13 eurovaltiotyyppiä uudessa EUssa

Vähän, mutta asiaa - 13 maatyyppiä
Nykyinen EU on valtioliitto, mikä ei ole edes oikeushenkilö niin kuin kunta tai valtio. Koska nykyinen EU on valtioliitto, pitää se yksimielisesti lakkauttaa. Näin ollen nykyisen EUn valtiosopimusten lakkauttaminen tapahtuu liittovaltioksi perustettavan uuden EUn perustuslailla, missä on tätä koskeva maininta.

Mikäli yksikin EUn 25 jäsenvaltiosta hylkää perustuslain, ei nykyinen EU valtioliittona lakkaa eikä uusi EUn liittovaltio muodostu, koska nykyisen EUn sopimusten lopettaminen mainitaan juuri liittovaltioksi perustettavan uuden EUn perustuslaissa.

Euroopassa on monenlaisia valtioita, kuten ETA-valtioita (EFTA-maita; kuten Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein) sekä Valaliitto, Confederatio Helvetica eli Sveitsi, jolle ei käynyt edes ETA-sopimus kansanäänestyksessä EUn kanssa EFTAn kautta, vaan joka teki erillisen sopimuksen EU-maiden kanssa 1992.

Sveitsi selviää edelleen mainiosti osallistumatta taistelujoukkoihin tai rauhaanpakottamiseen.

Mikäli Britanniassa ei EUn perustuslaki mene läpi, pyrkivät ydinmaat luomaan liittovaltio-EUn siitä huolimatta, vaikkei nykyisiä EU-sopimuksia saada lakkautettua kerralla.

Näin ollen EUiin muodostuu useampi kehä:

1. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka ovat EMUssa, jotka
eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

2. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka ovat EMUssa, jotka
osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

3. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka eivät ole EMUssa,
jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

4. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka eivät ole EMUssa,
jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

5. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka ovat
EMUssa, jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

6. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka ovat
EMUssa, jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

7. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka eivät
ole EMUssa, jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

8. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka eivät
ole EMUssa, jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

9. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka eivät osallistu
Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen päätöksenteon lin-
jauksia vastaan. (Sveitsi, Liechtenstein)

10. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka eivät osallistu
Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen päätöksenteon lin-
jauksia vastaan. (Norja)

11. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka tukevat
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, mutta jolla ei ole asevoimia koalitioon
osallistumiseksi. (Islanti).

12. Maat, jotka eivät ole EMUssa eivätkä ole ETAn tai EUn jäseniä, jotka eivät
osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin ainakaan EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon linjauksia vastaan (Turkki), mutta jotka aikovat tulla joko
nykyisen valtioliitto-EUn tai tulevan liittovaltio-EUn jäseniksi.

13. Maat, jotka eivät ole EMUssa eivätkä ole ETAn tai EUn jäseniä, jotka eivät
osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin (Romania, Bulgaria), ja
jotka aikovat tulla joko nykyisen valtioliitto-EUn tai tulevan
liittovaltio-EUn jäseniksi.

Suomessa EUn perustuslaki on hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnassa ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uudessa eduskunnassa 2/3 -enemmistöllä tai istuvassa eduskunnassa 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi julistettuna.

EUn perustuslailla EI OLE kiire, koska esimerkiksi Britanniassa sitä voi jarruttaa mm. ylähuone, House of Lords.

Perustettavan liittovaltio-EUn perustuslaki ei voi astua voimaan, ennen kuin se on hyväksytty kaikissa maissa ja ennen kuin sen avulla on lakkautettu jäsenvaltioiden yksimielisyydellä nykyinen valtioliitto-EU, joka ei ole edes oikeushenkilö, vaan pelkkä kansainvälinen valtiosopimusjärjestelmä.

Liittovaltio-EUn hyväksyneiden maiden olisi erottava nykyisestä valtioliitto-EUsta ja valtuutettava liittovaltio-EU sopimaan oikeushenkilönä puolestaan nykyiseen EUiin jäävien valtioliitto-EUn maiden kanssa asiansa liittovaltioperiaatteella.

Uudesta liittovaltio-EUsta tulee kuin Venäjän Sosialistinen Federaatio, joka liittovaltiona oli yhdenvertainen kaikkien muiden Neuvostoliittoon kuuluneiden neuvostotasavaltojen kanssa, jotka eivät olleet liittovaltioita.

On melko turha väittää, etteikö maailmassa olisi ollut aikaisemmin rakennetta, missä liittovaltiot ja yhtenäisvaltiot muodostavat keskenään liiton. Ei pelkästään Neuvostoliitossa, vaan myös nykyisessä valtioliitto-EUssa on sekä yhtenäisvaltioita, kuten Italia, Ranska ja liittovaltioita, kuten Saksan liittotasavalta. Lisäksi näiden välimailla on yhtenäisvaltioita, joissa jotkin alueet toimivat laajoin autonomioin, kuten Espanjassa.

