Vahvana johtajana olen tullut

Et selvästi ymmärrä mistä johtamisessa on kysymys. Eturintamasta näkee eteen ja taakse. Myös etenemisuuntia on selkästi kaksi ja hyvänä yleisjohtajana osaan aina valita oikean suunnan. Esikunnassa taas suuntia on useita ja sieltä pötkitään yleensä epämääräisesti kaikkiin suuntiin. Keskusta on hyvä paikka johtaa rintamaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei siihen tarvita erillistä puoluetta, joka ajaa pelkästään, yleensä takarintamalla, olevaa maataloutta. Myös eturintamalle tarvitaan tukea ja ei sitä kaikkea voidan takarintamalle maatalouteen lapioida. Keskustaa ja varsinkin eturintamaa komennetaan edestä, ei takaa. Eturintamaupseerina en ottaisi mitään käskyä esikunnasta tai takaa, en edes keskustalta.

Ylil evp kirjoitti:

Et selvästi ymmärrä mistä johtamisessa on kysymys. Eturintamasta näkee eteen ja taakse. Myös etenemisuuntia on selkästi kaksi ja hyvänä yleisjohtajana osaan aina valita oikean suunnan. Esikunnassa taas suuntia on useita ja sieltä pötkitään yleensä epämääräisesti kaikkiin suuntiin. Keskusta on hyvä paikka johtaa rintamaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei siihen tarvita erillistä puoluetta, joka ajaa pelkästään, yleensä takarintamalla, olevaa maataloutta. Myös eturintamalle tarvitaan tukea ja ei sitä kaikkea voidan takarintamalle maatalouteen lapioida. Keskustaa ja varsinkin eturintamaa komennetaan edestä, ei takaa. Eturintamaupseerina en ottaisi mitään käskyä esikunnasta tai takaa, en edes keskustalta.

Otetaan yksi esimerkki. Kenraalieversti Paulus oli Saksan paras sot.johtaja ja rintamaupseeri, koska hänellä oli parhaat arvosana ja ilmeisesti sen koulun ja perinteen kasvatti. Paulus oli 6. armeijan kanssa joulukuussa 1942 tilanteessa, että hän etulinjassa. Sen enempää etulinjassa ei enää voi olla. Paulus kysyi mikä tilanne takana, Kysyi siis Marsalkka Manstainilta joka oli armeijaryhmän komentaja ja Pauluksen esimies (Paulus ylennetti Sotamarsalkaksi 25.2.1943). Manstain vastasi, että Kenraalieverstin pitää tehdä johtopäätökset itse. Paulus vaati suoraa käskyä ja ei sitä saanut.

Lopputuloksena oli se 6 armeija eli noin 70000 miestä marsitettiin Kylyman lyijykaivokselle ja muihin kohteisiin itään. Vuosina 1950-1954 palasi noin 4000 saksalaista sotavankia takaisin Saksaan, kun kansleri Adenauer sai sopimuksen venäläisten kanssa aikaan.

Etulinjasta ei näe paljoa.

res. upseeri kirjoitti:

Otetaan yksi esimerkki. Kenraalieversti Paulus oli Saksan paras sot.johtaja ja rintamaupseeri, koska hänellä oli parhaat arvosana ja ilmeisesti sen koulun ja perinteen kasvatti. Paulus oli 6. armeijan kanssa joulukuussa 1942 tilanteessa, että hän etulinjassa. Sen enempää etulinjassa ei enää voi olla. Paulus kysyi mikä tilanne takana, Kysyi siis Marsalkka Manstainilta joka oli armeijaryhmän komentaja ja Pauluksen esimies (Paulus ylennetti Sotamarsalkaksi 25.2.1943). Manstain vastasi, että Kenraalieverstin pitää tehdä johtopäätökset itse. Paulus vaati suoraa käskyä ja ei sitä saanut.

Lopputuloksena oli se 6 armeija eli noin 70000 miestä marsitettiin Kylyman lyijykaivokselle ja muihin kohteisiin itään. Vuosina 1950-1954 palasi noin 4000 saksalaista sotavankia takaisin Saksaan, kun kansleri Adenauer sai sopimuksen venäläisten kanssa aikaan.

Etulinjasta ei näe paljoa.

Piiritystilanne on tietenkin aivan eri asia, kuin suora rintamalinja, jossa on selkeä keskusta ja laidat. Paulus jäi keskustaan piiritystilanteessa ja syynä oli esikuntaupseerien (yleensä kapteeneja) tekemät virhepäätökset. Itse en ole koskaan upseerina arvostanut turhaa koulutusta, koska luonnollisena johtajana osaan tehdä salaman nopeasti oikeat päätökset. Pauluksella oli aivan liikaa teoreettistä tietoa ja painoa aivoissa ja sen vuoksi ei kyvennyt tekemään pikaratkaisua. Ihan yleisesti ottaen piirityksestä pitää murtautua päättäväisellä ja terävällä iskulla ylös ja jos muistaa, niin ottaa esikuntakin mukaan. Olen opettanut monessa varuskunnassa piiritystilanteen selvitystä. Sitä paitsi se kaivos oli Kolyma ja Pauluksen sotilaita palasi kaikkiaan 6000 takaisin ja monesta tuli vankka keskustalainen kokemuksiensa perusteella. He osasivat venäläisten koulutuksen jälkeen arvostaa rauhallisia ja tasaisia oloja.

