on suunnitteilla merelle länsirannikon alueelle sen verran kauaksi rannasta ettei meuhke haittaa.Miten suunnittelussa huomioidaan linnusto kun tiedetään niiden haitat? Kun myllyjä on ryhmänä paljon yhdellä alueella,niin eikö siitä ole haittaa tuulettomana aikana? Kaikki alueen myllyt seisoo,eikä siten tuota sähköä.Miten tälläinen toimii-ei toimi vaikuttaa sähköverkon vakauteen?
Tuulivoimapuistoja
Tukiaisenergia
40297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Toimii loistavasti, käyppä tutustumassa Tanskassa, Saksassa...
Siellä ollaan tuulivoimassa valovuosia edellä Pohjolasta.
Siellä on tuulivoimaloita kaikkialla, ketään ei haittaa rakentaminen, kun on oikea asenne.
Tuulivoima on lisäenergiaa verkkoon, kyllä verkkoa on helppo tasapainottaa pohjolassa yhteisessä sähköverkossa.
Ei paljoa haittaa, vaikka koko ydinvoimala lasketaan alas, aina löytyy korvaavaa säätövoimaa.
Suurin ongelma Suomesa on asenne.
Esim. Lapin tuntureilla olis helppo saada koko kylän sähköt tuulivoimasta jos vaan halutaan satsata.
Nykyisten sähkötoimijoiden on helpompi myydä olemassa olevaa hyvällä voitolla, kuin rakentaa kalliihkoja tuulivoimaloita marginaaliseen tuotantoon.
sitten myy halvalla tuulisähköä ulos ja ostaa kalliilla muuta tilalle.Mikä siinä on loistavasti toimivaa?
Se toimii loistavasti kun katsoo asiaa Norjasta.
Siis mikä voisi olla parempaa energiabisnestä kuin ostaa pilkkahintaan Tanskalaista tuulivoimaa ja myydä sinne Kalliilla Norjalaista vesivoimaa.
Tuulisähkö alentaa sähkön hintaa. Se on ihan luonnollinen asia (ilmainen polttoaine)
Taas Norjalaiset voittaa.On ne osaavia hoitamaan asioita.
Mahdollisesti asiat toimivat teoriassa eri tavoin kuin todellisessa elämässä.Mikse he todellakin toimivat noin?
Tanskalla on sama ongelma kuin muillakin, ei ole säätövoimaa, Tuulee silloin kun ei tarvita sähköä ja päinvastoin. Tanska on ratkaissut ongelman niin, että ylimääräisellä sähköllä norjalaiset pumppaavat tanskalaisten maksamaa korvausta vastaan vettä ylös vuorille altaisiin. Sitten kun tanskalaiset tarvitsevat sähköä, norjalaiset laskevat sen veden alas vuorella olevasta altaasta voimalaitoksen läpi ja myyvät sähkön tanskalaisille. Toimii loistavasti ja on tiettävästi maailman kalleinta vihreää energiaa jonka kustannuksiin suomikin osallistuu EU:n ja syöttötariffien kautta.
Humoristi asialla. Ei kuule tarvitse Norskin pumpata vettä ylämäkeen, siellä riittää kapasiteettia muutenkin. Rakentamattakin on vielä muutaman Skandinavian tarve.
Säätövoimana Tanska käyttää Norjaa se on totta. Kertoisitko kuitenkin miten Suomi tai mikään muukaan maa maksaa osan tanskalaisten syöttötariffista?
Kertoistiko kenen "tietämä"?
"Toimii loistavasti ja on tiettävästi maailman kalleinta vihreää energiaa jonka kustannuksiin suomikin osallistuu EU:n ja syöttötariffien kautta. "
Jätit erittäin tärkeän tiedon kertomatta: kenen tieämä asia on, että tämä on maailman kalleinta vihreää energiaa:
"Sitten kun tanskalaiset tarvitsevat sähköä, norjalaiset laskevat sen veden alas vuorella olevasta altaasta voimalaitoksen läpi ja myyvät sähkön tanskalaisille."
Voisitko vielä lisätä puuttuvan tiedon? Muuten joku voi vaikka luulla, että revit sen hatustasi.
Tanskalaisten tuulienergian tuotannosta on ollut artikkeleita ulkomaisissa alan julkaisuissa, Tekniikka ja talous sekä tekniikan maailma suomessa on käsitellyt asiaa. Tanskalaisten ylijäämäsähköllä tosiaankin pumpataan vettä ylämäkeen norjassa.Syöttötariffiin käytetään osittain EU:n yhteisiä varoja jotka on kerätty jäsenmailta, suomeltakin, joka on EU:n nk. nettomaksaja.
tarvitaan,sillä ei ne EU.n yhteiset varat ilmasti tule.Tanskan suurin tuotantomuoto on hiili,vai onko.
