Sevastopol oli vain osa monimutkaista Krimin niemimaan valloitusta syyskuusta
-41 heinäkuun alkuun -42. Mannsteinin 11. Armeija oli koko ajan alivoimainen. Sillä ei yleensä ollut lainkaan panssarijoukkoja ja lopuksikin vain yksi divisioona. Puna-armeijalla oli koko ajan ylivoima maalla, merellä ja enimmäkseen myös ilmassa.
Ensimmäinen yritys tehtiin joulukuussa -41. Tällöin todettiin, että paikalle saadut neljä divisioonaa eivät riittäneet edes linnoituksen saartamiseen. Voimia oli lopulta seitsemän divisioonaa ja piiritystykistö. Ongelmaksi tuli Venäjän talvi ja huolto. 11. A ei saanut lainkaan sitä materialimäärää, jonka se olisi tarvinnut.
Puna-armeijan vastatoimiin kuuluivat mm. maihinnousut, joiden torjuntaan piti irroittaa piiritysjoukkoja. Hyökkäys oli keskeytettävä ja 11. Armeija oli vaarassa tuhoutua ylivoimaisten venäläisjoukkojen rynnistykseen.
Puna-armeija valtasi takaisin koko Kertshin niemimaan, joka oli suurin ponnistuksin vallattava uudelleen toukokuussa -42. Tällöin viisi saksalaista divisioonaa ynnä panssaridivisioona apunaan romanialaiset ja 8. Lentoarmeijakunta tuhosi kaksi venäläistä armeijaa, joissa oli 26 yhtymää. Vankeja oli 170 000, tykkejä 1133 ja 258 psv. Se oli enemmän kuin 11. Armeijan koko vahvuus.
Lopullinen Sevastopolin valtaus tapahtui 7. kesäkuuta -42 alkaen 7 divisioonan ja romanialaisen armeijakunnan voimin valtavan piiritystykistön ja ilmavoimien tuella. Taistelut päättyivät vasta heinäkuun alussa.
Vankeja oli siis 90 000 ja materiaalia Mannsteinin kuvauksen mukaan "silminkantamattomiin". Puolustihan linnoitusta Krimin rintaman 17 divisioonaa ja joukko panssariprikaateja. Puna-armeija oli ylivoimainen piirittäjiin nähden.
Miksei se hyökännyt ja lyönyt alivoimaista vihollista, Korppi?
Sevastopol puolustautui kyllä sankarillisesti, sillä myös saksalaiset joukot kärsivät erittäin raskaita menetyksiä.
Toivotttavasti typerimmätkin äv-retardit jo ymmärtävät, että Krim ja Sevastopol sekä P-Ranska ja Dunkerque eivät ole lainkaan vertailukelpoisia.
-41 heinäkuun alkuun -42. Mannsteinin 11. Armeija oli koko ajan alivoimainen. Sillä ei yleensä ollut lainkaan panssarijoukkoja ja lopuksikin vain yksi divisioona. Puna-armeijalla oli koko ajan ylivoima maalla, merellä ja enimmäkseen myös ilmassa.
Ensimmäinen yritys tehtiin joulukuussa -41. Tällöin todettiin, että paikalle saadut neljä divisioonaa eivät riittäneet edes linnoituksen saartamiseen. Voimia oli lopulta seitsemän divisioonaa ja piiritystykistö. Ongelmaksi tuli Venäjän talvi ja huolto. 11. A ei saanut lainkaan sitä materialimäärää, jonka se olisi tarvinnut.
Puna-armeijan vastatoimiin kuuluivat mm. maihinnousut, joiden torjuntaan piti irroittaa piiritysjoukkoja. Hyökkäys oli keskeytettävä ja 11. Armeija oli vaarassa tuhoutua ylivoimaisten venäläisjoukkojen rynnistykseen.
Puna-armeija valtasi takaisin koko Kertshin niemimaan, joka oli suurin ponnistuksin vallattava uudelleen toukokuussa -42. Tällöin viisi saksalaista divisioonaa ynnä panssaridivisioona apunaan romanialaiset ja 8. Lentoarmeijakunta tuhosi kaksi venäläistä armeijaa, joissa oli 26 yhtymää. Vankeja oli 170 000, tykkejä 1133 ja 258 psv. Se oli enemmän kuin 11. Armeijan koko vahvuus.
