Mukailen otsikossani Matti Vanhasen Susan Ruususelle lähettämää tekstiviestiä – ”se oli sitten tässä” – jolla hän arvostettavaa rohkeutta osoittaen, herrasmiesmäisen tyylikkäästi päätti suhteensa Susaniin. Tarkoitan tietenkin tv:n vaalikeskustelujen sarjan päättymistä eilisiltaiseen ohjelmaan. Nyt on sitten meidän vuoromme sanoa mielipiteemme, eli mennä äänestämään. Paavo Väyrysen vaalisogania siteeraten totean: hyvin käy, kun äänestät oikein! Eräiden asiantuntijoiden arvion mukaan voi Uudellamaalla käydä jopa niin hyvin, että Paavo jää valitsematta eduskuntaan.
Eipä tuo eilinenkään vaalikeskustelu kovin paljon antanut, en esim. minä tainnut saada sen perusteella ihan täyttä varmuutta siitä, minkä puolueen ehdokasta ja ketä niistä tulen äänestämään. Mutta aivan oman ajatteluni tuloksena melko varma siitä kyllä jo alan olla.
Moniakin huomioita tuosta vaalikeskustelusta kuitenkin tein ja joitakin niistä tuon tännekin:
Katainen oli edelleen kovin väsyneen oloinen, vaikka yritti välillä olla reipas kuin partiopoika, mutta kovin teennäisiltä vaikuttivat hänen innostuneet huudahduksensa, kuten ”tiedättekö, mikä tässä on parasta: voimme itse päättää, tuleeko meistä Kreikka”. Sanoi olevansa ”äärettömän iloinen” eläkeläisten verojen keventämisestä, mutta eläkeläiset eivät osaa olla siitä yhtä iloisia, kun heidän asemansa mm. taitetun indeksin johdosta on kovasti huonontunut. Luisteli muihin asioihin, kun olisi pitänyt puhua tuloerojen kasvusta. Näkemyksessään puolustusvoimissa tarvittavasta kehityksestä hän oli joukosta realistisin.
Kiviniemi oli tavallistakin vakavampi, ilmeisesti siksi, että totuus kepua odottavasta vaalitappiosta on vihdoin valjennut hänellekin. Ei puhunut enää Kiviniemi kakkosesta. Varmaan Marin ainoa toivo enää on päästä hallituksen kakkospuolueeksi, kun kovin peesaili Kataisen mielipiteitä mm. vastuunkannosta puhuessaan. Vaalirahoituskeskustelussa hän entiseen tapaansa juuttui vastaamattomuuteen toistellen vain ”lakia pitää noudattaa, lakia pitää noudattaa”.
Urpilaisesta olen jo ennenkin tehnyt huomion ja siitä täälläkin kertonut, että hän on kehittynyt koko ajan sekä tietopohjaltaan että esiintymisvarmuudeltaan. Saman huomion näkyy tehnee myös Hesarin Jaakko Hautamäki, joka on kirjoittanut lehteen analyyttisen jutun eilisestä vaalikeskustelusta. Jutta ei todellakaan enää jankuta aikaisempaan tapaansa, vaan hänellä on selkeitä näkemyksiä, joita esittää hyvin. Toki häneltä heittojakin tulee, kuten eilen erään asian tiimoilta Kiviniemelle: ”kertoo keskustan hädästä”. Vaalirahoitus asioissa hän oli mielipiteiltään selkeä ja rehellisen tuntuinen. Puolustusmäärärahoja koskevissa näkemyksissään kovin epämääräinen ilmeisesti haluten peitellä nuivuuttaan niiden suhteen.
Soini oli edelleen Soini, eli pysyi vankasti mielipiteissään, jotka hänellä ovat monissa asioissa paljon railakkaampia kuin kenelläkään muulla puoluejohtajalla. Ehkä hänkin on jo kuitenkin vähän väsynyt, kun huuli ei lentänyt aivan entiseen tapaan. Tai sitten hänen kenties suurempiakin odotuksia olivat poistaneet nuo viimeiset gallupit, joissa persujen hurjasti kohonneen kannatuksen on nähty kääntyneen laskuun. Kyllä Soini noista esiintyjistä oli kuitenkin linjakkain – oltakoon siitä linjasta mitä mieltä tahansa – ja myös selvästi armeijamyönteisin, joskin valitettavasti on Nato-vastainen.
Tilan puutteenkin vuoksi niputan loput vain toteamalla, että Arhinmäki oli ainoa, joka sitoutui eläkeindeksin korjaamiseen, mutta ainoana oli myös selkeästi puolustusmäärärahoista leikkaamisen kannalla. Sinnemäki oli vain niin vihreää, ja aloitti aina niin mutkan kautta, että ei useinkaan päässyt asiaan asti. Vastusti jyrkimmin eläkeindeksin korjausta, varmaan siksi, että vihreäthän ovat nuorisopuolue, joka voitti ylivoimaisesti äsken kouluissa pidetyt nuorisovaalit. Räsänen oli ehkä ”maallisesti” asiallisempi kuin aikaisemmin, joskaan ei pärjännyt kovin hyvin, kun tuli haastetuksi uskonnonvapausasiassa. Wallin oli erittäin asiallinen muuten, mutta sortui puolustamaan puoluetta tukeneita suomen ruotsalaisia säätiöitä tavalla, jossa Soini pääsi kepittämään häntä tuloksena 6 -0 kuten Hesarin Hautamäki toteaa.
