Viitsiikö joku selittää tämän verottomien osinkojen systeemin niin, että tyhmempikin tajuaa. Kun ärsyttää lukea uutisia ja keskusteluja, joissa tästä puhutaan ilman, että varsinaisesti ymmärtää mistä on kysymys. Siis yrittäjä voi nostaa osinkoa ilman, että siitä tarvitsisi enää maksaa pääomaveroa 90 000 euroon asti, mutta kuitenkin vain 9% nettovarallisuudesta. Siis yrityksen nettovarallisuuden on oltava miljoona euroa tai enemmän.
Mitä tuo siis käytännössä tarkoittaa? Jos yritys omistaa omat toimitilansa, jotka ovat miljoonan arvoiset eikä sillä ole lainkaan velkaa, niin se saa käytännössä jakaa voittonsa verottomana 90 000 asti, niinkö? Ja vastaavasti tavan pienyrittäjä, esim. kauppias, joka ei omista kalliita koneita tai miljoonakiinteistöjä ei käytännössä koskaan pääse jakamaan suuria verottomia osinkoja, vaikka tulos muuten olisikin loistava vuodesta toiseen? Entä jos mainittu pienyrittäjä alkaa ostella firmansa nimiin osakkeita ja kasvattaa näin firman arvoa?
Verottomat osingot
14
1030
Vastaukset
- jkjkljkjkljkljj
Nettovarallisuuteen sisältyy myös kerätyt voittovarat ja sitä vähentävät jaetut osingot. Siis periaatteessa osakeyhtiö joka ei omista tilojaan, mutta tuottaa miljoonan voittoa vuodessa saa seuraavana vuonna jakaa "verottomia" osinkoja lähes tuon maksimin 90 000 / osingonsaaja. Osingojakovuonna taas pitäisi kerätä voittoja ainakin sen verran että osingonjako tulee katetuksi niin voi jatkaa samaa tahtia.
- lklflknsd
Eli jättää parina vuonna osinkoja jakamatta ja makaamaan jollekin tilille, niin sitten kun sitä säästöä on se miljoona niin voi 90000 nostaa verottomana olettaen, että sen verran saa voittoa?
- ghfhgh
lklflknsd kirjoitti:
Eli jättää parina vuonna osinkoja jakamatta ja makaamaan jollekin tilille, niin sitten kun sitä säästöä on se miljoona niin voi 90000 nostaa verottomana olettaen, että sen verran saa voittoa?
No kyllä ne "verottomat" osingot on aina parasta ottaa joka vuosi.
- Osinkogurko
9% kannattaa nostaa aina. Fikkaan jää vielä 91%. Omistaa ei tarvitse mktään, raha moi maata vaikka pankkitilillä.
- 4235252442r2
Nuo verovapaat osingot voi nostaa myös niin, että lainaa ko. rahat takaisin yhtiölle - eli yhtiö jää velkaa osakkaalle. Näin et vaaranna yhtiösi maksuvalmiutta ja saat kuitenkin osinkojen verovapauden hyödyksesi joka vuosi - nostat rahat sitten pois yhtiöstä kun satut tarvitsemaan ja voit tietysti periä vielä korkoakin...
- ryjk
Osinko ei ole verovapaa koska yhtiö on maksanut niistä rahoista kuitenkin 26% yhteisöveroa. Jos niistä vielä verotetaan yrittäjää erikseen niin samoista rahoista maksetaan silloin veroa kahteen kertaan.
Julkisuudessa usein puhutaan verottomista osingoista koska sillä tavoin saadaan paremmin kansan syviä rivejä kosiskelevia otsikoita. Varsinkin vasemmistopoliitikot jättävät tarkoituksella tämän asian puheissaan huomioimatta.
Nettovarallisuus on yksinkertaistettuna varat - velat, eli jos taseessa on miljoonan kiinteistö niin ei se automaattisesti takaa "verovapaata" osinkoa jos se kiinteistö on velaksi ostettu.
Yrityksen velkoihin lasketaan mukaan perinteisten pankkilainojen lisäksi myös ostovelat, ja vielä tilinpäätöshetkellä maksamattomat alvit, ennakonpidätykset, sotut, lomapalkat, tyel velat jne jne. Eli se millin kiinteistökään ei takaa sitä että voi osingon nostaa.
