Olen 27v mies ja huomasin pari vuotta sitten melun tai tutummin ääniyliherkkyyden aiheuttavan pitkään jatkuneen määrittämättömän ahdistuneisuushäiriön ja univaikeudet. Sitä ennen minulla useamman vuoden koitettiin hoitaa ensisijaisina sairauksina edellä mainitsemiani tuloksetta.
Huomion kiinnittymis- ja keskittymiskykseni ääniin on hyvin matala. Melu ja häiritsevät äänet kiinnittävät kaiken huomioni, enkä pysty keskittymään muuhun. Jään jännitystilassa odottamaan seuraavaa "risahdusta tai kolahdusta". Kierteelle ei ole loppua, ennen kuin voin varmistua ympäristön hiljaisuudesta, jolloin kokonaisvaltainen jännitystila lähtee purkautumaan.
Ongelma niin paha, että se invalidisio koko elämääni. Useammasta asunnonvaihdoista huolimatta, en ole onnistunut löytämään riittävän hiljaista asuntoa, jossa voisin löytää tasapainon ongelmaan. Kerrostaloympäristö onkin myrkkyä vaivaani, mutta olosuhteiden pakosta valinnanmahdollisuuksia ei ole.
Olenkin lukenut kuuloon liittyvistä asioista ja hyperakusia eli ääniyliherkkyys tuntui ensin sopivalta diagnoosilta. Ottaessani siitä kuitenkin enemmän selvää, huomasin, että se eroaa omasta ongelmastani muutamilta osin. Toisin kuin hyperakusiassa minulla ei ole vaikeuksia sietää kovaakin ääntä, esimerkiksi omaehtoista musiikin kuuntelua ns. napit kaakossa. Minulla ei myöskään koskaan ole ollut tinnitusta. Lisäksi vaivani on ollut erittäin stabiili, sanotaanko 10 vuotta taaksepäin, eikä sillä ole ollut taipumusta pahentua, edes etsiessäni hiljaisuutta, toisin kuin hyperakusian kohdalla voi käydä. Minulla ei myöskään ole minkäänlaista kuulon alenemaa, päinvaistoin erinomainen kuulo, sanoisinko jopa liian hyvä.
Törmäsin jokin aika sitten Guzejev-Heinosen lääketieteenalan väitöskirjaan aiheesta "Noice Sensitivity: Medical, psychological & genetic aspects" ja se oli minulle silmät avaava kokemus, josta koin löytäväni ensimmäistä kertaa todennusta ja tunnustusta vaivalleni. Sen jälkeen olen käyttänyt asiasta yksinomaan nimeä meluherkkyys, joka mielestäni kuvaa vaivaani parhaiten. Väikkäri oli täynnä yhteneväisyyksiä oman asiani kanssa. Mm. jo ennen sen lukua olin löytänyt itsestäni lapsuudestani asti viitteitä kaikenlaisesta muunlaisesta sensorisesta yliherkkyydestä, valolle, hajuille ja paineelle jne. Viimeisestä johtuen en esimerkiksi voi käyttää lainkaan korvatulppia. Korvani saattavat kipeytyä voimakkaasti jo lyhyen pitämisen jälkeen pariksi päiväksikin. Silikonikorvasuojat, joilla ei ole lainkaan laajenemispainetta, ovat olleet tähän asti pelastukseni ja mahdollistaneet muutaman tunnin unet yössä.
Julkisesta terveydenhoidosta tähän tuntuu olevan mahdotonta saada apua, kun lääkärit ei oikein tunne ongelmaa ja naamasta näkee, että ajattelevat ongelman olevan ns. vain potilaan korvien välissä. Toisaalta eivät ehkä tiedä mitä tekisivät tai uskaltaisivat tehdä, kun pelkäävät kuollakseen turhien lähetteiden tekoa. Olen kokenut suhtautumisen tähän asti kyllä tosi nihkeänä. Itse näkisin, että kokonaisvaltainen asiaan perehtyminen ja mahdollisesti neurologiset tutkimukset olisivat paikallaan. Psyk. puolelta ei monen vuoden kokemuksen jälkeen ollut minkäänlaista apua asiaan, tuli vain kokeiltua parisenkymmentä lääkettä läpi ja itse asiassa itse vaiva ja melun aiheuttama ahdistuneisuus vain paheni mielialalääkkeiden käytöstä. Toisaalta tajusin melun yhteyden vointiini vasta viimeisinä aikoina. Lopulta sieltäkin hoidon jatkumisen mielekkyydestä keskusteltaessa todettiin, että kyllä tässä saattaa hyvinkin olla kuvaamassani ongelmassa perää.
Elämä normaalien kerrostalon elämisen äänien kanssa on siis minulle yhtä tuskaa. Mielummin koitan peittää ääniä vaikka kuuntelemalla musiikkia, mutta sekin on pidemmän päälle rasittavaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku muukin kärsisi samanlaisista ongelmista. Kirjoita vaikka suoraan s-postiini atsal00mi miukumauku hotmail piste com (muuta nollat o-kirjaimiksi). On vähintäänkin veemäistä, kun elämä tuntuu kuluvan hukkaan painiessa tällaisen ongelman kanssa vuosikausia, mikä vaikuttaa niin konkreettisella tavalla elämän mielekkyyteen ja on koko ajan läsnä, vaikka yrittämistä ja taistelijan luonnetta on tähän asti lötynyt. Helpottaisi kuulla, että on muitakin samanlaisesta vaivasta kärsiviä
Meluherkkyys
23
4090
Vastaukset
- Ahist
Kärsin samanlaisista oireista kuin sinä. Opiskelijana ja kerrostaloelämään pakotettuna elämä tuntuu välillä todella raskaalta. Yrittäessäni puhua ystävieni kanssa melun aiheuttamasta ahdistuksesta on vastaanotto ollut vähintäänkin tyly. Ihmisillä, ei edes läheisillä, riitä ymmärrystä äänten aiheuttamalle ärsytykselle. Viesti on aika lailla, että valitan tyhjästä, olen neuroottinen eikä minulla ole oikeutta ahdistua esimerkiksi naapurin lasten huudosta tai metelistä kirjastossa.