Lopullinen Sevastopolin valtaus tapahtui 7. kesäkuuta -42 alkaen 7 divisioonan ja romanialaisen armeijakunnan voimin valtavan piiritystykistön ja ilmavoimien tuella. Taistelut päättyivät vasta heinäkuun alussa.
Vankeja oli siis 90 000 ja materiaalia Mannsteinin kuvauksen mukaan "silminkantamattomiin". Puolustihan linnoitusta Krimin rintaman 17 divisioonaa ja joukko panssariprikaateja. Puna-armeija oli ylivoimainen piirittäjiin nähden.
Miksei se hyökännyt ja lyönyt alivoimaista vihollista, Korppi?
Sevastopol puolustautui kyllä sankarillisesti, sillä myös saksalaiset joukot kärsivät erittäin raskaita menetyksiä.
Toivotttavasti typerimmätkin äv-retardit jo ymmärtävät, että Krim ja Sevastopol sekä P-Ranska ja Dunkerque eivät ole lainkaan vertailukelpoisia.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Älä yritä pelle brittifani. RAF:llä oli myös ylivoima Dunkerquessa. Silti britti juoksi karkuun!
---RAF:llä oli myös ylivoima Dunkerquessa---
Kun nimenomaan ei ollut. Luftwaffe hallitsi ilmatilaa, joskin britit panivat kampoihin.
Britit ei juosseet karkuun, vaan evakuoitiin sodanjohdon käskyllä, koska vaihtoehtona oli tuho..
,,,,,Britit ei juosseet karkuun,,,,,
Kyllä se on juoksua kun aseetkin jäävät jälkeen. Näin Kannaksellakin kävi joillekin -44 ja juoksuksi sellaista pakoa on tähän asti nimitetty.
Tai Barbarosassa kun ryssä juoksi Moskovan ja Pietarin porteille asti Puolan rajalta.
Ei neukut paenneet vaan kaatuivat paikalleen tai jäivät Stalinin takia motteihin. Eri asia kuin briteillä, jotka eivät kaatuneet eikä tapelleet vaan juoksivat ja uivat laivoihinsa.
Sama muuten toistui Kreikassa ja Kreetalla vuotta myöhemmin vaikka oli ollut kokonainen vuosi aikaa varustautua ja opetella sotimista. Eikä sotaa ollut vielä Japania vastaan, yksin Saksaa vastaan vaan.
"Ei neukut paenneet vaan kaatuivat paikalleen tai jäivät Stalinin takia motteihin. Eri asia kuin briteillä, jotka eivät kaatuneet eikä tapelleet vaan juoksivat ja uivat laivoihinsa."
Mistä ne 5 miljoonaa sotavankia sitten tuli, jos neukut kaatuivat paikalleen? Ja miten saku pääsi Leningradiin ja Moskovan edustalle?
Ja kerro neukkujen taisteluista Saksaa vastaan syksystä -39 kesään 41. Kyllä se jäi brittien yksinoikeudeksi. Alkuun tuli tappioita suurta ylivoimaa vastaan.
Meinaat että jos olisivat olleet puollustusasemissa niin Hitler ei olisi jyrännyt Moskovan ja Leningradin edustalle sekä vallannut Rostovia 1942. Uskotko itsekään tuota väitettä.
Lisäksi Stalinin puhdistukset aiheutti haluttomuutta siviileissä taistella. Kunnon partisaani toiminta alkoi vasta sitten kun saksalaiset rupesi oikein urakalla sikailemaan.
Jos yrität väittää ettei valmisteluja ryssä aloittanut niin soopaa puhut. Rajajoelle alettiin jo toukokuussa 1941 rakentamaan linnoitusketjua siltä varalta että saksalaiset ja suomalaiset hyökkäisivät Pohjoisesta Pietariin. Baltian maihin tulvi yhä enemmän ja enemmän joukkoja.
