Naton pelko

Jos on seurannut Naton viime vuosien touhuja ei ole näkynyt mitään mikä ainakkan lisäisi turvallisuuden tunnetta. Sargasvililtä voi kysellä paljonko Natomyönteisyydestä on apua jons hankkiutuu törmäyskurssille roistovaltion kanssa.

Onko Nato himokkuus pelkkää patologista ryssävihaa vai onko siihen järkisyitäkin.

Natomyönteisyys on nykyisellään Sekoomuksen (Kokoomus) oikean laidan junnujengin ja tiettyjen kaaderiupseerien vähemmistön hyvin kalliiksi käyvä lempiharrastus kansainvälisen (hekoheko) kokemuksen ja Natoyhteensopivuuden hankkimiseksi.

Valtaosa reserviläisistä ja myös armeijan kenttäupseerit vannovat oman hyvin varustetun ja koulutetun varusmies/ressuarmeijan nimiin.

Tavallisten kadunmiesten ja naisten suhteet Venäjältä muuttaneiden ja syntyperäisten suomalaisten kesken ovat jopa yllättävän hyvät.

Tiettyä perinteistä epäluuloa (Eikä turhaan) sen sijaan Neuvostovenäläistä järjestelmää kohtaan löytyy.

Yllättävän laajaa kannatusta viime aikoina on saanut jopa tarvittavan maahanmuuton osalta Venäjältä järjestelmällisesti tuotavat henkilöt perheineen.

Pohjimmiltaan Novgorodinvenäläinen ja suomalainen kadunmies ovat "saman äidin lapsia".

Kaikkein ikävintä mitä itse kukin meistä voi tehdä on vetää johtopäätökset järkevästä toiminnasta muutaman sadan äärivasemmistolaisen tai äärioikeistolaisen "hihulin" toiminnan /mielipiteen perusteella.

Naapurin ruokamakua ei saisi kritisoida koska se on hyvin henkilökohtainen asia. Tamperelaiset ovat ihan hulluna mustaan makkaraan.

"Suomessa taas on paljon mustasta makkarasta kiinostunita."

Pintaliitäjä, eikö sulla ole mitään sanottavaa