- asdfvsdf
En minäkään melusta piä, olen lähe smeluallerkikko.
Isäni sen sijaan on varsinainen mökäfani. Hän ottaa löylyä paiskaamalla kauhalla yläkautta, (ei roikulla niinku ite teen), heittää eka kivikovat sokerit kupin (joka on aina tietysti posliininen) pohjalle ja vasta sitte kaataa kahvin päälle. Sitten hän pyrkii jäähdyttämään kahvia kilistämällä metallilusikkaa (vittuuntuneena ollessaan saatanan kovaäänisesti) kupin laitoihin ja hörskäämällä ja kuuhkimalla juo sen kahvinsa (koska se ei kuitenkaan hänen mielestään viilene kyllin joutuin).Lopuksi hän ratistaa hampaissaan hetken niitä sulamattomia sokerinjämiä.
Tämmönen esimerkki tässä nyt. - asdasdfas
Lasten nauru on muuten semmonen joka ei tartu eikä edes hymyilytä, vaikka ois ite kuinka hyvällä tullella. Olkoonkin että lapset aika harvoin tuottaa tekonaurua.
- adsa_
Onneksi olin pistänyt viestimuistutuksen tähän ketjuun tulevista vastauksista. :)
Valitettavasti nykylääketiede on vielä lapsen kengissä monissa harvinaisemmissa vaivoissa. Meluherkkyys on neurologinen vaiva tai ominaisuus, joka liittyy tavallisesti laajempaan aistiyliherkkyyteen. Muistan jokin aika sitten Ylen Akuutissa oli katsojakysymys, jossa perheenäiti valitti, että häntä vaivaa melu kovasti ja ohjelman omalääkäri ykskantaan neuvoi siedättymään meluun ja välttämään hiljaisuutta. Tosi ikävää kun monilta lääkäreiltäkin tietämättömyyttään saa suorastaan haitallisia neuvoja. Aistiyliherkkyydestä ei pysty siedättymään pois, päinvastoin sellaiset yritykset vain pahentavat oloa. Hyperakusia eli puhekielessä tavallisesti myös pelkästään ääniyliherkkyys on sitten taas ihan toinen asia, mihin on mahdollista saada helpotusta TRT-siedätyshoidolla, eikä näitä tule sekoittaa. Hyperakusiassa ei tavallisesti missään tilanteessa nauti kovista äänistä, esimerkiksi mielimusiikin kuuntelemisesta joskus kovemmalla tai vaikka leffassa käynnistä. Meluherkkyydessä äänenvoimakkuudella ei ole juuri väliä: Jos pystyt kuulemaan se, se saattaa häiritä yhtälailla merkittävästi.
Vaikka mulla on omasta mielestäni hyvinkin vaikea-asteisena tää meluherkkyys, niin silti omasta mielestäni pystyn elämään sataprosenttisesti normaalia elämää silloin, kun olen saanut levättyä ja tiedän, että kotona on turvassa melulta ja siellä pystyy rentoutumaan. Avainasemassa vain olis löytää tällainen asunto. Vielä ei oo löytynyt, mutta kovasti tässä taistellaan sellainen löytämiseksi joku päivä. Oon vakuuttunut, että aistiyliherkkyys ei oo pelkästään haitta, vaan se tuo mukanaan myös äärimmäistä herkkänäköisyyttä ja intuitiota asioihin. Esim. asioihin kiinnittää tarkempaa huomiota ja on (hyvinvoivana & ei-stressaantuneena) sosiaalisesti lahjakkaampi - toisaalta melustressistä kuormittuneena usein taas sitten sosiaalisesti hirveän paljon rajoittuneempi & jännittyneempi. Lisäksi kahdenkeskisessä suhteessa kykenee paljon tavallista syvempään kohtaamiseen herkkien aistien ja sosiaalisen lahjakkuuden vuoksi. Eli summa summarum: Jos sattuu saamaan elämän puitteet kuntoon meluherkkyydestä ja aistiyliherkkyydestä huolimatta, elämä voi olla paljon tavallista rikkaampaa ja antoisampaa! - Nainen Stadista
Viesti (1/2)
Täällä on yksi, joka myös kärsii kuvaamastasi vaivasta. Olen lapsena asunut sekä kerrostalossa, että omakotitalossa (2-luokalta lähtien). Nyt 37-vuotiaana (nuorekkaana naisena) olen kärsinyt ongelmasta noin vuodesta 2006 lähtien..
Yritin joskus saada lääkäreiltä diagnoosia (mutta lääkärit katsoivat juuri tuolla tavalla), mutta olisivat halunneet tutkia onko masennusta yms. (Kerran yksi lääkäri ehdotti ahdistuneisuushäiriötäkin. Mutta sillä kertaa ei kyse ollut äänistä, vaan heräilystä öisin. No, työtilanne oli silloin erittäin streessava, ja se oli mielestäni selitys huonoihin yöuniin.) Ajattelin, että jos saisin diagnoosin, niin olisi mahdollista saada sellainen vuokra-asunto, jossa meluäänet olisivat minimissä.