Se on neuvostohistorioitsijoiden ja kenraalien luoma myytti että Saksa yllätti ryssät housut kintusta koska generalissimus ei muka kuunnellut Sorgea ja muita "viisaita miehiä".
Pelkästään Suomessa oli jo Hangon puollustusta vahvennettu.
Totuus on se että Saksa oli parempi mutta ei voinnut antaa lopullista iskua kolmesta syystä:
a) Rintama ulottui Jäämereltä Mustallemerelle mikä oli noin 4000 kilometriä ja hirmuinen rasite Saksan voimille
b) Saksalaiset joukot ja kalustot kului kun joutui marssimaan lähes taukoamatta Berliinistä Moskovan ja Pietarin porteille
c) Länsirintama sitoi lopulliseen iskuun tarvittavat lisädivisioonat
Ainiin ja sitten oli vielä "Kenraali talvi" ja talvivarustuksen sekä hiihtotaidon puutteet.
enemmän kuin 11. Armeijan taisteluvahvuus. Monet jv-yksiköt olivat menettäneet
80-90 % taistelijoistaan.
"Vankeja oli siis 90 000 ja materiaalia Mannsteinin kuvauksen mukaan "silminkantamattomiin". "
Kyseessä oli Krimin rintaman 44. ja 47. Armeijan pääosat. Krimin rintaman johto puhdistettiin. Se oli Stavkan näkemys äv-retardien ylistämästä Sevastopolin puolustuksesta.
Kyllä se Neuvostoliiton taistelu kyky parani kun viimeisemmätkin jänkäjussit haettiin komissaarin pistoolin piipulla asepalvelukseen Siperian perukoilta. Tuo kolme miljoonaa antautunutta Barbarosassa on Iivanalle aika nöyryyttävä. Antautuneet kun olivat enimmäkseen slaaveja vaikka meidän kohdalla oli myös paljon omia heimoveljiä ja latvialaisia.
Sama Mansteinin yhdestoista armeija joka myöhemmin samana vuonna romahdutti Olhavan rintaman ja otti Vlasovin vangiksi. Me nappasimme samaan aikaan myös paljon sotavankeja.
Äv-retardit kehua retostelevat Sevastopolin puolustusta. Rajustihan siellä taisteltiin, mutta neukulla oli koko ajan suuri ylivoima. Miksei heiltä vaadita vastahyökkäystä, kun sitä vaaditaan P-Ranskan briteiltä, joilla oli vastassa ainakin viisinkertainen ylivoima. Himen myöhäistähän touhu molempien osalta on.
Jokin tuossa brittikaunaisten valehtelussa mättää pahasti. Eihän ne sitä itse huomaa.
,,,,,kun sitä vaaditaan P-Ranskan briteiltä, joilla oli vastassa ainakin viisinkertainen ylivoima.,,,,
Johan poika panikin melkoisen lapinlisän. Kun brittejä oli n. 240 000 niin meinaatko väittää saksalaisia olleen sillä alueella pelkästään brittejä vastassa n. 1,2 miljoonaa? Valehtelisit vähän vähemmän niin joku tyhmempi voisi jopa uskoa.
Totuus on se, että britit alkoivat vetäytyä heti saatuaan ensikosketuksen Saksan nopeisiin läpimurtojoukkoihin. Ja siinä tilanteessa briteillä itsellään oli vielä moninkertainen ylivoima. Myöhemmin puntit hieman tasottuivat.
Vielä sekin, että Saksan salamasotataktiikkahan ei tullut yllätyksenä sillä se oli nähty Puolassa jo 8 kk aikaisemmin eli aikaa olisi ollut varautua ja miettiä miten sitä torjutaan. Mutta ilmeisestikin Britannia varautui 1. MS:n kaltaiseen, hitaasti junnaavaan, sotaan.
Vai oli saksalaisilla Ranskassa viisinkertainen ylivoima. Sopaa puhut.