Oi vääryys!
Meillä tulevan syöttötariffin tulevat maksamaan sähkönkäyttäjät ja ehkä osin veronmaksajat, suomalaiset veronmaksajat. Mikä meni vituilleen jos Juutit ovat osanneet sumplia EU:n maksajaksi? Ja miten sen tekivät?
Tuulivoima on mahtava keksintö, Pekkaroinnin mestariteos. Ainut voimalaitostyyppi jonka saa rakentaa naapurin maille toisten rahoilla ja vielä valtio maksaa käyttökulut ja takaa voiton syöttötariffin muodossa.
70% Tanskan energiasta tehdään edelleen hiilivoimalla.Tuonninkin osuus sähköenergian puolella on valtava.Tuollainenko se mallimaa nyt sitten on?
Se mikä jonkun visionäärin ajatuksissa tuntuu teoriassa hienolta on käytännössä usein mahdoton toteuttaa.Erilaisia teknisiä toteutuksia suunnitteleville olisi hyvä tutustua käytännön parissa työskenteleminen, jolloin todellinen elämä tulisi tutuksi ja suunnitteluvirheet vähenisi minimiin.Tanskassa on näissä asioissa menty takaperin puuhun ja energiankuluttajat maksavat sen laskuissaan.
Tanskalaiset ovat uunonpia kuin Ruotsalaiset vaikka heitä yleensä pidetään nenästä vedettävinä.Liian helpolla ovat päässeet viime vuosisatoina ja kansa on laiskistunut myös järjen käytössään.
Yhden ydinvoimalayksikön korvaamiseksi tarvitaan vain 2000 - 3000 tuulimyllyä, jotka sijoitetaan rannikolle 1,5 km välein. Hupsis, taitaisi mennä jo naapurin puolelle.
Mitä? 20000 - 30000 MW, tuohan olisi aivan älytön tuulipuisto!
Ei ne myllyt ole kuin 2-3 MW/kappale ja vähintään 10 % niistä aina rikki tai huollossa ja suuri osa tyynessä.
julkisuudessa tuulivoiman ihanuudesta ja toimivuudesta kun se ei sitä ole.Syötetäänkö toimittajille täyttä ***kaa vai syöttävätkö toimittajat tietoisesti sitä?Aamulehden omassa tutkimuksessa selvisi että heidän toimittajansa enemmistö oli Kokoomuksen ja Vihreiden kannattajia.Aikoinaan toimittajat sentään pysyivät puolueettomina ja siten luotettavina.
Aikoinaan toimittajat olivat suoraan sidonnaisia, Aamulehti oli 1881 - 1992 Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattaja samaan tapaan kuin Helsingin Sanomat perustettiin ('Päivälehti') ja oli 1889-1932 Nuorsuomalaisen Puolueen sekä Kansallisen Edistyspuolueen äänenkannattaja.
Että se siitä "aikoinaan" nostalgiasta.
eivät sodan jälkeisinä aikoina vakuttaneet Suomen ja Hesarinkaan toimintaan,nusut tosin muutaman vuoden tuossa välillä yritti.Kyllä sitoutumaton media oli pitkään sitoutumatonta,eikä toimittajat tehneet tarkistamattomia juttuja niinkuin nykyään kovassa kilpailutilanteessa.Väritetyt jutut ärsyttää silloin kun tietää jutun kohteen todellisen tilanteen.
Tuulivoimalan teho nykypäivänä on 2-3 MW. Yksi Olkiluodon yksikkö on 860 MW.
Ydinvoimalan huipunkäyttöaika on noin 8 000 h/a, kun se tuulivoimalalla on sijainnista riippuen 1800-3500 h/a.
Yhden yksikön korvaaminen nimellistehojen perusteella vaatii 287-430 tuulivoimalaa, mutta tähän täytyy ottaa huomioon vielä huipunkäyttöaikojen ero. Sisämaahan sijoitettuja tuulivoimaloita voidaan siis pahimmassa tapauksessa joutua rakentamaan yli 1700 yhden ydinvoimayksikön korvaamiseen. Nämä luvut on laskettu 3 MW tuulivoimaloilla.
Näistä voidaan päätellä tuulivoiman ongelmien laajuus etenkin, jos ei ole mahdollista rakentaa off-shore -tuulivoimalapuistoja.
on Simossakin rakenteilla tuulipuisto.Jostain syystä sanoivat tv-haastattelussa että sisämaassa on vähemmän ympäristöön liittyviä haittoja tuulivoimasta kuin meren rannalla.Päinvastoinhan se yleensä on.
