Mikä rotu minulle? Iso, hiljainen..yms

pylpylä

Ajattelin huvikseni kysyä, mikä koira teidän mielestänne sopisi minulle. Haluan lähiaikoina koiranpennun ja minulla on omat rotusuosikkini, joita en paljasta nyt koska haluan että se ei vaikuta vastauksiin~
EN siis hanki koiraa vain ehdotustenne perusteella, kun niin monet tuntuvat tästä aina olevan huolissaan tällaisten keskustelujen yhteydessä.


- Asumisolosuhteet: Asun kerrostalossa tällä hetkellä, joka on pienehkö, mutta 3. kerroksessa. Asunto on tilava kaksio ja meitä asuu täällä kaksi nuorta aikuista.
- Kokemus koirista: "keskiverto", avopuolisollani on koiria lapsuudenkotonaan, minulla ei, mutta olen ollut melko paljon koirien kanssa noin muuten.
- Liikunnan/aktiviteetin määrä päivässä: Ulkoilen ilman koiraakin n. tunnin päivässä, koiran kanssa lenkkejä kertyisi noin 1,5-2 tuntia päivässä, joskus enemmän. Lisäksi olisin valmis pelaamaan pallopelejä tai pitämään koiraa irti jossakin turvallisella alueella vaihtelevasti, ehkä joka toinen päivä.
- Harrastukset koiran kanssa: Tokoa olisi kiva kokeilla. Näyttelyistä olen kovin innostunut. Haluaisin, että koiran voisi ottaa mukaan vaikka retkelle luontoon ja plussaa, jos pitää uimisesta. Koiran pitäisi jaksaa myös kulkea pyörän vierellä kohtuullista vauhtia kohtuullisia matkoja.
- Koiran ominaisuudet: Pehmeydellä/kovuudella ei niin paljon merkitystä. Ei kummempaa riistaviettiä mieluummin, vahtiviettiä saa olla enintään kohtuullisesti. Mitä hiljaisempi, sitä varteenotettavampi.
- Ulkonäkö: Keskikokoisesta ylöspäin, ei ylärajaa koossa. Mieluummin suurempi kuin keskikokoinen. Turkki mieluummin ei trimmattava ja parhain turkki olisi sellainen, jolla koira pärjää talvisin mutta kesällä ei läkähdy, vaan jaksaisi jotain aktiviteettiakin.

Nyt kertomaan mikä rotu sopii näihin raameihin! :)

84

2117

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ??????

      Nöffe, ei ole kovapäinen, eikä mikään "vahti" ja kesällä uimaan.

    • joku noutaja

      Sileäkarvainennoutajahan olisi sopiva. Sopii noutoviettinsä ansiosta pallopeleihin, nauttii uimisesta, miellyttämisenhaluinen, pärjää melkein säällä kuin säällä, ei vahdi, jaksaa liikkua kauan ja lujaa, keskikokoinen, turkki ei trimmattava, eikä liian metsästysviettinen :-)

      Mutta jos terveempää rotua suosittelisin, niin chesapeakelahdennoutaja olisi ykkösvaihtoehto :-)

    • hmmmmm....

      bokseri, dalmatialainen, dobermann tai sitten berninpaimenkoira tai newfoundlandinkoira.

      Ensimmäiset sopivat paremmin monipuolisempaan toimintaan ja aktiiviseen liikkumiseen, mutta ovat vähän "kovempia" luonteeltaan, jälkimmäiset edustavat vähän rauhallisempaa päätä isommista koiraroduista.

    • Broholmer !

      Broholminkoira kuvastaa noita kriteereitäsi mainiosti :-)

    • jassojasoo

      Aloittelijalla ei ole koirakokemusta juuri ollenkaan (oman koiran omistaminen ja kasvatus pennusta murkkuiän ohi jne on kuitenkin aina erilaista kuin vaikka miten olisi viettänyt paljon aikaa muiden omistamien koirien kanssa) joten sanon ehdottoman ein bokserille ja dobermannille.

      "Pehmeydellä/kovuudella ei niin paljon merkitystä." Koska olet aloittelija suosittelen ehdottomasti, ettet hanki liian kovaa, tai pehmeää koiraa. Pehmeä on arka ja herkkä, kovalle et varmasti pärjää ja pehmeänkin kanssa tulee ongelmia jos ei ole kokenut.

      Landseer, newfoundlandinkoira, bernhardinkoira, olisiko joku noista hyvä? Tai tanskandoggi.

      • hjhjhjhj

        Kyllä noista mainitsemistasi roduista ainakin urokset ovat minun mielestäni vaativampia kuin dobermanninartut. Koiran sukupuoli ratkaisee paljon sen luonteesta. Varsinkin landseer on erittäin vaativa pakkaus täynnä kovuutta ja itsevarmuutta, etenkin urokset. Toki omat mielipiteensä ja kokemuksensa kullakin. Hyvä että täällä jaetaan eri mielipiteitä, joten en väitä vastaan, vaan kerroin vain oman käsitykseni asiasta, jossa olen kanssasi jotenkin erimielinen :-)


    • huhuhhja joo.

      >Asun kerrostalossa tällä hetkellä, joka on pienehkö... blaa blaa

      No ei mikään koira. Älä ota sinne koppiisi mitään medium- koiraa. Hankkikaa kunnon tilat, ja sitten harkitkaa sitä 50 kilon hurttaa.

      Rääkkäystä pitää isoa koiraa kaksiossa.

      • juupa juu taas

        Kuinka asunto vaikuttaa koiran elämänlaatuun ? Minun mielestäni koiran viihtyisyys ja hyvinvointi riippuvat omistajasta, eivätkä asunnosta. Maalla koiria räksyttää joka suunnissa omakotitalojen pihoissa, mutta kerrostaloissa ja kaupungeissa koirat eivät juurikaan metelöi. Se koirien meteli johtuun nimenomaan siitä, että koirat ovat stressaantuneita ja voivat pahoin. En ole huomannut koirien kuinkaan kärsivän kerrostaloelämästä, vaan päinvastoin, sillä vaikuttaa siltä, että kerrostalojen koirat saavat keskimääräisesti enemmän liikuntaa ja aktivointiakin kuin omakotitalojen.

        Lisäksi meluisissa kerrostaloissa ja kaupungeissa koirista ei kasva yhtä helposti arkoja kuin maaseutujen hiljaisissa ja rauhallisissa ympäristöissä.

        Omakotitalo ei aina merkitsi isoa asuntoa tai kerrostalo pientä asuntoa. Ja muutenkin koiran ei ole tarkoitus riehua sisällä, vaan koiran tulee päästä tyydyttämään liikunta- ja harrastusrutiininsa ulkona.


      • -----

        huh huh.. kaikki siis vaan maalle mielipiteellä :D ei se koira sitä liikuntaa sielä kämpässä saa on aivan sama makaako se sohvalle kt vai ok-talossa.
        Itsellä 67,5m2 ja kaksi tanskandoggia


    • lits

      Sileäkarvainen noutaja tuli ekana mieleen noista vaatimuksistasi minullekin, se sopii kyllä kaikkeen mainitsemaasi. Kaikki flatit joita olen tavannut ovat energisiä, iloisia, ystävällisiä, suurin osa on päästänyt ilmoitushaukun kun ovi aukeaa, muttei mitään pitkällistä räkytystä, koulutetut osaavat rauhoittua omalle paikalleen kun käsky käy ja kouluttamattomat raahavat lelunsa näytille ja pyytävät leikkiin.

      Menikö ehdotukseni lähellekään valintaasi? :)

    • pylpylä

      ">Asun kerrostalossa tällä hetkellä, joka on pienehkö... blaa blaa

      No ei mikään koira. Älä ota sinne koppiisi mitään medium- koiraa. Hankkikaa kunnon tilat, ja sitten harkitkaa sitä 50 kilon hurttaa.

      Rääkkäystä pitää isoa koiraa kaksiossa. "

      Enkös sanonut, että asuntoni on TILAVA ja kerrostalo, jossa asun, on pienehkö, siis tarkoitin tällä itse taloa ja että asunto nimenomaan on tilava.
      Voi tätä Suomen kielen vaikeutta..
      Tässä asumismuodossa koen kaikista hankalimmaksi rappuset.
      Ja olen myöskin tosiaan sitä mieltä, että koiran hyvinvointi riippuu juuri siitä aktivoinnista ja tekemisestä, eikä siitä, millainen luksuslukaali sillä on käytössään. Iso piha ei koskaan korvaa lenkkiä enkä antaisi koiran riehua sisällä edes omakotitalossa.

      Hyviä ehdotuksia on tullut! Noutaja on aika lähellä sitä, mitä etsin ja osaa noista roduista harkinnut, tanskandoggi itse asiassa mahdollisesti yksi vaihtoehdoista. Dobermanni viehättää myös kovasti, mutta ehkä liian energinen omaan aktiivisuuteeni nähden.