Mielestäni ohjelma parempi kuin Maikkarin vastaavat ohjelmat, siitä paljolti kiitos paremmille juontajille. Aina rauhallisuutensa säilyttävä, hymynkare suupielessä esiintyvä Jan Anderson on todella hyvä tyyppi. Ei huono ollut myöskään tuo naispuolinen toimittaja, ihan näpsäkän oloinenkin, joskin hänen nimessään on ehkä hivenen liioittelua (Skön = kaunis). Hyvistä juontajista huolimatta keskustelu pyrki ajoittain menemään huutokilpailuksi, jonka kyllä Anderson aina tyylikkäästi lopetti.
Eipä tuo eilinenkään vaalikeskustelu kovin paljon antanut, en esim. minä tainnut saada sen perusteella ihan täyttä varmuutta siitä, minkä puolueen ehdokasta ja ketä niistä tulen äänestämään. Mutta aivan oman ajatteluni tuloksena melko varma siitä kyllä jo alan olla.
Moniakin huomioita tuosta vaalikeskustelusta kuitenkin tein ja joitakin niistä tuon tännekin:
Katainen oli edelleen kovin väsyneen oloinen, vaikka yritti välillä olla reipas kuin partiopoika, mutta kovin teennäisiltä vaikuttivat hänen innostuneet huudahduksensa, kuten ”tiedättekö, mikä tässä on parasta: voimme itse päättää, tuleeko meistä Kreikka”. Sanoi olevansa ”äärettömän iloinen” eläkeläisten verojen keventämisestä, mutta eläkeläiset eivät osaa olla siitä yhtä iloisia, kun heidän asemansa mm. taitetun indeksin johdosta on kovasti huonontunut. Luisteli muihin asioihin, kun olisi pitänyt puhua tuloerojen kasvusta. Näkemyksessään puolustusvoimissa tarvittavasta kehityksestä hän oli joukosta realistisin.
Kiviniemi oli tavallistakin vakavampi, ilmeisesti siksi, että totuus kepua odottavasta vaalitappiosta on vihdoin valjennut hänellekin. Ei puhunut enää Kiviniemi kakkosesta. Varmaan Marin ainoa toivo enää on päästä hallituksen kakkospuolueeksi, kun kovin peesaili Kataisen mielipiteitä mm. vastuunkannosta puhuessaan. Vaalirahoituskeskustelussa hän entiseen tapaansa juuttui vastaamattomuuteen toistellen vain ”lakia pitää noudattaa, lakia pitää noudattaa”.
Urpilaisesta olen jo ennenkin tehnyt huomion ja siitä täälläkin kertonut, että hän on kehittynyt koko ajan sekä tietopohjaltaan että esiintymisvarmuudeltaan. Saman huomion näkyy tehnee myös Hesarin Jaakko Hautamäki, joka on kirjoittanut lehteen analyyttisen jutun eilisestä vaalikeskustelusta. Jutta ei todellakaan enää jankuta aikaisempaan tapaansa, vaan hänellä on selkeitä näkemyksiä, joita esittää hyvin. Toki häneltä heittojakin tulee, kuten eilen erään asian tiimoilta Kiviniemelle: ”kertoo keskustan hädästä”. Vaalirahoitus asioissa hän oli mielipiteiltään selkeä ja rehellisen tuntuinen. Puolustusmäärärahoja koskevissa näkemyksissään kovin epämääräinen ilmeisesti haluten peitellä nuivuuttaan niiden suhteen.
Soini oli edelleen Soini, eli pysyi vankasti mielipiteissään, jotka hänellä ovat monissa asioissa paljon railakkaampia kuin kenelläkään muulla puoluejohtajalla. Ehkä hänkin on jo kuitenkin vähän väsynyt, kun huuli ei lentänyt aivan entiseen tapaan. Tai sitten hänen kenties suurempiakin odotuksia olivat poistaneet nuo viimeiset gallupit, joissa persujen hurjasti kohonneen kannatuksen on nähty kääntyneen laskuun. Kyllä Soini noista esiintyjistä oli kuitenkin linjakkain – oltakoon siitä linjasta mitä mieltä tahansa – ja myös selvästi armeijamyönteisin, joskin valitettavasti on Nato-vastainen.
Tilan puutteenkin vuoksi niputan loput vain toteamalla, että Arhinmäki oli ainoa, joka sitoutui eläkeindeksin korjaamiseen, mutta ainoana oli myös selkeästi puolustusmäärärahoista leikkaamisen kannalla. Sinnemäki oli vain niin vihreää, ja aloitti aina niin mutkan kautta, että ei useinkaan päässyt asiaan asti. Vastusti jyrkimmin eläkeindeksin korjausta, varmaan siksi, että vihreäthän ovat nuorisopuolue, joka voitti ylivoimaisesti äsken kouluissa pidetyt nuorisovaalit. Räsänen oli ehkä ”maallisesti” asiallisempi kuin aikaisemmin, joskaan ei pärjännyt kovin hyvin, kun tuli haastetuksi uskonnonvapausasiassa. Wallin oli erittäin asiallinen muuten, mutta sortui puolustamaan puoluetta tukeneita suomen ruotsalaisia säätiöitä tavalla, jossa Soini pääsi kepittämään häntä tuloksena 6 -0 kuten Hesarin Hautamäki toteaa.
