Ottiko Valtakunnanjohtaja Siitoin koskaan kantaa koulujen pakkoruotsiin tai Suomen kaksikielisyyteen ylipäätään? Kysyn tätä koska kummankin vastustaminen näyttää olevan perussuomalaisiin siirtyneille Suomen Sisun jäsenille tärkeä asia. Ruotsalaisvastaisuus on selvästi sisulaisten joukossa yhtä kovaa kuin muslimi- ja afrikkalaisvastaisuus (mutta missä on heikäläisten juutalaiskriittisyys?).
Siitoin arvosti ymmärtääkseni ruotsalaisia suomalaisten germaanisena ystäväkansana ja liittolaisena idän laumoja vastaan. Siitoin tunnusti että Suomi ei olisi selvinnyt vapaus-, talvi- ja jatkosodista ilman Ruotsin apua. Saksa ei ollut ainoa germaaniveli Suomelle, Ruotsikin antoi tukea.
Siitoin arvosti ymmärtääkseni ruotsalaisia suomalaisten germaanisena ystäväkansana ja liittolaisena idän laumoja vastaan. Siitoin tunnusti että Suomi ei olisi selvinnyt vapaus-, talvi- ja jatkosodista ilman Ruotsin apua. Saksa ei ollut ainoa germaaniveli Suomelle, Ruotsikin antoi tukea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei tainnut ottaa. Pakkoruotsista vouhottaminen ja 1800-luvun kielinationalismi onkin yksi niistä hyvistä tempuista, millä saadaan kiinnitettyä huomio pois tärkeämmistä ja vakavammista asioista. Pakkoruotsi on jokatapauksessa yksi vanhanaikainen muinaisjäänne.
Mitä historiaan tulee, Ruotsin apu Suomelle ei ollut noin ratkaiseva, ilman sitä kuitenkaan väheksymättä. Missä lähde tähän Siitoinin jälkimmäiseen tunnustukseen?
Ruotsin kielellä on erikois vapaus Ahvenanmaalla, eli Suomen kieltä ei opeteta ahvenanmaalla ja samanlaista erityis vapautta tarvitaan Suomenkielelle ainakin itä-Suomessa ,jotta voidaan opettaa myös Venäjän kieltä tehokkaammin.
Kokoomus kävi hakemassa kannatusta Ruotsista Ruotsin kielelle ja samaa kävi Ruotsin pääministeri vatvomassa Suomessa, tämä todistaa vain entistä voimakkaammin sen, jotta Suomen vapaamuurareita johdetaan Ruotsista käsin.
Älkää äänestäkö vapaamuurareita.