Melonien mielestä on tärkeämpää suojella lintuja kuin ihmisiä.
Meloni=Vihree päältä ja punainen sisältä.
Tanskassa tuulivoiman ansiosta sähkön hinta on laskenut, jopa niin että sähkön kulutuksesta hetkittäin maksetaan.
Arvaa vaan kuka sen ilmasen sähkön loppupelissä maksaa, tukina. Ja säätävoiman rakentamiset.
10s tunnis tuulivoimalan tuotto voi vaihdella max-0.
Tollasesta sähköstä ei ole mitään hyötyä, vain markkinahäiriö.
Tosin jos norjan/ruotsin vesivoimavarat loppuu niin markkinahäiriö voi johtaa vakaviin sähköhäiriöihin. Sähköt räpsyy on-off.
Tuulivoimaloille pitäis asettaa vaatimus sähkön varastoinnista, esim 1vrk tuotanto.
Miksi muuten tuulimyllyt sijoitetaan teräsputkien päähän? Eikö se generaattori kannattaisi ripustaa heliumpalloon ja vetää sitä teräskaapeleilla maahan. Samaa tietä tulisi myös kaapeli jolla sähkö tuotaisiin alas. Tuollainen 20 metriä kanttiinsa oleva pallo kannattaisi yhden 3 MW:n generaattorin. Alla olevalla paikalla ei ole väliä, niitä voitaisiin kiinnittää meren päälle ja jättää laivaväylät josta laivat ja veneet voisivat kulkea.
Tuollainen säätäisi itse itsensä, mitä vähemmän tullee, sen suorempaan kiinnitysvaijerit kävisivät ja mitä enemmän tulee, sen alemmas ne kävisivät ja tukevoituisivat. Eli kestäisivät hyvin kaikenlaiset tuulet. Jos generaattori olisi satametrisen vaijerin nokassa, seuraava generaattori voisi olla 300 metrin etäisyydellä. Tuollaiselta 10 km x 10 km alueelta meripinta-alaa saataisiin 10 TWh/a. Tuotetun sähkön hinta olisi 0.062 €/kWh.
Sehän riittäisi pääkaupunkiseudulle jo hyvin. Maapallolla varastoituna olevalla heliummäärällä voitaisiin pitää n. 200 PWh:n generaattorimassa ilmassa. Maapallon energiakulutus on n. 130 PWh/a.
20 metriä kanttiinsa oleva heliumpallo pystyy nostamaan noin 10 tonnin kuorman kun taas tuulivoimalan konehuone generaattoreineen, vaihteistoineen ja siipineen painaa noin 100 tonnia. Samaa puutaheinää tasoa on muutkin juttusi.
Testailin vain tuota energian varastointia kallioon. Siihenhän ei ole kukaan esittänyt mitään miksi se ei toimisi. Tähän tuli heti kommenttia. Se kertoo sen että jos tuo kallioon varastointi ei toimisi, joku olisi jo esittänyt virheet tekstissä.
Kiitoksia korjauksesta, kaikkea energiaa ei siis voi tuottaa heliumnosteisilla tuulimyllyillä, heliumin määrä riittää nostamaan vain 10 % tuulimyllyistä millä tuotettaisiin maapallon kaikki energia. Ei siis ollut hyvä ajatus. tosin http://www.youtube.com/watch?v=rsHUALU--Wc.
Juttuni saattavat olla puutaheinää, mutta jos ne toimivat, haittaako se? Jos ehdotetaan normaalista poikkeavaa, joku saa niistä ideoita ja toiset ampuvat alas. Joku idea saattaa osoittautua erittäinkin hyväksi. Jos tällaista kehitystä ei tapahtuisi, mitään uutta ei syntyisi. Miksi muuten sen konehuoneen pitää painaa niin paljon? Eikö siivet paina vain muutaman tonnin? Tarvittaisiinko helium-nosteisessa myllyssä vaihdelaatikkoa, sehän olisi itsesäätävä?
Ota ensin selvää tuulimyllytekniikasta ennenkuin alat tällää jauhamaan puutaheinääsi. Ja samalla tasolla on nuo kivihommelisikin.
Taidat olla samaa maata kuin eräskin tieteiskirjailija.
Ettei vain ole lukihäiriö sinulla? Mietihän tarkasti tätä lainausta: "Miksi muuten tuulimyllyt sijoitetaan teräsputkien päähän? Eikö se generaattori kannattaisi ripustaa heliumpalloon ja vetää sitä teräskaapeleilla maahan."
