Karma, tunteiden lähtökohta
Kun siirrymme mestaruuteen, mikä on elämänpolkumme tarkoitus, kohtaamme karmamme selvittämisen, energiajäljen, joka on jäänyt taakse aiemmissa kolmannen ulottuvuuden kokemuksissamme. Riippumatta siitä, miksi kutsumme sitä tai mitä tunnemme siitä, karma ei ole muuta kuin energiajälki, jonka olemme luoneet maan energiamatriisiin. Koska loimme sen, meidän on selvitettävä se. Tämä on elämän tarkoitus ja se muodostaa energiapuumerkkimme pohjan. Näin karmaa voidaan kuvata vain yhdeksi energiamuodoksi liikkeessä tai tunteessa.
Jokaisella karmakokemuksella on ainutlaatuinen energiapuumerkki, minkä kanssa me resonoimme ja jokainen, joka on osa tuota kokemusta. Tästä syystä vedämme puoleemme karmakumppaneita tai sielunkumppaneita, jotka jakavat tämän haavan, mikä on murtuma eheydessämme tai katkos kykyvirrassamme kokea ehdotonta rakkautta, tuomitsemattomuutta ja rauhaa. Hyväksymme auliisti karmaparannusvelvoitteemme, koska tiedämme, että karmamme vaikuttaa maailmaan ja kun parannamme karmamme, ulotamme tuon parannuksen myös maailmaan, mikä poistaa karmajälkemme maan matriisista ja saattaa tuon pienen osan siitä takasin eheyteen.
Mutta jäämme kiinni karmaenergiaamme ja havaitsemme, että sen ratkaisemisen sijasta luomme sitä lisää, koska jäämme jumiin sen värähtelyyn emmekä osaa löytää tietämme ulos. Ego kiintyy karmaan ja ilmaisee matalimpia värähtelyjään sen kautta. Meistä tulee sitten karmamme ja elämämme peilaa sen energioita ja luo tunnekierteen, mitä arvostelemme sen mukaan, miltä meistä tuntuu, ja tämä vahvistaa tuota kierrettä. Sen sijaan että siirtyisimme olemisen korkeampiin ulottuvuuksiin, kiinnymme tuohon energiaan liikkeessä (tai tunteessa) ja kierre jatkuu.
Karma ratkaistaan, silloin kun voimme laittaa korkeamman energian liikkeeseen. Tämä vaatii aikaa, ponnistelua ja harjoitusta. Karma on voimakkaasti läsnä alemmassa sydämessämme, mikä myös resonoi uhriasemaamme, joten meidät haastetaan astumaan pois elämän kokemisesta tunneuhrina tai energioiden uhrina ja luomaan korkeampi olemistapa. Tämä on mahdollista jokaiselle meille, kun siirrymme mestaruuteen, jotta voimme elää korkeimpien kanssaluomiskykyjemme kautta, mikä merkitsee, että kanssaluomme jatkuvasti ja tietoisesti lopputuloksen ja sallimme energian tulla siksi. Karma on elämän tarkoitus, ei elinkautistuomio ja se sanelee energioitamme, niin kauan kuin tunnemme sen sitovan meitä. Mutta heti kun muutamme energiamme ja päästämme irti karmaan liittyvästä energiasta, se on loppu. Silloin voimme ilmaista aikomuksen uudesta tunteesta laittaaksemme uusia energioita liikkeeseen elämässämme.
Kun siirrymme mestaruuteen, mikä on elämänpolkumme tarkoitus, kohtaamme karmamme selvittämisen, energiajäljen, joka on jäänyt taakse aiemmissa kolmannen ulottuvuuden kokemuksissamme. Riippumatta siitä, miksi kutsumme sitä tai mitä tunnemme siitä, karma ei ole muuta kuin energiajälki, jonka olemme luoneet maan energiamatriisiin. Koska loimme sen, meidän on selvitettävä se. Tämä on elämän tarkoitus ja se muodostaa energiapuumerkkimme pohjan. Näin karmaa voidaan kuvata vain yhdeksi energiamuodoksi liikkeessä tai tunteessa.
Jokaisella karmakokemuksella on ainutlaatuinen energiapuumerkki, minkä kanssa me resonoimme ja jokainen, joka on osa tuota kokemusta. Tästä syystä vedämme puoleemme karmakumppaneita tai sielunkumppaneita, jotka jakavat tämän haavan, mikä on murtuma eheydessämme tai katkos kykyvirrassamme kokea ehdotonta rakkautta, tuomitsemattomuutta ja rauhaa. Hyväksymme auliisti karmaparannusvelvoitteemme, koska tiedämme, että karmamme vaikuttaa maailmaan ja kun parannamme karmamme, ulotamme tuon parannuksen myös maailmaan, mikä poistaa karmajälkemme maan matriisista ja saattaa tuon pienen osan siitä takasin eheyteen.
