirjoittanut heidän olevan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
Minä en ole allekirjoittanut yhtiökokouspöytäkirjaa.
Olisiko vielä mahdollista saada HTM tai KTM tilintarkastaja?- ögley
Ilmeisesti yhtiönne on niin pieni, alle 30 asuntoa, joten uusi laki ei velvoitta tilintarkastajiin vaan pelkät maalliko toiminnantarkastajat riittävät.
Mikään ei estä yhtiökokusta valitsemaan tlintarkastajia (tilintarkastaja nimikettä saa käyttää ainoastaan ammattitilintarkastaja).
Sääli sinänsä, koska useimiten maalikoilla ei ole aavistustakaan mm. rahastoasioista ym lainanlyhennyksistä.
- Ilmiannaaina
Talosta pois muuttaminen on ruvennut tuntumaan parhaalta ratkaisulta.
- Ilmiannaaina
Olen viestisäni 7.5.2011 09:14 näyttänyt vuoden 2010 vastikerahoituslaskelman.
Lainanlyhennysrahasto on mainittu taseessa, ja sinne ilmestynyt summa on samalta vuodelta kun kattoremonttikin on tehty. Summakin täsmää.
Isännöitsijä kielsi sen olevan maksettuja kattosaneerauslainaosuuksia varten.
Olen lähettänyt seuraavan sähköpostiviestin kunnanvaltuutetulle, joka valittiin halituksen puheenjohtajaksi:
Hei!
Vastikerahoituslaskelmassa 1.1.2010 - 31.12.2010
Lainaosuus 4591
Pääomavastikkeita on kerätty 6213
Pääomavastikkeiden YLIJÄÄMÄÄ näkyy olevan 3966,95.
Lainojen lyhennykset - 6837,89
Koska vuonna 2010 olen yksityisenä osakkaana maksanut kyseisestä
lainasta (aikanana 01.01.2010 - 25.8.2010) pääomavastikkeina 1087,12 euroa ),
on kolmesta kunnan huoneistosta hoidettu koko vuoden lainanlyhennykset
vain 1159,45 eurolla. Mutta kun lisäksi on siirtyvää
pääomavastikeylijäämää 469,73, käy ilmi, että eihän kunta ole maksanut
tuotakaan 1159,45 euroa.
As Oy lain mukaan pääomavastikkeet pitää olla kaikilla osakkailla
samankokoiset. Tilinpäätös paljastaa, että niin ei ole todellisuudessa
ollut.
Ja vasta keksittiin jos jonkinlaisia valheita perusteluiksi, kun oli
jääty kiinni sitä, että pääomavastikkeita oli jätetty toimittamatta
lainan lyhentämiseen.
Otin asuntolainaa tarkoituksena maksaa omaosuus, mutta jouduin
maksamaan siinäkin liikaa.
Mätää on. Jokin tätä mätää saa aikaan?
-
Hallituksen pj. ei ole vastannut viestiini.
Isännöitsijä sanoi jo viime lokakuussa että "minun esimieheni sanoi, ettei minun tarvitse enää vastata sinun kysymyksiisi". Tämä hänen esimiehensä antoi alijäämästä - ihmeselityksen, ja marraskuussa 2010, jolloin olin juuri saanut vastikerahoituslaskelmat, kielsi soittamasta enää kirjanpitäjälle (vastikerahoitulaskelman luvut ovat ristiriidassa muun aineiston kanssa).
Isännöitsijän esimies on moittinut minua useampaan kertan internetin keskustelupalstoille kirjoittamisesta, ja syyttänyt minua jonkun muun kirjoittaman viestin johdosta.
Olen ymmärtänyt, että hän yrittää eristää minut. Samaan aikaan hän yhtiökokouksessa käytti kunnan talousjohtajaa täkynä manipuloidessaan erästä kunnan edustajaa joukkoihinsa minua vastaan.
Olen aikonut myydä huoneistoni, mutta miten selitän tämän sotkun mahdolliselle huoneiston ostajalle?- 5+7
Tilanne on se, että et ilmeisesti ymmärrä tarpeeksi kirjanpidosta. Aiemmin ilmoittamiesi lukujen perusteella on laskettavissa ihan taskulaskimellakin:
Pääomavastikkeet 6213,60 (osakkaiden maksamaa)
Lainaosuussuoritukset 4591,24 (osakkaiden maksamaa)
Korkokulut -286,36 (pankille maksettu)
Muut kulut -43,00 (pankille maksettu)
Lainojen lyhennykset -6508,53 (pankille maksettu)
Yhteensä (=2010 ylijäämä) 3966,95
Vuodelta 2009 siirtyvä alijäämä -3497,22
Yhteensä (= vuodelta 2010 siirtyvä ylijäämä) 469,73
Osakkaat ovat siis v. 2010 maksaneet pääomavastikkeita 6213,60 ja sen lisäksi vielä lainaosuussuorituksia 4591,24. Näistä olet siis itse maksanut pääomavastikkeina 1087,12 euroa ja muut osakkaat 9717,72 euroa. Miten ihmeessä voit laskea, että kunta on maksanut 1159,45 euroa? - Ilmiannaaina
5+7 kirjoitti:
Tilanne on se, että et ilmeisesti ymmärrä tarpeeksi kirjanpidosta. Aiemmin ilmoittamiesi lukujen perusteella on laskettavissa ihan taskulaskimellakin:
Pääomavastikkeet 6213,60 (osakkaiden maksamaa)
Lainaosuussuoritukset 4591,24 (osakkaiden maksamaa)
Korkokulut -286,36 (pankille maksettu)
Muut kulut -43,00 (pankille maksettu)
Lainojen lyhennykset -6508,53 (pankille maksettu)
Yhteensä (=2010 ylijäämä) 3966,95
Vuodelta 2009 siirtyvä alijäämä -3497,22
Yhteensä (= vuodelta 2010 siirtyvä ylijäämä) 469,73
Osakkaat ovat siis v. 2010 maksaneet pääomavastikkeita 6213,60 ja sen lisäksi vielä lainaosuussuorituksia 4591,24. Näistä olet siis itse maksanut pääomavastikkeina 1087,12 euroa ja muut osakkaat 9717,72 euroa. Miten ihmeessä voit laskea, että kunta on maksanut 1159,45 euroa?Tuo 4591,24 on minun maksamani, joka on 25.8.2010 loput lainaosuudesta. Siihen sisältyy kiistelty velkaosuus, pääomavastikealijäämä, jota ei isännöitsijäntodistuksen ja kauppakirjan mukaan ollut.