      • dfjdfj

        Älä välitä tuosta yhdestä maalaisjuntista. Hän vain ei taida itse viihtyä kerrostalossa asuessa, mutta ei ole kertaakaan nähnyt kuinka hyvin koirat kerrostaloissa pärjäävät :-)


      • julianna91

        Tanskis on aika raskas kouluttaa,tanskis osaa olle itsepäinen vaikka ei siltä vaikuta (: Mulla on kolme sellasta ja ihania on! Koulutus oli vaan se vaikein osa,ja koko. Asun maalla perheen ja monen eläimen kanssa,eläimet mun kontilla tanskandoggi on ihana ja kaikkea mutta vaikea kuitenki (:


    • M+P

      Asenteesi on hyvä :) Ei koira tarvitse asunnokseen mitään maneesia, jossa riekkua. Kotosalla ollaan hissuksiin ja riekkumiset tehdään muualla.

      Leonbergin koira voisi olla myös hyvä vaihtoehto sinulle. Sen kanssa voi retkeillä luonnossa mukavasti. Mutta nuo kerrostalon portaat? Hmm. Onkohan niiden kapuaminen hyväksi millekään isolle rodulle? Ota tarkoin selvää. Omani leo asustaa omakotitalossa, joten tuo rappuasia ei ole tuttu.

      Mukavia ajatuksia sulle kumminkin:)

    • gtyutyiuy
    • pylpylä

      Kiitos teille~
      Leonberginkoira on ollut myös harkinnassa. Tosiaan rappuset huolettaa kaikista eniten, mutta täytyy toivoa että pääsisi muuttamaan hissilliseen taloon taikka rivitaloon, kun tässä samassa tuskin vuotta paljon kauempaa tulee enää asuttua. Leo viehättää ulkonäöllisesti ja luonteeltaan ja on niin kivoilla ominaisuuksillakin varustettu.

      Setterit ovat kyllä kivoja, varsinkin punainen irlanninsetteri miellyttää, mutta metsästysominaisuus huolettaa vähän. Tietysti sen voisi kanavoida johonkin muuhun, mutta en ole varma osaisinko oikein... :D

      Voi olla, että päädyn johonkin vähemmän isompaan rotuun lopulta, näitten rappusien takia ja kun ei tiedä, mihin sitä vielä joutuu muuttamaan, minulla on sellainen mielikuva että vähän vaikeampaa saada vuokra-asuntoa ison koiran kanssa - ihmisillä luulo, että häiritsevät (esim. tuhoavat) jollain tavalla enemmän kuin pienemmät :( Tai karvattaavat enemmän tms. Tosin, jos päädyn isoon rotuun, tuskin mikään tällainen seikka estää minua lopulta.. :)

      • hitaasti rappusia

        Täysikasvuista koiraa rappuset eivät haittaa, toisin kuin vasta kasvuvaiheessa olevaa. Meiltä löytyy landseer, jonka kanssa emme voisi käydä retkeilemässä kallioisilla metsillä, emme voisi käyttää kuormien vetämisessä, emme voisi harrastaa agilitya ym. jos sen luusto rasittuisi jop pelkistä rappusista. Koiran nuoruusvaiheessa sen kasvaessa kumminkin jouduimme olemaan tarkkoina, mutta rappusia voitiin kulkea ylös ja alas hidastakin vauhtia, jolloin koira ei joutunut paljoakaan ponnistelemaan. Hyvä homma, että otatte tuon asian huomioon. Kaippa siitä jotenkin selviätte. Uskon asian olevan kunnossa, jos koiranne kasvaessa kävelytätte sitä riittävän rauhallisesti rappusia pitkin.

        Olettekos muuten tutustuneet isosveitsinpaimenkoiraan ?


      • frty9o809+å

        Setterit on tottelevasia kontaktiin pyrkiviä ei ajavia. Noutaa saaliin kuten labbikset kultsit mutta myös pysäyttää/osoittaa saaliin seisonnalla.


      • frty9o809
        frty9o809+å kirjoitti:

        Setterit on tottelevasia kontaktiin pyrkiviä ei ajavia. Noutaa saaliin kuten labbikset kultsit mutta myös pysäyttää/osoittaa saaliin seisonnalla.

        siis ilmavainuisia ei maajäljen haistajia eikä itsenäisiä metsästäjiä vaan yhteistoiminnassa isännän kanssa.

        Havaitsee saaliin, osoittaa sen ,omistaja antaa käskyn, ajaa saaliin lentoon ,omistaja ampuu saaliin ja setteri noutaa saaliin omistajalle. Lyhyesti


      • piha aitaukseen!
        frty9o809 kirjoitti:

        siis ilmavainuisia ei maajäljen haistajia eikä itsenäisiä metsästäjiä vaan yhteistoiminnassa isännän kanssa.

        Havaitsee saaliin, osoittaa sen ,omistaja antaa käskyn, ajaa saaliin lentoon ,omistaja ampuu saaliin ja setteri noutaa saaliin omistajalle. Lyhyesti

        Minä tunnen 2 irlanninsetteriä, joista kummallakin on voimakas metsästysvietti. Molemmat lähtevät empimättä havaitsemansa jäniksen tai muun sopivan saaliseläimen perään. Joutuvathan ajokoiratkin työskentelemään yhteistoiminnassa metsästäjän kanssa, jotta saavat saaliin johdatettua ampumaetäisyydelle. Ja settereitäkin käytetään myös riistan ajamisessa, ovathan ne monipuolisia metsästysrotuja. Mutta turhaan ne tuntemani setterit eivät lähde riistaa etsimään, vaan vasta sellaista havaittuaan. Miksi aloittaja ei vain aitaisi pihansa ympärystöä, jotta koira ei pääse karkaamaan sen ulkopuolelle ?


      • sori erehdys
        piha aitaukseen! kirjoitti:

        Minä tunnen 2 irlanninsetteriä, joista kummallakin on voimakas metsästysvietti. Molemmat lähtevät empimättä havaitsemansa jäniksen tai muun sopivan saaliseläimen perään. Joutuvathan ajokoiratkin työskentelemään yhteistoiminnassa metsästäjän kanssa, jotta saavat saaliin johdatettua ampumaetäisyydelle. Ja settereitäkin käytetään myös riistan ajamisessa, ovathan ne monipuolisia metsästysrotuja. Mutta turhaan ne tuntemani setterit eivät lähde riistaa etsimään, vaan vasta sellaista havaittuaan. Miksi aloittaja ei vain aitaisi pihansa ympärystöä, jotta koira ei pääse karkaamaan sen ulkopuolelle ?

        Anteeksi, luulin jo tämän aloittajan asuvan omakotitalossa, jonka pihaa ei viitsi aidata :-) Sekoitin toiseen kyselyyn, sori... Aloittaja tarjoaa koiralleen hyvän elämän.


      • ´´´´´´´´´´´´´´
        piha aitaukseen! kirjoitti:

        Minä tunnen 2 irlanninsetteriä, joista kummallakin on voimakas metsästysvietti. Molemmat lähtevät empimättä havaitsemansa jäniksen tai muun sopivan saaliseläimen perään. Joutuvathan ajokoiratkin työskentelemään yhteistoiminnassa metsästäjän kanssa, jotta saavat saaliin johdatettua ampumaetäisyydelle. Ja settereitäkin käytetään myös riistan ajamisessa, ovathan ne monipuolisia metsästysrotuja. Mutta turhaan ne tuntemani setterit eivät lähde riistaa etsimään, vaan vasta sellaista havaittuaan. Miksi aloittaja ei vain aitaisi pihansa ympärystöä, jotta koira ei pääse karkaamaan sen ulkopuolelle ?

        Olen kyllä samaa mieltä settereiden metsästysvieteistä, eli niitä on vaikeaa saada hallintaa, jod vaikkapa jänis tai hirvi sattuu koiran näköetäisyydelle. Oikean laisessa metsästyksessä setterit (kuten muutkin metsästysrodut) ovat kyllä elementissään ja hyvin hallittavissa. Mutta oikein koulutettu, omistajaansa kunnioittava koira palaa kyllä nopeasti takaisin saaliseläimen kadotettuaan.


      • fdssyyiuiyo
        piha aitaukseen! kirjoitti:

        Minä tunnen 2 irlanninsetteriä, joista kummallakin on voimakas metsästysvietti. Molemmat lähtevät empimättä havaitsemansa jäniksen tai muun sopivan saaliseläimen perään. Joutuvathan ajokoiratkin työskentelemään yhteistoiminnassa metsästäjän kanssa, jotta saavat saaliin johdatettua ampumaetäisyydelle. Ja settereitäkin käytetään myös riistan ajamisessa, ovathan ne monipuolisia metsästysrotuja. Mutta turhaan ne tuntemani setterit eivät lähde riistaa etsimään, vaan vasta sellaista havaittuaan. Miksi aloittaja ei vain aitaisi pihansa ympärystöä, jotta koira ei pääse karkaamaan sen ulkopuolelle ?