Mutta jäämme kiinni karmaenergiaamme ja havaitsemme, että sen ratkaisemisen sijasta luomme sitä lisää, koska jäämme jumiin sen värähtelyyn emmekä osaa löytää tietämme ulos. Ego kiintyy karmaan ja ilmaisee matalimpia värähtelyjään sen kautta. Meistä tulee sitten karmamme ja elämämme peilaa sen energioita ja luo tunnekierteen, mitä arvostelemme sen mukaan, miltä meistä tuntuu, ja tämä vahvistaa tuota kierrettä. Sen sijaan että siirtyisimme olemisen korkeampiin ulottuvuuksiin, kiinnymme tuohon energiaan liikkeessä (tai tunteessa) ja kierre jatkuu.
Karma ratkaistaan, silloin kun voimme laittaa korkeamman energian liikkeeseen. Tämä vaatii aikaa, ponnistelua ja harjoitusta. Karma on voimakkaasti läsnä alemmassa sydämessämme, mikä myös resonoi uhriasemaamme, joten meidät haastetaan astumaan pois elämän kokemisesta tunneuhrina tai energioiden uhrina ja luomaan korkeampi olemistapa. Tämä on mahdollista jokaiselle meille, kun siirrymme mestaruuteen, jotta voimme elää korkeimpien kanssaluomiskykyjemme kautta, mikä merkitsee, että kanssaluomme jatkuvasti ja tietoisesti lopputuloksen ja sallimme energian tulla siksi. Karma on elämän tarkoitus, ei elinkautistuomio ja se sanelee energioitamme, niin kauan kuin tunnemme sen sitovan meitä. Mutta heti kun muutamme energiamme ja päästämme irti karmaan liittyvästä energiasta, se on loppu. Silloin voimme ilmaista aikomuksen uudesta tunteesta laittaaksemme uusia energioita liikkeeseen elämässämme.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Karma, tunteiden lähtökohta
Kun siirrymme mestaruuteen, mikä on elämänpolkumme tarkoitus, kohtaamme karmamme selvittämisen, energiajäljen, joka on jäänyt taakse aiemmissa kolmannen ulottuvuuden kokemuksissamme. Riippumatta siitä, miksi kutsumme sitä tai mitä tunnemme siitä, karma ei ole muuta kuin energiajälki, jonka olemme luoneet maan energiamatriisiin. Koska loimme sen, meidän on selvitettävä se. Tämä on elämän tarkoitus ja se muodostaa energiapuumerkkimme pohjan. Näin karmaa voidaan kuvata vain yhdeksi energiamuodoksi liikkeessä tai tunteessa.
Jokaisella karmakokemuksella on ainutlaatuinen energiapuumerkki, minkä kanssa me resonoimme ja jokainen, joka on osa tuota kokemusta. Tästä syystä vedämme puoleemme karmakumppaneita tai sielunkumppaneita, jotka jakavat tämän haavan, mikä on murtuma eheydessämme tai katkos kykyvirrassamme kokea ehdotonta rakkautta, tuomitsemattomuutta ja rauhaa. Hyväksymme auliisti karmaparannusvelvoitteemme, koska tiedämme, että karmamme vaikuttaa maailmaan ja kun parannamme karmamme, ulotamme tuon parannuksen myös maailmaan, mikä poistaa karmajälkemme maan matriisista ja saattaa tuon pienen osan siitä takasin eheyteen.
Mutta jäämme kiinni karmaenergiaamme ja havaitsemme, että sen ratkaisemisen sijasta luomme sitä lisää, koska jäämme jumiin sen värähtelyyn emmekä osaa löytää tietämme ulos. Ego kiintyy karmaan ja ilmaisee matalimpia värähtelyjään sen kautta. Meistä tulee sitten karmamme ja elämämme peilaa sen energioita ja luo tunnekierteen, mitä arvostelemme sen mukaan, miltä meistä tuntuu, ja tämä vahvistaa tuota kierrettä. Sen sijaan että siirtyisimme olemisen korkeampiin ulottuvuuksiin, kiinnymme tuohon energiaan liikkeessä (tai tunteessa) ja kierre jatkuu.
Karma ratkaistaan, silloin kun voimme laittaa korkeamman energian liikkeeseen. Tämä vaatii aikaa, ponnistelua ja harjoitusta. Karma on voimakkaasti läsnä alemmassa sydämessämme, mikä myös resonoi uhriasemaamme, joten meidät haastetaan astumaan pois elämän kokemisesta tunneuhrina tai energioiden uhrina ja luomaan korkeampi olemistapa. Tämä on mahdollista jokaiselle meille, kun siirrymme mestaruuteen, jotta voimme elää korkeimpien kanssaluomiskykyjemme kautta, mikä merkitsee, että kanssaluomme jatkuvasti ja tietoisesti lopputuloksen ja sallimme energian tulla siksi. Karma on elämän tarkoitus, ei elinkautistuomio ja se sanelee energioitamme, niin kauan kuin tunnemme sen sitovan meitä. Mutta heti kun muutamme energiamme ja päästämme irti karmaan liittyvästä energiasta, se on loppu. Silloin voimme ilmaista aikomuksen uudesta tunteesta laittaaksemme uusia energioita liikkeeseen elämässämme.