1087,12 euroa on minun pääomavastikkeina maksamani ajalta 1.1.2010 - 31.8.2010.
Minun maksamiani on siis yhteensä 5678,36 euroa.
5133,48 on kunta maksanut kolmesta huoneistostaan pääomavastikkeina koko vuoden ajalta. Pääoma-alijäämä kuului isännöitsijän mukaan kaikille lainallisille huoneistoille (huoneistot samankokoisia)
Pääomavastike ylijäämä 3966,95
Edellisten kausien pääomavastike alijäämä - 3497
Siirtyvä pääomavastikejäämä 469,73
Jos pääomavastikeylijäämää on 3966,95, kuten vastikerahoituslaskelmassa sanotaan, on kunnan huoneistojen alijäämän tasoitukseen käytetty minun lainan poismaksussa tulleita rahoja. Miten tuosta 3966,95 summasta voi käyttää nimitystä pääomavastikeylijäämä?
Siirtyvät ja muut pääomavastikejäämät koituvat kunnan hyväksi, kun muitakaan lainan maksajia ei enää ole.
Lainanlyhennysrahasto mainitaan 2010 Taseessa ja summa on se, joka tulee neljän huoneiston vuonna 2008 maksetuista lainaosuuksista.
Minun lainaosuuttani ei ole merkitty tuohon lainanlyhennysrahastoon ja viimeisin selitys siihen on se, ettei ole viime vuodelle tehty siitä päätöstä.
Hyvä kun mainitsit tuosta epäselvästi kirjoittamastani, niin saatoin ilmaista saman toisella tavalla.
- Lainaosuuslasklemaa?
Kiitos viestistäsi. Olet esittänyt asian selkeästi. Ylijäämä on vuoden 2010 kuluihin nähden ylijäämää, mutta koko lainahistoriaan nähden sillä kurotaan umpeen virheen aiheuttama alijäämä vuodelta 2008. Jos se pitää paikkansa että 2008 maksettiin liikaa pnakille, niin nyt kun ollaan ajallisesti puolellsa välissä maksusuunnitelmaa ja rahoitusvastiketta on korotettu, on mahdollsita, että alijäämä on saatu kurottua umpeen. Muuten se olisi tullut maksettua viimeistään laina-ajan viimeisessä erässsä.
Lainanlyhennyksen yhetydewssä olet varmaan saanut kirjallisen lainaosuuslaskelman. Se tulee olla niin selkeä, että sen perusteella kuka tahansa pystyy tarkistamaan laskelman oikeellisuuden. Siitä tulisi ilmetä velalliset osakkaat, pääoma 1.1.2009 vastike, korkokulut ja edellisen vuoden siirtymä sekä kuluvan vuoden yli/alijäämät. Laskelman luvut tulee soitoutua tilinpäätökseen. lainaosuus, velkaosuus, rahoitusyli/alijäämät ja korot on helppo laskea jos lähtöluvut on tiedossa.
Toimintakertomuksessa olen monasti nähnyt yksityiskohtaisen vastikkeiden jälkilaskelman, jossa on muutoksiin sidottu velallisen osakkaiden rahoitusvastiketuotot ja korkomenot ja lainanlyhennykset. Laskelma on tyyppiä:
Lainapääoma 1.1.2010 xxxxxxxxxxxxxx, velallisia osakkaita xxxxxxx
1.1.2010 - 31.5.2010 240 x rahvast 1. = xxxxxx
1.6.2010 - 31.8.2010 240 x rahvast 2. = xxxxxx
1.9.2010 - 31.12.2010 180 x rahvast 2. = xxxx
lainanlyhennys 31.08.2010 60 x lainapääoma = xxxxxx
Tuotot yhteensä xxxxxxx
Kun samalla tavalla esitetään kulut, niin voidaan yksiselitteisesti olla vakuuttuneita laskelmien oikeellisuudesta. Kuluissa näkyy mm. muuttunut korko ja ylimääräinen lainanlyhennys. Tämäntyyppisen laskelman voi isännöitsijältä pyytää. Huom. tilinpäättöksessa rahoitusvastikkeella masketaan vain pääomalainaan liittyviä korkokuluja tai muita kuluja (ei hoitopuolen korkokuluja!)
Susanna Kaunismäki ja Riina Kulju opinnäytetyössään "Keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden rahoitus" kuvaavat kahta mallia jälkilaskelmien esittämiseksi. työ on helppolukuinen ja ytimekäs teos. Löytyyy netistä! - Ilmiannaaina
Aivan aluksi mainitsen siitä, että kaupanteossa 22.7.2009 ja sen jälkeenkään ei ollut mistään nähtävissä pääoma-alijäämää, ei edes heinäkuussa 2010 kysyttyäni, paljonko lainaosuutta on jäljellä. Sain vain vastauksen lainan määrästä, jota mielestäni ei voinut olla niin paljoa.