"Vai oli saksalaisilla Ranskassa viisinkertainen ylivoima. Sopaa puhut. "
Älä valehtele. Viisinkertainen ylivoima oli P-Ranskassa saarroksiin jääneitä brittejä ja ranskalaisia joukkoja vastassa. Perehtyisit vähän sotahistoriaan.
Koko lännen sodan alkuasetelma oli melko tasainen. Sakuilla oli ilmaylivoima ja johdon sekä maajoukkojen laadullinen ylivoima sekä yllätys puolellaan. Voimasuhteet kääntyivät vaihe vaiheelta aina enemmän Saksan eduksi.
"Kun brittejä oli n. 240 000 niin meinaatko väittää saksalaisia olleen sillä alueella pelkästään brittejä vastassa n. 1,2 miljoonaa? "
Brittejä oli 9-10 divisioonaa eli noin 150 000 miestä taistelujoukkoja. Ranskalaisia oli ehkä saman verran.
Pääosa armeijaryhmistä A ( 52 div) ja B (32 div) yht 85 div, oli siis brittejä vastassa loppuvaiheessa. Divisioonien vahvuus on noin 600 000 ja ak-, armeija sekä ar-joukot päälle. Niistä tulee noin 750 000, joten kyllä siinä on viisinkertainen ylivoima, kun otetaan laadullinen tasoero ja ilmaylivoima vielä huomioon. Tilannetta vaikeutti vielä se, että brittien ja ranskalaisten oli pakko järjestää joukkonsa viivytykseen. Paikallisesti ylivoima oli usein suurempi kuin viisinkertainen.
On aivan eri asia todeta Puoan armeijan joutuneen salamasodan kohteeksi kuin selvitä siitä itse. Saksahan yllätti vielä puna-armeijankin.
---"Totuus on se, että britit alkoivat vetäytyä heti saatuaan ensikosketuksen Saksan nopeisiin läpimurtojoukkoihin. Ja siinä tilanteessa briteillä itsellään oli vielä moninkertainen ylivoima. Myöhemmin puntit hieman tasottuivat."---
Taas paksua valetta. PsR Kleist iski nimenomaan läpi ranskalaisten puolustuksesta Sedanin luona. Siitä alkoi myllerrys, jota liittoutuneiden johto ei saanut haltuunsa missään tilanteessa. Panssarit iskivät britteihin etelästä, siis selustasta vasta saatuaan liittoutuneet saarroksiin.
Liittoutuneiden joukot P-Ranskassa joutuivat moninkertaisen ylivoiman saartamiksi. Hollannin ja Belgian nopea antautuminen pahensi tilannetta.
Olisi sinunkin aika viimein perehtyä P-Ranskan sotatapahtumiin? Jutut ovat nyt täysin hatusta vedettyjä.
"Pääosa armeijaryhmistä A ( 52 div) ja B (32 div) yht 85 div, oli siis brittejä vastassa loppuvaiheessa. Divisioonien vahvuus on noin 600 000 ja ak-, armeija sekä ar-joukot päälle. Niistä tulee noin 750 000, joten kyllä siinä on viisinkertainen ylivoima, kun otetaan laadullinen tasoero ja ilmaylivoima vielä huomioon.""
Anteeksi vaan! 85 divisioonaa tekee vahvuudeksi noin 1 275 000. Siihen ylempien johtoportaiden joukot päälle ja ylivoima oli valtava, noin 1,5 miljoonaa miestä sen ajan parhaasta armeijasta.
Valehtelet taaskin.
,,,,Brittejä oli 9-10 divisioonaa eli noin 150 000 miestä taistelujoukkoja. Ranskalaisia oli ehkä saman verran.....
Dunkerquesta evakuoitiin brittejä n. 240 000 ja ranskiksia n. 100 000. Näin on kerrottu kaikissa historiankirjoissa. Eli britti ranskis evakuoitiin yhteensä n. 340 000 ja alussa ehkä lähes 400 000. Sinun matikallasi olisi sakuja pitänyt olla lähes 2 000 000 pelkästään sillä yhdellä rintamanosalla.
Saksa nääs otti kymmeniä tuhansia sotavankeja näiden meren yli paenneiden lisäksi. Siitä tuo luku lähes 400 000.