        Niin koirat kuuluu kouluttaa ihan samoin kuin muutkin rodut ja setterit tosiaan tottelevaisia mutta ei niin kontaktihaluisia kuin paimenkoirat tietenkään jotka ei irtaudu omistajasta helpolla.

        Riistavietti siis erittäin hallittavissa toisin kuin ajokoiralla jonka kuuluu irtaantua omistajasta ja haukulla ilmoittaa riistan kulusta. Ja toimii itsenäisesti. Omistaja menee vain perässä
        kärjistäen.

        Toki pyrkii saaliin ulottuville mutta odottaa käskyä sitten mutta siis koulutettuna. Setterit helppokoulutteisia kuitenkin. ;)


      • olen metsästäjä
        fdssyyiuiyo kirjoitti:

        Niin koirat kuuluu kouluttaa ihan samoin kuin muutkin rodut ja setterit tosiaan tottelevaisia mutta ei niin kontaktihaluisia kuin paimenkoirat tietenkään jotka ei irtaudu omistajasta helpolla.

        Riistavietti siis erittäin hallittavissa toisin kuin ajokoiralla jonka kuuluu irtaantua omistajasta ja haukulla ilmoittaa riistan kulusta. Ja toimii itsenäisesti. Omistaja menee vain perässä
        kärjistäen.

        Toki pyrkii saaliin ulottuville mutta odottaa käskyä sitten mutta siis koulutettuna. Setterit helppokoulutteisia kuitenkin. ;)

        Eihän ajokoiran ajamaa saalista saa kuinkaan ammuttua, jos koira ei toimisi yhteistyössä metsästäjän kanssa, eli yrittäisi johdattaa saalista metsästäjää kohden. Ajokoiratkin noutavat saaliin metsästäjälle kun se on ammuttu. Ja oikein koulutettuina ajokoiratkin pysyvät vapaana ollessaan ulkoiluttajiensa kannoilla, eivätkä lähde omille teilleen kuin vasta sopivan saaliin havaittuaa, samoin kuin kanakoirat. Minä olen kokenut metsästäjä ja työskennellyt sekä ajo- että kanakoirien parissa. Tällä hetkellä minulla tosin on vain 1 weimarinseisoja, jonka lisäksi en tarvitse muita koiria, sillä se osaa sekä ajaa riistaa että seisoa ja noutaa sen, samoin kuin haukkua kanalintuja. Kyllä jo 1 koira saattaa olla kymmenottelija metsästyksessä. Koirien kanssa metsästyksestä minulla on kokemusta jo yli 40 vuotta. Koira on aina koira, mutta surkeat metsästäjät eivät osaa/viitsi kouluttaa koiriaan oikein ja antavat täten metsästysroduista aivan väärän laisen maineen. Minulla on ollut mm. ajokoiraa, hirvikoiraa, pystykorvaa, seisojaa ja eri rotujen sekoituksia, eikä niillä ole eroja ollut, kun oikein ne ollaan koulutettu. Melkein koirasta kuin koirasta olen saanut juuri sellaisen metsästyskoiran kuin tarvitsen.


      • metsästäjä jatkaa
        fdssyyiuiyo kirjoitti:

        Niin koirat kuuluu kouluttaa ihan samoin kuin muutkin rodut ja setterit tosiaan tottelevaisia mutta ei niin kontaktihaluisia kuin paimenkoirat tietenkään jotka ei irtaudu omistajasta helpolla.

        Riistavietti siis erittäin hallittavissa toisin kuin ajokoiralla jonka kuuluu irtaantua omistajasta ja haukulla ilmoittaa riistan kulusta. Ja toimii itsenäisesti. Omistaja menee vain perässä
        kärjistäen.

        Toki pyrkii saaliin ulottuville mutta odottaa käskyä sitten mutta siis koulutettuna. Setterit helppokoulutteisia kuitenkin. ;)

        >>Omistaja menee vain perässä
        kärjistäen.>>

        -Metsästäjä ei tosiaankaan pysy aseensa kanssa nopeasti ajavan koiran perässä. Koiran tehtävä on johdattaa ajettava saalis omistajaa kohden. Silloin koira nimenomaan toimii metsästäjän kanssa yhteistyössä.

        Täällä koirien kanssa käytävää metsästystä kommetoivat sellaiset ihmiset, jotka eivät tiedä koirilla metsästämisestä mitään (ei pahalla, mutta ärsyttää). Jos koira juoksee vain saaliin tahtiin ties minne suuntaan, niin kuinka saaliiseen pystyy saamaan osuman ? Varrotaanko sattumaa kunnes saalis yllättäen kääntyy metsästäjää kohden, vai täytyykö metsästäjän juosta koiran ja saaliin perässä koiran ajohaukkua seuraten ? Ajokoirat pystyvät keskittymään riistaa ajaessaan myös metsästäjän paikantamiseen. Ja kuten mainitsin, metsästysviettiset koirat eivät ole vain yhden metsästysmuodon taitajia, vaan itsekin olen saanut lähes kaiken tyyppisistä metsästyroduista koulutettua monipuolisen riistan saalistajia. Metsästyskoiratkoirat eivät ole niin yksinkertaisia kuin monet täällä luulevat.


      • hiuhiuhhihhph
        metsästäjä jatkaa kirjoitti:

        >>Omistaja menee vain perässä
        kärjistäen.>>

        -Metsästäjä ei tosiaankaan pysy aseensa kanssa nopeasti ajavan koiran perässä. Koiran tehtävä on johdattaa ajettava saalis omistajaa kohden. Silloin koira nimenomaan toimii metsästäjän kanssa yhteistyössä.

        Täällä koirien kanssa käytävää metsästystä kommetoivat sellaiset ihmiset, jotka eivät tiedä koirilla metsästämisestä mitään (ei pahalla, mutta ärsyttää). Jos koira juoksee vain saaliin tahtiin ties minne suuntaan, niin kuinka saaliiseen pystyy saamaan osuman ? Varrotaanko sattumaa kunnes saalis yllättäen kääntyy metsästäjää kohden, vai täytyykö metsästäjän juosta koiran ja saaliin perässä koiran ajohaukkua seuraten ? Ajokoirat pystyvät keskittymään riistaa ajaessaan myös metsästäjän paikantamiseen. Ja kuten mainitsin, metsästysviettiset koirat eivät ole vain yhden metsästysmuodon taitajia, vaan itsekin olen saanut lähes kaiken tyyppisistä metsästyroduista koulutettua monipuolisen riistan saalistajia. Metsästyskoiratkoirat eivät ole niin yksinkertaisia kuin monet täällä luulevat.

        Aloittaja ei hae metsästyskoiraa vaan ihan vain perhekoiraa ja settereistä on siihen ei ns.ajavista joiden täytyy irrottautua laajemmalle alueelle. Ja lähtevät riistanajoon helpommin ja pidemmälle. Eli unohtaisin ajokoirat. Ja vinttikoirat jotka myös lähtee ajoon helpommin. En tiedä pitääkö ne kontaktia omistajiinsa koska ne yleensä myös tappavat rusakon saadessaan sen kiinni. (tosin näöllä metsästäviä toisin kuin ajokoirat tai setterit)

        Kookerhond puolestaan houkuttelee/pysäyttää saaliin hännällään ;) lunnikoira puolestaan kiipeää lunnien perään, ja terrierit ajaa luolista eli metsästyskoiria ei kannata myöskään niputtaa yhteen ja samaan toimintamalliin. Ja suurin osa on metsästyskoirapohjaisia rotuja. Toiset hallittavampia kuin toiset. Jotkut soveltuu hyvin perhekoiriksi ja toiset ei. Mikäli kyse on koulutettavuudesta tai irtipidosta. Kyllä koirapuiston ajokoira on lähtenyt monesti tutun käsistä vaikka on huipulla metsästyksessä ja silti kanakoirat on aina hyvin hallinnassa jos koulutettuja.

        Setterit menee hyvin vapaana kuten noutajatkin jotka myös on metsästyskoiria. ;)
        Niillä on hallittavampi kontaktiin otto.