Osakeyhtiölaki määrittää myös rajoja osingon nostolle. Hallitus ei osingonjakopäätöksellään saa vaarantaa yhtiön maksuvailmiutta. Jos yhtiö osingon jaon seurauksena ajautuu maksuvaikeuksiin voidaan hallitus vetää siitä henkilökohtaiseen vastuuseen.
Suurimmassa osassa 1-5 hengen mikroyhtiöissä nettovarallisuus on käytännössä muutaman kymppitonnin luokkaa, jos sitäkään kun vehkeet on velaksi ostettu.
Tämä aihe on vain niin herkullinen populistisille poliittisille heitoille, että keskusteluissa on suuri kiusaus jättää kaikki osingon jakoon vaikuttavat seikat kertomatta jotta saa tietyiltä kannattajaryhmiltä kerättyä irtopisteet.
Siksi keskustelu julkisuudessa on aika yksipuolista.- 34
"Suurimmassa osassa 1-5 hengen mikroyhtiöissä nettovarallisuus on käytännössä muutaman kymppitonnin luokkaa, jos sitäkään kun vehkeet on velaksi ostettu. "
Tämä takia tulisikin estää moinen osinkokikkailu. Selkeintä on että yrittäjä nostaa firmasta palkaa siinä missä muutkin työntekijät ja sillä siisti.
Osinkoetu mahdollistaa suuryrityksille johdon kikkailun. Lainoittamalla 100% yrityksen työntekijöiden "arvopaperi"yrityksen joka ostaa koko rahalla työntekijöiden työnantajan osakkeita. Näin "arvopaperi" yrityksen osingot ovat verovapaita ja osakkeiden arvonnousu sataa osakkaiden laariin ilman todellista riskiä. Ainut riski on työnantajan antama laina.
- sryjtk
Pienyritykset ja suuryritykset on kaksi täysin eri asiaa, mutta osakeyhtiölaki on molemmille sama.
Osingonjaon suhteen ahlström ja Rytkösen Väiskin pienkonekorjaamo on samalla viivalla koska kumpikaan ei ole listattu, mutta muutoin ei firmoista eikä heidän omistajistaan voisi puhua edes samassa lauseessa.
Osingon jakomahdollisuus on perusteltua siksi koska yrittäjä on ottanut henkilökohtaisen riskin yritystä perustaessaan. Mahdollisesti pantannut asuntonsa firman velkojen vakuudeksi. Mielestäni sille riskinotolle on ihan perusteltua saada tuotto jos kaikki menee hyvin jo pekkästään siksi että jos ne riskit realisoituu niin yrittäjä myös menettää kaiken.
Juuri tämä riski erottaa yrittäjän ja työntekijän.
Työntekijälle laki määrittää työajan, palkalliset lomat, palkalliset sairaslomat, ilmaisen työterveyshuollon, irtisanomisajat ja perusteet ja jos ihan loppuun asti mennään niin palkkaturva maksaa vielä palkankin jos työnantajan riski realisoituu.
Yrittäjälle laki turvaa oikeuden maksaa veroja, ei muuta.
Jos Rytkösen Väiski saa kovalla työllä firmansa kannattavaksi ja selviää ensimmäiset seitsämän vuotta, mitä pidetään yrityksen kannalta kohtalon vuosina ja nostaa sitten muutaman tonnin osinkoa(josta yritys on maksanut 26%) korkona sille sijoitetulle pääomalle joka on ollut seitsämän vuotta firmassa kiinni niin ei kai sitä voi pitää kovin moraalittomana tekona.
On myös tutkittu että yrittäjän on tienattava noin 20% enemmän kuin palkansaaja ollakseen nettotulon osalta samassa tasossa työntekijän kanssa juuri edellämainittujen työntekijälle lain määrittämien työnantajan maksamien etuuksien johdosta.
Käytännössä monet yrittäjät tienaavat osinkoineen kaikkineen vähemmän kuin vastaavaa työtä tekevät työntekijät. Minä itse olen siitä yksi esimerkki.
Työllistän kaksi työntekijää, toisen kokopäiväisesti ja toisen osa-aikaisesti. Kokopäiväinen työntekijä on meidän firmassa parasta palkkaa nauttiva jo monena vuonna peräkkäin. En ole vuosikausiin pystynyt nostamaan itselleni niin hyvää palkkaa osinkoa kuin maksan palkkaa työntekijälleni. - 24
Yrittäjänä itselleni ensimmäinen tavoiteeni oli päästä eroon henkilökohtaisista takauksista. Ennemmin pienempää palkaa ja lainojen maksua kuin voittovaroilla kikkailua.