Olet siis sitä mieltä että ennenkuin voi kysyä tuulimyllytekniikasta, on otettava selvää tuulimyllytekniikasta? Ja kun on ottanut selvää, miksi enää pitäisi sitten kysyä jotakin? Meneeköhän tuossa sinun logiikassasi jotakin nyt pieleen?
Kuten tuolta videosta näet, tuulimylly voidaan nostaa pallolla ylös ja tuotetun energian hinta on vain puolet perinteisestä. Mikä siinä nyt sinusta on niin puutaheinää? Ennen oli höyrykattila autossa ja se kulki. Jos olisimme eläneet silloin ja olisin kysynyt miksi pitää olla höyrykattila, sinä olisit vastaavaan tapaan todennut että minun pitäisi ensin tutustua autotekniikkaan ennenkuin alan jauhamaan mitään ottomoottorista auton liikuttamiseen.
Generaattori voidaan valmistaa kevyemmistä osista jos niin halutaan. Ilmeisesti kuitenkin nykyisissä tuulimyllyissä tuon rungon pitää olla niin tukeva siipien synnyttämän kuorman takia josta syystä ei ole ollut mitään tarvetta keventää generaattorin painoa kovin paljoa. Eli jos siirtyisimme käyttämään heliumilla nostettavia voimaloita, generaattoreiden painoa voitaisiin laskea nykyisistä hyörygeneraattoreista paljonkin.
Tuolla kerrotaan 3 MW:n generaattorista ja paino näyttäisi olevat 12.5 tn (http://www05.abb.com/global/scot/scot234.nsf/veritydisplay/7890f176415a5994c12579480027a622/$file/product note_medium speed pmg_low res.pdf). Arvelin tuossa aikaisemmin että painaisi 10 tonnia, ei tuossa nyt kovin paljon heittoa ole, joten kyllä se kymmeneen tonniin saataisiin jos heliumille suunniteltaisiin.
Ja jatkat vain puutaheinääsi. Pelkän generaattorinko ripustaist palloosi?
Jo yksi siipi painaa yli 10 tonnia ja kun niitä on 3 tulee painoa pelkästään siivistä 30 tonnia. Runkokin tarvitaan pitämään hökötysta kasassa.
Alle viidenkymmenen tonnin ei pääse millään opilla.
Paitti nyt tietenkin tieteiskirjoissa.
"Tuollainen 20 metriä kanttiinsa oleva pallo kannattaisi yhden 3 MW:n generaattorin". Noin minä kirjoitin. En sanonut tuulimyllyn. Eli väitin että se nostaisi 3 MW:n generaattorin. Edellisessä kommentissani oli linkki 3 MW:n generaattoriin joka painaa 12.5 tonnia. Mikä tuossa on niin hirveän väärin? Itse huomasin sen, huomaatko sinä? Samalla selvisi miksi tuulimyllyjä ei voi ripustaa heliumpallon alle. Aina sitä oppii kun kyselee.
Tuulipuistoista puheenollen: Saksan merituulipuistosuunnitelmissa on yllättävä ongelma: meressä on jotain sota-ajan krääsää, jotka hidastaa työtä.
Se ongelma on se, että valmista tuulipuisto ei voi kytkeä verkkoon, kun sen yhdyskaapelin reittillä on huomattu oleva niin paljon räjähteitä, että sen raivaminen kestää.
Tahtoopi pakkasella jäätyä laivojenkin merenpinnan yläpuoliset rakenteet.
Tuulimyllyn sähkö menee Pohjanlahdella myllyn ittensä sulana pitämiseen.
puppua
VTTn sivulla http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/ on kartta, josta ilmenevät kaikki tuulivoimahankkeet Suomessa 2012 lopussa. Nimellisteholtaan ne yltävät lähes 9000 MW:iin. Paljon on kiistoja odotettavissa, sillä massiivista tuulivoimarakentamista suunnitellaan mm. suurten järvien rannoille. Natura-alueillekin voidaan rakantaa tuulivoimaa "tarveharkintaisesti" joten ympäristöväelle saattaa syntyä intressiristiriitoja.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx
Juuri nyt Suomen sähkönkulutus 12752 MW ja tuulisähkön tuotanto 14 MW.
Tuulisähköllä ei Suomen sähköntarvetta voida kattaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Ja pohjoismaissa tuulisähköä tulee tällä hetkellä 1 249 megawatin verran kokonaistuotannon ollessa 66 042 MW. Tuulisähkön osuus on siis vajaat 2%.
Kylymä tulisi tuulirupellien varassa.
Kun vastustat tuulivoimalan sijoittamista asutuksen keskelle, niin sinua aletaan uhkailla yhtiön taholta.