(Itselläkään ei ole varaa muuhun asumismuotoon tällä hetkellä. Muuttaisin heti, jos olisi mahdollista asua vaikkapa rivitalopäädyssä. Nyt asun moottoritien lähellä, ja talon kaikilla puolin on teitä autoineen jatkuvasti. Ja äänieristys talossa ei ole mitenkään hyvä. Minua häiritsee erityisesti yläpuolelta tulevat kovat äänet.)
Ensisijainen hoito olisi ollut lääkkeet.. Eli noilla lääkäreillä ei ollut mitään tietoa tästä asiasta ja ainakin toinen myönsi sen itsekin. Olen viime aikoina ajatellut ahdistuksissani jopa varata uudestaan lääkäriajan. Mutta jos tosiaan vaan lääkkeitä annetaan, jotka vielä pahentavat asiaa entisestään, niin pitääpä vielä miettiä asiaa..
Itsekin välillä ajattelin, että onko vaan vikaa "korvien välissä". Mutta silloinkin kun en osaa pelätä kovia ääniä, niin sellaisten sattuessa OTTAA KORVAAN pahasti, samoin jos esim. kolaaminen jatkuu pitkään, niin rasittaa pahasti. Olen jopa saanut Paniikki (ahdistys-/sydämentykytyskohtauksia). Ehkä ensimmäinen todella ikävä kokemus oli asunnossa, jossa yläpuolella ryypättiin ja pahoinpideltiin emäntää. Pullot kilahtelivat todella ikävästi lattiaan ja siellä mentiin peräkanaa "perässä ja karkuun".
Tosiaan, välillä minulla on jaksoja, jolloin pienetkin äänet, kuten autojen jatkuva tyhjäkäynti tai ajoääni ja naapurien pienemmätkin kolaamiset rasittavat paljon. Toisinaan kestäisin pientä kolaamista ja autojen ääntäkin. Mutta nyt on taas tilanne "päällä".. Eli yläkertaan on otettu uusi vuokralainen, joka "tömistää" kävellessään todella pahasti ja on muutenkin äänekäs toimissaan. Yöllä on tavallisesti (joitain poikkeuksia lukuun ottamatta) melko hiljaista, ja silloin vasta kykenen rentoutumaan ja nauttimaan olostani kotona. Mutta itselläkin on kaikesta huolimatta herätys aamulla, eikä siitä rauhasta voisi jäädä nauttimaan koko yöksi. Päivisin ja varsinkin iltaisin on taan "helvetti" edessä, jos olen kotosalla. Nyt tuleekin paljon vierailtua ja harrastettua, mutta kotiin on palattava nukkumaan kuitenkin. Ja pitäisi suorittaa etäopiskelujakin. Ahdistaa välillä pelkkä kotiin tulokin...
Oma perheeni (vanhemmat ja sisko) joille olen kertonut ongelmasta eivät katso minua kieroon, vaan ymmärtävät elämää itsekin kokeneina, että tämä voi olla todellinen ongelma. Varsinkin sisko, jota äänet myös rasittavat, ymmärtää minua. Hänellä ongelma ei ole kuitenkaan läheskään näin paha kuin itselläni.
Satunnaisesti on itselläni ollut asunto, jossa on voinut viettää normaalia elämää, mutta sitten on tullut asunnonvaihtoja, tai tullut uusia äänekkäitä naapureita, ja "helvetti" on alkanut taas. Tämä ongelma on todella invalidisoiva (aiheuttaa masennusta kun on tämä ongelma, vaikka ei muuten masenna). Heti kotoa lähdettyäni on olo yleensä taas hyvä ja olen iloinen ja ulospäin suuntautunut seurallinen ihminen. Joka kuitenkin viihtyisi välillä myös itsekseen hiljaisuudessa, jos se vaan olisi mahdollista. Eli ahdistus esiintyy lähinnä vain kotioloissa, ja tiedosta että kotiin on palattava.
En ole varma onko itselläni myös tuo ääniyliherkkyys, koska olen työssäni jossain vaiheesa altistunut melulle, ja pientä tinnytystä on (ei häiritsevää). Toisaalta kaikki tai ainakin monet aistini ovat herkkiä, juuri esim. tämä kuuloaisti ja sitten myös esim. hajuaisti. Kärsin kovasti esim. voimakkaista parfyymeistä. Eli meluyliherkkyys saattaisi olla todennäköisempi. Toivoisin, että asiaa tutkittaisiin perusteellisesti lääketieteessä, eikä vaan leimattaisi meitä melusta kärsiviä oudoiksi ihmisiksi.
Niin, korvatulpat ovat olleet jonkinlainen pelastukseni, varsinkin unen osalta. Mutta tämän nykyisen yläkerran "tömistelijän" äänet tulevat tulppienkin läpi jonkin verran.. Kuuntelen myös musiikkia korvatulppakuulokkeilla. Mutta sekin on pidemmän päälle rasittavaa (omaa meteliä ettei kuulisi naapurin meteliä), ja tömistys kuuluu siitäkin myös läpi. Inhottavaa myös, jos kotona on oltava tulpat päässä jatkuvasti.. Myös silloin, kun minulla on vakituista seuraa kotioloissa(kämppis tai tiivis seurustelusuhde), on ongelma vähän helpottanut, koska en ole niin tiiviisti silloin kiinnittänyt huomiota ääniin. Mutta poistunut se ei ole kokonaan. Paniikki on ehkä poissa, mutta silti äänet häiritsevät.- Earit on
Elän ja koen kerrostaloelämää samalla tavoin kuin sinäkin. Pahintahan tässä on se, että ongelma tuntuu olevan yksin minulla, vaikka talossa asuu monta muutakin samalle äänimaailmalle altistuvaa. En halua olla asunnossani, olipa ääniä tai ei, koska koko ajan olen alttiina naapurin arvaamattomalle kolistelulle, puheelle, askelille.
