URPILAINEN JA SOININ ISO VALHE
Keskiverto suomalainen seuraa tiedotusvälineitä ja kuuluu kaikin puolin maailman lukutaitoisimpiin kansalaisiin.
Mutta maailman fiksuinkaan keskiverto äänestäjä ei tiedä, mitä lukee Lissabonin sopimuksen 48. artiklassa. Sitä ei toistuvien puheidensa perusteella tiedä edes Jutta Urpilainen. (Kyllä hän hän tietää, mutta tekee soinit.)
Kyseisen artiklan takia eurooppalaisia pankkeja EI VOI viedä väliaikaisen vakausrahaston yhteydessä vastuuseen, joka edellyttää EU:n perussopimuksen muuttamista.
Keskiverto suomalainen seuraa tiedotusvälineitä ja kuuluu kaikin puolin maailman lukutaitoisimpiin kansalaisiin.
Mutta maailman fiksuinkaan keskiverto äänestäjä ei tiedä, mitä lukee Lissabonin sopimuksen 48. artiklassa. Sitä ei toistuvien puheidensa perusteella tiedä edes Jutta Urpilainen. (Kyllä hän hän tietää, mutta tekee soinit.)
Kyseisen artiklan takia eurooppalaisia pankkeja EI VOI viedä väliaikaisen vakausrahaston yhteydessä vastuuseen, joka edellyttää EU:n perussopimuksen muuttamista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
linkistä:
http://europa.eu/lisbon_treaty/full_text/index_fi.htm
Mikään ei estä EU:ta lopettamasta Kreikan lainoittamista, Irlannin takaamista tai takuiden antamista Portugalille, jos nämä kieltäytyvät noudattamasta EU:n niille sanelemia, tiukkoja matokuureja omien kulujensa karsimisesta.
Jos EU panee hanat kiinni, niin nuo maat silloin ovat velkojensa suhteen maksukyvyttömiä ilman, että niitä mikään EU panisi mihinkään velkasaneeraukseen, vaan jokainen maksukyvytön maa joutuu neuvottelemaan suoraan lainoittajiensa kanssa siitä, miten menetellään: sovittelemaan lainansa, mitä velkasaneeraus juuri on.
Ei EU ole mikään velkasaneeraukseen panija eikä tämä asia millään tavalla liity EU:n perussopimukseen.
Että hölötä, mitä hölötät, mutta ota asioista selvää, kun lukutaitoasi kehut. Ymmärtäminen on ihan muuta kuin lukemisen osaaminen.
Oletko edes lukenut 48. artiklaa. Kyllä se on niin selvää tekstiä että luulisi pöljemmänkin ymmärtävan kuinka tässä nyt apinaa koijataan. (Koijaajina Urpilainen ja Soini).
pösilö sinä olet? Ei maailma ole sellainen paikka, että voi rikkoa sopimukset ihan tuosta vain kun tuntuu ettei oo enää kiva.
Oletko kasvanut tynnyrissä?
Juu ja tietämys politiikasta on maailman huippua. Vain 31% kansasta luuli demarien edelleen olevan hallituksessa.
tehty Savossa? Silloin ei vastauksia voi ottaa aivan sellaisenaan. Savossa Kyllä ta Ei-kysely on tuomittu epäonnistumaan.
Suattaahan tuo olla...niin tai en tiijä...suottaahan tuo olla olemattakkii...
Valhe on veli kerrottaessa, velipuoli kiinnijäädessä.
kerro kansalle(että tehdyn ja hyväksytyn sopimuksen muuttaminen ei käy sormia napasuttamalla vaan artiklan 48 mukaan):
48 artikla
(aiempi SEU-sopimuksen 48 artikla)
1. Perussopimuksia voidaan muuttaa tavanomaisen tarkistusmenettelyn mukaisesti. Niitä voidaan muuttaa myös yksinkertaistettujen tarkistusmenettelyjen mukaisesti.
Tavanomainen tarkistusmenettely
2. Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksia perus-sopimusten muuttamiseksi. Ehdotukset voivat muun muassa koskea perussopimuksissa unionille annetun toimivallan lisäämistä tai vähentämistä. Neuvosto toimittaa nämä ehdotukset Eurooppa-neuvostolle, ja ne annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille.
3. Jos Eurooppa-neuvosto Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tekee yksinkertaisella enemmistöllä ehdotettujen muutosten käsittelemistä puoltavan päätöksen, Eurooppa-neuvoston pu-heenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan, joka koostuu kansallisten parlamenttien, jäsenvaltioiden valtion-tai hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla kuullaan myös Euroopan keskuspankkia. Valmistelukunta tutkii muu¬tosehdotukset ja antaa yhteisymmärryksessä suosituksen 4 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille.
Eurooppa-neuvosto voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos muutosten laajuus ei sitä edellytä. Tällöin Eurooppa-neuvosto antaa valtuutuksen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille.
4. Neuvoston puheenjohtaja kutsuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin koolle hy¬väksymään yhteisellä sopimuksella perussopimuksiin tehtävät muutokset.
Muutokset tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
5. Jos kahden vuoden kuluttua perussopimusten muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitta¬misesta neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut mainitun sopimuksen, mutta ratifiointi tuottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle vaikeuksia, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen.
Yksinkertaistetut tarkistusmenettelyt
6. Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä Eurooppa-neuvostolle ehdo¬tuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannessa osassa olevien, unionin sisäi¬siä politiikkoja ja toimia koskevien määräysten tarkistamiseksi kokonaan tai osittain.
Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolman¬nen osan määräysten muuttamisesta kokonaan tai osittain. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan Euroopan parlamenttia ja komissiota, sekä Euroopan keskuspankkia siltä osin kuin on kysymys institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla. Tämä päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Toisessa alakohdassa tarkoitetulla päätöksellä ei voida lisätä perussopimuksissa unionille annettua toimivaltaa
7. Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tai tämän sopimuksen V osastossa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla tai tietyssä tapauksessa yksimielisesti, Eu¬rooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi tehdä ratkaisunsa kyseisellä alalla tai kyseisessä tapauksessa määräenemmistöllä. Tätä alakohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on soti¬laallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.
Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa säädökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan nämä säädökset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Eurooppa-neuvoston ensimmäisen tai toisen alakohdan nojalla tekemä aloite toimitetaan kansallisille parlamenteille. Jos kansallinen parlamentti kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tiedoksi antamisesta ilmoittaa vastustavansa ehdotusta, ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä ei tehdä. Jollei aloitetta vastusteta, Eurooppa-neuvosto voi tehdä mainitun päätöksen.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväk¬synnän.