Mielestäni ohjelma parempi kuin Maikkarin vastaavat ohjelmat, siitä paljolti kiitos paremmille juontajille. Aina rauhallisuutensa säilyttävä, hymynkare suupielessä esiintyvä Jan Anderson on todella hyvä tyyppi. Ei huono ollut myöskään tuo naispuolinen toimittaja, ihan näpsäkän oloinenkin, joskin hänen nimessään on ehkä hivenen liioittelua (Skön = kaunis). Hyvistä juontajista huolimatta keskustelu pyrki ajoittain menemään huutokilpailuksi, jonka kyllä Anderson aina tyylikkäästi lopetti.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Kiviniemi oli kyllä onnettoman vaisu, minulla on ollut jo pidempään mielikuva, että Kiviniemi ei yksinkertaisesti oikein ymmärrä, että mitä ympärillä tapahtuu ja sen vuoksi ei uskalla mitään kommentoida. Valitettavasti siitä syntyy helposti käsitys, että Kiviniemi on ylimielinen ja muita halveeraava. Mutta se Kiviniemen raivostuminen Sonille oli anteeksiantamattoman typerää. Kyllä meidän keskustalaisten kannattaisi olla aika hiljaa muiden vaalirahoituksesta, omatkin on vielä selvittämättä. Tuosta joudun olemaan erimieltä sinun kanssasi, Väyrynen tulee samaan ääniä ihan riittävästi, uskoisin jopa monen keskustalaisen, joka alunperin on aikonut äänestää Kiviniemeä, niin ajatukset on vaihtuneet ja äänet menee Paavolle. Katainen ei ollut ihan terässään, mutta pitää muistaa, että Katainen hoitaa samaan aikaan halituksen tärkeintä ministerisalkkua ja johtaa myös kokoomusta. Kiviniemellä on pelkästään statistin osa tätä nykyä.
Samaa mieltä, mitä näkemyksestäsi Kiviniemeen tulee, mutta ehkä melkoisesti eri mieltä näkemyksestäsi Väyrysestä. Huomautan, että Paavo ei voi viedä Kiviniemen ääniä, sillä ovat ehdokkaina eri vaalipiireissä, Kiviniemi Helsingissä ja Paavo Uudellamaalla. Uudellamaalla on myös Lehtomäki ja eräitä muita sellaisia, joiden eräät analyytikot arvelevat kaventavan Paavon äänissalista niin, että tämä on vaarassa jäädä eduskunnan ulkopuolelle.Tässä asiasta enemmän:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111253-jopa-vayryselle-tulee-nyt-lahto-–-”soinin-luku-alkaa-kuutosella”
No niinhän se se tietysti on, Helsingissähän Kiviniemi on äänestettävänä, tosin en hämmästyisi, jos Kiviniemi jopa putoaisi. Väyrysellä on omat vankat tukijoukot ja niitä ei hevillä muualle käännetä. Lehtomäki on tehnyt niin pahoja virheitä ja saamaton nahjus, että ihmettelisin jos saisi jatkopestin. Jätevesiasetus ja Talvivaaran uraaniluvat on Lehtomäellä vielä selvittämättä ja nyt taitaa laskun aika tulla. Väyrynen tulee taas yllättämään ja positiivisesti. Kokoomuslainen naapuri lohkaisi viikolla, että Väyrynen on keskustan ehdokkaisti henkisesti kaikken nuorekkain ja puhkuu edelleen intoa kuin 25 vuotiaan. Pakko myöntää, että Kiviniemeen verrattuna Paavo on radikaalimpi ajatuksiltaan.
Kiitos Jomppe taas asiallisesta ja tutuudenmukaisesta vaalianalyysistäsi. Huomasitko muuten, miten nyt kaikki puoluepamput olivaty Vanhojen ja vaivaisten,rutiköyhien ja raihnaisten "Ylimpiä" ystäviä.
Huomasithan myskin, miten Jutta hurmasi äänestäjät varmuudellaan ja kauneudellaan. Kyllähän Marikin kaunis nainen on, kun "Takaapäin" katselee. Edestäpäin Mari on kuitenkin "Liimainen Takkutukka" eikä se siitä muuksi muutu.
Sanoinko Jomppe vähän pahasti Marista, no pyydän anteeksi, kun tiedän sinunkin olevan Herrasmies naistenkin suhteen, mutta näin ennen vaaleja on tietenkin tuotavaa tosiasiaat esille, tässävaaiheessa ei aauta "Kaunistella" olletikin kun ei aihetta ole.
Ja sunnuntaina sitten mennään vaaleihin, ja äänestetään kute "Villin ja vapaiden tuleekin, siis aalueemme parasta ehdokaasta, kyllä näin on näreet.??????
Tunnetusti tyhmänovelana yrität nyt käydä prokeskustan nikin suojasta Kiviniemen kimppuun. Läpi näkyy selvästi.
Ymmärtämättömyytesi ja yksisilmäisyytesi todistat joka kerta kun jotakin alat analysoimaan.
Jätit mm. mainitsematta, että Katainen "kantoi vastuuta" lähes joka toisessa lauseessa.
Sitä kutsutaan tautologiaksi, joka on aika pomminvarma tapa osoittaa, ettei pysty omia mielikuvia muodostamaan. Myös itse olet samantyyppinen, muiden ajatusten julkituoja, niitäkin usein puutteellisesti siteeraten.
