EU:n ylivelkaantuneiden maiden velkakriisin taltuttamisen asemesta EU:n tähänastiset toimet ennemmin pitkittävät ja pahentavat kriisiä. Pysyväksi perustettava vakausmekanismi voi jopa kääntyä onnettomalla tavalla tarkoitustaan vastaan.
Korkosijoittajat ovat tähän mennessä menettäneet luottamuksensa Kreikan, Irlannin ja Portugalin kykyyn maksaa liian suuriksi paisuneet velkansa korkoineen. Niinpä nämä kriisimaat eivät enää saa rahoitusmarkkinoilta tarvitsemaansa rahoitusta kuin hillittömän korkealla korolla tai eivät lainkaan.
Markkinarahoituksen tilalle ovat tulleet muiden euromaiden, EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja EKP:n hätäluotot, joiden turvin kriisimaat ovat voineet ylläpitää julkisen talouden toimintojaan – ja jatkaa vanhojen velkojensa maksamista.
Kaikki euromaat ja sen puoleen muutkin EU-maat ovat raskaasti veloissaan ja näin ollen täysin riippuvaisia alati vuolaana ja vapaana virtaavasta velkarahoituksesta. Tämä riippuvuus rahoitusmarkkinoiden luottamuksesta ei siis koske vain kriisimaita, vaan myös esimerkiksi Suomea.
Rahoitusmarkkinoiden luottamus kriisimaihin ei ole palautunut, vaan päin vastoin heikentynyt. Samalla on murentunut myös markkinoiden luottamus EU:n ja euromaiden kriisityötä kohtaan.
Rahoitusmarkkinoiden tyly tulkinta EU:n ja euromaiden tähänastisten ja kaavailtujen kriisitoimien onnettomista seurauksista ja tahattomista sivuvaikutuksista on kuin vakava varoitusviesti EU:lle. Tätä menoa kriisi ei taltu, vaan pahenee ja pitenee.
Kriisin lopulliseksi taltuttajaksi aiottu Euroopan pysyvä vakausmekanismi ESM (European Stability Mechanism, suomeksi EVM) on kriittisen markkinatulkinnan mukaan ennemmin viimeinen niitti kuin lopullinen voitto.
Korkojen kohoaminen kertoo, että luottamus kriisimaihin on heikentynyt eikä suinkaan kohentunut.
Yhden selkeimmistä ja pitkään aikaan suorasukaisimmista tulkinnoista on julkaissut saksalaispankki Deutsche Bank, jonka Global Economic Perspectives -viikkokatsaus teilaa EU:n tuoreimmat kriisitoimet ja -aikeet jokseenkin toivottomiksi.
Deutsche Bankin Euroopan pääekonomisti Thomas Mayer käsittelee EU:n neuvoston viime kuun huippukokouksen saavutuksia – tai paremmin saavuttamatta jättämisiä – kriittisessä artikkelissaan Political risks to EMU rising.
Mayer katsoo euromaiden väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n (European Financial Stability Mechanism, suomeksi ERVV) myös vaikutuksiltaan tilapäiseksi. Sen keinoilla ei velkakriisi hellitä saati taltu, vaan pitkittyy ja pahenee.
Tilapäisen vakausrahaston jälkeen vuonna 2013 aloittava pysyvä vakausmekanismi ei sekään taltuta kriisiä. Päin vastoin ESM on jo nyt Mayerin mukaan ratkaisevasti pahentanut kriisiä.
Deutschen Mayer katsoo, että EU:n useisiin keskeisiin uudistuksiin samoin kuin ESM-vakausmekanismiin sisään leivottu yksimielisyyden vaatimus lisää uusien kriisien torjuntaan ja taltuttamiseen liittyvää politikoinnin riskiä.
Tukiluottoja pulittavissa maissa kansalaisia ärsyttää omankin maan velkaantuminen tukiluottojen takia ja verovarojen käyttäminen vielä velkaisempien euromaiden velkojen maksamiseen.
Kriisimaiden kansalaisia taas ärsyttävät hätäluottojen kohtuuttomina pidetyt ehdot ankarine vyönkiristysvaatimuksineen.