      • oi voi voi
        hiuhiuhhihhph kirjoitti:

        Aloittaja ei hae metsästyskoiraa vaan ihan vain perhekoiraa ja settereistä on siihen ei ns.ajavista joiden täytyy irrottautua laajemmalle alueelle. Ja lähtevät riistanajoon helpommin ja pidemmälle. Eli unohtaisin ajokoirat. Ja vinttikoirat jotka myös lähtee ajoon helpommin. En tiedä pitääkö ne kontaktia omistajiinsa koska ne yleensä myös tappavat rusakon saadessaan sen kiinni. (tosin näöllä metsästäviä toisin kuin ajokoirat tai setterit)

        Kookerhond puolestaan houkuttelee/pysäyttää saaliin hännällään ;) lunnikoira puolestaan kiipeää lunnien perään, ja terrierit ajaa luolista eli metsästyskoiria ei kannata myöskään niputtaa yhteen ja samaan toimintamalliin. Ja suurin osa on metsästyskoirapohjaisia rotuja. Toiset hallittavampia kuin toiset. Jotkut soveltuu hyvin perhekoiriksi ja toiset ei. Mikäli kyse on koulutettavuudesta tai irtipidosta. Kyllä koirapuiston ajokoira on lähtenyt monesti tutun käsistä vaikka on huipulla metsästyksessä ja silti kanakoirat on aina hyvin hallinnassa jos koulutettuja.

        Setterit menee hyvin vapaana kuten noutajatkin jotka myös on metsästyskoiria. ;)
        Niillä on hallittavampi kontaktiin otto.

        Höpön löpö. Ajokoirat ovat maailman lapsirakkaimpia rotuja, eivätkä lähde eläinten perään silloin kun lapset niitä ulkoiluttavat, eivätkä oikein koulutettuina vapaana ollessankaan lähde ulkoiluttajistaan kauas ennen kuin havaitsevat sopivaa riistaa. ehkä kaikki setterit eivät ole paljoa kiinnostuneita riistasta koska jalostus on pilannut niiden metsästysominaisuudet, mutta kunnon yksilöt ovat riistaintoisia.

        Luulet olevasi jokin asiantuntija, joka kuvittelee tietävänsä kaiken kaikista koiraroduista. Rotu ei ole läheskään ainut koiran luonteen ratkaiseva tekijä. Myös suku, yksilö, tottumiset ja koulutus vaikuttavat koiran luonteeseen aikuisena.


      • hiuhiuhhihhph
        oi voi voi kirjoitti:

        Höpön löpö. Ajokoirat ovat maailman lapsirakkaimpia rotuja, eivätkä lähde eläinten perään silloin kun lapset niitä ulkoiluttavat, eivätkä oikein koulutettuina vapaana ollessankaan lähde ulkoiluttajistaan kauas ennen kuin havaitsevat sopivaa riistaa. ehkä kaikki setterit eivät ole paljoa kiinnostuneita riistasta koska jalostus on pilannut niiden metsästysominaisuudet, mutta kunnon yksilöt ovat riistaintoisia.

        Luulet olevasi jokin asiantuntija, joka kuvittelee tietävänsä kaiken kaikista koiraroduista. Rotu ei ole läheskään ainut koiran luonteen ratkaiseva tekijä. Myös suku, yksilö, tottumiset ja koulutus vaikuttavat koiran luonteeseen aikuisena.

        Taidat luulla itse olevasi asiantuntija ;)

        Kanakoiraa sinulla ei selvästi ole. Ja kyllä hyvä ;) ajokoira lähtee jos riistan hajun saa vapaanaollessaan. Kanakoirissa on kaksi linjaa. Samoin kuin noutavassa lintukoirassa labbiksissakin.

        Lapsirakkaudesta ei ole ollut kyse niitä ne toki on. Kuten moni muukin rotu mikäli lapsille laitetaan säännöt.


      • ´´´´´´´´´´´´´´
        hiuhiuhhihhph kirjoitti:

        Taidat luulla itse olevasi asiantuntija ;)

        Kanakoiraa sinulla ei selvästi ole. Ja kyllä hyvä ;) ajokoira lähtee jos riistan hajun saa vapaanaollessaan. Kanakoirissa on kaksi linjaa. Samoin kuin noutavassa lintukoirassa labbiksissakin.

        Lapsirakkaudesta ei ole ollut kyse niitä ne toki on. Kuten moni muukin rotu mikäli lapsille laitetaan säännöt.

        Lasten säännöt saa opetettua vasta kun ne ymmärtävät jotain, kuten kontrollia aikuisilta. Samoin kuin eläintenkin pennut, pienet lapsetkaan eivät synny kuinkaan viisaina, vaan oppivat maailman kuviot aikanaan. Ihminen on pitkäikäinen eliö, joten ihmislapsi kehittyy hitaasti esimerkiksi koiraeläinten pentuihin verrattuna. Siksi ei ole suositeltavaa hankkia ainakaan aivan pientä koiraa perheeseen, jonne on vasta >>tulossa>> lapsia. Ja kunnon perhekoiralta vaaditaan ennen kaikkea myös lempeyttä ja kärsivällisyyttä, jotta se ei hermostu vieraidenkaan lasten leikeistä ympärillään. Niin ihmiset kuin eläimetkin syntyvät >>täysin tyhminä>>, mutta tietysti älykkäinä, eli ne oppivat nopeasti, mutta eivät tiedä mitään.


      • äitee32
        ´´´´´´´´´´´´´´ kirjoitti:

        Lasten säännöt saa opetettua vasta kun ne ymmärtävät jotain, kuten kontrollia aikuisilta. Samoin kuin eläintenkin pennut, pienet lapsetkaan eivät synny kuinkaan viisaina, vaan oppivat maailman kuviot aikanaan. Ihminen on pitkäikäinen eliö, joten ihmislapsi kehittyy hitaasti esimerkiksi koiraeläinten pentuihin verrattuna. Siksi ei ole suositeltavaa hankkia ainakaan aivan pientä koiraa perheeseen, jonne on vasta >>tulossa>> lapsia. Ja kunnon perhekoiralta vaaditaan ennen kaikkea myös lempeyttä ja kärsivällisyyttä, jotta se ei hermostu vieraidenkaan lasten leikeistä ympärillään. Niin ihmiset kuin eläimetkin syntyvät >>täysin tyhminä>>, mutta tietysti älykkäinä, eli ne oppivat nopeasti, mutta eivät tiedä mitään.

        Eiköhän tuo nyt on itsestäänselvää ettei vauva vielä käsitä ympäristöään.

        Silloin vanhemmat katsovat sen perään ja pientä lasta ja koiraa ei pidä jättää koskaan keskenään oli kora miten lempeä vain. Lapsi kuitenkin pieni sellainen saattaa kokeilla sen rajoja aivan liikaa ja on liikaa vaadittu koiralta että se sen ymmärtää.

        Mutta lapselle on opettettava rajat jo pienestä ihan siinä missä koirallekin ja säännöt on koiran päälle ei pompita, sitä ei revitä turkista, sen perässä ei juosta, sen petiin ei mennä, sen kipoille ei mennä. Sitä silitetään nätisti ja jutellaan nätsti ja huolehditaan ja harjataan. Yksinkertaista sanoi Watson. Lapsi opetetaan kunnioittamaan eläintä ja huolehtimaan siitä.

        Vieraiden koirien annetaan olla, huutelematta ja juoksemasta niiden perään. Aina kysytään omistajalta lupa jos halutaan koiran luo mennä. Jos ei saa lupaa niin ei mennä. Koiranomistajille on suotava mennä rauhassa jos haluaa. Näin opetetaan lapsi huomioimaan myös muut. ;)

        huomioivaa koira ja lapsiliikennettä :)


    • pakkasarkaileva

      Tanskandoggi ei kovin hyvin sopeudu pakkaseen. Vanhemmillani oli joskus tanskandoggi, joka paleleli yllättävän herkästi. Jo -5 asteen lämpötilassa se ei viihtynyt ulkona melkein lainkaan, vaan kinusi lenkiltä nopeasti takaisin sisälle ja tärisi voimakkaasti. Ei sovi varsinaisesti Suomen ilmastoon (kesä on lyhyt ja talvi kylmä): pakkashaalarit veivät paljon arvoa sen komeasta ulkomuodosta.

      Lisäksi tanskandoggi on hyvin lyhytikäinen rotu ja saavuttaa vain harvoin 10 vuoden iän. Nykyään tanskandoggi on myös yksi pisimmälle jalostetuista koiraroduista, eli altis monille perinnöllisille sairauksille, vaikkakaan terveystila ei ole sillä vielä yhtä huono kuin vaikkapa bokserilla.

    • Riiseninen
      • kultsi..

        joo, suosittelisin myös kultaista noutajaa.
        Kokemuksesta voin sanoa että tykkää uimisesta ..ei meinaa saada järvestä pois millään :)
        Ei palele talvella , turkki on senverran paksu.

        Kultsi on luonteeltaan TODELLA miellyttämisenhaluinen.
        Oppii nopeasti asioita..tosin on hiukan havukka-ahomainen haahuilija :)
        Siltä puuttuu tietynlainen "terävyys".