Hyvän johtajan tärkein ominaisuus on tasapuolisuus ja se puuttuu Sinulta täysin, joten voit vetää siitä ihan suorat johtopäätökset.
Kiitos, kiitos ukki ja ei kun uutta tappia anukseen!
Niin mennään vaaleihin, ja todellakin äänestämme parhaaksi näkemäämme ehdokasta, jollaisesta minäkin jo alan olla varma.
Huomiosi eilisestä vaalikeskustelusta ovat oikeita.
Jos prokeskusta on mielestäsi tyhmän ovela, mitä hän ei suinkaan ole, sinä olet vain pelkkä tyhmä, sen pomminvarmasti taas näytät.
No tarkennetaan sitten
Kyllähän nuo tekstit vähän ajattelemattomilta vaikuttavat, siis tymähköiltä.
Kaikkein kauheinta ihmiselle tietysti on jos ei pysty olemaan edes tyhmä tasokkaasti vaan on tyydyttävä keskinkertaisuuteen siinäkin. Sellaisen tuntemuksen täytyy masentaa, syvästi.
Pitää tietysti kasvattajana antaa myös neuvo: Tulee hakeutua kaltaistensa seuraan.
Tuo tunne on varmaan sinulle äärimmäisen tuttu. Toisaalta onneksi olet niin tyhmä,, että edes huomaa olevasi tyhmä. Olet varmasti kaltaistesi joukossa, sitä ei epäile kukaan. Kasvatitko karjaa vai velkaa?
on terhistäytynyt oikein vittuilemaan ;)))
Se on oikein. Pitää edes yrittää olla miehekäs, kun taito ei muuhun riitä. Ai niin, sujuuhan sinulta myös kapin lipaisu pitkin vedoin...
Siis oman perseesi nuoleminen :)
Minua kai tuo reppana on tarkoittavinaan, eli sitä, että prokeskusta ja minä olisimme sama henkilö. Kun palstalla päivät pääksytysten asuessaan työntää tänne samaa lapsellista törkyään lukuisilla nikeillä, nikittömänä ja muiden nikkejä lainaillen hän on etääntynyt niin kauas kaikesta todellisuudesta, että luulee muidenkin olevan samanlaisia.
Esiintyessään yliluutnanttina ja suurena johtajana – varsin mahdoton yhdistelmä – hän on hieman hupaisakin, varmaan tahtomattaan silloinkin.
Hyvin päätelty! Loppulohkaisusi on osuvuudessaan mainio!
Eikös Paavo V ole ehdokkaana Uudellamaalla? Ei kait Kiviniemi ole samassa vaalipiirissä.
Olkaapa pojat huolellisempi sitä numeroa piirtäessänne !!!
Ja paloheinän paskahousulle kommentti So what?
Jokainen kantaa kykyjensä mukaan kortensa kekoon. Sinulla se riitti noin vähäiseen, mutta yritit sentään. Vilkaise välillä omiinkin housuihisi, voi olla pyykkäämisen aika, ainakin se näkyy sinulla olevan jatkuvasti mielessä.
Niin on kuin sanot, eli eihän keneltäkään voida vaatia enempää kuin hänellä on annettavanaan. Mutta sitä pitää ihmetellä, että miksi joku haluaa niin selvästi tuoda täälläkin esille, että hänellä sitä annettavaa on niin mitättömän vähän. Haluaako hän kenties siten kerjätä sääliä meiltä, joilla annettavaa on enemmän? Varmaan tuolla ressukalla on sekin ongelma, jota hän tuo täällä aina esille kiertoteitse, projisoimalla ongelmansa olevaksi muka sellaisella, jolla sitä kukaan ei voi uskoa olevan. Todella avutonta. Saakoon hän siis säälimme!
Eilisessä keskustelussa päästiin vihdoin eroon ajankohtaisesta Portugali-asiasta ja otettiin esille niitä aiheita, joista päätetään koko vaalikaudella. Valitettavasti liian myöhään, sillä monet tärkeät asiat sosiaali-, terveys- ja koulutussektorilta, työttömyyden alentamisesta ja hallintorakenteiden uudistamisesta jäivät yhä auki.
Puheenjohtajien menestymisestä noissa tenteissä on varmaan yhtä monta mieltä kuin kuulijaakin. Se kävi hyvin selväksi esimerkiksi eilisessä Ilta-Sanomissa olleessa viiden henkilön arviossa MTV3:n tentistä.
Arvelen puheenjohtajien keskittyneen tenteissä ja erityisesti tällä viikolla enemmän perinteisten ja jo varmojen kannattajiensa äänestysaktiivisuuden nostamiseen kuin uusien saalistamiseen. Siksi hallituspuolueiden edustajille sopi hyvin hillitty linja ja toistensa tukeminen, kun taas oppositiopuolueet yrittivät haastaa ne.
Olen edelleen sitä mieltä, etteivät vaalikeskustelut ylipäätään vaikuta paljoakaan ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Eivät erityisesti siksi, että niissä ei ole mukana yksittäisiä ehdokkaita, joista äänestäjien valtaosa äänestettävänsä käytännössä joutuu valitsemaan. Siksihän kapu-vaarikin joutuu pähkäilemään äänestyskäyttäytymisensä kanssa puoluetta myöten???