Seuraavassa vaiheessa voitot vapaaseen pääomaan eli yrityksen kassa kuntoon niin että kestetään taantumaa, niin että työntekijöiden ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta.
Oma stressikin on nykyään täysin poissa kun yritys on käytännössä velaton ja töissä voidaan tehdä valintaa vaativampiin projekteihin, näin säilyy työntekijöidenkin mielenkiinto yllä. - torpparii
Aamulehdessä joku aika sitten kansanedustaja Tero Rönni sdp valitti kun yrittäjät saa nostaa 90 000.- verovapaana!!!???
Vittu kun pisti vihaks siinon meillä päättäjät! teve menoo vaaliuurnille.
tosin Rönni jäi pois on kato sen verran hilloo ja eläkettä kertyny että voi harrastaa sosiaalidemokratiaa ihan kotona!- Ei verotonta
Elikäs edeltävän kalenterivuoden (ei siis välttämättä tilikauden) lopun omasta pääomasta 9 % on mahdollista jakaa verottomina osinkoina. Tässä yläraja tällähetkellä 1000 000 euroa elikkä 90 000 eur yhteen kertaan verotettuna.
Loput omasta pääomasta voi jakaa ns. ansiotulo-osinkoina 30% verottomana ja 70 % verotetaan osingonsaajan ansiotuloprosentin mukaan (siis kuten palkkaa mutta ei tarvitse maksaa sivukuluja, verot tosin voi maksaa veroilmoituksen mukaan).
HUOM! Osingoista on aina maksettu yhteisövero voitosta että se saadaan jakokelpoiseen pääomaan. Lisäksi on makseltu erinäinen läjä veroja ja veroluonteisia maksuja kun se voitto on tuotettu.
Elikkä käytännön esimerkkinä:
Firman oma pääoma 2010 lopussa 100 000 EUR, jolloin mahdollisuus nostaa 9000 eur ilman veroseuraamuksia omistajalle. nostetaan lisäksi 50 000 EUR ansiotulo-osinkoa, jolloin 15 000 EUR tulee yhteen kertaan verotettuna. lopusta 35 000 eur maksetaan verokortin mukaan (ravistetaan hihasta vaikka 20%) 7000 EUR. eli 59 000 bruttoosingoista tulee kouraa 52 000 eur. Tuollainen 100 000 eur oman pääoman saa aikaiseksi about 140 000 vuotuisella voitolla.josta maksetaan se vajaa 40 000 eur veroja ennenkuin voidaan jakaa yhtään mitään. - ei verotona
Ei verotonta kirjoitti:
Elikäs edeltävän kalenterivuoden (ei siis välttämättä tilikauden) lopun omasta pääomasta 9 % on mahdollista jakaa verottomina osinkoina. Tässä yläraja tällähetkellä 1000 000 euroa elikkä 90 000 eur yhteen kertaan verotettuna.
Loput omasta pääomasta voi jakaa ns. ansiotulo-osinkoina 30% verottomana ja 70 % verotetaan osingonsaajan ansiotuloprosentin mukaan (siis kuten palkkaa mutta ei tarvitse maksaa sivukuluja, verot tosin voi maksaa veroilmoituksen mukaan).
HUOM! Osingoista on aina maksettu yhteisövero voitosta että se saadaan jakokelpoiseen pääomaan. Lisäksi on makseltu erinäinen läjä veroja ja veroluonteisia maksuja kun se voitto on tuotettu.
Elikkä käytännön esimerkkinä:
Firman oma pääoma 2010 lopussa 100 000 EUR, jolloin mahdollisuus nostaa 9000 eur ilman veroseuraamuksia omistajalle. nostetaan lisäksi 50 000 EUR ansiotulo-osinkoa, jolloin 15 000 EUR tulee yhteen kertaan verotettuna. lopusta 35 000 eur maksetaan verokortin mukaan (ravistetaan hihasta vaikka 20%) 7000 EUR. eli 59 000 bruttoosingoista tulee kouraa 52 000 eur. Tuollainen 100 000 eur oman pääoman saa aikaiseksi about 140 000 vuotuisella voitolla.josta maksetaan se vajaa 40 000 eur veroja ennenkuin voidaan jakaa yhtään mitään.Ja tosiaan ne 9% kannattaa ottaa pois joka vuosi, jättäen vaikka velaksi firmaan jos ei muuta keksi. Ne on yrittäjälle silloin korvamerkittyä.