Suomessa akateemisen ja asiallisen keskustelun EUsta sen jälkeen kun nykyistä valtioliitto-EUa ei onnistuta lakkauttamaan kaikissa nykyisen EUn jäsenmaissa siksi, ettei liittovaltio-EUn perustuslakia niissä hyväksytä, estää se, että kaikki syövät jonkin eturyhmän tai poliittisen talli kädestä, ja se, että suuressa valiokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa on niin hyvin puoluekuritettuja kansanedustajia, joilla ei ole kykyä sanoa, miten asiat ovat.

Kaikkien ongelmien alku ja juuri on kuitenkin oikeuskansleri, jonka olisi jo EMU-päätöksen kohdalla pitänyt valvoa hallituksen toimien perustuslain mukaisuutta.

Sama koskee EU-jäsenyyttä. Ei mikään perustuslakiin perustumattoman vaalien muotoa noudattelevan ja äänestystä muistuttavan mielipidetiedustelun 57%:n tulos riitä siihen, että syrjäytetään vaadittava 2/3 -enemmistö (66,666...%, mikäli maa olisi yksi vaalipiiri eduskuntavaaleissakin) tai 5/6 -enemmistö (eli 83,333...%).

ELÄMÄ JATKUU NYKYISEN VALTIOLIITTO-EU:N SOPIMUKSEN SITTENKIN, KUN OSOITTAUTUU, ETTEI LIITTOVALTIO-EU:N VALTIOLIITTO-EU:N LAKKAUTTAVA PERUSTUSLAKI TULE HYVÄKSYTYKSI JOK'IKISESSÄ JÄSENVALTIOSSA NIIDEN OMIEN VALTIOSÄÄNTÖJEN MUKAISESTI.

KOSKA BRITANNIASSA EI HYVÄKSYTÄ EU:N PERUSTUSLAKIA JA VAIKKA SITÄ VIETÄISIIN LÄPI, VOI BRITANNIASSA OLLA LYKKÄÄVIÄ JA SIIS HIDASTAVIA VETO-OIKEUKSIA MYÖS YLÄHUONEESSA, JOTEN MIKÄÄN KIIRE HYVÄKSYÄ LIITTOVALTIO-EU:N PERUSTUSLAKIA NYKYISEN VALTIOLIITTO-EU:N PERUSSOPIMUSTEN LAKKAUTTMAISEKSI EI TOSIAANKAAN OLE.
1177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

....voimaantulo ilmeisesti juuri mahdollistaa sen, että EUlla silloin oikeushenkilönä on valtuudet vaikka lopettaa itsensä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kalle Pykälä kirjoitti:

Vähän, mutta asiaa - 13 maatyyppiä
Nykyinen EU on valtioliitto, mikä ei ole edes oikeushenkilö niin kuin kunta tai valtio. Koska nykyinen EU on valtioliitto, pitää se yksimielisesti lakkauttaa. Näin ollen nykyisen EUn valtiosopimusten lakkauttaminen tapahtuu liittovaltioksi perustettavan uuden EUn perustuslailla, missä on tätä koskeva maininta.

Mikäli yksikin EUn 25 jäsenvaltiosta hylkää perustuslain, ei nykyinen EU valtioliittona lakkaa eikä uusi EUn liittovaltio muodostu, koska nykyisen EUn sopimusten lopettaminen mainitaan juuri liittovaltioksi perustettavan uuden EUn perustuslaissa.

Euroopassa on monenlaisia valtioita, kuten ETA-valtioita (EFTA-maita; kuten Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein) sekä Valaliitto, Confederatio Helvetica eli Sveitsi, jolle ei käynyt edes ETA-sopimus kansanäänestyksessä EUn kanssa EFTAn kautta, vaan joka teki erillisen sopimuksen EU-maiden kanssa 1992.

Sveitsi selviää edelleen mainiosti osallistumatta taistelujoukkoihin tai rauhaanpakottamiseen.

Mikäli Britanniassa ei EUn perustuslaki mene läpi, pyrkivät ydinmaat luomaan liittovaltio-EUn siitä huolimatta, vaikkei nykyisiä EU-sopimuksia saada lakkautettua kerralla.

Näin ollen EUiin muodostuu useampi kehä:

1. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka ovat EMUssa, jotka
eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

2. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka ovat EMUssa, jotka
osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

3. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka eivät ole EMUssa,
jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

4. Perustettavan EUn hyväksyneet liittovaltiomaat, jotka eivät ole EMUssa,
jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon ohi.

5. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka ovat
EMUssa, jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

6. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka ovat
EMUssa, jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

7. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka eivät
ole EMUssa, jotka eivät osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

8. Nykyisen valtioliitto-EUn sopimuksia jatkavat jäsenvaltiot, jotka eivät
ole EMUssa, jotka osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn
ulkopoliittisen päätöksenteon ohi.

9. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka eivät osallistu
Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen päätöksenteon lin-
jauksia vastaan. (Sveitsi, Liechtenstein)

10. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka eivät osallistu
Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin EUn ulkopoliittisen päätöksenteon lin-
jauksia vastaan. (Norja)

11. Nykyisistä EFTA-maista ne, jotka eivät ole EMUssa, jotka tukevat
Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, mutta jolla ei ole asevoimia koalitioon
osallistumiseksi. (Islanti).