Olet oikeassa huomiossasi, että tosiaan vihdoin päästiin selvempiin näkemyksiin muistakin asioista kuin vain tuosta Portugal-kysymyksestä ja kriisimaita yleisemminkin koskevista, joskin hyvä oli, että niistäkin saimme vielä kuulla varmempia kannanottoja, kun esim. Urpilainen vakuutti puolueensa pysyvän näkemyksissään silloinkin, jos se olisi hallituksessa.
Mutta todellakin edelleen liian vähälle huomiolle jäivät monet muut ja sittenkin ehkä tärkeämmät, kotimaan politiikkaa ja siinä tarvittavia ratkaisuja koskevat asiat. Saattaapa olla niin kuin sanot, että puoluejohtajilla on nyt suurempi huoli entisten kannattajiensa säilyttämisessä kuin uusien hankkimisessa, se ainakin on Kiviniemen ja kepun kohdalta hyvin ymmärrettävää.
Kyllä noilla vaalikeskusteluilla on mielestäni enemmän merkitystä kuin sanot. Ainakin tällaiselle ”villille ja vapaalle” ne ovat sentään jotakin antaneet päätökseni rakentamiseksi. Joten sanomastasi ja aiheellisesti toteamastasi huolimatta minäkin menen vaaleihin entistä varmempana siitä, ketä äänestän; olenhan noissa keskusteluissa kuulemani ja oman oman ajatteluni lisäksi saanut siihen varteenotettavia vihjeitä täälläkin;))
Mitättömän entisen kanta-aliupseerin äänellä ei ole mitään merkitystä.
Se on kuule punikki-reppana yksi lysti sinun äänestyskäyttäytymisellä. Se ei voisi ketään vähemmän kiinnosta....;))
Miten niin varteenotettavia, eihän sinulla edes ole vartta. Karvaton nysä, jota valokuvin olet palstalla esitellyt....;)
Huumorista tännekin
Eli kun molemmilla avauksillani olevan palstapäivystäjä, joka koettaa ahkeruudellaan korvata kykyjensä täydellisen puutteen, ja kun hän lienee mielestään hauskakin, niin toistanpa tässäkin tuolla edellisellä avauksellani esittämän, eli kysyn, onko todellakin huumoria se hänen esittämänsä, mm. se, jota tässä tuon esille:
Kun naisystävääni on nimitelty tamperelaiseksi huoraksi, niin onko se hyvää huumoria? Olisiko sitä myös, jos sanoisin Mari Kiviniemen olevan huora, kun tiedän, että hän ei sellainen ole.
Kun minua, vanhaa isänmaan ja suomalaisen talonpojan ansioitunutta palvelijaa on nimitelty punikiksi, niin onko se hyvää huumoria? Olisiko hyvää huumoria, jos minä nimittelisin Paavo Väyrystä punikiksi? Mielestäni ei, vaikka Paavolla kyllä oli sellaisia mieltymyksiä ja yhteyksiä Neuvostoliittoon, jollaisia minulla ei ole koskaan ollut.
Kun minua ja nimim. Uusi-ukkia on nimitelty homoiksi, onko se minun ja tietääkseni ukinkin elämässään osoittamaansa nähden hyvää huumoria? Olisiko huumoria myös, jos sanoisin Matti Vanhasen olevan homo, kun uskoakseni hän ei sitä ole, sillä hänkin on käyttäytynyt kovin heteromaisesti?
Kun tunnetusti – sille varmaan löytyy jostakin arkistoista todisteet – sain kuntavaaleissa aikoinaan 244 ääntä ja minun on sanottu saaneen nolla ääntä, niin olisiko hyvää huumoria, jos väittäisin Seppo Hietasen saaneen minua paljon suuremman kannatuksen ja päässeen kirkkaasti Helsingin kaupunginvaltuustoon?
Jos sanoisin niin kuin esitän sanovani, se ei olisi huumoria ollenkaan, vaan se olisi vain avutonta herjaa, jolla osoittaisin vain alhaista mielenlaatuani, sivistymättömyyttäni ja katkeruuttani omasta osastani.
Mielestäni huumoria ei ole sekään, että minua, jo vuonna 1964 RUK:n linjani priimuksena reservin upseeriksi tulleena ja myöhemmin toimiupseerina tasavallan presidentin jopa kapteeniksi asti ylenneenä nimitellään aliupseerireppanaksi. Sotilasurani oli erittäin monipuolinen ja siitä minua on palkittu mm. sotilasansiomitalilla ja Suomen Leijonan ritariristillä.
Kovin avutonta huumoriksi on sekin, että minun väitetään olleen Valiolla vain pihoja lakaiseva talkkari, kun tiedetään, että olin keskushallinnon isännöitsijä varsin monipuolisin toimialuein, niitä vastaavin budjetein ja vastuin. Tiedetään myös, että sain korkeimman kunniamerkkini – Suomen Valkoisen Ruusun ritariristin – Valion esityksestä jäädessäni sieltä eläkkeelle. Sellaisen huomionosoituksen voi saada vain, jos on ollut huomattavassa tehtävässä ja menestynyt siinä.
Eikä huumoria ole siinäkään, että minun väitetään kulkevan vaipoissa, joihin paskon, sillä kaikki itsestäni, tekemisistäni – mm, runsaista matkoistani, naisystävästäni ja muusta elämästäni kertomani todistettavat tosiasiat ja jopa esittämäni valokuvat puhuvat aivan toisenlaisesta ikämiehestä.
Mikään tuollainen kepulireppanoiden esittämä ei ole huonoakaan huumoria, vaan ainoastaan herjaa ja sekin tunnetun totuuden vastaisuudessaan niin avutonta, että sellaiseen ryhtyvän täytyy olla elämässään epäonnistunut mitättömyys, paremmin onnistuneita katkerasti kadehtiva säälittävä luuseri.
Mutta jo siellä ensimmäisessä sotakoulussani, ”rottakoulussa” – ellei jo varusmiesaliupseerikoulussa – opetettiin, että jos jotakuta alaista moittii vaikka kuinka aiheellisesti, häntä täytyy myös kannustaa sanomalla hänestä myös jotakin myönteistä. Niinpä tuon muistaen totean noista pikku-mitättömyyksistä, säälittävistä luusereista, että HEILLÄ ON KYLLÄ ITSETUNTEMUSTA; SELLAISIA HE ITSEKIN TIETÄVÄT OLEVANSA, JA SIKSI HE TUOTTAVAT TÄNNE SITÄ, MITÄ TUOTTAVAT! .
tietää miksi sinä esittelit sen tamperelaisen huoran kusen polttamia sloggeja täällä saitilla??
Kapteeni Korhonen. Olette oikeassa. Vaikka kaikki elämästänne esittämänne hyvin huvittavaa onkin, ei se ole missään tapauksessa huumoria. On todellakin lapsellista harrastaa tuollaista huumoria, sillä onhan esim. mainitsemanne homous vakava asia sotilaille, ei ollenkaan naurun paikka.
Kiitän teitä taas aktiivisesta palstapäivystyksestä ja osoittamastanne tinkimättömästä kepuntorjuntatyöstä täällä. Väsymättä jaksatte istua koneenne ääressä ja pitää huolen, että keskustaa kohtaa esitetyt myönteiset kommentit tulevat toimestanne muutettua totuudenmukasiksi. Vaalien ja H-hetken lähestyessä taistelu kepulaisuutta vastaan pitää kiihdyttää äärimmillee, sillä mikäpä olisikaan karmeampaa kuin herätä maanantaihin tilanteessa, jossa maahan saattaa syntyä hallitus jossa kepu olisi mukana. Siis jatkakaa entiseen malliin 14 tuntisia päivystysvuorojanne.
Herra Kapteeni. Hyvää tulevaa viikonloppua kepuntorjuntatyössänne
Sopimattomia sanoja upseerille
Ei upseeri voi kunniaansa menettämättä homotella julkisesti. Minusta rike on niin raskas, että se voi johtaa jopa upseerinarvon menettämiseen.
Kapu-vaari ei voi menettää upseerin arvoa, koska hän on vain entinen kanta-aliupseeri, mutta senkin arvon hän on kyllä pilannut alaston kuvillaan ja huionolla käytöksellään täällä.
Nyt riittää aliupseeri Korhoenen. Tämä turha nurkuminen ja olemattomillasaavutuksilla kerskuminen.
Ilmottaudut tänään Santahaminan upseerikerholla. Varustus hammasharja ja pojaltasi lahjuksena saatu tuulipuku.
Peset klubin wc-pytyt hammasharjalla ja Paloheinässä sitten samalla harjalla kultahampaasi.
Tästä et puhu muille kuin uninallellesi, kun ryömit illalla punkkaasi murjussasi.
Päivystyksiä jatkat ebntiseen malliin. Kysyttävää? Toimikaa!!!
Huomio tähänastisesta:
Muutama asiallinenkin viesti on tullut, ja niihin olen vastaillut. Enemmän on kuitenkin tullut sitä, josta tänäisessä Hesarissa esitelty uuden kirjansa julkaissut häpeäntutkija, fil. tri satu Lidman sanoo: ”Netissä ihmiset pyrkivät tahallaan häpäisemään toisiaan ja häpäisevät tahattomasti itseään”. Naulan kantaan noita palstan pikkureppanoita ajatellen!
Kohta alkaa tv 1:ltä kai jo toisen kerran uusintana mainio brittisarja ”Oi ihana toukokuu”, ekajakso tänään klo 17.08 alkaen. Siinä on todellista, hellyttävää huumoria vastapainoksi tällä palstalla olevalle ”huumorille”. Katson sarjan jälleen kokonaan, on se niin nautittavan hyvä! Jos täällä on joku hyvän huumorin ystävä, katsokaa tekin; palstan pikkureppanoiden ei kannata vaivautua, sillä se huumori menee yli heidän ymmärryksensä.
Vaippa-aliupseerin hölmöily on parasta huumoria tällä saitilla. Näin on näreet????
Yksi pisimpää jatkuneista huumorisarjoista on Suomi24 Suomen Keskusta palstalla kohta kymmenen vuotta pyörinyt "entisen aliupseerin toilailut" jatkokertomus. Siinä elämässään heikosti menestynyt aliupseerireppana koettaa esittää viisasta, sivistynyttä, menestynyttä ja ties mitä muuta mitä ei todellisuudessa ole.
Huvittavaksi tuon jatkokertomuksen tekee tuon aliupseerireppanan luulo, että hän olisi jotenkin muita parempi, vaikka siis todellisuudessa on kouluja käymätön, vaille kaikkea sivistystä jäänyt huonon itsetunnon omaava reppana joka kompensoi heikkouttaan ylenmääräisellä itsekorostuksella. Ristiriita todellisuuden ja reppanan luulojen välillä tekee jatkokertomuksesta suorastaan naurettavan,
Muut palstalaiset vedättävät tuota reppanaa tekemään kaikenlaisia tyhmiä, mutta hauskoja temppuja. Kuvaamaan munakarvojaan saitille, menemään Paloheinän majalle tapaamaan kepulaisia, esittelemään alushousujaan jne.