Pyysin kopion velkakirjasta ja siinä oli yllätyksekseni liite, joka oli tehty v. 2010 tammikuussa salaa osakkailta, vaikka siinä lukee paksunnetuin kirjaimin, että "Tämä sopimus tulee voimaan vasta kun pankki ja mahdolliset kanssavelalliset sekä takaajat ja vierasvelkakirjapantinantajat ovat sen hyväksyneet". (kaksi hallituksen jäsentä on allekirjoittanut sen)
Tämän liitteen mukaisesti on v. 2010 neljän huoneiston voimin lyhennetty lainaa tasaerinä (sis. koron) 200 euroa kk. Pääomavastiketta kerättiin 1,24 e /kk./huoneisto /toukokuun loppuun. Kesäkuusta alkaen vastiketta on kerätty 155,40 e/kk./ lyhennys sama kuin ennen, 200 e /kk.
LAINAOSUUSLASKELMA 17.8.2010
Ajalta 1.1.2010 - 31.8.2010
PÄÄOMATULOT
Rahoitusvastikkeet
1.1.2010 / a-hinta 2,07 / 240 yksikkömäärä /2484,00 yhteensä
1.6.2010 / a-hinta 2,59 / 240 yksikkömäärä / 1864,80 yhteensä
PÄÄOMATULOT YHTEENSÄ 4348,80
PÄÄOMAMENOT / korkopäiviä vuodessa 360 / todelliset korkopäivät
18 962.24 p-oma / 1.1.2010 - 31.1.2010 / 31 korkopv. / korko 1.822 % / 29,75 korko
18 791,99 / 1.2.2010 - 28.2.2010 / 28 / 1.822 % / 26,63
18 618,62 / 1. 3.2010 - 31.3.2010 / 31 /1.822 % / 29, 21
18 447,85 / 1.4.2010 - 30.4.2010 / 30 / 1.822 % / 28,01
18 275.86 / 1.5.2010 - 31.5.2010 / 31 / 1.822 % / 28,67
18 104,53 / 1.6.2010 - 30.6.2010 / 30 / 1.822 % / 27,49
17 932,02 / 1.7.2010 - 31.7.2010 / 31 / 1.547 % / 23.89
17 755,91 / 1.8.2010 - 31.8.2010 / 31 / 1.547 % / 23,65
(seuraavissa neljässä eivät selite ja summa ole kohdakkain, mutta kun on neljä kumpaakin, olen tähän laittanut ne siinä järjestyksessä kuin ne ovat lainaosuuslaskelmassakin, ensimmäinen selite - ensimmäinen summa jne.)
Lainanlyhennykset 217,31
sovitut 1382,68
ylimääräiset 0.00
Muut kulut 37,00
PÄÄOMAMENOT YHTEENSÄ 1636,99
Siirtyvä yli / alijäämä 2711,81
Rahoitusvastikeylijäämä / - alijäämä 31.12.2009 - 3497,22
PÄÄOMARAHOITUSYLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ YHTEENSÄ - 785,41
Lainapääoma 17 579,56
Velkapääoma 18 364,97
Velallisen vastikeyksikön osuus lainapääomasta 73,24817
(lainapääoma / vastaavat yksiköt)
Velallisen vastikeyksikön osuus velkapääomasta 76,52069
(velkapääoma vastaavat yksiköt)
PANKILLE LYHENNETTÄVÄ SUMMA
Velallisen vastikeyksikön osuus lainapääomasta (lainapääoma / vastaava yksiköt)
Laskelma osakkaan lainapääomasta
huoneisto *** / Vastaavat yksiköt ** / laina /vastaava yksikkö **/ Lainaosuus 4394,89
Laskelma osakkaan velkaosuudesta
huoneisto *** / Vastaavat yksiköt ** / velka /vastaava yksikkö **/ Velkaosuus 4591,24
Jos ymmärrän oikein, tässä näytetään kuin olisin maksanut tuota "alijäämää" vain196,35.
Olen 22.7.2009 - 31.12. 2010 aikavälillä maksanut noin tuhat euroa yli sen mikä on mennyt lainan, korkojen ja kulujen maksamiseen.
Kiitos, että olet ollut tässä mukana! Otan luettavaksi tuon "Keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden rahoitus". - Ilmiannaaina
jatkan vielä 16.5.2011 klo 16.16 kirjoittamaani.
Niinhän sitä sanotaan yhdessä selitysversiossa, että vuonna 2008 syntynyttä alijäämää tasoitetaan, mutta 24.6.2009 annetussa isännöitsijäntodistuksessa, huoneiston myyntiesitteessä tai kauppakirjassa ei mainittu mitään pääomavastikealijäämästä.
Kauppakirjassa mainitaan vesi,- hoito- ja rahoitusvastikkeiden lisäksi, että .. muista mahdollisista maksuista vastaavat osapuolet kukin omistusaikojensa mukaisesti.
Tuossa sinun 16.5.2011 11:56 kirjoittamassasi esimerkissä Lainaosuuslaskelmasta näkyy maksetut vastikkeet. Se näkyy myös tuossa minun lähettämän lainaosuuslaskelman alussa vähän toisella tavalla sanottuna.
Kunta maksaa edelleen kolmesta huoneistostaan lainaa ja saa pitää pääomaylijäämän, mitä on kertynyt myös siitä, että olen joutunut pakolla maksutalkoisiin. Minulla oli maksatettu liikaa, mutta joka on vaikea nähdä kirjanpidosta.
Isännöitsijäntodistuksen kirjoittamisesta 24.6.2009 (jolloin lainaosuutta oli 5547,31) laskien on maksettu vastikkeina: 12 x 124,20 ja 3 x 155,40 = 1956,20 ja loput Lainaosuuslaskelman mukaisesti 4591,24 euroa.
Yhteensä 6547,4 euroa.- Isännöitsijäntodistu
Nyt näyttää siltä, että luku 4591,24 € on velkaosuus eli sisältää sekä lainaosuuden että osuuden alijäämästä!
Lainapääoma lainanlyhennyslaskelmassa on 1.1.2010 18 962.24 €. Lainapää-oma 31.8.2010 on 17579,56 on OK, mikäli lainapääoma vuoden alussa on ollut ok. 31.12.2009 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 242,24 ja Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 5720,00 = 18962,24 €, eli OK.
TASE-ERITTELY Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24 ja LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lisäykset sekä vähennykset 70-4 31.12 PANKKI 5400 Lainat rahoitus-laitoksilta yhteensä 5400 = 18962,24 €. Luvut poikkeavat edellisistä luvuista, mutta lainapääoma vuoden lopussa sama vuonna 2009.
1.1.2010 VIERAS PÄÄOMA Pitkaaikaiset velat yhteensä 6 588, 82 € ja Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89 = 12453,71 € Lainaosuussuoritukset 4591,24
Lainojen lyhennykset 6508,53 - 4591,24 = 18962,24 €. Vieras pääoma yhteensä 12 680,70 - Ostovelat 226, 99 = 12453,71 € eli vieras pääoma yhteensä 31.12.2010.
Maksamasi summa 4591,24 € oli tietysti velkaosuus, Nyt pitäisi saada isännöitsijätodistuksen antamisen ajankohdasta avstaavat laskelmat kuin lainasi poismaksun yhteydessä tehty lainan poismaksulaskelma, niin silloin selviää koko juttu. Firma kuuluu isännäitsijöiden auktorisointiyhdistykseen. - Täsmäytys 2008-10 ?
NYT TARVITAAN VIELÄ TÄSMÄYTYS KIRJANPITOON VUOSILTA 2008,2009 JA 2010, JOTTA TILANNE SELKIINTYISI. VUODEN 2009 KOHDALLA ON JOTAIN OMITUISTA!
KILA 2.4 Vastikerahoituslaskelman tarkistaminen
Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena hakemuksen liitteenä esitettyä mallia vastikerahoituslaskelman täsmäyttämisestä kirjanpitoon:
TÄSMÄYTYSLASKELMAT 2008, 2009 ja 2010
Hoitovastikeyli/alijäämä tilikaudelta 200[ ] ( /-)
Rahoitusvastikeylijäämä tilikaudelta 200[ ] ( /-)
Yht. __________________
Rahoitusomaisuus 200[ ] ( )
Lyhytaikaiset velat ilman seuraavan tilikauden lainan lyhennyksiä (-)
Yht. __________________
Näiden lukujen tulee täsmätä eli olla samat. Jos ne eivät ole samat, niin tilinpäätös sisältää virheen. Hyvää kevättä! - Ilmiannaaina
Isännöitsijäntodistu kirjoitti:
Nyt näyttää siltä, että luku 4591,24 € on velkaosuus eli sisältää sekä lainaosuuden että osuuden alijäämästä!
Lainapääoma lainanlyhennyslaskelmassa on 1.1.2010 18 962.24 €. Lainapää-oma 31.8.2010 on 17579,56 on OK, mikäli lainapääoma vuoden alussa on ollut ok. 31.12.2009 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 13 242,24 ja Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 5720,00 = 18962,24 €, eli OK.
TASE-ERITTELY Tilikausi 1.1.2009 – 31.12.2009 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 13 562,24 ja LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Lisäykset sekä vähennykset 70-4 31.12 PANKKI 5400 Lainat rahoitus-laitoksilta yhteensä 5400 = 18962,24 €. Luvut poikkeavat edellisistä luvuista, mutta lainapääoma vuoden lopussa sama vuonna 2009.
1.1.2010 VIERAS PÄÄOMA Pitkaaikaiset velat yhteensä 6 588, 82 € ja Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89 = 12453,71 € Lainaosuussuoritukset 4591,24
Lainojen lyhennykset 6508,53 - 4591,24 = 18962,24 €. Vieras pääoma yhteensä 12 680,70 - Ostovelat 226, 99 = 12453,71 € eli vieras pääoma yhteensä 31.12.2010.
Maksamasi summa 4591,24 € oli tietysti velkaosuus, Nyt pitäisi saada isännöitsijätodistuksen antamisen ajankohdasta avstaavat laskelmat kuin lainasi poismaksun yhteydessä tehty lainan poismaksulaskelma, niin silloin selviää koko juttu. Firma kuuluu isännäitsijöiden auktorisointiyhdistykseen.Tässä tulee varmasti paljon toistoa, mutta en muista mistä olen jo kirjoittanut. Onhan siinä se hyvä puoli, ettei tarvitse kovin kaukaa ketjusta hakea jotain tiettyä asiaa.
Tasaerälainaa on 25.6.2008 otettu 55 000 €/ osakemäärä 477 / korko 5.712 % /ensimm.korontarkistuspv. on 25.6.2009.
Toimitusmaksu 100 € ja 1,50 € / maksutapahtuma / lyhennyksen ensimmäinen eräpäivä on ollut 31.8.2008 ja siitä eteenpäin joka kk.viim. pnä.
Vuoden 2008 aikana on kolme osakasta maksanut lainaosuutensa heti ja neljäskin saman vuoden aikana.
Muiden neljän samankokoisen huoneiston osalta maksettiin pääomavastikkeita.