Miten ihmiset muuten saavat sen kolinan aikaan? Itse luulen eläväni melko pienellä metelillä, enkä pudottele, siirtele, tms. tavaroita. Hassuinta on, että samantyyliset naapureista kantautuvat äänet eivät häiritse kyläpaikoissa, vaan jopa mietin, että on normaalia ja siedettävää kuulla muidenkin talossa asuvan. Omassa asunnossani en sitä kuitenkaan siedä. - Nainen Stadista
Earit on kirjoitti:
Elän ja koen kerrostaloelämää samalla tavoin kuin sinäkin. Pahintahan tässä on se, että ongelma tuntuu olevan yksin minulla, vaikka talossa asuu monta muutakin samalle äänimaailmalle altistuvaa. En halua olla asunnossani, olipa ääniä tai ei, koska koko ajan olen alttiina naapurin arvaamattomalle kolistelulle, puheelle, askelille.
Miten ihmiset muuten saavat sen kolinan aikaan? Itse luulen eläväni melko pienellä metelillä, enkä pudottele, siirtele, tms. tavaroita. Hassuinta on, että samantyyliset naapureista kantautuvat äänet eivät häiritse kyläpaikoissa, vaan jopa mietin, että on normaalia ja siedettävää kuulla muidenkin talossa asuvan. Omassa asunnossani en sitä kuitenkaan siedä.Kiitos kommentista!
Minun uusi yläkerran naapuri on ehkä jo vähän asettunut, tai saanut iltatöitä, kun on ollut rauhallisempaa. (Äänet olivat tosiaan niin kovin korviin ottavia, että säpsähteli välillä). Silti jossain tyolla yläkerran asunnoissa kolistellaan. Usein kuuntelen tosiaan musiikkia taustalla joko tietokoneella ollessa kuulokkeilla, tai sitten MP3sella (korvatulppakuulokkeet on hyvät mielestäni).
Silloin kun meluympäristö on rauhallisempaa, otan kuulokkeet pois, ja ehkä jotain musiikkia tai radio/tv vaimesti taustalla.
Olen ihmetellyt siskoni kanssa tuota juuri, että miten ne saa sen metelin aikaiseksi. Joskus olen kyllä seurustellut "kolaavan" miehen kanssa. Ja sanoin heti, että voitko laittaa rauhallisemmin niitä kaapinovia kiinni yms. että herään kolisteluun aamulla (ollessani hänen luona kylässä). Kyllä hän sitten teki sen hiljaisemmin.
Tosiaan sitä alkaa kehittyä sellainen ennakointi. Ja jopa fobian kaltainen olotila..
Minua on auttanut, kun elämässä on muuta myönteistä "vauhtia", niin ei äänet aiheuta yhtä helposti ahdistusta..vaikka häiritsevät ne silti. Toistaiseksi olen tyytyväinen siihenkin. Kunhan ei tule "pelkotiloja". Eli tämä vaiva on varmasti yliherkkyyttä tai korvien vioittuneisuudessa, eikä alunperin ainakkaan mitenkään "korvien välissä". Harmi juttu, että sitä voi leimaantua sellaiseksi.
Joo, minunkaan vieraita ei näytä haittaavan kolinat. Ja samoin ollessani kylässä, ne eivät samalla lailla haittaa. Mutta siinä on tosiaan ehkä sellainen "rentoutunut" olotila ja huomio enemmän siinä vierailussa kuin äänissä. Eli tuolla tavoin kun Adsa on asian selittänytkin tuolla sinulle..
P.s Ja suosittelen Clahs Ohlsonin tulppia ;) Sellaiset pehmeät, ei liian isot eikä pienet (niin ei ala korviin sattua). Ja heillä on myös sellaiset uudelleenkäytettävät tuplat myynnissä, jotka ilmeisesti vaimentavat juuri sitä kolinaääntä.. (minusta vaikuttaa siltä kun olen vertaillut)
Voimia sinulle!
- Nainen Stadista
Viesti (2/2)
Olisiko sinulla antaa tuosta mainitsemastasi tutkimuksesta linkki? Olisi mielenkiintoista perehtyä asiaan (meluyliherkkyyteen). Ja jos on suomeksi, niin olisi helpompi lukea (vaikka englantiakin jonkin verran osaan).