Kannattaa seurata, todella huvittavaa touhua.
On se ihana sarja! Siis tuo ”Oi ihana toukokuu”, jonka ekajakson äsken katselin. Ihan se toi taas mieleeni eräitä ihania nuoruusmuistoja. Myös myöhempiä ihania muistoja, kun yhdessä edesmenneen ihanan vaimoni kanssa sitä katselimme. Meillä oli hyvin samanlainen huumorintaju, ja tietysti myös paljon samoja mielenkiinnon kohteita, varsin erilaisista taustoistamme huolimatta. ”Ei sitä muutoin olisi meistä paria tullutkaan”.
Kohtahan on taas toukokuu, ja varmaan siinäkin tulee olemaan ihanaa myös minulle, mutta toisenlaista kuin joskus nuorempana. En toki sitä nuoruuttani kaipaakaan, sillä oikein kivaa elämä on vielä tässäkin iässä. Kun on ihana naisystäväkin. Mutta ehkä hyvä, että emme asu yhdessä, sillä olemme molemmat varsin itsenäisiä ja hieman omapäisiäkin ihmisiä, ja väliimme saattaisi tulla säröä, jos joka päivä olisimme vain toistemme kanssa.
Tulevassa toukokuussani on ainakin loma Runnin kylpylässä 15. – 20.5. – ystävättäreni ollessa samanaikaisesti Slovenia ja Kroatian kiertomatkalla, jolle en välittänyt lähteä, kun olen nuokin maat jo kiertänyt. Samalla sukuloin siskoni ja veljeni luona Pohjois-Savossa. Heinäkuun alussa oleville Rautavaara-päiville jälleen osallistun. Täytyy vielä varata huone kolmeksi yöksi Hotelli Tiilikasta. Sillekään matkalle tuskin lähtee ystävättäreni, jota ei taida Rautavaara juuri kiinnostaa, ehkä vielä vähemmän edesmenneen vaimoni sukulaiset, joihin saatan jatkaa matkaani Pohjanlahden rantamille.
Kolmas jo varaamani matka suuntautuu Kaliforniaan ja vähän muuallekin Yhdysvaltojen länsiosiin syksyllä 1.– 15.9. Kyseessä on akavalaisten omatoimimatka – Akavaanhan Päällystöliittokin ja myös sen evp-yhdistys kuuluu – ja sen on suunnitellut Insinööriliitto, jonka edustaja toimii myös matkanjohtajana, mutta matkalle osallistuu muitakin akavalaisia, enintään 30 henkeä, tietääkseni minä tosin ainoana meidän yhdistyksestämme. Ei ystävättäreni lähde tuollekaan matkalle, jota pitää liian kalliina eikä hän halua olla ”siivelläni”, ja hän sitä paitsi karsastaa kovin pitkiä lentoja.
Mutta kyllä me yhdessä ystävättärenikin kanssa ehdimme olla kesän mittaan paljonkin, ehkä tehdä jonkin matkankin. Ja yhdessä vietämme jo ihanaa toukokuutani, sillä äsken soittaessani hänelle - hänkin oli tuon ohjelman katsonut ja nauttinut siitä - sovimme, että seuraavaksi hän tulee joksikin aikaa tänne luokseni jo heti toukokuun alussa.
Tuollaisia siis on suunnitelmissani, noitajo varattuja matkojakin.. Mutta varmaa on, että noiden matkojenikin aikana pysyvät palstalla ne, joiden elämässä ei ole muuta kuin tämä palsta, ja esittävät täällä sitä, mitä sellaisen elämän tuottamana heillä on esitettävänään.
Saa siinä akateemiset nauraa katketakseen reisuullaan kun kansakoulu-rottakoulu opinnot suorittanut besserwisser tollikka heidän matkaan tunkee.
Vielä vaaleista
Ehkäpä olen jo kantanut riittävästi korsia vaalienaluskeskusteluun, joten voinen jäädä nyt odottelemaan vaalien tulosta. Olkoonpa tulos mikä tahansa, se ei minua mitenkään hetkauta, en ratkea riemuun sen johdosta enkä vaivu surun alhoon, vaan jatkan entiseen tapaan elämääni, johon se tulos varsin vähän vaikuttaa. Eläkeläisten asema ei ainakaan parane, se on jo luultu puoluejohtajien mielipiteistä, joista ainoastaan Arhinmäki sitoutui edes eläkeindeksin korjaamiseen, mutta eihän hänen puolueensa valta-asemiin pääse – onneksi, eräistä muista syistä johtuen.
Tietysti toivon tuloksen olevan kuitenkin sellainen, että se antaisi toivoa paremmasta kansamme enemmistölle, erityisesti minua heikommassa asemassa oleville ja koko maallemmekin ja sen tulevaisuudelle, maanpuolustus siinä yhtenä tärkeänä osana.