24.6.2009 Isännöitsijäntodistuksesta näkyy, että lainan omaosuutta oli jäljellä 5547,3 €. Vajaassa vuodessa (31.8.2008 - 31.5.2009) oli noin 7000 euron lainaosuudesta maksettu 1453 €.
Korontarkistuspäivänä 25.6.2009 korot romahtivat, mutta lainan lyheneminen alkoi jumittaa ja tuli kalliiksi.
24.6.2009 - 31.8.2010 aikana on lainan omaosuutta maksettu pääomavastikkeina yhteensä 6547,44 € (sis.koron) eli melkein tuhat euroa liikaa..
Koko yhtiölainan (neljän huoneiston) korot vuonna 2010 yhteensä - 286,36 €, muut rahoituskulut 43,00 €
Kyllä alijäämää on merkitty vastikerahoituslaskelmiin, jotka sain 3.11.2010. Vaikea uskoa, että tämä alijäämä kuuluisi minun maksettavaksi. - Ilmiannaaina
Täsmäytys 2008-10 ? kirjoitti:
NYT TARVITAAN VIELÄ TÄSMÄYTYS KIRJANPITOON VUOSILTA 2008,2009 JA 2010, JOTTA TILANNE SELKIINTYISI. VUODEN 2009 KOHDALLA ON JOTAIN OMITUISTA!
KILA 2.4 Vastikerahoituslaskelman tarkistaminen
Kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena hakemuksen liitteenä esitettyä mallia vastikerahoituslaskelman täsmäyttämisestä kirjanpitoon:
TÄSMÄYTYSLASKELMAT 2008, 2009 ja 2010
Hoitovastikeyli/alijäämä tilikaudelta 200[ ] ( /-)
Rahoitusvastikeylijäämä tilikaudelta 200[ ] ( /-)
Yht. __________________
Rahoitusomaisuus 200[ ] ( )
Lyhytaikaiset velat ilman seuraavan tilikauden lainan lyhennyksiä (-)
Yht. __________________
Näiden lukujen tulee täsmätä eli olla samat. Jos ne eivät ole samat, niin tilinpäätös sisältää virheen. Hyvää kevättä!Minulla on vuoden 2008 tilinpäätöstietoja, jotka sain huoneistokaupassa kiinteistönvälittäjältä. Siinä on Tuloslaskelma, tase liitetietoineen vuodelta 2008, talousarvio vuodeksi 2009, toimintakertomus, yhtiöjärjestys ja energiatodistus.
Eivät täsmää hoito- eivätkä pääomavastikepuolella.
Esimerkiksi vuoden 2009 vastikerahoituslaskelmassa on käyttökorvaukset 951,93, mutta talousarvion (vuodelle 2011) toteutuneissa on vuoden 2009 vesi 1232,09.
Vuoden 2010 vastikerahoituslaskelmassa vesi on 1240,81, mutta talousarviovertailussa 2010 toteutunut 1602,30.
- Rahoitusvastikkeet?
Kiitos laskelmasta. Ainakin se näytti asialliselta. Löytyykö vuoden 2009 tai 2010 tilinpäätöksestä lainapääoma joko 31.12.2009 tai 1.1.2010 18 962.24 €. Se pitäisi olla molemmissa tilipäätösmateriaaleissa sekä toimintakertomuksen puolella että jälkilaskelmissa ja taseen puolella. Jos ei ole lainapääomalla mitään yhteyttä tilinpäätökseen, niin ei ole toivoa eikä uskoakaan aineiston oikeellisuuteen. Lainaosuus- ja velkaosuuslaskelmien logiikka näyttää asialliselta, mutta lähtöluvut ollevat ilmassa tilinpäätösaineistoon nähden.
Toinen kysymys on, etä mitä tapahtui vuonna 2008. Jos pankille lyhennettiin liikaa lainaa eikä sitä korjattu, niin pääoma lyheni ennen aikojaan ja osakkaille syntyi rahoitusvelkaa yhtiölle. Nyt yhtiö perii itselleen takaisin 2008 liikaa pankille maksetun pääoman verran, jotta rahoitusalijäämä saadaan poistettua. Mielestäni tällöin pankille tilitetään pienempi summa kuin mitä velkaosuus on, jotta yhtiö saa omansa katettua. Voin olla väärässä tämän suhteen, mutta tältä se mielestäni näyttää. Siis vuonna 2008 pankki on saanut enemmän kuin olisi pitänyt ja yhtiölle syntyi rahoitusvastikevelkaa.
Miten ja missä pääomavastikkeenne on päätetty? Niistä päätetään yhtiökokouksessa eikä missään muualla! "Pääomavastiketta kerättiin 1,24 e /kk./huoneisto /toukokuun loppuun. Kesäkuusta alkaen vastiketta on kerätty 155,40 e/kk./ lyhennys sama kuin ennen, 200 e /kk". Mitä tämä 1,24 e /kk./ huoneisto tarkoittaa, sillä 2010 rahoitusvastikkeet ovat 2010 2,07 €/kk/os ja 2,59 €/kk/os. Jotta juttuun saa tolkkua, tulee lainapääoma täsmäyttää pankin lainasaldiin 1.1.2010 sekä tilien avauksiin että tilinpäätöslukuihin.