        Vertaan sitä tuohon toiseen koiraamme Rottweieriin , on eroa kuin yöllä ja päivällä.
        Rottweileri on tommonen joka asiassa jästipää :)


    • vauhtikone

      Mites tykkäät vinttikoirista? Ne ovat kotona hiljaisia ja rauhallisia, kuin luotu kerrostaloon. Ei vahtiviettiä, eikä yleensä tarvetta erityisiin aktivointeihin. Ei aggressiota eikä kovaa luonnetta. Kunhan juoksemaan pääsevät.

    • pylpylä

      Onpas tullut paljon viestejä :) Kiitos!

      Olen harkinnut "metsästyspohjaisista" koirista vinttikoiria, mutta ongelmana on, että asuinseudullani ei ole yhtään aidattua aluetta, jossa juoksutta koiraa. Pelkäisin, että se karkaisi helpommin kuin joku muu. Vaikka tiedän, että koulutuksella tässä on suuri merkitys, mutta joillakin vinttikoiraroduilla totuus on, että jos riista menee läheltä niin turha yrittää huudella takaisin. Eri asia sitten tietysti, kuinka kauan vinttikoira ajaa saalista, ja tässä taitaa olla enemmän vaihtelua roduittain.. Tosin, kyllä luultavasti melkein mikä tahansa koira lähtee perään jos saalis menee nenän edestä.

      Tanskiksesta vielä sen verran, että rotu taitaa kohdallani jäädä vain harkinta-asteelle, sillä juuri tuo terveys huolettaa. Yritän suosia mahdollisimman terveitä rotuja.

      Isosveitsinpaimenkoiraan en olekaan vielä tutustunut! Kiitos vinkistä. :)

    • 789043721

      Komppaan muutamaa edellistä; näyttelylinjaiset setterit ja isommat noutajat sopivat aloittajan kuvaamiin raameihin hyvin. Parhaina puolina heikko vartiointi- ja paimennusvietti, koulutettavuus ja monipuolisuus. Isot ja karvaiset rodut, joita moni edellä suositteli, tuovat mukanaan monia isotöisyyksiä elämään joita normikokoisen koiran kanssa ei ole.

    • Koirien frendi

      Bordercollie vaikka se onki keskikokone.

      • pikkurotu

        BC ei ole edes keskikokoinen, vaan pienempi.


    • koira-nainen

      kultainen noutaja!

    • pylpylä

      Bortsu käynyt mielessä, mutta pelkään sen olevan liian "maaninen".. Noita ulkonäkötoiveita ei tarvitse ottaa liian vakavasti, pääasia on toki ominaispiirteet. Olenpa harkinnut kääpiökoiriakin, mutta kääpiökoiran kerran omistaneena tekisi mieli koiran kokoista koiraa... Saa nyt nähdä!

      • Oliko vai ei?

        Ei tämä nyt niin ratkaisevaa ole, mutta tässä kirjoitat:
        "Olenpa harkinnut kääpiökoiriakin, mutta kääpiökoiran kerran omistaneena tekisi mieli koiran kokoista koiraa"
        ja aloituksessa kirjoitit:
        "avopuolisollani on koiria lapsuudenkotonaan, minulla ei, mutta olen ollut melko paljon koirien kanssa noin muuten."


      • pylpylä
        Oliko vai ei? kirjoitti:

        Ei tämä nyt niin ratkaisevaa ole, mutta tässä kirjoitat:
        "Olenpa harkinnut kääpiökoiriakin, mutta kääpiökoiran kerran omistaneena tekisi mieli koiran kokoista koiraa"
        ja aloituksessa kirjoitit:
        "avopuolisollani on koiria lapsuudenkotonaan, minulla ei, mutta olen ollut melko paljon koirien kanssa noin muuten."

        Hups, tämä viesti on jäänyt ihan ilman huomiota vahingossa. Tarkoitin, että minulla ei ole lapsuudenkotona koskaan ollut koiria, mutta minulla on ollut sekarotuinen kääpiökoira omistuksessani. Kyseessä oli kodinvaihtaja ja pääsi (mitä luultavimmin) omaan pysyvään kotiinsa sittemmin.


    • Mennyt järjettömyyks

      Älä ole snobi, ota serobi, saat älykkään, kiltin koiran jota ei tarvitse laukkuuttaa eläinlääkärillä. Jos vain annat sille muutakin ruokaa kuin kaupan koiran muroja.

      On käsittämätöntä miten ihmisillä on niin hillittömästi rahaa, että liian pitkälle jalostettujen rotukoirien loputtomaan lääkitsemiseen ja leikkauksiin laitetaan jopa kymppitonni!

      Senkin rahan voisi antaa hyväntekeväisyyteen, sen sijaan että ostetaan muodikkaita rotuja, joka saa kennelien pennutuksen ylikierteeseen ja sitä mukaa jo valmiiksi lonkkavikaisia tai muuten sairaita koiria myydään

      Koirista on tullut uusi uskonto! Sitten nämä egoaan jollain isolla muotikoiralla jatkavat ihmiset eivät osaa hurttiaan kouluttaa ja ne on vaarana ihmisille.
      Hyvin yleistä on myös, että koira on ihmisen asemassa. Sitä paapotaan ja hemmotellaan loputtomasti, sen kanssa askarrellaan ja ostetaan selkä vääräänä kaikki koiratuotteet mitä mainostetaan. Jos esim poika/tyttöystävä ei tykkää järjettömästi palvotusta hurtasta, potkaistaan hänet pellolle!

      • rotukoirapas !

        Miksi epäilet sekarotuisten koirien olevan sen terveempiä kuin puhdasrotuiset ?

        Ja rotukoirien terveystodistukset saa kyllä nähtäviksi. Jos ei halua sairasta koiraa, niin ei hanki sairaita tai liian läheistä sukua keskenään olevia vanhempia omaavaa koiraa. Eikä myöskään mitään sekarotuista, sillä niillä voi olla hämäräkaupan toimesta vaikka mitä sairauksia: terveystodistukset puuttuvat tai voivat olla väärennettyjä.


      • hoh hoh

        Syntyykö mielestäsi kahden sairaan koiran risteytyksestä terve seropi?

        Millä perusteella seropi on automaattisesti kiltti ja älykäs, jos sen vanhemmat eivät sitä olleet?

        Onko jonkun koiraharrastus sulta jotain pois?

        Maailma on mennyt järjettömyyksiin, kun ihmiset istuvat 24/7 netissä antamassa asiantuntijalausuntoja niistäkin aiheista, joista eivät todellisuudessa tajua vähääkään. Kun avaa sen tynnyrin kannen ja tulee ulos, niin voikin yllättäen huomata, että maailma ei olekaan mustavalkoinen.


    • pylpylä

      Asetan rotukoiran etusijalle, koska haluan päästä näyttelyihin sekä kasvattaa. Seropien "kasvattamista" en edes harkitsisi. Sekarotuiset ovat totta kai koirana aivan yhtä hyviä kuin muutkin, mutta niillä ei yleensä ole mitään terveystutkimuksia tehty, joten ei voi ennustaa yhtään millainen koiran terveydentila saattaa olla tulevaisuudessa. Tätä ei voi tietenkään ennustaa rotukoirankaan kohdalla varmasti, mutta esimerkiksi lonkkavian voi helposti ehkäistä astuttamalla hyvälonkkaisen hyvälonkkaisella. Seropilta kovin harvoin tutkitaan mitään tällaista, kun se on saamassa pennut, usein varmaan siksi että seropipennut ovat yleensä vahinkopentuja. Minusta on vastuutonta pennuttaa koiraansa, jos sillä ei ole minkäänlaista todistusta terveydestään.
      Pointtini on siis se, että taidan hankkia paperillisen koiran, vaikka seropeissa itsessään en mitään vikaa näekään.

      Myöskin tuolla aiemmassa viestissäni sanoin, että haluan valita sellaisen rodun, jolla on mahdollisimman vähän todettu perinnöllisiä sairauksia tai haittoja ulkomuotonsa suhteen. En esimerkiksi tahdo mitään matalajalkaista tai ryttyistä koiraa, vaikka nekin ihania ovat. Asialla on tietysti kääntöpuolensa - voisi laittaa oman panoksensa näitten rotujen jalostamiseen terveemmiksi.. Tästäkin aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta en nyt taida, niitä saattaa löytyä kirjastostakin 8)

      • kjkjkjkjkjkj

        Matalaraajaisuus ei liity millään tavoin terveyshuoliin. Se ei aiheuta koiralle esim. mitään liikkumis- tai synnytysvaikeuksia.


