Ei kukaan voi olla puhdas ja täydellisesti vapautunut Herran palvelija, ellei hän ole täysin vapautunut omientekojen, - syntiensä kaikista vaikutuksista. Vain puhdas mietiskely ja henkisesti ajattelevan Herralle Kristukselle antautuneen sielu on mahdollista saavuttaa synnitön tietoisuus.
Tallaiset Kristukselle antautuneet sielut seuraaavt oikeata uskonnollista elämää, kaikkea Kristuksessa rakkaudellista toimintaa, jotka periaatteet on määrätty kaikissa pyhissä kirjoituksissa, eikä ainoastaan raamatussa. Jos tietoisuutemme Jumalasta on kehittynyt, kuten sen tulisi olla, niin todella voimme käyttää oman uskonnollisen elämämme kasvattamiseen ja siten hyödyksi: Täydellisesti Herralle antautuneiden ihmisveljiemme seuraa.
Silloin voimme seurustella heidän kanssaan, niin että se menetelmä auttaa meistä riisumaan ja hävittämään kaiken itsekkään, kaiken synnin pahoine ajatuksineen - juurineen. Ja joiden perimmäisenä tarkoituksena on jokaiselle halukkaalle mahdollisuus puhdistautua Kristukselle kelpaavaksi sieluksi, jolloin hän oivaltaa Jumalaan liittyvän Hengen elämäm tarkoituksen sen perimmäisessä mielessä.
Mutta tietenkään ei meidä tule ainoastaan pyrkiä, tai tyytyä pelkästään seurustelemaan Kristuksen omien seurassa, ja vain vierailemaan yksinomaan heidän seurassa. ja siten mukamas säädettyjen velvollisuuksien suorittamiseen, vaan meidän tulee olla innokkaita tapamaan kaikki, jotka palvelevat Herraa Kristusta. Herra on meidän maallisten aistiemme yläpuolella, siksi Hän on mukana kaikessa sydämen rakkaudellisessa, epäitsekkäässä lähimmäiseen kohdistuvassa uhrautuvassa toiminnassa, teko paljastaa sitten kuinka turmeltumatonta ja synnitöntä, tai epäitsekästä toiminta on, että olemmeko aitoja Kristuksessa.
Sillä Herra itsessään on läsnä jokaisessa teossamme, tai sitten ei. Jos Herra on teossa mukana, niin silloin ihminen tehdessään hyvää työtä, niin täyttää vain velvollisuuttaan, jolla hän ilahduttaa Herraa. UIskova ihminen toteuttaa aina velvollisuuttaan kun hän rakastaa tehdä hyviä palvelevia töitä lähimmäiselleen, ja silloin hän mielyttää Herraa Jumalaansa ja ilahduttaa lähimmäistänsä.
Ihminen näin Kristuksessa taivaltaessaan maan päällä; hän täyttää velvollisuuttaan, hän on pyhittänyt maallisen vaelluksensa lähimmäisilleen ja miellyttääkseen siten Herraansa - korkeinta. Sen hän tuntee väistämättömästi velvollisuudekseen, ja hänen toimintansa - työnsä on täysin riippumatonta ja puhdasta mistään ulkonaisesta tekijästä kiinni. Hän pyhittää itsensä rakkauden palvelevaan ansiokkaaseen työhön
Hänen tarkoituksensa on: vain "kylpeä hyvien töiden lämmittävissä vesissä", liittymällä lähimmäistensä tavoin Rakkauden hellään hoivaavaan hyväämieltä tuovaan fyysilliseen ja henkiseen auttamiseen. Sillä Kristus Rakkaudella on rajaton mahti vaikutta ihmisiin tervehtyddävästi, sillä Herra itse asuu siinä. Rakkaus on itse Herran eli Kristuksen muoto - kuva joka lämmittää karkeimmankin ihmisen sielun, koska rakkaus sisältää äärettömän Jumalan korvaamattoman voiman - mahdin!
Mutta *Rakkaus usein kulkee vain kerjäläismunkin asussa, siksi että hänen "työnsä" on täysin itsensä pois sulkevaa palvelua, pyyteetöntä rakkauden kutsumuksen toteuttamista, ei hänellä usein ole "vuodetta mihin päänsä kallistaa". Mutta hän on alati valmiina miellyttämään Herraansa Kristusta, ei hänen tarvitse muusta välittää, kuin että on aina valmiina miellyttämään Herraansa: Rakkauden palveluilla hän tahtoo pyhittää elämänsä, ja ilahduttaa lähimmäisensä, tallainen on Kristus.