Jos kauppakirjan yhteydessä ei alijäämästä ole ollut puhettä eikä isännöitsijätodistuksessa ollut velkaosuutta, niin voit vaatia erotusta myyjältä, joka vaatii erotuksen sitten isännöitsijältä. Kuluttaja-asiamieheltä saa tukea. Tästä koko jutusta kannattaa tehdä valitus Isännöitsijöiden auktorisointiyhdis-tykseen. Sinulla on oikeus saada niin selvät ja yksityiskohtaiset lasklemat, ettei virheelliselle laskelmalle jää sijaa. Hyvää vointia!- Ilmiannaaina
Minulla on tällä viikolla muita kiireitä, joten vastaan huolella tässä ketjussa oleviin kirjoituksiin ensi viikolla, mutta tuon virheeni korjaan jo nyt, mistä kysyitkin jo "Mitä tämä 1,24 e /kk./ huoneisto tarkoittaa, sillä 2010 rahoitusvastikkeet ovat 2010 2,07 €/kk/os ja 2,59 €/kk/os."
En tarkoittanut kirjoittaa 1,24 €/kk/os., vaan 124,20 €/kk /os.. (minulla on opeteltavana myös Windows 7 ja Open Office, siinä voi olla osasyy virheisiin)
Hyvää loppuviikkoa sinulle ja muille tässä ketjussa kirjoittaneille! - Ilmiannaaina
Vuoden 2009 toimintakertomksessa ei ole lainapääomasta mitään mainintaa.
Liitetiedot Tilinpäätökseen 31.12.2009
kohdassa, jossa on
Annetut pantit ja vastusitoumukset Omasta velasta
Panttikirja xxxx on vakuutena lainaan 18 962,24
31.12. 2009 taseessa ei mainita lainapääomaa 18 962, 249. Lähimpänä sitä näyttää olevan Vieras pääoma yhteensä 19 124,22.
"Toinen kysymys on, etä mitä tapahtui vuonna 2008. Jos pankille lyhennettiin liikaa lainaa eikä sitä korjattu, niin pääoma lyheni ennen aikojaan ja osakkaille syntyi rahoitusvelkaa yhtiölle. Nyt yhtiö perii itselleen takaisin 2008 liikaa pankille maksetun pääoman verran, jotta rahoitusalijäämä saadaan poistettua. "
Kyllä sellaisestakin on puhuttu tätä alijäämäasiaa isännöintifirman kanssa selvittäessä.
Tämän kevään yhtiökokouksessa kunnan huoneistojen edustaja sanoi, että vuonna 2008 on käytetty katonkorjausta varten otettua lainarahaa lainanlyhennykseen.
Pitäisiköhän minun maksattaa tätä alijäämää tömän huoneiston edellisellä omistajalalla, joka on tuolloin ollut hpj.?
Pääomavastike on isännöintifirman laskema ja se päätetään kokouksessa sellaisenaan, eivätkä osakkaat olekaan päteviä laskemaan.
Kuten mainitsin jo aikaisemon, tuo 1,24 on virhe. Pääomavastike piti olla 124,20 euroa vuoden 31.5.2010 saakka.
Kuluttajaa-siamies ei puutu niihin riita-asioihin, joissa vastapuolena on yksityinen. Pitäisi varmaan kääntyä asianajajan puoleen.
"Isännöitsijöiden auktorisointiyhdis-tykseen." Tuo on hyvä tietää.
Paljon kiitoksia! Hyvää vointia itsellesikin. - Ilmiannaaina
Nimin. Rahoitusvastikkeet? 17.5.2011 11:47
"Kiitos laskelmasta. Ainakin se näytti asialliselta. Löytyykö vuoden 2009 tai 2010 tilinpäätöksestä lainapääoma joko 31.12.2009 tai 1.1.2010 18 962.24 €. Se pitäisi olla molemmissa tilipäätösmateriaaleissa sekä toimintakertomuksen puolella että jälkilaskelmissa ja taseen puolella. Jos ei ole lainapääomalla mitään yhteyttä tilinpäätökseen, niin ei ole toivoa eikä uskoakaan aineiston oikeellisuuteen. Lainaosuus- ja velkaosuuslaskelmien logiikka näyttää asialliselta, mutta lähtöluvut ollevat ilmassa tilinpäätösaineistoon nähden."
31.12.2008 on lainapääoma merkitty taseeseen näin:
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 23 927,61
Pitkäaikaiset velat yhteensä 23 927,61
31.12.2009 se on merkitty taseeseen näin:
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 13 242,24
Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 242,24
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5720.00
Saadut ennakot 0.00
Ostovelat 161,98
Lyhytaikaiset velat yhteensä 5881,98
Vieras pääoma yhteensä 19 124,22
Se kysymäsi lainapääoma 31.12.2009 on laskettava
13 242,24 5720,00 = 18 962,24
Ellei sitten summa sattumalta täsmää lainaosuuslaskelman 1.1.2010 lainapääomaan? - Ilmiannaaina
Nimim. Rahoitusvastikkeet? 17.5.2011 11:47
"Löytyykö vuoden 2009 tai 2010 tilinpäätöksestä lainapääoma joko 31.12.2009 tai 1.1.2010 18 962.24 €. Se pitäisi olla molemmissa tilipäätösmateriaaleissa sekä toimintakertomuksen puolella että jälkilaskelmissa ja taseen puolella. Jos ei ole lainapääomalla mitään yhteyttä tilinpäätökseen, niin ei ole toivoa eikä uskoakaan aineiston oikeellisuuteen. Lainaosuus- ja velkaosuuslaskelmien logiikka näyttää asialliselta, mutta lähtöluvut ollevat ilmassa tilinpäätösaineistoon nähden."
Lisään, että vuoden 2010 toimintakertomuksessa on lainapääoma 12 453,71.
Vuoden 2010 taseessa:
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 6 588,82
Pitkäaikaiset velat yhteensä 6 588,82
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89
Ostovelat 226,99
Lyhytaikaiset velat yhteensä 6 091,88
Vieras pääoma yhteensä 12 680,70
Jk. Ei aivan täsmää.