Kreikassa on ollut mellakoita ja lakkoja tämän tästä pian vuoden päivät. Irlannissa hallitus kaatui ennenaikaisissa protestivaaleissa, Portugalissa hallitus kaatui jo ennen ylimääräisiä vaaleja.
Deutschen Thomas Mayer muistuttaa, että äänestäjien ärtymys Suomessa sen enempää kuin kolmessa pienessä kriisimaassa eivät vielä ole vakava uhka rahaliitolle.
Samaa ei voi sanoa Saksasta, jossa on seuraavat parlamenttivaalit vuoden 2013 syyskuussa – pian pysyvän vakausmekanismin ESM:n aloittamisen jälkeen.
Saksalaisten äänestäjien mitta voi olla maan parlamenttivaaleihin mennessä täynnä.
Näin Mayer arvelee käyvän, jos hätärahoituksen turvautuneet kriisimaat eivät kykene parissa vuodessa palauttamaan velanhoitokykyään ja palaamaan markkinarahoituksen pariin.
Tällaiseen talousihmeeseen hän ei itse usko, vaan päin vastoin pitää todennäköisempänä kriisimaiden päätymistä suoraa päätä EFSF:n "väliaikaisesta" hoidosta ESM:n pitkäaikaishoitoon.
Yksityisen rahoituksen vetäytymiseen Portugali kaatui.
Yhä mittavampia tukitoimia ja uusia hätäluottoja perustellaan väittämällä, että tukitoimien ainoa vaihtoehto olisi kaaos, uusi finanssikriisi ja talouden ankara lama.
Valtioiden rahoitushistoria kertoo, että järjestäytyneet ja hallitut velkasaneeraukset ennemmin estävät ylivelkaisten valtioiden suistumista kaaokseen kuin aiheuttavat kaaosta.
"Sopusaneeraukset" ovat tiukan paikan tullen tyypillisesti estäneet eivätkä suinkaan aiheuttaneet rahoittajien kaoottista pakokauhua.
(Taloussanomien artikkelistä lyhennys)
Korkosijoittajat ovat tähän mennessä menettäneet luottamuksensa Kreikan, Irlannin ja Portugalin kykyyn maksaa liian suuriksi paisuneet velkansa korkoineen. Niinpä nämä kriisimaat eivät enää saa rahoitusmarkkinoilta tarvitsemaansa rahoitusta kuin hillittömän korkealla korolla tai eivät lainkaan.
Markkinarahoituksen tilalle ovat tulleet muiden euromaiden, EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja EKP:n hätäluotot, joiden turvin kriisimaat ovat voineet ylläpitää julkisen talouden toimintojaan – ja jatkaa vanhojen velkojensa maksamista.
Kaikki euromaat ja sen puoleen muutkin EU-maat ovat raskaasti veloissaan ja näin ollen täysin riippuvaisia alati vuolaana ja vapaana virtaavasta velkarahoituksesta. Tämä riippuvuus rahoitusmarkkinoiden luottamuksesta ei siis koske vain kriisimaita, vaan myös esimerkiksi Suomea.
Rahoitusmarkkinoiden luottamus kriisimaihin ei ole palautunut, vaan päin vastoin heikentynyt. Samalla on murentunut myös markkinoiden luottamus EU:n ja euromaiden kriisityötä kohtaan.
Rahoitusmarkkinoiden tyly tulkinta EU:n ja euromaiden tähänastisten ja kaavailtujen kriisitoimien onnettomista seurauksista ja tahattomista sivuvaikutuksista on kuin vakava varoitusviesti EU:lle. Tätä menoa kriisi ei taltu, vaan pahenee ja pitenee.
Kriisin lopulliseksi taltuttajaksi aiottu Euroopan pysyvä vakausmekanismi ESM (European Stability Mechanism, suomeksi EVM) on kriittisen markkinatulkinnan mukaan ennemmin viimeinen niitti kuin lopullinen voitto.
Korkojen kohoaminen kertoo, että luottamus kriisimaihin on heikentynyt eikä suinkaan kohentunut.