Ylil evp kirjoitti:

Piiritystilanne on tietenkin aivan eri asia, kuin suora rintamalinja, jossa on selkeä keskusta ja laidat. Paulus jäi keskustaan piiritystilanteessa ja syynä oli esikuntaupseerien (yleensä kapteeneja) tekemät virhepäätökset. Itse en ole koskaan upseerina arvostanut turhaa koulutusta, koska luonnollisena johtajana osaan tehdä salaman nopeasti oikeat päätökset. Pauluksella oli aivan liikaa teoreettistä tietoa ja painoa aivoissa ja sen vuoksi ei kyvennyt tekemään pikaratkaisua. Ihan yleisesti ottaen piirityksestä pitää murtautua päättäväisellä ja terävällä iskulla ylös ja jos muistaa, niin ottaa esikuntakin mukaan. Olen opettanut monessa varuskunnassa piiritystilanteen selvitystä. Sitä paitsi se kaivos oli Kolyma ja Pauluksen sotilaita palasi kaikkiaan 6000 takaisin ja monesta tuli vankka keskustalainen kokemuksiensa perusteella. He osasivat venäläisten koulutuksen jälkeen arvostaa rauhallisia ja tasaisia oloja.

Kiviniemellä on myös hyvä todistus ja on nyt piiritystilanteessa. Kiviniemi ei enää uskaltanut sijoittaa senttiäkään menestykseensä.

Ylil evp kirjoitti:

Piiritystilanne on tietenkin aivan eri asia, kuin suora rintamalinja, jossa on selkeä keskusta ja laidat. Paulus jäi keskustaan piiritystilanteessa ja syynä oli esikuntaupseerien (yleensä kapteeneja) tekemät virhepäätökset. Itse en ole koskaan upseerina arvostanut turhaa koulutusta, koska luonnollisena johtajana osaan tehdä salaman nopeasti oikeat päätökset. Pauluksella oli aivan liikaa teoreettistä tietoa ja painoa aivoissa ja sen vuoksi ei kyvennyt tekemään pikaratkaisua. Ihan yleisesti ottaen piirityksestä pitää murtautua päättäväisellä ja terävällä iskulla ylös ja jos muistaa, niin ottaa esikuntakin mukaan. Olen opettanut monessa varuskunnassa piiritystilanteen selvitystä. Sitä paitsi se kaivos oli Kolyma ja Pauluksen sotilaita palasi kaikkiaan 6000 takaisin ja monesta tuli vankka keskustalainen kokemuksiensa perusteella. He osasivat venäläisten koulutuksen jälkeen arvostaa rauhallisia ja tasaisia oloja.

Mistä kohdin johdat, jos olet piirittäjänä? Sehän on kehä ja keskusta on silloin piirityksen keskellä? Heitätkö lanttia vai ihan fiiliksellä??

tuleva upseeri kirjoitti:

Mistä kohdin johdat, jos olet piirittäjänä? Sehän on kehä ja keskusta on silloin piirityksen keskellä? Heitätkö lanttia vai ihan fiiliksellä??

Piirityksessä yleensä juoksen rinkiä ympäri ja annan salaman nopeasti teräviä käskyjä. Jos on oikein iso piiritys, niin pyrin järjestämään polkupyörän tai kesällä sukset alleni. Yleensä pyrin välttämään piirityksiä ja pitämään tilanteen hallinnassa suorana eturintamana. Piirityksessä joukut saattavat tehdä omia ratkaisujaan ja silloin niiden korjaaminen voi viedä ratkaisevia minuutteja itse taistelusta.

Ylil evp kirjoitti:

Piirityksessä yleensä juoksen rinkiä ympäri ja annan salaman nopeasti teräviä käskyjä. Jos on oikein iso piiritys, niin pyrin järjestämään polkupyörän tai kesällä sukset alleni. Yleensä pyrin välttämään piirityksiä ja pitämään tilanteen hallinnassa suorana eturintamana. Piirityksessä joukut saattavat tehdä omia ratkaisujaan ja silloin niiden korjaaminen voi viedä ratkaisevia minuutteja itse taistelusta.

Kiitoksia. Noilla opeilla tulen pääsemään jopa kapteeniksi. Olen myös keskustaupseeri.

Mehän pääsemme vihdoin eroon sosialismista, jos keskustapuolue lakkautetaan. Neuvostoliiton luottokumppani suomessa oli maalaisliitto ja keskusta. Yksityisten varoja sosialisoi edelleen eniten keskusta.

Vahvana yleisjohtajana minulta puuttuu kaikki nuo heikkoudet. Karsin ne määrätietoisesti itsestäni jo lapsena. Laajensin myös näkemystäni asioista katselemalla korkealta, sain hyvän yleisnäkemyksen ja huomasin jo silloin, että keskusta on olemassa kaikkialla.