- kölkjfg
" Tästä koko jutusta kannattaa tehdä valitus Isännöitsijöiden auktorisointiyhdis-tykseen"
Ei mitään hyötyä jos isännöitsijä on "villi" eikä kuulu liittoon. - TRE11
Tuolla on hyvin tietoa asunto-osakeyhtiölaista:
http://www.pastelli.fi/asunto-osakeyhtiolaki.html- Ilmiannaaina
Tuo As Oy laki on hyvä kun siinä on puhelinnumerokin.
- vastikkeiden täsmäys
Sami Haverinen TILINTARKASTUKSEN KOHTEET JA SISÄLTÖ ASUNTO ...
by S Haverinen - 2008 - Related articles
mainittava vastikkeiden osalta niiden päätetyt suuruudet, ...... Palkkakorttien täsmäytys kirjanpitoon on tehtävä määräajoin, kuitenkin vuosittain. Täsmäy- ...
https://publications.theseus.fi/bitstream/.../KHL4HSamiKH.pdf?...1
Sami Haverinen “Tilintarkastuksen kohteet ja sisältö asunto-osakeyhtiössä..” on todella selkeä ja hyvä opinnäytetyö, josta löytyy apua melkein joka lähtöön. Sieltä löytyyy vastikkeiden täsmäytys kirjanpitoon ohjeet. Vastikkeiden täsmäytys tulee olla tilinpäätösasiakirjoissa! - kysyjälle vastataan
Tuolta voit kysyä asiaa asianajajalta ilmaiseksi
http://www.omataloyhtio.fi/suorakanava/kysyniinvastaamme - Vai täsmäytystä ?
Onko nämä luvut kirjanpidosta? Vuoden 2008 alijäämässä eroa vuoden 2008 tilinpäätöstietoon? Vuodelta 2009 löytynee eroja vuoden 2009 kirjanpitoon? Onko täsmäys kirjanpitoon OK? Asettelu voi heittää, mutta toivottavasti viesti on luettavassa muodossa? Avoimeksi jäänee lainaosuus isännöitsijätodistuksessa ja lainaosuuslaskelmassa?
hoitojäämä ed. hoit jäämä rahoitusjäämä ed.rahjäämä kumjäämä
2008 915,83 2876,9 -3123,46 0 669,27
2009 -344,9 3792,73 27,74 -3123,46 352,11
2010 1285,12 3849,33 3966,95 -3497,22 5604,18
5134,45 469,73
rah.om lyhaik velat yhteensä
1326,57 657,30 669,27 2008
514,09 161,98 352,11 2009
5831,17 226,99 5604,18 2010- Ilmiannaaina
V. 2008 vastikerah.lask. pääomavastikealijäämä - 3123,46. V. 2008 Tilinpäätöstiedoista en löydä alijäämää.
V. 2009 vast.rah.lask, edell. tilikausien p-omavast.alijääm - 3524.96. Vuoden 2009 tilinpäätöksestä en löydä pääomavastikerah.alijäämää.
Sain vastikerahoituslaskelmat vuoden 2006 ja sen jälkeiseltä ajalta vasta 3.11.2010 monien vaatimusten jälkeen.
Vuoden 2008 luvut ovat vastikerahoituslaskelmasta,
v. 2009 luvuista 344,9 on hoitovastikerah.lask.,
3792,73 ei ole missään,
27,74 löytyi vastikerah.lask.,
3123,46 on vuoden 2008 rahvast.lask., mutta ei muissa tilinpäätöstiedoissa,
352,11 vast.rah.lask. taseen rahoitusasema, ei muualla,
V. 2010 ovat enimmäkseen vastikerahoituslaskelmasta. 1285,12 on vastikerahlask. ja sama 1285,12 on talousarviovertailussa.
Vastikerah.lask. ovat 3849,33 ja
3966,95,
Vastikerah.lask. ovat edellisten tilikausien pääomavastikealijäämä - 3497,22,
kokonaisjäämä 5604,18,
hoitovastikeylijäämä 5134,45
ja pääomavastikeylijäämä 469,73.
Rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat yhteensä
v. 2008 = 1326,57, -657,30, rahoitusvalmius 669,27
v. 2009 = 514,09, 161,98 on tase-erittelyssä, 352,11,
v.2010 = 5831,17, (226,99 ei löytynyt) 5864,18
- Ilmiannaaina
Otin osoitteet talteen tähän ketjuun ilmoitetuista luettavista kirjoista ja asoylaista. Kiitos niistä!
- TP:en tarkkuutta!
23.5.2011 16:51 lähetettyyn viestiin seuraava kommentti: täsmäytyksessä kirjanpitoon olen käyttänyt lähtökohtana lukuja, jotka olivat viestissä hoito- ja rahoitusvastikeyli/alijäämät ja siinä oli myös "tarkistus kirjanpitoon". Mielestäni rahoitusasema vuonna 2008 oli 669,27 €, 2009 352,11 € ja 2010 5604,18 € kuten viestissä vastikelaskelmat olet maininnut, että kokonaisjäämä 2010 oli 5604,18 €. Nyt vuoden kumulatiivisen jäämän tulee olla sama kuin rahoitusasema. Mielestäni siis vuoden 2010 tilinpäätöksessä on epätarkkuutta, joka tulee selvittää. Kumulatiivisen jäämän tulee olla yhtä suuri rahoitusaseman kanssa!
- Ilmiannaaina
Nimimerkille TP:En tarkkuutta! 23.5.2011 22:58
Virheiden korjakset 23.5.2011 16:51 lähettämääni viestiin:
Väärin: "v. 2009 luvuista 344,9 on hoitovastikerah.lask.". Pitää olla: v.2009 luvuista - 344,9 on hoitovastikerah.lask.