,,,,,Panssarit iskivät britteihin etelästä, siis selustasta vasta saatuaan liittoutuneet saarroksiin,,,,,
Ne eivät olleet missään vaiheessa saarroksissa koska yhteydet meren yli pelasivat aivan normaalisti. Miten ne sitten pääsivät pois jos olivat saarroksissa, selitä se.
Briteillä oli aivan normaali sillanpää. Sinun oppiesi mukaan sillanpää on kuitenkin ilmeisesti aina ja automaattisesti motti. Joten liittoutuneet olivat Normandiassakin saarroksissa eli miksi menivätkään Ranskan rannikolle mottiin?
Ei selustajoukot taistele, vaan lähinnä divisioonien henkilöstö. Et näy sitäkään alkeisasiaa tuntevan.
Armeijaryhmien A ja B 85 divisioonaa noin 15-20 liittoutunutta vastaan oli ihan riittävä ylivoima. Sitä moninkertaisti Saksan ilmaherruus.
"Ne eivät olleet missään vaiheessa saarroksissa koska yhteydet meren yli pelasivat aivan normaalisti. Miten ne sitten pääsivät pois jos olivat saarroksissa, selitä se."
Sillanpään joukot olivat saarrettu kolmelta taholta. Yhteys mereen tarjosi vain evakuointitien. Huolto ei ollut mahdollista, koska Dunkerquen satamalaitteet oli tuhottu. Et näy käsittävän edes sitä vieläkään. Joukot kuormattiin avoimelta rannalta.
Et käsitä edes sitä että -40 hyökkäsi Saksa maalta ylivoimaisena ja -44 liittoutuneet mereltä yhtä ylivoimaisina. Sillanpää on täysin eri käsite puolustajalle ja hyökkääjälle. Eihän Saksa ollut missään sillanpäässä -44. Olet merkillinen sotkija ja valehtelija.
Taas kerran voi vain esittää, että perehtyisit edes alustavasti todelliseen tilanteeseen, ettkä levittelisi noita moneen kertaan kumottuja valeita.
Koeta käsittää edes se, että jo 15.5. Ranskan pääministeri ilmoitti Churchillille: "Olemme kärsineet tappion". Se kertoo. mistä oli kyse.
On briteistä ollut jotain hyvääkin. Kerrotaanhan, että brittiarmeija kehitti ja keksi konekiväärin ja käytti sitä ensimmäisenä maailmassa. Olilkohan Intiassa vai Afrikassa kun sillä niitettiin eräässä taistelussa maahan monta tuhatta alkuasukasta ja omia kaatui vain n. 30.
Että hyvin britti pärjäsi kivin ja kepein aseistautuneita alkuasukkaita vastaan. Tappoi siirtomaaisäntäaikoinaan varmaankin miljoonia ihmisiä ympäri maapallon. Saksan armeija olikin jo hieman kovempi pala kuten huomattiin.
tuottaa enempää valehtelua, vai miksi vaihdat aihetta?
Eiköhän konekivääri kehitetty juuri sitä varten, että pienellä joukolla saataisiin isompaa tuhoa aikaan?
Sitä paitsi konekiväärin taisi lopulliseen muotoonsa kehittää amerikkalainen Hiram Maxim. Sitä ennen oli tuo myös jenkkien kehittämä veivattava kuusipiippuinen Gatling-konekivääri.
Britit löivät saksalaiset viimeksi parissa maailmansodassa, jos olet huomannut.
"""" miksi vaihdat aihetta?"""
Kenelle sinä aivoton raivopää luulet kirjoittavasi? Oletko jo täysin pimee vaiko vasta menovaiheessa?
"""""Armeijaryhmien A ja B 85 divisioonaa noin 15-20 liittoutunutta vastaan oli ihan riittävä ylivoima."""""
