Liikanen: Pääomittaminen auttaa nopeasti
A A
13.10.2008 17:24 STT
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uskoo, että maailmanlaajuinen pankkikriisi saadaan hallintaan. Washingtonissa viikonlopun ajan vieraillut Liikanen tapasi mittavan joukon rahamaailman päättäjiä. Hänen mukaansa tuloksia kriisin hoidossa alkaa näkyä.
Roskapankki-käsitettä vierastava Liikanen uskoo, että pankkien pääomittaminen on paras ja nopein tapa saada rahoituslaitokset toipumaan mahdollisimman pian.
Hänen mukaansa valtion osittainen pankkien omistus on nopein tapa rauhoittaa tilanne, mutta valvonnan on oltava tiukkaa.
– Pitää olla tarkka siitä, että tuet ovat läpinäkyviä ja että kaikki tietävät, missä mennään. Tärkeintä on, ettei ammuta yli, hän kuitenkin varoittaa liiasta sääntelystä.
Liikasen mukaan Suomen tilanne ei ole mitenkään paha, ja hän arvioi, että Suomen talouskasvu hidastuu mutta ei hyydy. Talouskasvun pitäisi olla syyskuussa tehtyjen laskelmien mukaan ensi vuonna 1,3 prosentin luokkaa.
A A
13.10.2008 17:24 STT
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uskoo, että maailmanlaajuinen pankkikriisi saadaan hallintaan. Washingtonissa viikonlopun ajan vieraillut Liikanen tapasi mittavan joukon rahamaailman päättäjiä. Hänen mukaansa tuloksia kriisin hoidossa alkaa näkyä.
Roskapankki-käsitettä vierastava Liikanen uskoo, että pankkien pääomittaminen on paras ja nopein tapa saada rahoituslaitokset toipumaan mahdollisimman pian.
Hänen mukaansa valtion osittainen pankkien omistus on nopein tapa rauhoittaa tilanne, mutta valvonnan on oltava tiukkaa.
– Pitää olla tarkka siitä, että tuet ovat läpinäkyviä ja että kaikki tietävät, missä mennään. Tärkeintä on, ettei ammuta yli, hän kuitenkin varoittaa liiasta sääntelystä.
Liikasen mukaan Suomen tilanne ei ole mitenkään paha, ja hän arvioi, että Suomen talouskasvu hidastuu mutta ei hyydy. Talouskasvun pitäisi olla syyskuussa tehtyjen laskelmien mukaan ensi vuonna 1,3 prosentin luokkaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten pääomitus tapahtuu
Mikäli ilmenee, että joku keskeisistä instituutioista tarvitsee lisää omaa pääomaa, toivotaan sen hakevan sitä ensisijaisesti yksityisiltä markkinoilta. Tätä tukee tieto, että hallitus on joka tapauksessa valmis antamaan pääomatukea, jonka ehdot ovat yleisesti tiedossa (Capital Assistance Program). Koko ohjelman keskeinen kulmakivi on, että hallitsemattomia konkursseja ei tule, kaikki keskeiset instituutiot saavat tarvitsemansa oman pääoman.
Mikäli omaa pääomaa haetaan hallitukselta, se annetaan ensisijaisesti 9%:n korolla etuoikeutettuina osakkeina (vastaa suomalaista pääomalainaa). Nämä voidaan maksaa pois, mikäli instituutio tervehtyy, eivätkä siten muuta nykyisten omistajien asemaa. Jos tappiot jatkuvat ja tarvitaan korotonta omaa pääomaa, etuoikeutetut osakkeet voidaan vaihtaa kantaosakkeiksi kurssilla, joka vastaa pörssikurssia ennen 9.2.2009 vähennettynä -10%.
Ohjelmassa ei siis missään oloissa mitätöidä vanhojen omistajien omistusta, mutta se voi tietysti laimentua, mikäli instituutio tarvitsee merkittävästi korotonta omaa pääomaa. Hallituksen vaihtosuhde on myös ohjelmassa kiinteä, eikä voi johtaa siihen, että kantaosakkeita merkittäisiin ”olemattomalla” hinnalla.
Hallitus asettaa tukemilleen instituutioille aiempaa tiukempia ehtoja. Näitä ovat mm osingoista luopuminen, käteisellä maksettavista yrityshankinnoista pidättäytyminen, palkka- yms rajoitukset ja kuukausittaisen raportoinnin mm tase-eristä, kuten antolainauksesta.
Mielestämme ohjelma poistaa merkittävästi rahamarkkinoiden yleistä riskiä ja sen pitäisi parantaa pankkien keskinäistä luottamusta ja normaalien markkinoiden toimintaa. Se myös vähentää pankkiosakkeisiin sisältyvää riskiä, vaikkei sitä poistakaan. Ongelmiakin tietysti on.
Ohjelman ongelmakohdat
Kun puhutaan tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavasta omasta pääomasta jää aina lukuisia kysymyksiä vastaamatta. Tärkeimpiä niistä ovat, tarvitaanko jossain nimeltä mainitussa instituutiossa hallituksen apua ja jos tarvitaan niin kuinka paljon ja koska. Tervehtyykö instituutio ja jos niin koska. Nämä ovat mielestämme normaaleja osakkeisiin liittyviä riskejä ja epävarmuuksia, joita ei koskaan voida (eikä haluta) kokonaan poistaa.
Sijoittajien vastuu Portugalissa
Portugalin hallitus on jättänyt Euroopan unionille virallisen pyynnön talousavusta. Euromaiden valtiovarainministerit keskustelevat pyynnöstä tänään Budapestissa.
Euromaat valmistelevat Portugalin lainoittamista. Lainaohjelman edellytyksenä on EU:n ja IMF:n hyväksymä tiukka ohjelma, jonka tarkoitus on palauttaa Portugali kestävälle uralle. EU on vaatinut, että ohjelmalla on oltava myös Portugalin opposition tuki.
Portugalin lainoitus ohjattaisiin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan komission rahoitusvakausmekanismin (ERVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta.
Euroopan rahoitusvakausvälineen käyttäminen edellyttää Suomessa valtioneuvoston tiedonantoa eduskunnalle. Tiedonannon antaa uudelle eduskunnalle joko toimitusministeristö tai uusi hallitus.
Suomessa SDP on kieltäytynyt kertomasta kantaansa vakausvälineen käyttämiseen. SDP pitää edellytyksenä, että Portugalin lainaohjelmassa toteutuu “sijoittajien vastuu”.
Mitä tämä SDP:n “sijoittajien vastuu” voisi oikein tarkoittaa?
1) Rahoitusmarkkinavero
SDP esitti ehtona Irlannin lainapaketille, että Eurooppaan pitäisi saada rahoitusmarkkinavero. SDP on vaatinut tätä toistuvasti, viimeksi torstaina.
Euroryhmä on tehnyt jo päätöksen eurooppalaisen transaktioveron selvittämisestä. Suomi on todennut kannattavansa veroa, jos toteuttamiskelpoinen malli löytyy. Transaktioverolla ei kuitenkaan ole Portugalin lainaohjelman kanssa mitään tekemistä. Osana Portugalin EU/IMF –ohjelmaa ei voida sopia yleiseurooppalaisesta transaktioverosta.
2) Sijoittajien luottotappiot
Äärimmäinen sijoittajien vastuu tarkoittaisi hallitsematonta velkajärjestelyä. Jos Portugalille ei myönnettäisi lainaa, se ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Portugalia luotottaneet rahoituslaitokset (joiden joukossa on mm. suomalaisia eläkevakuuttajia) menettäisivät valtavia summia. Osa luottotappioriskistä on jo hinnoiteltu Portugalin velkakirjojen hintoihin, jonka vuoksi niiden arvo jälkimarkkinoilla on jo laskenut. Velkajärjestelyssä velkakirjojen arvo romahtaisi entisestään. Tämä vaihtoehto johtaisi pahimmillaan eurooppalaiseen pankkikriisiin, jonka vuoksi se yritetään kaikin keinoin estää.