Voimia sinulle Adsa! Toivotaan että aurinko vielä paistaa meille tässä asumisasiassa :) Elämä olisi heti normaalin oloista, kuin vain saisi rauhassa asua. Ja olen samaa mieltä siitä, että herkkyys voi olla sekä rikkaus että rasite. - adsa_
-Löytyy esimerkiksi ao. linkistä:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/42979/noisesen.pdf?sequence=1
Kuulostaa tosi tutulta tuo kertomasi. Kiitos kirjoituksestasi! Meluherkkyys on mielestäni osuva nimitys tälle vaivalle äänien osalta, mutta käsittääkseni tässä on, erityisesti nyt puhuen itseäni koskien, kyse laajemmasta aistiyliherkkyydestä, eli siitä, että aivot ikään kuin suodattavat vähemmän sensorita aistitietoa (aistisignaaleja) ja tavallista pienemmätkin aistiärsykkeet tulevat helpommin tietosiksi kaikkien aistien osalta. Se johtaa helposti ylikuormitusstressiin ja uupuneisuuteen, mikä on kaikkein suurin ongelma juuri ympäristön äänimaailman kanssa, kun melua on vaikein sulkea pois, erityisesti kerrostaloelämässä. Etenkin väsyneempänä tai joskus ilmankin, esimerkiksi kaupassa käynti jossain kirkkaasti valaistussa ja isossa kaupassa kovassa hälinässä voi olla tosi epämiellyttävä kokemus, jonka jälkeen voi olla väsähtänyt olo. Tuttua varmaan jossain määrin monille, mutta kyllä tuo ainakin omalla kohdallani on erityisen korostunut. Samoin mitään hajuvesiä tai deodorantteja en ole voinut koskaan käyttää, vaikka olen sinnikkäästi yrittänyt. Yksi jännä juttu myös minkä huomasin jokin aika sitten oli, että en totu omasta kehosta erittyvään valkosipulin hajuun, jos olen syönyt sitä sisältävää ruokaa. Se saattaa jatkuvasti häiritä minua parikin päivää syömisen jälkeen ja sen takia nyt mielellään vältän sitä. Tuo on minusta mainio esimerkki siitä, miten tämän vaivan kanssa ei tapahdu tavanomaista sensorista adaptaatiota, niin kuin normaalisti käy, eli aistiärsykkeisiin ei tapahdu tottumista, vaan ne jatkavat kuormittamistaan niin kauan, kuin ne saavat vaikuttaa.- Nainen Stadista
Kiitos vastauksesta ja linkistä!
Mielenkiintoista lukea kuvaustasi tuosta aistiyliherkkyydestä. Sen kanssa on varmasti tosiaan otettava monta asiaa huomioon arkielämässä..
Tuohon väikkäriin en vielä ole ehtinyt tutustua. Mutta Wikipediasta lueskelin myös aistiyliherkkyydestä.
Itselläni olen selvästi huomannut muistaakseni vain tuon äänijutun ja esim. parfyymit. Saattaa olla tietysti muutakin. Mutta esim. ruokia ja mausteita olen mielestäni pystynyt normaalisti syömään.
Minulla on tämän ääniyliherkkyyden lisäksi myös jonkinlainen flunssayliherkkyys. Vielä jokin aika sitten tilanteeni oli se, että työpaikalla oli jännittynyt olo ilmastoinnin ja ikkunatuuletuksen takia (heti tulee vedosta kurkku kipeäksi ja sen jälkeen voi alkaa sitten räkätauti ja lämpöily, joka menee sitten poskionteloihin), ja kotona ahdisti uuden naapurin kovat kolaamiset ja tömistelyt. Nyt on naapuri ilmeisesti vähän rauhoittunut tai ollut poissa kotoa. Töissä olen koittanut pysytellä terveenä monin kaulaliinoin, kuumalla teellä yms. (Ja sitäkään juttua ei muuten ymmärretä helposti esim. työpaikoilla. Siis ikkunahan on auki, jos jollain on kuuma, vaikka työkaveri vieressä tulisi kipeäksi. Kun, sehän valittaa ihan turhasta.. Itse olisin valmis kompromissiin, eli tuuletetaan vaikka tauolla.) No se onkin jo toinen aihe.. Eli sitten tutkimaan flunssayliherkkyyttä..hoh. Jospa siihenkin löytyy ratkaisu. Voimia vieviä vaivoja molemmat.
Olisi varmasti hyvä, jos tieto näistä asioista leviäisi, niin että kanssaihmisillä olisi ymmärrystä, eikä tarvitsisi kokea esim. torjuntaa tai asian vähättelyä/mitätöimistä. Ne kun ovat todellisia vaivoja.
- adsa_
PS: Tuo väikkäri on muuten englanninkielinen sivulla 8 olevaa lyhyttä suomenkielistä tiiivistelmää lukuun ottamatta.
- adsa_
vastaus viestiin "Earit on":
Se, ettei se häiritse kyläillessä johtuu luultavasti siitä, että tilanne tällaisessa asetelmassa on hyvin erilainen. Perusteiltaan kyse on merkitykseltään tarpeettoman ja näin ollen häiritsevän aistidatan "vuotamisesta" isoaivokuorelle tietoiseen havainnointiin. Vuorovaikutustilanteessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä tilanteen intensiivisyys ja sen ensisijaisuus peittää alleen ”impulssivoimakkuudeltaan” vähäisemmän ääniaistihavaintomaailman. Kun tämä kanssakäyminen väistyy esimerkiksi kotona ja pitäisi kyetä keskittymään johonkin rauhalliseen askareeseen tai vain istahtamaan sohvalle ja rentoutumaan, ei-tarkoituksenmukaisesti tietoisuuteen vuotava vaimea ympäristön äänimaailma tulee kuuluvaksi, kun sitä peittävää intensiivisyydeltään riittävän voimakasta ensisijaista toimintaa ei ole. Näin olen asian ajatellut asian itse, sillä olen miettinyt omalla kohdallakin tätä samaa asiaa, miksei muiden kotona kyläiltäessä juurikaan tunnu siltä, että äänimaailma olisi häiritsevä. Toisaalta aistiherkkänä sitä oppii kotona oman äänimaailman, joka sen kautta tapaa tulla häiritsevämmäksi myös tietynlaisen ennakoimisen myötä, sillä yllättävät äänet eivät tämän vaivan kautta oikeastaan häiritse tavanomaista enempää, vaan kyse on nimenomaan sellaisten äänien stressaavuudesta pidemmän päälle, joita on pakotettu kuuntelemaan tai joilta ei saa rauhaa, kun niiden suhteen ei tapahdu normaalia sensorista adaptaatiota eli tottumista.- Earit on
Vastaan tässä nyt ylempiin ja muidenkin kirjoittamiin viesteihin yhteisesti...
