http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Oikeusasiamies%20Potilastietoja%20saatava%20my%C3%B6s%20ruotsiksi/art-1288381133820.html
Surut vaativat vain lisää palveluja entisten lisäksi. Mikään ei näytä riittävän.
Suomenkieliset maksavat 95%:sti surujen turhat palvelut. Lähes kaikki surut ovat täysin kaksikielisiä eli osaavat suomea.
Surut vaativat vain lisää palveluja entisten lisäksi. Mikään ei näytä riittävän.
Suomenkieliset maksavat 95%:sti surujen turhat palvelut. Lähes kaikki surut ovat täysin kaksikielisiä eli osaavat suomea.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tähän lähes täyteen kaksikielisyyteen olisi myös meidän suomenkielisten pyrittävä.Silloin ei tarvitsisi urputtaa kummasta kielestä olisi enemmän hyötyä ruotsista vai suomesta.Väittäisin näin suomenkielisenä minulle silloin olevan ruotsinkielestä enemmän hyötyä kuin suomesta.Nythän suomella pärjää mainiosti Suomessa ja osassa Viroa.Mikäli osaisin yhtähyvin ruotsia niin pärjäisi Suomen lisäksi Ruotsissa,Norjassa,Islannissa,Tanskassa ja sillä pikku alueella pohjois Saksaa missä on tanskankielinen vähemmistö.Skandinaaviskalla siis pärjäisin isommassa osassa maita kuin pelkällä suomenkielellä.Miksi meidän pitäisi lopettaa kaksikielinen systeemi muutaman äänekkään vastustajan ja muutaman pikkukaupungin pomon sitä vaatiessa.
Ymmärtämisvaikeuksia
Olen paljon tutkijan työssäni yhteydessä EU-rahoitteisissa tutkimuksissa mm. pohjoismaalaisiin tutkijoihin. Norjalaiset antoivat minulle skandinaaviskaa koskevan hyödyllisen tiedoston, jonka on julkaissut Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS).
Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,
2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,
3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,
4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.
Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.
Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia. Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.
(Googleta: NUAS' lilla språkguide)
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.
.
"Skandinaaviskalla siis pärjäisin isommassa osassa maita kuin pelkällä suomenkielellä.Miksi meidän pitäisi lopettaa kaksikielinen systeemi muutaman äänekkään vastustajan ja muutaman pikkukaupungin pomon sitä vaatiessa."
Ei ole olemassa kieltä skandinaaviska. Missään sitä ei opi eikä opeteta. Miksi siis sellaisesta hourit. Englannilla pärjäisit Suomessa, Skandinaviassa ja lähes joka kolkassa muualla maailmassa. Miksi siis jättäytyisit vain suomen ja ruotsin umpioon.
suomessa pitäisi saada valita mitä kieltä opiskelee toisena kielenä, voisihan se olla vaikka kiina koska nykyään paljon teollisuutta toimii kiinassa, silloin suomalaisille tulisi entistä enemmän kansainvälisiä työmahiksia