käytön biologisesta tai kasvatti-isästä.
Olen aina ihmetellyt, miksi uskovat ihmiset kuitenkin käyttävät sanaa ”isä”, puhuessaan jonkun ihmisen biologisesta- tai kasvatti-isästä. Sehän on Raamatussa jyrkästi kielletty, aivan kuten Jumalan nimen turhaan lausuminenkin (vrt. Matteus 23:9: Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa).
Olen aina ihmetellyt, miksi uskovat ihmiset kuitenkin käyttävät sanaa ”isä”, puhuessaan jonkun ihmisen biologisesta- tai kasvatti-isästä. Sehän on Raamatussa jyrkästi kielletty, aivan kuten Jumalan nimen turhaan lausuminenkin (vrt. Matteus 23:9: Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koska uskovaiset kuitenkin käyttävät isä-sanaa väärin, se tarkoittaa etteivät he ota Raamattua todesta.
He ovat siis TEKOPYHIÄ tyhjäpäitä.
Joopa joo! Yksi on teidän isänne hän joka on taivaissa, ollaanko pyhänhengen
siitoksia kaikki? Pyhähenki on rutjautellut vaimoja oikein urakalla,hyi!.
Tiedä sitten nouseeko mielipiteesi vilpittömästä ajattelusta vai tarkoitushakuisesta vääristelystä, mutta on esimerkki millaisia tulkintoja voidaan tehdä yksittäisten, asiakokonaisuudesta irrotettujen jakeiden perusteella.
Uskova lukee Raamattua sen kokonaisilmoituksen valossa rukoillen Kristuksen todellisuuden tuntemista. Tämä ei tietysti ole ristiriidassa sen kanssa että tutkitaan Raamattua älykkäästi ja pohdiskellen. Kunhan asenne on oikea.
Vaikea asia voi avautua ymmärryksen tasolle ilman Pyhän Hengen antamaa viisauttakin, kun ajatuksen kanssa lukee asiakokonaisuuden, eikä lähde tarkoitushakuiseen vääristelyyn...
Jeesus kielsi käyttämästä "isä"-sanaa muista kuin Jumalasta, Matt.23:9.
Väärä tulkinta:
Ainoastaan Jumalaa saa sanoa isäksi. Ei muita. Jumala on todellinen Isä, kaiken lähtökohta ja alku, kaikkeuden Isä. Siksi Hän loukkaantuu isä-sanan käytöstä muissa yhteyksissä. Kyseinen sana on uskovien kielenkäytössä varattu vain Jumalalle.
MISTÄ ON KYSYMYS???
Jeesus puhuu hengellisestä arvovallasta seurakunnassa.
Kukaan ei voi ottaa Jumalalle kuuluvaa hengellistä auktoriteettia, ainoastaan Jumala on Jumala. Siksi ei ole oikein että käytämme hengellisistä johtajista nimitystä isä.
Pohdiskeltavaa. Onko katolisessa kirkossa hengellisistä johtajista käytetty isä-nimitys sopiva. Mielestäni ei. Varsinkin paavin pitäminen kirkon isänä jolle Kristus on siirtänyt valtansa on antikristillinen harhaoppi. Kun puhutaan uskoontulosta ja Jeesuksen vastaanottamisesta, hurskas mutta uudestisyntymätön katolilainen voi sanoa "mihin minä Jeesusta tarvitsen, minulla on äiti (Maria) taivaassa ja isä Roomassa, he pitävät pelastuksestani huolen". Entä vapaissa suunnissa käytetty nimitys "hengelliset isät ja äidit" henkilöistä joiden kautta on tultu uskoon ja/tai isällisinä ja äidillisinä kasvattajina uskontiellä ohjaavat juurtumaan Jeesukseen? Voiko toista uskovaa tässä mielessä sanoa "hengelliseksi isäksi"? Mielestäni voi, riippuen tavasta jolla se tehdään, koska tällöin "hengellinen isä" ei ole hengellinen arvonimi joka nostaisi henkilön muiden uskovien yläpuolelle, vaan kuvaannollinen sanonta, jolla kuvataan hänen merkitystä toisen uskovan kasvuun ja juurtumiseen.
Oikea tulkinta:
HENGELLISESSÄ MIELESSÄ.
Jeesus puhui hengellisistä arvovaltasuhteista ja suhtautumisesta opettajiin. Johtajia ja esikuvia tulee kunnioittaa mutta ei niin että heille annettaisiin Jumalan asema. Hengellisessä mielessä ainoastaan Jumala on Isä. Hän uudestisynnyttää. Toinen uskova ei voi olla toisen isä siinä mielessä että saisi aikaan hänen pelastuksensa ja kasvunsa. Jumala käyttää meitä työtovereinaan mutta sittenkin Hänelle kuuluu kaikki kunnia ihmisten pelastuksesta ja hengellisestä kasvusta.
MAALLISESSA MIELESSÄ.
Jeesus ei kiellä isä-sanan käyttöä maallisessa mielessä. On tärkeää että perheessä on isä. Uusi testamentti ei mitätöi maallisten suhteiden merkitystä, päinvastoin nostaa ne suureen arvoon. Jeesuksen tuntemisessa kasvaen voimme eheytyä ja vahvistua asemassamme perheessä niin että omalla paikallamme toimimme vastuullisesti ja rakkaudellisesti.
- - -
Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset. Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.
He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellakaan liikuttaa.
Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa, ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi.'
Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus. Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.
(Matteus 23:2 - 13).