Pakko tunnustaa, että ääniherkkänä olen jo kauan aikaa sitten etsinyt eareita (keltaiset tasapaksut mötikät) paremmat ja miellyttävämmät tulpat. Clas Ohlssonilla on hyvät ja apteekin s-koon pikkuruiset tulpat myös (eivät törötä korvista, joten huomaamattomat). :)
Nyt kun olen asiaa "tutkinut", niin asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä, että tulppien käyttö vaan pahentaa ongelmaa ja estää äänimaailmaan tottumisen.
Välillä olin sitkeästi siedätyslinjalla ja piilotin tulpat pariksi viikoksi. Olo oli levoton, hetkittäin jo melko neutraalikin. Nukahtamiseen meni aikaa ja heräsin joka aamu talon kylppäriääniin eli niihin muiden asukkaiden normaaleihin suihkuihin, vessanvetoihin jne.
Kuinka kauan minun täytyisi nukkua huonosti, että tottuisin? Lopulta notkahdin taas tulppiin ja olen pitänyt niitä ihan varuilta, turhaankin. Mutta nukkunut loistavasti ja rentoutunut. Ollut omassa pienessä hiljaisuudessani ja toivonut, ettei puhelin soisi, jolloin joutuisin ottamaan ainakin toisen tulpista pois.
Tämä alkaa olla naurettavaa. Ehkä tarvitsisin jonkun, joka ravistelisi ja sanoisi, etteivät äänet vahingoita minua, eivätkä naapurit tiedä minun niistä ärsyyntyvän. Itse asiassa he tuskin miettivät minua ollenkaan vaan elävät omaa elämäänsä. - adsa_
Earit on kirjoitti:
Vastaan tässä nyt ylempiin ja muidenkin kirjoittamiin viesteihin yhteisesti...
Pakko tunnustaa, että ääniherkkänä olen jo kauan aikaa sitten etsinyt eareita (keltaiset tasapaksut mötikät) paremmat ja miellyttävämmät tulpat. Clas Ohlssonilla on hyvät ja apteekin s-koon pikkuruiset tulpat myös (eivät törötä korvista, joten huomaamattomat). :)
Nyt kun olen asiaa "tutkinut", niin asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä, että tulppien käyttö vaan pahentaa ongelmaa ja estää äänimaailmaan tottumisen.
Välillä olin sitkeästi siedätyslinjalla ja piilotin tulpat pariksi viikoksi. Olo oli levoton, hetkittäin jo melko neutraalikin. Nukahtamiseen meni aikaa ja heräsin joka aamu talon kylppäriääniin eli niihin muiden asukkaiden normaaleihin suihkuihin, vessanvetoihin jne.
Kuinka kauan minun täytyisi nukkua huonosti, että tottuisin? Lopulta notkahdin taas tulppiin ja olen pitänyt niitä ihan varuilta, turhaankin. Mutta nukkunut loistavasti ja rentoutunut. Ollut omassa pienessä hiljaisuudessani ja toivonut, ettei puhelin soisi, jolloin joutuisin ottamaan ainakin toisen tulpista pois.
Tämä alkaa olla naurettavaa. Ehkä tarvitsisin jonkun, joka ravistelisi ja sanoisi, etteivät äänet vahingoita minua, eivätkä naapurit tiedä minun niistä ärsyyntyvän. Itse asiassa he tuskin miettivät minua ollenkaan vaan elävät omaa elämäänsä.Voit olla ihan oikeassa siinä, jos olet havainnut, että siedättymistä ei ole tapahtunut lainkaan. Ääniyliherkkyydestä puhuttaessa voidaan tarkoittaa ainakin paria hyvin erilaista vaivaa tai ominaisuutta ja tavallisesti esim. lääkärit tietävät niistä vain tässä ensimmäisestä. Yleisimmin siitä puhuttaessa tarkoitetaan hyperakusiaa tai vain ääniyliherkkyyttä. Sille on tyypillistä kehittyä kuulonaleneman tai tinnituksen yhteydessä. Siinä henkilö saattaa alkaa kokea kohtalaisen kovuisia normaaleja ääniä epätavallisen epämiellyttäviksi ja kasvavassa määrin välttää niitä - sillä seurauksella, että vaiva voi pahentua. Hyperakusiasta voi olla mahdollista "oppia" tai siedättyä pois TRT-hoidolla.
Sitten taas on aistiyliherkkyyteen liittyvä ääniyliherkkyys, mielestäni paremmin meluherkkyys. Se on rakenteellinen ominaisuus, eikä sille siis periaatteessa voi mitään. Tietenkin oma väsyneisyysaste ja stressitila vaikuttaa vaivan haittaavuuteen. Tästä jälkimmäisestä lääkärit ovat suurimmaksi osaksi täysin tietämättömiä ja saattavat antaa potilaalle hyvin haitallisen ohjeen yrittää siedättyä ongelmasta pois. Kuten olen tässä ketjussa aiemminkin saattanut tästä kirjoittaa, aistiyliherkkyyden esiintyminen tunnetaan paremmin autismin kirjoon kuuluvan sairauden yhteydessä, mutta se voi esiintyä myös itsenäisesti. Yksinkertaisimmillaan siinä henkilö ei totu tavanomaiseen tapaan aistiärsykkeisiin. Jos ihminen menee johonkin tilaan, jossa on esimerkiksi joku häiritsevää ääntä pitävä laite tai voimakas hajulähde, se kiinnittää huomion aluksi ja melu tai haju häiritsee. Kuitenkin oleskeltuaan hetken tilassa nämä aistikokemukset vaimentuvat ja pian poistuvat kokonaan aistijärjestelmän kytkiessä ne "pois päältä" - ja häiritsevyys poistuu. Aistiyliherkällä tällaista pitempikestoisten aistiärsykkeiden vaimentumista ja niihin tottumista ei tapahtu yhtä tehokkaasti tai ollenkaan. Sitten voi tietenkin periaatteessa olla mahdollista, että hyperakusiaa ja aistiyliherkkyyttä ilmenee eriasteisesti samanaikaisesti päällekkäin. Mielestäni olisi hyödyllistä itseään tutkiskelemalla ja kuuntelemalla oppia mistä on kyse ja kuinkakin paljon, ja hakea hoitoa sen mukaan tai yrittää muokata elinympäristöään mahdollisuuksien mukaan sopivammaksi.
Hyvistä korvasuojista nukkumiseen voisin antaa vinkiksi apteekeista saatavat Mack's silikonikorvasuojat. Itse käytän tarvittaessa niitä punaisia lasten kokoja. Huono puoli on hinta, mikä on noin 11 euroa kuuden parin paketti. Toisaalta nuo eivät kipeytä korviani samallailla kuin tavalliset korvatulpat.
- adsa_
Olisi edelleen kiva, jos pääsisi vaihtamaan ajatuksia ja tuntemuksia jonkun toisen kanssa, joka painiskelee samanlaisten ongelmien kanssa. Sähköposti löytyy 1. viestistä. ;)
- Add
Itsrelläni on add diagnoosi jonka sain vuosi sitten. Nyt olen kuitenkin olen alkanut miettimään voiko tarkkaavaisuus häiriö johtua vain aistiyliherkkyydestä joka minunkin osalta keskittyy pääsääntöisesti juurikin meluun. Tai ehkä molemmat liittyy toisiinsa enemmänkin, liekkö molemmat johtuvatkin samoista neurologisista ominaisuuksista. Muistan kouluajoilta luokkatilanteita kun en pystynyt keskittymään mihinkään kun aina jokin ääni jonkin pulpetin jakkarasta tai muusta pienestä äänestä vei kaiken huomion kun olisi pitänyt keskittyä siihen oppimistilanteeseen. Mutta koe tilanteessa kun loukka oli täysin hiljainen pystyin keskittymään kokeisiin lähes huoletta kun opettaja piti huolen että luokassa vallitsi hiljaisuus. Sitten kuotenkin kun joudun intuition voimalla miettimään koe vastauksia piteempään kuin muut oppilaat tuli se hetki kun muu luoka alkoi palauttamaan kokeitansa ja keräämään reppuihinsa tavaroita keskittymiseni katosi taas täysin kunnes viimeinenkin oppilas ennen minua oli palauttanut kokeensa ja poistunut luokasta pystyin taas keskittymään täysin ja tekemään kokeen loppuun. Vaikkakin se venyi aina sinne välitunnin loppupuolelle ja tuli hoppu jo seuraavalle tunnille. Nykyään syön consertaa tarkkaavaisuus häiriöön ja toimmi todella hyvin minun osalta myös tuohon aistiyliherkkyyteen. Itselläni on myös vaikeuksia elää kerrostalossa ja olen myös joutunut vaihtamaan asuntoa samojen ongelmien takia. Syön myös unilääkkeitä jotka auttavat nukkumaan paremmin. Työni puolesta olen saanut valetut korvatulpat ja suosittelen niity ehdottomasti muillekkin. Eivät paina yhtään eivätkä vuoda. Voi olla toki hintavat hankkia mutta ei se halvaksi tule ostella uusia kertakäyttöisiäkään jatkuvasti jotka kuitenkin ovat epämielyttävät korvissa jokatapauksessa.
- adsa_
-Joo, tuo luokkamelun aiheuttama keskittymisvaikeus kuulostaa jossain määrin tutulta myös omalta kohdalta.
- Tuji
Kiitos. En ole yksin ongelmani kanssa. Voisiko aloittaja tullakertomAn miten hänellä menee?
- kuinkidutusta
Oletko saanut apua ääniyliherkkyyteesi.Luin juttusi ja voi,voi, täällä aivan samoja ongelmia.Vieläkö tuo yhteydenotto osoitteesi on voimassa, olisi kiva vaihtaa kokemuksia
- Anonyymi
ketjun aloittaja täällä
Sähköpostiosoitteeni on edelleen voimassa. Joku on näköjään kysellyt sitä viime vuosina. Siihen saa kirjoittaa. Meluherkkyys ei edelleenkään ole kulunut minusta pois, vaan olen katsonut parhaaksi yrittää järjestää elämäni sen mukaan. Kovasti meluherkille voisin suositella tutustumaan liittymiseen erityisherkkiin (parinkympin vuosimaksu). Heillä on esimerkiksi hyvä anonyymifoorumi, johon itsekin kirjoittelen, mistä löytyy oma ketju meluherkkyydestä, vaikkakin foorumilla onkin viime aikoina ollut hiljaista. Mulla on sellainen näppituntuma, että meluherkkyys ja erityisherkkyys taitaa olla aika monesti sidoksissa toisiina, etenkin, jos meluherkkyys ei liity autismipiirteisiin. Voin toki olla väärässäkin, mutta jos jotain ketjun aloituksen jälkeen olen itsestäni vielä lisää oivaltanut, niin HSP Suomi -yhdistuksen perustamisvuosiin mennessä 2013-2014 tajusin olevani ehdottomasti myös erityisherkkä, mihin olin jo oikeastaan päätynyt lukematta koko HSP asiasta vielä mitään.- Anonyymi
Sattumalta ajauduin tälle palstalle ja ajattelin kommentoida näitä meluasioita. Jo vuonna 2013 hommasin Elacin-merkkiset korvatulpat (unitulpat ?), koska heräsin helposti yöllisiin hälyääniin, ml. kumppanini kuorsaukseen.