Lainaohjelman puitteissa velkajärjestelyä ei voi tehdä osittain. Portugali ei voi yksipuolisella ilmoituksella lykätä lainojensa maksua tai leikata velkojen korkoa tai pääomaa. Tämä edellyttäisi sopimusta sijoittajien kanssa. On epärealistista odottaa, että vaikkapa suomalaiset eläkeyhtiöt antaisivat vapaaehtoisesti osan veloistaan Portugalille anteeksi.
Jos (SDP:n esittämällä tavalla?) EU:n ja IMF:n lainoituksen ehtona olisi ensin velkojen osittainen uudelleenjärjestely, jouduttaisiin vaaralliseen tilanteeseen. Portugalin velkakirjoissa ei ole yhteistoimintalausekkeita velkajärjestelyn varalta, jolloin pahimmillaan Portugali joutuisi riitelemään velkajärjestelyn laillisuudesta velkojiensa kanssa oikeudessa vuosia. Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman arvioi, että osittainenkin velkajärjestely johtaisi paniikkiin, jonka seurauksena raha pakenisi Portugalin pankeista. Osittaisenkin velkajärjestelyn seurauksena Portugalin valtion lainapapereiden arvo romahtaisi, joka aiheuttaisi samat ongelmat kuin täysimittainenkin velkasaneeraus. Molemmat kestäisivät oikeustaisteluiden vuoksi kuukausia, jopa vuosia.
Velkajärjestelyyn joko mennään kokonaan tai ei ollenkaan.
3) Pankkien pääomittaminen
Yksi keskeinen osa EU/IMF –ohjelmassa Irlannissa on pankkien pääomittaminen. Osana ohjelmaa Irlanti on kansallistanut useita pankkeja. Valtion pääomituksessa ja kansallistamisen seurauksena sijoittajat ovat Irlannissa kärsineet miljarditappioita.
Sama toteutuu Portugalissa. Osana EU/IMF –ohjelmaa Portugal sitoutuu tervehdyttämään pankkisektorinsa. Tämä tarkoittaa pankkien pääomitusta ja ääritapauksessa kansallistamista. Molemmissa tapauksissa Portugalin valtio saa ko. pankissa merkittävän omistusosuuden. Pääomituksen ehdot ovat sijoittajille yleensä epäedulliset – päätösten seurauksena Irlannissa pankkien pörssikurssit ovat romahtaneet.
Pankkien pääomittaminen kuitenkin sisältyy Portugalin lainajärjestelyyn. Näihin pääomituksiin vaikuttavat ehdot eivät vaikuta esimerkiksi Portugalille rahaa lainanneiden suomalaisten eläkeyhtiöiden “vastuuseen” millään tavalla.
4) Yritysverokannan nostaminen
SDP on pitänyt ehtona Irlannin lainapaketille, että Irlanti pakotetaan nostamaan yritysverokantaansa.
Portugalin voisi teoriassa pakottaa osana sopeutusohjelmaa nostamaan yritysverokantaansa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sijoittajien vastuun kanssa. Kansainväliset sijoittajat eivät maksa Portugaliin yhteisöveroa.
Yllä oleva listaus osoittaa, että “sijoittajien vastuu” toteutuu todellisuudessa silloin, jos Portugali joutuu velkajärjestelyyn. Juuri velkajärjestelyä yritetään EU:n ja IMF:n lainaohjelmalla estää. Velkajärjestely aiheuttaisi vakavia ongelmia Euroopan rahoitusmarkkinoilla ja johtaisi pahimmillaan uuteen taantumaan.
Käytännössä SDP:n “sijoittajien vastuu” voi Portugalin lainaohjelman kontekstissa tarkoittaa vain sitä, että Portugali jättää velkajärjestelyssä lainansa maksamatta.
J TURUNEN WORDPRESS