- 2+2
Ei verotonta kirjoitti:
Elikäs edeltävän kalenterivuoden (ei siis välttämättä tilikauden) lopun omasta pääomasta 9 % on mahdollista jakaa verottomina osinkoina. Tässä yläraja tällähetkellä 1000 000 euroa elikkä 90 000 eur yhteen kertaan verotettuna.
Loput omasta pääomasta voi jakaa ns. ansiotulo-osinkoina 30% verottomana ja 70 % verotetaan osingonsaajan ansiotuloprosentin mukaan (siis kuten palkkaa mutta ei tarvitse maksaa sivukuluja, verot tosin voi maksaa veroilmoituksen mukaan).
HUOM! Osingoista on aina maksettu yhteisövero voitosta että se saadaan jakokelpoiseen pääomaan. Lisäksi on makseltu erinäinen läjä veroja ja veroluonteisia maksuja kun se voitto on tuotettu.
Elikkä käytännön esimerkkinä:
Firman oma pääoma 2010 lopussa 100 000 EUR, jolloin mahdollisuus nostaa 9000 eur ilman veroseuraamuksia omistajalle. nostetaan lisäksi 50 000 EUR ansiotulo-osinkoa, jolloin 15 000 EUR tulee yhteen kertaan verotettuna. lopusta 35 000 eur maksetaan verokortin mukaan (ravistetaan hihasta vaikka 20%) 7000 EUR. eli 59 000 bruttoosingoista tulee kouraa 52 000 eur. Tuollainen 100 000 eur oman pääoman saa aikaiseksi about 140 000 vuotuisella voitolla.josta maksetaan se vajaa 40 000 eur veroja ennenkuin voidaan jakaa yhtään mitään.Määrittääkö tuon ansiotulo-osingon verollisen osuuden veroprosentin siis se kuinka paljon yrittäjä ottaa varsinaista kuukausipalkkaa vuoden aikana, vai vaikuttaako ansiotulo-osingon määrä myös siihen veroprosenttiin? Toisin sanoen, ison firman yrittäjä nostaa palkkaa 1000 euroa kuukaudessa, mutta ansiotulo-osinkoa 100 000, kun taas pienyrittäjä nostaa palkkaa 2000 kk, mutta ansiotulo-osinkoa vain 10 000. Kummalla korkeampi ansiotulo-osingon veroprosentti?
- Muutama täsmennys...
2+2 kirjoitti:
Määrittääkö tuon ansiotulo-osingon verollisen osuuden veroprosentin siis se kuinka paljon yrittäjä ottaa varsinaista kuukausipalkkaa vuoden aikana, vai vaikuttaako ansiotulo-osingon määrä myös siihen veroprosenttiin? Toisin sanoen, ison firman yrittäjä nostaa palkkaa 1000 euroa kuukaudessa, mutta ansiotulo-osinkoa 100 000, kun taas pienyrittäjä nostaa palkkaa 2000 kk, mutta ansiotulo-osinkoa vain 10 000. Kummalla korkeampi ansiotulo-osingon veroprosentti?
Kaikki ansiotulot (siis myös ansiotulo-osingot) lasketaan yhteen ja lopullinen vero määräytyy sitten tuon mukaan.
Muutamia täsmennyksiä tähän keskusteluun:
Tuo 90 000 raja on henkilökohtainen (myös siinä mielessä, että jos saa osinkoja useammasta firmasta niin ne lasketaan yhteen) eli jos osingonsaajia on useampia niin "verottomuus" lasketaan heidän osuudestaan yrityksen nettovarallisuudesta. Eli jos on esim. 2 osakasta tasaosuuksin, molemmat saavat "verotta" tuon 90 000, mutta se edellyttää sitten yli 2 000 000 nettovarallisuutta.
Jos osingon saajalle maksetaan yli 90 000, mutta kuitenkin alle 9% (eli esim. nettovarallisuus 2 000 000 ja maksetaan 180 000) , niin ylimenevä on 70%:sesti pääomatuloa (eli 28% vero) ja 30% verovapaata.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t765670- 353161
- 442788
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402092Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin272075Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?291879- 1001864
- 1751805
Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241488Askanmäessä Huippu esitys
Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna171278