On auttanut! Kuorsauksen äänen saattaa kuulla, mutta se ei tunnu häiritsevältä. Ilmeisesti matalataajuiset äänet suodattuvat tehokkaimmin, koska en ole herännyt esim. ukkosenjyrähdyksiin. Kirkkaan herätyskellon ääni kuuluu sen sijaan oikein hyvin.
Hinta oli aika suolainen, enemmän kuin 150 ekee, mutta ei se enää harmita yhtään. Melusuojauskyky on pysynyt yhtä hyvänä kuin alussa oli. Suosittelen lämpimästi!
Minulla on todettu lievää kuulonalenemaa. En tiedä, johtuuko meluherkkyyteni siitä vai hermostoni jonkinlaisesta ylivirittyneisyydestä - ehkä molemmista. Astianpesu on aika hyvä esimerkki. Tiskikoneen vieressä pystyn olemaan, mutta jos joku lähellä tiskaa astioita käsin, joudun pian poistumaan tai laittamaan tulpat korviin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sattumalta ajauduin tälle palstalle ja ajattelin kommentoida näitä meluasioita. Jo vuonna 2013 hommasin Elacin-merkkiset korvatulpat (unitulpat ?), koska heräsin helposti yöllisiin hälyääniin, ml. kumppanini kuorsaukseen.
On auttanut! Kuorsauksen äänen saattaa kuulla, mutta se ei tunnu häiritsevältä. Ilmeisesti matalataajuiset äänet suodattuvat tehokkaimmin, koska en ole herännyt esim. ukkosenjyrähdyksiin. Kirkkaan herätyskellon ääni kuuluu sen sijaan oikein hyvin.
Hinta oli aika suolainen, enemmän kuin 150 ekee, mutta ei se enää harmita yhtään. Melusuojauskyky on pysynyt yhtä hyvänä kuin alussa oli. Suosittelen lämpimästi!
Minulla on todettu lievää kuulonalenemaa. En tiedä, johtuuko meluherkkyyteni siitä vai hermostoni jonkinlaisesta ylivirittyneisyydestä - ehkä molemmista. Astianpesu on aika hyvä esimerkki. Tiskikoneen vieressä pystyn olemaan, mutta jos joku lähellä tiskaa astioita käsin, joudun pian poistumaan tai laittamaan tulpat korviin.Jos on kysymyksessä hyperakusia, niin korvatulpilla suodattuvat paremmin korkeataajuiset äänet, kun taas matalataajuiset äänet kuten esim. ruohonleikkurin tai lumikolan äänet tulevat läpi.
- Anonyymi
Laitan tähän ketjuun myös oman korteni. Nimittäin, voiko pitkäaikaista, tilastollista tai muuten luotettavaa tietoa löytyä siitä voisivatko mielialalääkkeet tuottaa tätä vaivaa sivuvaikutuksena? Siis niin, että masennus vaihtuu tähän seuraavaan vitsaukseen?
Sille lääkärille joka ensi töikseen ja suoralta kädeltä patenttivastauksena toivottaa korvatulppia kerron seuraavaa: olen tehtaassa töissä jonka melutaso edellyttää korvatulppia. Tätä teen siis kahdeksan tuntia päivässä viisi päivää viikossa. Työajan jälkeen kuuntelen naapuri-(kaupungin) taloyhtiön mamukersoja jotka katsovat oikeudekseen tulla rääkymään ja pelaamaan jalkapalloa meidän taloyhtiön pihaan parvekkeemme eteen. Tätä jatkuu ilta kymmeneen - yhteentoista. Kun on yöunien aika kuorsaa kumppanini kuin raamisaha. Tämä tarkoittaisi sitä, että eläisin korvatuplat korvissa 24/7 koko elämäni. Sitten korvatulpista: kannattaa kysyä lääkäriltä tajuaako mitä/millaiset ovat korvatulpat ja kuinka ne vaikuttavat. Korvani ovat tehtaalla hikoilemisesta ja tulpista aivan tulehtuneet ja arat. Kokeiltuani nukkumista samojen tulppien kanssa huomasin että ne irtoavat ja kerran päätyi suuhuni vaikkuinen oikein raikkaan makuinen tulppa jota oli mukava kakoa. Ja irtoamisen huomaa, arvaako joku miksi? Lopulta; korvatulpat päässä pystyy kyllä vaikka juttelemaan. NE EIVÄT ESTÄ ÄÄNIÄ ABSOLUUTTISESTI. Kyse on kuulovaurioiden estämisestä vaarallisen kovilta ääniltä. Seuraavaksi varmaan suositellaan kuppimallin kuulosuojaimia. Sama juttu kuin edellä. Niiden kanssa varmaan saa täyteläiset yöunet. Tästä on varmaan lääkärillä tutkimustietoa?
Maailma meluistuu ja siitä tulee uusi normaali. Osasyy on siinä että meitä nyt vaan on liikaa liian pienellä alueella ja muista ei tarvitse välittää. Suuri osa tästä melusta on kuitenkin täysin tarpeetonta ja vältettävissä. Jossain mielessä melu on itseasiassa energianhukkaa kaiken säästämisen ja taloudellisuusajattelun rinnalla. Uusi normaali asiassa tarkoittaa sitä että asiasta ei saa keskustella jos kyseessä paljastuu vastapuolen kyvyttömyys ymmärtää, ehdottaa järkeviä/käytännöllisiä keinoja tai muuten reagoida sivistyneellä tavalla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.72508- 1181746
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill371469Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.1221388Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1641292- 1461250
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1521241- 521188
- 591127
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.471005