    • pylpylä

      Ehkei matalaraajaisuus, mutta jos se yhdistetään pitkäselkäisyyteen, niin ainakin oman tietopohjani mukaan selkävaivoja saattaa olla, sitä ei voi kiistää. No, voihan sellaisia tietysti tulla muillekin koirille, varmasti mitä vain ongelmia voi tulla mille tahansa koiralle riippumatta ulkonäöstä.

      Näyttää siltä että meille muuttaa pentu, mutta kukaan ei ole vielä ehdottanut sen rotuista :D Ehkä en ole osannut selittää tarpeeksi hyvin toiveitani koiraa kohtaan. Tai sitten on tulossa väärän rotuinen pentu...! No heh.

      • kjkjkjkjkj

        Minä en ainakaan ole kuullut pitkäselkäisten ja lyhytraajaisten koirien olevan erityisen alttiita selkävaivoille. Ovet ne tietysti alttiimpia kuin pitkäselkäiset tai pitkäraajaiset koirat, mutta siinäkin ollaan oltu ehkä liian varovaisia. Jos vaikkapa koirarotuja otetaan kyseeseen, niin esimerkiksi skyenterrierillä pitkäselkäisellä ja matalaraajaisella - ei olla havaittu juurikaan mitään selkävaivoja, vaikka rotu on suosittu agilityn harrastamisessa. Vuosi vuodelta agilitykentillä tapaa myös entistä enemmän mäyräkoiria, joilla ei ole ollut selkiensä kanssa hankaluuksia.


    • ameeeeba

      Jättirotuja itse en suosittelisi kerrostaloon. Alle vuoden ikästä jättikoiraa ei saa kävelyttää rappusissa, joten sun olisi kannettava se vuoden ajan aina rappusissa. Ellet sitten halua pilata korasi terveyttä heti pentuna..

      Suosittelisin kääntämään katseesi peruscollieihin, eli lyhyt- ja pitkäkarvaiseen collieen. Ulkoinen ero on näissä suurin, mutta luonteessakin on pieni ero; nahka on pehkoa ns. harrastuskoiramaisempi olematta kuitenkaan duracell-pupu. Pehkokaan ei ole mikään flegmaattinen makoilija (ei ainakaan pitäisi, mutta niitäkin löytyy, valitettavasti..), mutta on nahkaa seurakoiramaisempi.

      Ilmeisesti haette ekaa omaa koiraa (vaikka toisella ollut perheessä koira). Silloin ei kannata haukata liian suurta palaa (täällä lapset on ehdotelleet jopa dobberia. HUH HUH!), koska sitten menetät koko innostuksen koirahommaan. Kannattaa aloittaa helpolla perusrodulla, joka antaa sinulle valmiudet tulevaisuudessa hieman haastellisimpiin rotuihin.
      Ellette sitten ole taas näitä perusnuoria, jotka hankkii koiran egonpönkittäjäksi.. Sitä en todellakaan katso hyvällä.

    • greyhound vs bulldog

      Jokin kevytrakenteinen olisi hyvä. Vinttikoiramainen rakenne ei ole niin herkkä rasittumaan kuin bulldoggimainen. Kevytrakenteisuus onkin koirilla juuri ketteryyttä ja epätasaista liikkumista varten :-)

    • pylpylä

      Vinttikoirat ovatkin oikein kivoja. Vinttikoirista olen kylläkin harkinnut itikkaa, joka on pieni :D Siis tuo kokohan ei ole mikään ehdoton. Tykkään kaiken kokoisista koirista, mutta ehkä kivoin olisi kyllä semmoinen keskikokoista suurempi.
      Ja juu siis koiraa en hanki egonjatkoksi. :D Ei ole mitään sitä vastaan että koirani olisi muitten silmissä "komea" ja kieltämättä sillä saa paljon paremmin jutunjuurta aikaiseksi kuin ilman, mutta ihan puhtaan koirankaipuun takia hankkimassa.

      Tuli tuosta rakenteesta vielä mieleen, että haluaisin tosiaan koiran joka jaksaa tehdä pitempiäkin lenkkejä ja tarvittaessa myös pyörän vierellä, eli bulldoggimainen rakenne tuskin soveltuu siihen parhaiten :)

      Colliet ovat hyvinkin miellyttäviä koiria, mutta en oikein koe omakseni rotua. Jostain syystä jotkut rodut eivät vain nappaa, vaikka collie ihana onkin (ja sheltti, ehkä jopa enemmän pidän).

    • ameeeeba

      Whippet olisi italianvinttaria astetta kookkaampi vaihtoehto. Podengotkin ovat vinttikoiria, vaikkakin itse en tästä roturyhmästä paljoa tiedä. Kärjistettynähän vinttikoirat eivät ole miellyttämisenhaluisimpia kavereita, joten tokoon, agilityyn, tmv. harrastukiin pidemmällä tähtäimellä nämä ei siihen sovellu. Aktiiviseen liikkumiseen kylläkin.

      Vinttikoirathan saalistaa näöllä. Eli kun vinttikoira näkee juoksevan karvapallon, se juoksee sen perässä niin kauan kuin se vain näkee sen. Tästä syystä miellyttämisenhaluttomuudestaan ovat hyvin tapaturma-alttiita koiria.

      Jo ehdotettu dallu voisi olla kiva ja tutustumisen arvoinen vaihtoehto. Rotu on hyvin innokas ja toimiva sille päälle sattuessaan. Kuitenkaan näilläkään ei sitä suurta miellyttämisen halua löydy, mutta kuitenkin sen verran että voit ainakin harrastella ja kokeilla joitakin harrastuksia. Rotuhan on jalostettu juoksemaan hevosvaunujen rinnalla, joten liikuntaa vaatii pysyäkseen nahoissaan :)

      Jos vähän jaksat tinkiä (tai oikeastaan reilustikin) turkkivaatimuksessa, isovillakoira (tai keskikokoinen) sopisi sulle kuin nenä päähän. Älykäs, seurallinen ja liikunnallinen kaveri, joka ei ulkonäöstään huolimatta kuralammikkoja kierrä ;) Turkinhan voi pitää kotitrimmissä, eli lyhyeksi ajeltuna. Silloin sen turkki on helppo hoitaa, ei tarvitse föönailla ja puunailla kummemmin. Useat villakoirakasvattajat mielellään opettavat kotitrimmin trimmaamisen koiran ostajalle. Kotiin sitten vain tarvitset enää trimmauskoneen ;)

      • pystisvinttis

        Podengot eivät ole vinttikoiria, vaan hyvin alkukantaisen rakenteisia ja viettisiä pystykorvia. Podengoilla on paljon yhtäläisyyksiä vinttikoirien kanssa niin rakenteissa kuin vieteissä, mutta ne metsästävät yhtä lailla sekä näkö-, haju- että kuuloaistinsa perusteella, kun taas vinttikoirat vain näköaistinsa. Podengoilla on yhtäläisiä piirteitä myös pystykorvien kanssa, kuten pystyt korvat ja alkukantaiset käyttäytymisominaisuudet, eli ne ovat ikään kuin puoliksi vinttikoiria ja puoliksi pystykorvia. Podengot haukkuvat pystykorvien tavoin keskimääräisesti herkästi, kun taas vinttikoirat ovat keskimääräisesti hyvin hiljaisia.


    • Ei isoa koiraa

      kerrostaloon. Ei sen takia, että koira kärsisi pienestä asunnosta, vaan siksi, että kaikilla isoilla roduilla jalkavaivat ovat melko yleisiä, ja koiran pitää olla sen kokoinen, että voit vaikka kantaa se ulos, jos on pakko (hissi rikki, koiran jalka kipeä). Sanon tämän kokemuksesta, olen nähnyt niin paljon näitä tapauksia, joissa koira on joko annettava pois tai muutettava muualle sen jälkeen, kun se ei rapuissa kerran liukastuttuaan enää suostu menemään portaita alas!

      Jos olet todellinen eläinystävä ja ajattelet koiraa, valitset rodun sen mukaan portaita kulkemaan.

      PS. Bordercollie on roduista tutkitusti älykkäin, joten sen kanssa ei kyllästy, vaan koira oppii ja nauttii ihmisen kanssa kommunikoinnista.

      • Ps:stäsi

        Vaikka bordercolliea väitetään älykkäämmäksi, niin eipä sitä oikeen voi kelleen muulle suositella kuin lampureille. Muut kyllä kyllästynee nopeesti kun kämppä jatkuvasti pillunpäreinä kun koira keksii tekemistä työpäivän aikana. Se on työkoira.


      • älykäskö ´´´´

        Millä perusteella BC on koiraroduista älykkäin ?


    • pylpylä

      Isovillakoira on hyvä ehdotus! Olen harkinnut, mutta siinä on se mutta, että olen kiinnostunut näyttelyistä enkä ole varma jaksaisinko niin vaikeaa turkkia (aloittelijalle) kuin villakoiran. Jos vaan näyttelyihin saisi villis mennä lyhyessä turkissa, niin olisi isovillakoira aika etupäässä listallani...

      Olen harkinnut myös ibizanpodencoa, mutta täällä päin ei ole oikein mahdollisuutta pitää turvallisesti irti, ei ole koirapuistoja tai mitään ja tällainen koirahan kai nimenomaan tarvitsisi vapaana juoksentelua. Jos löytyisi joku varmasti turvallinen paikka lähietäisyydeltä, niin sitten podenco olisi juuri sopiva..

      • wuhuwuhuwuhu

        Kun koiran turkin hoitamiseen paneutuu alusta lähtien arkailematta, se tuntuu helpolta ja loppujen lopuksi jopa mukavalta. Omaa kädenjälkeä on mukavaa ihailla. Se on asennekysymys, millaiselta koiran turkinhoito tuntuu.

        Ibizanpodenco pysyy yleensä lähettyvillä vapaana ollessaan, kunnes havaitsee jotain sopivaa riistaa, mutta saaliin hävitettyään se palaa takaisin ulkoiluttajansa kannoille.


    • ameeeeba

      Näyttelyissä on kyllä villoja esitelty myös lyhyellä turkilla. Kunhan turkkia on sen verran, että tuomari pystyy tunnustelemaan sen laadun.

    • pylpylä

      ameeeeba, niinkö? Tuota en tiennytkään! Luin jostain (ja myös oletin) että täytyisi olla näyttelytrimmissä, kun näyttää villistä. Mielenkiintoista.. :)

      Kyllä minä turkinhoidosta tykkäisin, eri asia vaan, osaisinko sen. Esimerkiksi kiinanharjakoiran turkinhoito ja trimmaus on kivaa (olen kokeillut), koska se on suht helppoa, mutta sitten nämä tarkasti tietynlaiseksi trimmattavat rodut tällaista melkoisen kokematonta vähän hermostuttaisi.

    • ameeeeba

      Käy vaikka koirantrimmaus kurssi ;)

      Eräältä villakoirakasvattajalta kysyin kun oltiin vierailulla, että menestyykö hänen koiransa näyttelyissä vaikka suurinosa oli lyhyemmässä turkissa ja osa sitten puudeli-trimmeissä. Hän kertoi, että turkkia on sen verran että tuomari näkee ja tuntee, millainen turkki on. Ihan setrejä ja sun muita on niillä koirilla voittanut :)

    • pylpylä

      Vautsi vau :D Pitääkin ottaa asiasta tarkemmin selvää.

    • :)

      Mielestäni labradorinnoutaja sopisi vallan mainiosti :) Labradorit rakastavat uimista, noutamista ja kaikenlaista touhuamista! Ilmoittamasi lenkkimäärät ovat varmasti aivan sopivia. Labradori sopii tokoon erittäin hyvin. Labbikset ovat erittäin lapsirakkaita ja ystävällisiä. Ne eivät hauku paljoa, korkeintaan ilmoittaa kun vieras tulee omalle pihalle. Mutta senhän saa aina pois kouluttamalla. :)
      Karvaa lähtee ympäri vuoden, kaksi kertaa vuodessa on todellinen karvanlähtöaika. Mutta tuosta kaikestakin pääsee helpolla, kun ostaa kaupasta furminaattorin ja vetelee sillä joka viikko.
      Kasvuvaiheessa täytyy olla tarkka ruokinnassa ja portaissa liikkumisessa.

    • me_pienet

      Aloittajalle:

      Englanninsetteri(uiminen,miellyttämisen haluinen,aktiivinen,
      ja etenkin näyttely kiinnostustasi ajatelle kaunis rotu)

      Irlanninsetteri:samat kuin ylhäällä.

      Englanninspringerspanieli.

      Bordercollie(saattaa paimenviettinsä tähden olla haukkuherkkä)

      -Noutajat kuten kultainen-noutaja,ja sileäkarvainen-noutaja :)

      -Basenji

    • .....

      noutajista taitais löytyä sopivin, nöffit, leonbergit ym. kärsii kyllä niistä rappusista kun ei sais ennen 10kk ikää edes pitkää lenkkiä tehdä kun kehittyvät niin hitaasti. Rappusten kulku vois tuoda kasvuhäiriöitä ja aikuisiällä suurella todennäköisyydellä nivelreuman tai muita ongelmia. Ei sillä asunnon koolla mitään merkitystä ole, kun vaan viitsii isommankin koiran yli pomppia. Itsellä on rivitalokaksiossa englanninmastiffi, kissa ja kaks meitä aikuisia. Ja ihan hyvin mahdutaan :) mutta tosiaan noista leonbergeistä ym. ei niin suurta lenkkiseuraa ole kun liikunnantarve on sen verran pienempi ja lenkkejä ei sais suorittaa sitten asfaltilla vaan pehmeissä maastoissa.. Tanskandoggi saattais olla silti sopiva, ne jaksaa ja on kyllä ihan vastaanottavaisia koulutettaviakin, 4 urallani kouluttanut.. taikka rhodesiankoira, sillä on virtaa mutta osaa olla sisätiloissa rauhassa ja rakastaa ihmisiä, toimittaa vahdinkin virkaa.. :)

      • Miss A

        Minkäslainen tuo englanninmastiffi on, onko laiska? Syökö paljon? Kuolaako? Tuleeko hyvin kissan kanssa toimeen?


      • älä ota sitä
        Miss A kirjoitti:

        Minkäslainen tuo englanninmastiffi on, onko laiska? Syökö paljon? Kuolaako? Tuleeko hyvin kissan kanssa toimeen?

        Sairas rotu. Luusto jalostettu aivan paskaksi. Elinaika vallan mitätön. Laajaksi jalostetun kallon ja raskaan rakenteen vuoksi yli puolet pentueista syntyy keisarinlaikkauksilla (eivät mahdu kohdusta ulos). Rakenne jo kertoo sen, että ei pitkiä matkoja kestä juoksennella.

        Luonteeltaan mainio, hyvin sopeutuvainen. Vieraita kohtaan ystävällinen, välinpitämätön tai epäluuloinen: riippuen tottumisesta ja toki yksilöstä.

        Kuolaa paljon ja tulee hyvin toimeen perheensä muiden eläinten kanssa.

        Suurena rotuna syö paljon.


      • nauraa ja kovaa

        "mutta tosiaan noista leonbergeistä ym. ei niin suurta lenkkiseuraa ole kun liikunnantarve on sen verran pienempi ja lenkkejä ei sais suorittaa sitten asfaltilla vaan pehmeissä maastoissa.."

        mitä helevettiä sää oikein selität? etteikö leon kanssa voi lenkkeillä? voi jeesus jee ja tsuippa dui, mikä "tieätäjä" taas tuli kirjottelemaan.. pentuna isojen rotujen liikunnan kanssa tietty saa olla tarkkana kasvuhäiriöiden takia, mutta täyskasvuinen leo ja mikä muukin iso rotunen on hyvä lenkkikaveri juoksulenkeillekin siinä missä rhodesiankoirat ja sun muut.


      • Miss A
        älä ota sitä kirjoitti:

        Sairas rotu. Luusto jalostettu aivan paskaksi. Elinaika vallan mitätön. Laajaksi jalostetun kallon ja raskaan rakenteen vuoksi yli puolet pentueista syntyy keisarinlaikkauksilla (eivät mahdu kohdusta ulos). Rakenne jo kertoo sen, että ei pitkiä matkoja kestä juoksennella.

        Luonteeltaan mainio, hyvin sopeutuvainen. Vieraita kohtaan ystävällinen, välinpitämätön tai epäluuloinen: riippuen tottumisesta ja toki yksilöstä.

        Kuolaa paljon ja tulee hyvin toimeen perheensä muiden eläinten kanssa.

        Suurena rotuna syö paljon.

        Juu.. Pitää kyllä välttää tommosia rotuja. Onneksi on olemassa myös joitakin isoja & terveitä rotuja, esimerkkeinä Broholminkoira ja Isosveitsinpaimenkoira. Nuo on tosi harvinaisia rotuja, Isosveitsinpaimenkoiran kasvattajia ei taida olla Suomessa kuin yksi, liekkö sitäkään enää.. Pitääpä jatkaa tutkimusta. :)


    • pylpylä

      Kiitokset taaskin monista vastauksista!

      Tällä hetkellä olen vähän "viilaillut" noita raameja, millaisen koiran haluaisin. Lisäisin, että alkukantaiset ja pystykorvaiset koirat noin ulkonäön puolesta viehättävät eniten. Esimerkkinä siperianhusky (jota tietenkään en ota, kun ainoaksi koiraksi näillä näkymin tulisi ja kerrostalossa edelleen asun). Tuo tokon harrastaminen ei ole mikään ehdoton juttu, mutta plussaa jos siihen pystyy ja tuo koko nyt ei kanssa ole mikään tärkein seikka. Enkä mitään jättikoiraa taida ottaakaan, hissitön talo kun on.
      Muut kriteerit samoja.

      Ei varmaan tällaista koiraa olekaan :(

      • Suomenajokoira1

        Pakko puuttua tähän sen verran kun tuolla ylempänä oli kirjoitettu että ajokoira tuo jäniksen metsästäjän ulottuville niin se ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa itse olen ollut ajokoirien kanssa metsällä n. 20 vuotta ja kyllä se koira ihan tasan menne sinne minne se jänis sitä kuljettaa ei se siinä mieti että pitää yrittää saada se jänis metsästäjän luokse!! yleensä muutenkin koiran ja jäniksen etäisyys toisistaan on useampi 100m ja kyllä se jänis siinä sen kulku suunnan määrää ja koira menee jälkiä pitkin perässä, että olkaa ensin edes se muutama kerta siellä metsässä mukana ennen kun tulette tänne kertomaan noita satujanne!! Ei millään pahalla, mutta hiukan mietintää. Ja myös lisänä että kyllä se ajokoira on myös maailman ihanin kotikoira.


    • valitettava totuus

      täydellistä, kaikkia toivomia kriteerejä täyttävää koirarotua harvoin löytyy kenellekkään. jossain vaiheessa on useimpien pakko joustaa ja tehtävä kompromissi jossain kriteerissä (tai useammassa), että löytyy muuten mukava koira.

    • pylpylä

      Totta. Valmis olenkin joustamaan koosta, harrastusmahdollisuuksista, muustakin ulkonäöstä totta kai (sattuu vain viehättämään pystykorvaiset alkukantaiset koirat, tai muut pystykorvaiset, roturyhmä 5 parhain, johon olenkin tutustunut eniten tähän mennessä). Olen harkinnut tällaisia rotuja tähän mennessä (ryhmästä 5): lapinporokoira, valkoinen ruotsinhirvikoira, eurasier ja akita. Jos joku haluaa sanoa näistä vaihtoehdoista jotain näihin kriteereihin katsoen, olkaa hyvät :)

      Lisään myös tuohon ihan aloitusviestiin, että tämä talomme on kolmikerroksinen joista ensimmäinen on kellarikerros, eli teknisesti ottaen asun toisessa kerroksessa vaikka onkin ylin :)

      • Riiseninen

        Jos juuri pystykorvat kiinnostavat, niin eurasier olisi vallan mainio vaihtoehto. Sopii eri harrastuksiin tokosta näyttelyyn, ei räksytä (toisin kuin monet muut pystykorvat), rauhallinen (muttei nössö), joten sopii kerrostaloonkin, kunhan saa normi määrän liikuntaa. Eurasieriin olit näköjään jo tutustunutkin, muttet vielä ilmeisesti ole menettänyt sydäntäsi lopullisesti?


      • Riiseninen
        Riiseninen kirjoitti:

        Jos juuri pystykorvat kiinnostavat, niin eurasier olisi vallan mainio vaihtoehto. Sopii eri harrastuksiin tokosta näyttelyyn, ei räksytä (toisin kuin monet muut pystykorvat), rauhallinen (muttei nössö), joten sopii kerrostaloonkin, kunhan saa normi määrän liikuntaa. Eurasieriin olit näköjään jo tutustunutkin, muttet vielä ilmeisesti ole menettänyt sydäntäsi lopullisesti?

        Lisäänpä nyt tämän vielä, ellet siihen ollut jo tutustunut:
        http://www.eurasierkerho.fi/faq


    • Tottakai . . .

      Saksanpaimenkoira sopii aivan mainiosti raameihisi. Vahtiviettiä kyllä löytyy mutta se ei ole haitaksi jos koiran kouluttaa oikealla tavalla.
      Pentuna tosi vilkas mutta iän mukaan rauhoittuu.
      Ei juokse minkään perään jos koulutetaan tottelemaan. Rakastaa yli kaiken kaikkea tekemistä. Turkki on helppohoitoinen, paljon harjausta vaan.
      Rakastavat yleensä uimista sekä pallon hakemista jne.
      Ihan ehdoton ykkönen sinulle ;-)

    • pylpylä

      Juu, eurasieriin olen tutustunut, olen nähnyt livenä ja pentujakin nähnyt. Vaikuttaa tosi mukavalta rodulta luonteensa puolesta, melkein liian hyvältä :D Se miksi en ole vielä siihen täysin hurahtanut, on että kun esim. tuo akita on ulkonäöllisesti niin komea, että olen ihan ihastunut siihen ja myös tuohon valkoiseen ruotsinhirvikoiraan, mutta niiden kohdalla emmin sitten luonteen puolesta vähän.

      Sakemanni on kyllä hieno koira, mutta itse en ehkä ottaisi, koska minulla on huonoja kokemuksia eräästä tämän rodun edustajasta. Tiedän, että se todellakin oli vain yksi yksilö ja varmasti poikkeustapaus (olen tavannut myös ylikivoja saksanpaimenia), mutta se silti mielessä aiheuttaa tämän rodun kohdalla epäröintiä..

    • ameeeeba

      Lapinporokoiran (ja myös lapinkoiran ja ruotsinlapinkoiran, jos miellyttää) uskoisin sopivan sinulle miettimistäsi roduista hyvin. Kovuutta ja työskentelyintoa näiltä löytyy enemmän kuin lapinkoiralta, mutta maalaisjärkeä käytteän koulutuksessa niitä ei edes "huomaa". Riistaviettiä löytyy jonkun verran ja suhteellisen herkkähaukkuisia ovat, mutta näihin psytyy vaikuttamaan jo pentuiässä.

      Eurasier varmaan sopii myös. Pentuna ja nuorina ovat vähän hönöjä tyyppejä, mutta varttuessaan viisastuu :)

      Akitat ovat itenäisiä ja itsepäisiä perusjapanilaisia koiria. Eivät omaa juurikaan miellyttämisen halua eivätkä ole koirasosiaalisimpia koiria, jotka tuovat sitten omat esteensä harrastamista ajatellen. Akitoilla on myös riistaviettiä.

      • Heräsi kysymys

        Mitä tarkoittaa "perusjapanilainen koira"?


      • -_-
        Heräsi kysymys kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa "perusjapanilainen koira"?

        Virnusilmäistä reviirin valtiasta.


      • pylpylä

        Lapinkoiraa en ehkä hankkisi, koska haluaisin vähän harvinaisemman koiran. Tyyperää varmasti toisaalta ajatella näin, mutta mikä viehättää mikä ei, sille ei voi mitään...
        Eurasier nyt varmaan tällä hetkellä vaihtoehto nro 1. Valkoinen ruotsinhirvikoira muuten myös, ehkä jaetulla sijalla, mutta useat kasvattajat ei tahdo kasvattiaan kerrostaloon. :(


    • Riiseninen

      Ymmärrän kyllä mainiosti tuon, että haluat hieman harvinaisemman rodun. Omat rotuni olivat koiraharrastukseni alkaessa vielä suhteellisen harvinaisia, ja osittain siksi niistä kiinnostuinkin. Suosio on niistä ajoista tosin noussut, mutta rotuani en vaihda. ;)

      Toki rotu kannattaa valita ensisijaisesti luonteen, ei ulkonäön perusteella. Itse en valkoisia ruotsinhirvikoiria tunne, mutta hirvikoirat noin yleensä ovat suhteellisen herkkähaukkuisia, joten sikäli huonosti kerrostaloon sopivia.

      Eurasierit ovat toki ulkonäöltään hieman vähemmän jaloja ja enemmän nallukkamaisia kuin akitat, mutta toisaalta eurasiereissa on tarjolla runsaasti erilaisia värejä.

    • pylpylä

      Hirvikoirat yleensä ovatkin melko herkkähaukkuisia, mutta valkoinen vaikuttaisi olevan siitä hiljaisimmasta päästä niitä..

      Toisaalta esim. lyhytkarvainen collie vaikuttaisi tosi hyvältä, vaikka aiemmin sanoinkin, ettei collieta tule. En ehkä sittenkään halua sulkea sitä kokonaan pois. Olisi ainakin mukava harrastuskoira ja ulkonäkökin miellyttää, tietysti rotu on yleinen, mutta tosiaan tärkeämpää muut piirteet :D

      Eurasierin värivalikoima onkin hyvin laaja ja siksi mukava, että on moni-ilmeinen. Kiva myös, että on sellainen "peruskoira", vaikkei sitä ihan joka lenkillä vastaan näekään kävelevän (toistaiseksi).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      3230
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1620
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1389
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1344
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      158
      1259
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1188
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1019
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      932
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      47
      829
    Aihe