Kyllä Saksalla varmaan jollakin alueella Ranskan taiselujen aikana oli tuo 85 divisioonaakin mutta ethän sentään yritä väittää että Saksalla oli pelkästään brittien kutistuvan sillanpään ympärillä hosumassa tuo 85 divisioonaa. Minä kun ole käsittänyt, että puhutaan niistä joukoista joilla Saksa hyökkäsi nimenomaan brittejä vastaan.
olivat nimenomaan brittien sillanpään ympärillä, kun se alkoi 20.5 muodostua. Siellä oli painopiste. Tietysti sillanpään kutistuminen vähensi joukkoja, mutta vielä lopussakin brittejä ja ranskalaisia sillanpäässä ahdisti kolme armeijaa ja kaksi panssariryhmää AR:stä A ja B.
Saksan koko voima oli 135 divisioonaa, joista Ranskassa noin 100.
,,,,,Sakuilla oli .... johdon sekä maajoukkojen laadullinen ylivoima ,,,,,
Nyt ollaan samaa mieltä. Noin se tosiaankin oli. Britti kävi 1. MS:aa ja Saksa kävi jo toista. Tuo sen ratkaisi, ei se, että sakuilla olisi ollut määrällinen ylivoima.
lisäksi viisinkertainen määrällinen ylivoima P-Ranskassa toukokuun lopussa ynnä ehdoton ilmaherruus. Kyllä ne samaa sotaa kävi, mutta eri pelimerkein.
Hyvin paha asia liittoutuneille oli ranskalaisen johdon uskomaton epäpätevyys. Siinä ei enää auttanut edellisen sodan yli-ikäisten sankareiden kaivaminen naftaliinista,
aihetta ja esitit perättömiä tietoja? Valehtelusta kiinni jäämisen luulisi noilla tiedoilla olevan niin tuttua, ettei siitä kannata raivostua.
myös määrissä sekä maalla että ilmassa. Tänä koski erityisesti tilannetta
P-Ranskassa 20.5. 40 alkaen.
Ranskan ylijohto oli aivan ulalla. Asiaa vain pahensi 1. MS:n sankareiden kaivaminen naftaliinista vastuuseen ( Weygand ja Foch).
""""Viisinkertainen ylivoima oli P-Ranskassa saarroksiin jääneitä brittejä ja ranskalaisia joukkoja vastassa."""""
"Saarroksissa" oli lähes 400 000 brittiä ja ranskalaista. Saksalaisia ei todellakaan ollut pelkästään heidän ympärilläään tuollaista kahta miljoonaa. Lakkaa jo valehtelemasta, ei noita sinun 5-kertaisuuksiasi kukaan usko. Johan siinä olisi päät sakuilla yhteen kolisseet jos alati pienenevän sillanpään (Huom. ei siis motin) ympärillä olisi koettanut pyöriä 2 milj. sotilasta samaan aikaan. Sellaisia joukkojen keskittymiä yhteen paikkaan ei viime sodassa harrastanut kukaan.
---(Huom. ei siis motin) ympärillä olisi koettanut pyöriä 2 milj. sotilasta samaan aikaan. Sellaisia joukkojen keskittymiä yhteen paikkaan ei viime sodassa harrastanut kukaan. ---
Höoöhöpö.
Katso esimerkiksi Eddy Braun osa 1 ss. 218 ja 244.
AR A:n ja B:n noin 85 divisioonaa tekee vahvuudeksi noin 1 275 000. Siihen ylempien johtoportaiden joukot päälle ja ylivoima oli valtava, noin 1,5 miljoonaa miestä sen ajan parhaasta armeijasta. Päälle ylivoimainen tykistö, panssariase ja ilmavoimat.
Ranskalaisia ja englantilaisia laivattiin noin 338 000. Osa antautui, mutama ranskalainen yhtymä hyvinkin nopeasti. Kun saksalainen divisioona hyökkäsi,
se yleensä kehitti sille alueelle moninkertaisen ylivoiman.
Juuri suunnattoman ylivoiman allehan liittoutuneet P-Ranskassa nujerrettiin.
En tiedä, montako brittikaunaista typerystä teitä on esittelemässä tietämättömyyttänne, mutta ottakaa asioista edes vähän selvää välillä. Nämä jutut on jo aiemmin käyty moneen kertaan läpi.