12. Maat, jotka eivät ole EMUssa eivätkä ole ETAn tai EUn jäseniä, jotka eivät
osallistu Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin ainakaan EUn ulkopoliittisen
päätöksenteon linjauksia vastaan (Turkki), mutta jotka aikovat tulla joko
nykyisen valtioliitto-EUn tai tulevan liittovaltio-EUn jäseniksi.

13. Maat, jotka eivät ole EMUssa eivätkä ole ETAn tai EUn jäseniä, jotka eivät
osallistuvat Yhdysvaltain johtamiin koalitioihin (Romania, Bulgaria), ja
jotka aikovat tulla joko nykyisen valtioliitto-EUn tai tulevan
liittovaltio-EUn jäseniksi.

Suomessa EUn perustuslaki on hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnassa ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uudessa eduskunnassa 2/3 -enemmistöllä tai istuvassa eduskunnassa 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi julistettuna.

EUn perustuslailla EI OLE kiire, koska esimerkiksi Britanniassa sitä voi jarruttaa mm. ylähuone, House of Lords.

Perustettavan liittovaltio-EUn perustuslaki ei voi astua voimaan, ennen kuin se on hyväksytty kaikissa maissa ja ennen kuin sen avulla on lakkautettu jäsenvaltioiden yksimielisyydellä nykyinen valtioliitto-EU, joka ei ole edes oikeushenkilö, vaan pelkkä kansainvälinen valtiosopimusjärjestelmä.

Liittovaltio-EUn hyväksyneiden maiden olisi erottava nykyisestä valtioliitto-EUsta ja valtuutettava liittovaltio-EU sopimaan oikeushenkilönä puolestaan nykyiseen EUiin jäävien valtioliitto-EUn maiden kanssa asiansa liittovaltioperiaatteella.

Uudesta liittovaltio-EUsta tulee kuin Venäjän Sosialistinen Federaatio, joka liittovaltiona oli yhdenvertainen kaikkien muiden Neuvostoliittoon kuuluneiden neuvostotasavaltojen kanssa, jotka eivät olleet liittovaltioita.

On melko turha väittää, etteikö maailmassa olisi ollut aikaisemmin rakennetta, missä liittovaltiot ja yhtenäisvaltiot muodostavat keskenään liiton. Ei pelkästään Neuvostoliitossa, vaan myös nykyisessä valtioliitto-EUssa on sekä yhtenäisvaltioita, kuten Italia, Ranska ja liittovaltioita, kuten Saksan liittotasavalta. Lisäksi näiden välimailla on yhtenäisvaltioita, joissa jotkin alueet toimivat laajoin autonomioin, kuten Espanjassa.

Suomessa akateemisen ja asiallisen keskustelun EUsta sen jälkeen kun nykyistä valtioliitto-EUa ei onnistuta lakkauttamaan kaikissa nykyisen EUn jäsenmaissa siksi, ettei liittovaltio-EUn perustuslakia niissä hyväksytä, estää se, että kaikki syövät jonkin eturyhmän tai poliittisen talli kädestä, ja se, että suuressa valiokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa on niin hyvin puoluekuritettuja kansanedustajia, joilla ei ole kykyä sanoa, miten asiat ovat.

Kaikkien ongelmien alku ja juuri on kuitenkin oikeuskansleri, jonka olisi jo EMU-päätöksen kohdalla pitänyt valvoa hallituksen toimien perustuslain mukaisuutta.

Sama koskee EU-jäsenyyttä. Ei mikään perustuslakiin perustumattoman vaalien muotoa noudattelevan ja äänestystä muistuttavan mielipidetiedustelun 57%:n tulos riitä siihen, että syrjäytetään vaadittava 2/3 -enemmistö (66,666...%, mikäli maa olisi yksi vaalipiiri eduskuntavaaleissakin) tai 5/6 -enemmistö (eli 83,333...%).

ELÄMÄ JATKUU NYKYISEN VALTIOLIITTO-EU:N SOPIMUKSEN SITTENKIN, KUN OSOITTAUTUU, ETTEI LIITTOVALTIO-EU:N VALTIOLIITTO-EU:N LAKKAUTTAVA PERUSTUSLAKI TULE HYVÄKSYTYKSI JOK'IKISESSÄ JÄSENVALTIOSSA NIIDEN OMIEN VALTIOSÄÄNTÖJEN MUKAISESTI.

KOSKA BRITANNIASSA EI HYVÄKSYTÄ EU:N PERUSTUSLAKIA JA VAIKKA SITÄ VIETÄISIIN LÄPI, VOI BRITANNIASSA OLLA LYKKÄÄVIÄ JA SIIS HIDASTAVIA VETO-OIKEUKSIA MYÖS YLÄHUONEESSA, JOTEN MIKÄÄN KIIRE HYVÄKSYÄ LIITTOVALTIO-EU:N PERUSTUSLAKIA NYKYISEN VALTIOLIITTO-EU:N PERUSSOPIMUSTEN LAKKAUTTMAISEKSI EI TOSIAANKAAN OLE.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu