Miten säilytät MYÖNTEISYYTESI ?

Tämä voi olla vähän turhan karua, mutta itse ajattelen nämä suuret luonnonilmiöt missä kuolee paljon ihmisiä sillä kannalla, että "Maailmassa on vain liian paljon ihmisiä ja luonto päättää, että on päästävä eroon osasta"

Tämä saattaa kuulostaa karulta, mutta tämän hetken suurin ilmastonlämpenemisen syy on vain se, että maailmassa on liikaa ihmisiä.

aikapitkälle edellisen kanssa samaa mielipuolta. ja kun tapahtumat on sellaisilla seuduilla missä ne on yleisiä, niin ne on jotenkin ''luonnollisia''juttuja. se on vaan uutinen uutisten joukossa. Ei ne minua askarruta mitenkään siinä mielessä että'iso hihna' alkaisi luistaa. Oman elämän kiemurat pikimminkin on varmaan suurimman osan ihmisiä päällimmäisenä mielessä. Oma koppani on pysynyt omastamielestäni ''kunnossa'' kun on ollut töitä riittävästi, nyt olen putkessa onnellisesti omasta halustani. velkaa ei ole ollut v.1989 jälkeen, kaikki haluamani lelut olen hankkinut ja nyt on aikaa harrastaa mitä mirleen tulee, ja on vielä tuo rakas puolisokin v1975 lähtien mukana kuluksinut.Näin on koppa kunnossa pysynyt,[omasta mielestäni].

järkeilin asiat jotenkin näin:

ikävä asia>voin vaikuttaa>muutan asian hyväksi => hyvä mieli

ikävä asia>en voi vaikuttaa>keskityn muuhun => huoleton olo

jos johonkin, esimerkiksi tulvaan jossain kaukana, ei voi vaikuttaa, niin miksi turhaan murehtiakaan? miksi ajatella koko asiaa? sehän vain tekee kaiken entistä pahemmaksi. ei mikään katastrofi jää tapahtumatta jos sinä itket silmät päästäsi jonkin vuoksi, mihin et pysty vaikuttamaan. murehtimisen sijaan voisi vaikka lähteä urheilemaan, tai leikkiä kummitytön kanssa.

En tiedä, mutta hyvin on säilynyt.

"Kerro miten sinä pidät pannusi rasvattuna ettei pala pohjaan?”"

Helposti ... kolikolla on kaksi puolta, nauti siitä hyvästä mitä tarjolla on.

Negatiiviset puolet luonnollisesti huomataan, mutta niille ei anneta kovinkaan suurta painoarvoa ... maailma rullaa tavallaan, mitäs noista suotta murhetta kantamaan.

PS. Anna hevosen murehtia, sillä on iso pää ... :).

Ihmisellä joko on tai ei ole myönteinen elämänasenne. Siihen ei vaikuta kuin korkeintaan hetkellisesti maailman tapahtumat.
Luulen että se on syntymässä saatu ominaisuus.

Kyllä onnellisuuteenkin voi oppia. Itse olin alle 20-vuotiaana todella negatiivinen, katkera ja pahansuopa. Minua harmitti, että en osannut nauttia elämästä. Aloin vähitellen miettiä, että mitä elämältäni haluan ja koska "pelastajaa" ei löytynyt, niin aloin vähitellen itse tajuta, että minä itse voin vaikuttaa elämääni haluamallani tavalla enkä voi sysätä vastuuta itsestäni kenellekään.

Tässä ajatteluprosessissa syntyi paljon ajatuksia ja niiden toteuttaminen ja sisäistäminen vei vuosikausia eikä prosessi ole kokonaan vieläkään valmis.

Itse ajattelen, että jos joku asia harmittaa, niin joko opit hyväksymään sen tai sitten teet kaikkesi muuttaaksesi asiaa. Esimerkiksi maanjäristyksiin ei tavallinen ihminen voi vaikuttaa millään tavoin, mutta ilmaston lämpenemiseen, roskaamiseen yms. voit vaikuttaa omilla teoillasi. Itse yritän elää elämää, jossa en satuta muita, vahingoita luontoa liikaa jne.

Luin jostakin, että suurin ekotekijä kautta historian on ollut Tsingis Khan, koska hän surmasi niin paljon ihmisiä, että hänen ansioistaan maailmassa on paljon vähemmän väkeä. Valitettavasti isot katastrofit ovat inhimillisesti katsoen järkyttäviä, mutta esim. maapallon kantokyvyn osalta hyviäkin tapauksia.

Joskus voi olla parempi myös sulkea tv ja ryhtyä vähäksi aikaa uutisboikottiin. Joskus myös uutisten kuuleminen radiosta ei tunnu niin pahalta kuin että ne pitää myös nähdä TV:stä. TV-boikotti on muutenkin hyvä asia toteutettavaksi aika ajoin.

keskityt vain omiin asioihin ja eiminua paljon japanin sunamit hetkauta kun ei minulle kuulu ja niin edelleen. Ajattele asioista positiivisesti esim. nut on japanissa paljon töitö kun rakennetaan kaikki uudestaan ja niin edelleen. Ei kaikkia mailman asioita tartte murehtia koska siinä ei ole mitään järkeä ja keskity omiin asioihin.

no kun täällä murehtimalla ei voi mitenkään ''auttaa'' ketään maailman äärissä hädässä olevaa niin miksi vaivata päätään, omissa asioissa on monilla tä'ysityö saada kuntoon.

Mietipä näitä:

"Tärkeintä maailmassa on puutarhan hoito. Mutta ei se nyt kuitenkaan mitenkään tärkeää ole":

"Hakkaan puita ja kannan vettä; miten ihmeellistä elämä onkaan"!

"Mikä on Nalle Puhin paras päivä? Tänään."

Ihminen ottaa vaan turhanpäiväisiä huolia turhaan itselleen.

”Tsunami, sodat, eurokriisi, onnettomuudet" - turhia huolia. Lähetäänpä tarkastelemaan:

Tsunami muut luonnon onnettomuudet.
Et voi niille mitään, koska ne ovat luonnonjärjestyksen mukaisia ja ne vaan tapahtuvat. Niitä ei voi ennustaa eikä niitä voi pahemmin estää; ainoastaan yrittää ennalta pienentää vaurioita.
Jos jossakin maa järisee; tulivuori purkautuu; tsunami iskee; hirmumyrsky tekee tuhojaan ja tulvat samoin niin et voi niille yhtään mitään. Ne ovat luonnon ilmiöitä ja luonnonjärjestyksen mukaisia, joten miksi niistä murehtimaan.
Jos esim. syöpä iskee minuun niin en minä sen vuoksi aio repiä nuttuani enkä sirotella tuhkaa päälleni; mikä minä olen luonnonjärjestestystä moittimaan. Yritän elää niin pitkään kuin mahdollista.
Taikka astun kyyn päälle ja se puree minua. En tapa kyytä vaan hoidan itseni kuntoon. Luonnonjärjestyksen mukaista. Tajuatko?

Sodat, eurokriisi, muut onnettomuudet. Ihmisen itse aiheuttamia.
En aio menettää yöuniani jonkun sodan vuoksi, koska niitä on käyty koko ajan. Israelin perustamisesta lähtien voisi katsoa kolmannen maailman sodan alkaneen ja se jatkuu edelleen.
Miksi vaivaisin mieltäni, koska on aina enimmäkseen uskonnoista kyse. Sitten tulee öljy, etniset asiat ja ne loput. Sotikoot vaan; kyllä se sitten loppuu kun ammukset taikka sotijat loppuvat. Eli tämä jos mikään todistaa sen että ihmiset ovat eläimistä tyhmimpiä.
Euro ja pankit ovat ihmisen keksimiä juttuja, joita he eivät itse edes hallitse! Kuinka naurettavaa! On euro- ja pankkikriisiä ja eikä niitä pystytä hallitsemaan, joten miten näin naurettavasta voisi olla huolissaan?

Olen oppinut elämään päivän kerrallaan ja ottamaan elämän vastaan sellaisena kun se tulee. Jos tulee hyvää, niin kliffaa; jos huonoa, yritän selvitä siitä. Näissäkin on ihan tarpeeksi niin miksi minä maailman murheita harteilleni ottaisin?

Ja tässä hyvä biisi, joka selvittää kaiken lyhyesti:

http://www.youtube.com/watch?v=8I8mWG6HlmU

Ja jos ei sanat aukea niin tässä:

http://www.sing365.com/music/lyric.nsf/She-Sells-Sanctuary-lyrics-The-Cult/D74273EE94D89BEC48256B060008FD01

Eipä tuon kummempaa. Näin minä ajattelen ja kuljen eteen päin.

Pitää vaa hyväksyy huonot asiat, joille ei mitää voi tehdä. Ja pitää yrittää jatkaa elämää ja uskotella et huominen on parempi. Ja jos on huono olo, voi ajatella et "paljo pahemminkin vois olla".

Kun vaan ajattelee kuinka paljon niitä asioita on, jotka omassa elämässä ovat hyvin. Joskus kaikki ei mene niin kuin itse haluaisi, mutta sellaiset asiat joihin ei voi vaikuttaa, pitää ajatella niin, että ne tulevat vääjäämättä ja ne vaativat vain sopeutumista uuteen tilanteeseen. Ne eivät ole kaiken loppu, vaan ennemmin uuden alku, ja siihen uuteen pystyy aina vaikuttamaan itse. Jo asenne tekee siihen paljon.

Elämään ei yksinkertaisesti pysty tylsistymään, kun jaksaa säilyttää terveen uteliaisuuden itseä kiinnostaviin asioihin. Joka hetki on mahdollisuus aloittaa esimerkiksi uusi harrastus. Kaikki harrastukset eivät edes maksa mitään.

Jos ei ole johonkin asiaan elämässään tyytyväinen, voi sitä pyrkiä aktiivisesti korjaamaan. Voi etsiä sen perimmäistä syytä. Esim. yksinäisyyteen voi liittyä huono itsetunto. Huonoon itsetuntoon voi liittyä esim. negatiivinen kuva ulkonäöstään ja se voi johtua esim. ylipainosta, jonka torjumiseen netti on täynnä asiantuntevia vinkkejä. Elämän epäkohtiin voi siis konkreettisesti vaikuttaa, kun pohtii niiden syitä.