Väärin: "3123,46 on vuoden Pitää olla - 3123,46 on vuoden 2008 rahvast.lask., mutta ei muissa tilinpäätöstiedoissa".
Tarkennan luvun 352,11 osalta. Se on vuoden 2009 vastikerahoituslaskelman kohdassa
TARKISTUS KIRJANPITOON
(luettelen kaikki em. otsikon alla olevat)
Hoitovastikeyli / alijäämä 3849,33
Erityisvastikeyli / alijäämä 0.00
Pääomavastikeyli /alijäämä - 3497,22
Kokonaisjäämä 352,11
Rahoitusomaisuus 514,09
Lyhytaikainen vieras pääoma - 5 561, 98
./. Seuraavan tilikauden lainanlyhennykset 5400,00
Taseen rahoitusasema 352,11
Tarkistin, ja on kuten on mainittu,
vuoden 2008 vastikerahoituslaskelmassa rahoitusvalmius on 669,27 €. V. 2009 on 352,11 € ja v. 2010 on 5604,18 €.
mutta kun vuoden 2009 tuloslaskelman ja talousarviossa toteutuneet -mukaan hoitokate on miinuksella - 341,78 € ja pääomavastikeylijäämä 27,74, niin mitenkähän tuloslaskemaan on saatu voittoa 83,21€.
Voitto vaikuttaa vähäiseltä, mutta todellisuudessa isännöitsijäntodistuksen kirjoittamisen (24.6.2009) ja lainaosuuteni poismaksun (25.8.2010) välisenä aikana oli pääomavastikkeina maksamistani rahoista jätetty toimittamatta lainanlyhennykseen hiukan alle tuhat euroa. Tästä tulin tietämään 15.7.2010 kysyin paljonko lainaa on maksamatta ja summa oli liian suuri. Em. jakson aikana on kunta lyhentänyt lainaansa kolmesta huoneistostaan ja maksaa edelleen yhtiölainaa.
"Mielestäni rahoitusasema vuonna 2008 oli 669,27 €, 2009 352,11 € ja 2010 5604,18 € kuten viestissä vastikelaskelmat olet maininnut, että kokonaisjäämä 2010 oli 5604,18 €. Nyt vuoden kumulatiivisen jäämän tulee olla sama kuin rahoitusasema. Mielestäni siis vuoden 2010 tilinpäätöksessä on epätarkkuutta, joka tulee selvittää. Kumulatiivisen jäämän tulee olla yhtä suuri rahoitusaseman kanssa! "
Tarkennan ilmoittamaani "v.2010 = 5831,17, (226,99 ei löytynyt) 5864,18" osalta.
Vuosi 2010 Vastikerahoituslaskelma
TARKISTUS KIRJANPITOON
Hoitovastikeyli / alijäämä 5134,45
Pääomavastikeyli /alijäämä 469,73
Kokonaisjäämä 5604,18
Rahoitusomaisuus 5831,17
Lyhytaikainen vieras pääoma - 6091,88
./ . Seuraavan tilikauden lainanlyhennykset 5864,89
Taseen rahoitusasema 5604,18
(tuossa edellä merkki ./ . oli vastikerahoituslaskelmassa)- Ilmiannaaina
Ilmiannaaina 25.5.2011 14:50 viestissä lainapääoma v. 2009 /
31.12.2009, se on merkitty taseeseen näin:
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 13 242,24
Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 242,24
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5720.00
Saadut ennakot 0.00
Ostovelat 161,98
Lyhytaikaiset velat yhteensä 5881,98
Vieras pääoma yhteensä 19 124,22
Se kysymäsi lainapääoma 31.12.2009 kai lasketaan
13 242,24 5720,00 = 18 962,24
Ellei sitten summa sattumalta täsmää lainaosuuslaskelman 1.1.2010 lainapääomaan?
-
Ilmiannaaina 25.5.2011 16:32 viestissä lainapääoma 2010/
Vuoden 2010 toimintakertomuksessa on lainapääoma 12 453,71.
Vuoden 2010 taseessa:
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 6 588,82
Pitkäaikaiset velat yhteensä 6 588,82
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 5 864,89
Ostovelat 226,99
Lyhytaikaiset velat yhteensä 6 091,88
Vieras pääoma yhteensä 12 680,70
-
Pidän vähän taukoa. Nämä ovat minulle melko uusia asioita.
- oooppp
Huh. Huh. Olipas raskas ketju!
Itse olen kirjoittanut pienestä äitini pikkuvelan poismaksamisesta:
"Raisiossa kumma isännöitsijä".
Eilen olikin tuon talon kevätyhtiökokous. Vanha sotkujen isännöitsijä erotettiin maaliskuussa. Uusi oli mukana kokouksessa.
Eikä kokouksessa päästy oikein tilinpäätöstä tarkastamaan. Kirjanpito sekaisin, ja puutteellinen.
Eräät exisännöitsijän talot jo ovat tehneet rikosilmoituksia. Kuinkahan paljon noita asiat-sekaisin-taloja onkaan Raisiossa ja Naantalissa(?).
Isännöitsijä lopetti oman, isänsä perustaman i-firman ja meni suureen R-taloon.
Mikähän lienee tuon ihmisten mainitseman ison firman nimen 1.kirjain?? Jopa huumebisnestä?? - Asiat oikenevat.....
Mitä nimimerkin "Ilmiannaaina" tilanteeseen kuuluu? Joko asiat ovat selvinneet yhtiön kirjanpidon osalta, vai odottavatko ne vielä lisäselvityksiä....
Hyvää Joulua ja Antoisaa Uutta Vuotta 2012!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236965Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421249Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271042- 75891
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal48845Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93794Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38791Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733