Yhden selkeimmistä ja pitkään aikaan suorasukaisimmista tulkinnoista on julkaissut saksalaispankki Deutsche Bank, jonka Global Economic Perspectives -viikkokatsaus teilaa EU:n tuoreimmat kriisitoimet ja -aikeet jokseenkin toivottomiksi.
Deutsche Bankin Euroopan pääekonomisti Thomas Mayer käsittelee EU:n neuvoston viime kuun huippukokouksen saavutuksia – tai paremmin saavuttamatta jättämisiä – kriittisessä artikkelissaan Political risks to EMU rising.
Mayer katsoo euromaiden väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n (European Financial Stability Mechanism, suomeksi ERVV) myös vaikutuksiltaan tilapäiseksi. Sen keinoilla ei velkakriisi hellitä saati taltu, vaan pitkittyy ja pahenee.
Tilapäisen vakausrahaston jälkeen vuonna 2013 aloittava pysyvä vakausmekanismi ei sekään taltuta kriisiä. Päin vastoin ESM on jo nyt Mayerin mukaan ratkaisevasti pahentanut kriisiä.
Deutschen Mayer katsoo, että EU:n useisiin keskeisiin uudistuksiin samoin kuin ESM-vakausmekanismiin sisään leivottu yksimielisyyden vaatimus lisää uusien kriisien torjuntaan ja taltuttamiseen liittyvää politikoinnin riskiä.
Tukiluottoja pulittavissa maissa kansalaisia ärsyttää omankin maan velkaantuminen tukiluottojen takia ja verovarojen käyttäminen vielä velkaisempien euromaiden velkojen maksamiseen.
Kriisimaiden kansalaisia taas ärsyttävät hätäluottojen kohtuuttomina pidetyt ehdot ankarine vyönkiristysvaatimuksineen.
Kreikassa on ollut mellakoita ja lakkoja tämän tästä pian vuoden päivät. Irlannissa hallitus kaatui ennenaikaisissa protestivaaleissa, Portugalissa hallitus kaatui jo ennen ylimääräisiä vaaleja.
Deutschen Thomas Mayer muistuttaa, että äänestäjien ärtymys Suomessa sen enempää kuin kolmessa pienessä kriisimaassa eivät vielä ole vakava uhka rahaliitolle.
Samaa ei voi sanoa Saksasta, jossa on seuraavat parlamenttivaalit vuoden 2013 syyskuussa – pian pysyvän vakausmekanismin ESM:n aloittamisen jälkeen.
Saksalaisten äänestäjien mitta voi olla maan parlamenttivaaleihin mennessä täynnä.
Näin Mayer arvelee käyvän, jos hätärahoituksen turvautuneet kriisimaat eivät kykene parissa vuodessa palauttamaan velanhoitokykyään ja palaamaan markkinarahoituksen pariin.
Tällaiseen talousihmeeseen hän ei itse usko, vaan päin vastoin pitää todennäköisempänä kriisimaiden päätymistä suoraa päätä EFSF:n "väliaikaisesta" hoidosta ESM:n pitkäaikaishoitoon.
Yksityisen rahoituksen vetäytymiseen Portugali kaatui.
Yhä mittavampia tukitoimia ja uusia hätäluottoja perustellaan väittämällä, että tukitoimien ainoa vaihtoehto olisi kaaos, uusi finanssikriisi ja talouden ankara lama.
Valtioiden rahoitushistoria kertoo, että järjestäytyneet ja hallitut velkasaneeraukset ennemmin estävät ylivelkaisten valtioiden suistumista kaaokseen kuin aiheuttavat kaaosta.
"Sopusaneeraukset" ovat tiukan paikan tullen tyypillisesti estäneet eivätkä suinkaan aiheuttaneet rahoittajien kaoottista pakokauhua.
(Taloussanomien artikkelistä lyhennys)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Portugali ja Kreikka sortuvat ja Kiinaan kohtaa taloudellinen katastrofi. USA:ssa nähdään kova pörssiromahdus.
Neljänä seuraaavana vuonna sosialidemokraattien ei piäisi olla hallituksessa.
Älkää unohtako tätä viestiä! Painakaa tämä mieleenne.
http://www.toivoajatuspaja.fi/kynavieras/?KIRJOITUS=34275