Tallaiset Kristukselle antautuneet sielut seuraaavt oikeata uskonnollista elämää, kaikkea Kristuksessa rakkaudellista toimintaa, jotka periaatteet on määrätty kaikissa pyhissä kirjoituksissa, eikä ainoastaan raamatussa. Jos tietoisuutemme Jumalasta on kehittynyt, kuten sen tulisi olla, niin todella voimme käyttää oman uskonnollisen elämämme kasvattamiseen ja siten hyödyksi: Täydellisesti Herralle antautuneiden ihmisveljiemme seuraa.
Silloin voimme seurustella heidän kanssaan, niin että se menetelmä auttaa meistä riisumaan ja hävittämään kaiken itsekkään, kaiken synnin pahoine ajatuksineen - juurineen. Ja joiden perimmäisenä tarkoituksena on jokaiselle halukkaalle mahdollisuus puhdistautua Kristukselle kelpaavaksi sieluksi, jolloin hän oivaltaa Jumalaan liittyvän Hengen elämäm tarkoituksen sen perimmäisessä mielessä.
Mutta tietenkään ei meidä tule ainoastaan pyrkiä, tai tyytyä pelkästään seurustelemaan Kristuksen omien seurassa, ja vain vierailemaan yksinomaan heidän seurassa. ja siten mukamas säädettyjen velvollisuuksien suorittamiseen, vaan meidän tulee olla innokkaita tapamaan kaikki, jotka palvelevat Herraa Kristusta. Herra on meidän maallisten aistiemme yläpuolella, siksi Hän on mukana kaikessa sydämen rakkaudellisessa, epäitsekkäässä lähimmäiseen kohdistuvassa uhrautuvassa toiminnassa, teko paljastaa sitten kuinka turmeltumatonta ja synnitöntä, tai epäitsekästä toiminta on, että olemmeko aitoja Kristuksessa.
Sillä Herra itsessään on läsnä jokaisessa teossamme, tai sitten ei. Jos Herra on teossa mukana, niin silloin ihminen tehdessään hyvää työtä, niin täyttää vain velvollisuuttaan, jolla hän ilahduttaa Herraa. UIskova ihminen toteuttaa aina velvollisuuttaan kun hän rakastaa tehdä hyviä palvelevia töitä lähimmäiselleen, ja silloin hän mielyttää Herraa Jumalaansa ja ilahduttaa lähimmäistänsä.
Ihminen näin Kristuksessa taivaltaessaan maan päällä; hän täyttää velvollisuuttaan, hän on pyhittänyt maallisen vaelluksensa lähimmäisilleen ja miellyttääkseen siten Herraansa - korkeinta. Sen hän tuntee väistämättömästi velvollisuudekseen, ja hänen toimintansa - työnsä on täysin riippumatonta ja puhdasta mistään ulkonaisesta tekijästä kiinni. Hän pyhittää itsensä rakkauden palvelevaan ansiokkaaseen työhön
Hänen tarkoituksensa on: vain "kylpeä hyvien töiden lämmittävissä vesissä", liittymällä lähimmäistensä tavoin Rakkauden hellään hoivaavaan hyväämieltä tuovaan fyysilliseen ja henkiseen auttamiseen. Sillä Kristus Rakkaudella on rajaton mahti vaikutta ihmisiin tervehtyddävästi, sillä Herra itse asuu siinä. Rakkaus on itse Herran eli Kristuksen muoto - kuva joka lämmittää karkeimmankin ihmisen sielun, koska rakkaus sisältää äärettömän Jumalan korvaamattoman voiman - mahdin!
Mutta *Rakkaus usein kulkee vain kerjäläismunkin asussa, siksi että hänen "työnsä" on täysin itsensä pois sulkevaa palvelua, pyyteetöntä rakkauden kutsumuksen toteuttamista, ei hänellä usein ole "vuodetta mihin päänsä kallistaa". Mutta hän on alati valmiina miellyttämään Herraansa Kristusta, ei hänen tarvitse muusta välittää, kuin että on aina valmiina miellyttämään Herraansa: Rakkauden palveluilla hän tahtoo pyhittää elämänsä, ja ilahduttaa lähimmäisensä, tallainen on Kristus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.