Nyt unohdan noiden vaalien ajattelun ja jään vain mielenkiinnolla odottamaan niiden tuloksia. Huomenna minulla on ohjelmassa mm. Helsingin Sydäntoipilaiden perinteinen pääsiäislounas, sunnuntaina olen hoitamassa invalidijärjestöille kerättävää avustusta Ruoholahden äänestyspaikalla klo 13.00 saakka, ja sieltä palattuani vasta käyn itse äänestämässä. Saatan kyllä käydä palstalla vielä huomenillalla, mutta avauksellani palaan aikaisintaan vasta maanantaina vaalien tuloksen ollessa jo selvillä.
Vaalien merkityksettömyydestä oman elämäni suunnitteluun ovat osoituksena mm. nuo tulevat matkani, joista äsken kerroin. Mutta enpä usko noiden vaalien todellisen merkityksen olevan yhtään suurempi niillekään, jotka täällä niin kovin kiihkeästi niitä ovat odottaneet – ja tulevat odotuksissaan pettymään. Minulla sen sijaan ei ole omakohtaisesti aihetta pettyä niihin, kävipä niissä miten tahansa. Eikä olisi heilläkään, jos heillä olisi sitä, mikä heiltä näkyy täysin puuttuvan – järkeä. Ilmeisesti järki ja heidän mieltämänsä kepulaisuus eivät voi mahtua samaan päähän. Prokeskustan keskustalaisuus näkyy olevan toisenlaista, se ei ole syrjäyttänyt hänen päästään järkeä.
Niin, keskustalaisuus ei ole syrjäyttänyt järkeä Prokeskustan päästä, mutta mikä sen järjen karkoitti sinun päästäsi ? Demarius? Vai oletko vaan syntymätyhmä ?
Kalifornian matkasta vielä
Kun täällä voi olla joku akavalainenkin, joka saattaisi olla tuosta syksyn matkasta kiinnostunut, niin esitänpä siitä vielä lähempiä tietoja:
1.9. Lento Helsinki-München-San Francisco (13:05-19:10). Tila-autojen lunastus kentältä ja ajo Redwood Cityyn n. 15 mailia.
1.–5.9. Majoitus 4 yötä Days Inn El Camino Real, Redwood City, Tutustuminen San Franciscon ja lähikaupunkien nähtävyyksiin: Fishermans Wharf, Alcatraz, Golden Gate, Muirwoods, Berkley, Napa Valley, Menlo Park, Palo Alto, Yosemite, San Jose, Sacramento, yms. Mahdollinen vierailu Yosemiten kansallispuistossa.
5.9. Siirtyminen San Jose – Santa Cruz – Monterey, Highway 101 n. 100 mailia. Tutustuminen Sea Aquarium, Steinbeckin Cannery Row, sea otters yms. Majoitus 1 yö Days Inn Monterey.
6.9. Siirtyminen Highway 1, Hearst Castle San Simeon 100 mailia. Siirtyminen edelleen San Luis Obispo josta Highway 101 Santa Maria – Santa Barbara – Santa Monica yhteensä n. 140 mailia.
6.–9.9. Majoitus 4 yötä Georgian Hotel, Santa Monica. Tutustuminen Los Angelesiin ympäristöineen. Disneyland, Hollywood, Bewerly Hills, Universal Studios, Venice, Long Beach yms.
9.9. Siirtyminen n. 150 mailia San Diegoon, tutustuminen matkalla Palomarin observatorioon.
9.–11.9. Majoitus 2 yötä Days Hotel , San Diego.Tutustuminen Sea World, San Diego Zoo, Coronado, vierailu mahdollisuus Tijuanassa Mexicossa yms.
11.9. Siirtyminen Nevadaan 340 mailia (Highway 15) San Bernadino – Barstow – Las Vegas. Matkalla tutustuminen Ghost Town Calicoon.
11.–14.9. Majoitus 3 yötä Days Inn, Las Vegas. Tutustuminen Hooverin patoon, Mead järveen, Colorado jokeen, Grand Canyoniin (Arizona), Glen Canyoniin ja Zionin kansallispuistoon (Utah) yms.
14.9. Lento Las Vegas-Chicago-Frankfurt-Helsinki (14:25-18:00 1).
Yksityiskohtaisemmatkin tiedot matkasta, sen hotelleista ja tietysti myös matkan hinnasta minulla on. Jos joku tosiaan haluaisi niitä kuulla, niin voi ottaa yhteyttä minuun alla olevan sähköpostini kautta; annan sitten hänelle täydellisemmät tiedot ja myös matkan johtajan yhteystiedot, jotta hän voi ottaa yhteyttä suoraan häneen.
Matkaa hoitaa OK-matkat. Lennot tapahtuvat Lufthansan koneilla, kuten asioita tuntevat ovat varmaan voineet päätellä jo siitä, että ne tapahtuvat Frankfurtin kautta.
jormakalevi.korhonen@kolumbus,fi
Kuuleppas, ne jotka sinut täällä ovat oppineet tuntemaan eivät takuulla lähde samalle matkalle kanssasi. Vaikka olisihan siinä varmasti hauskojakin hetkiä kun seuraisi kuinka kansakoulu-rottakoulu englantia vääntävä Kapu keskustelisi jenkkien kanssa.
En tarkoittanut viestiäni kaltaisillesi. Minähän puhuin täällä mahdollisesti olevista akavalaisista. Kuinkapa te voisitte jättää palstan, jolla jatkuvasti päivystätte. Miten te tyhjätasku-luuserit tuollaiselle matkalle pääsosottekään, vaikka kuinka mielenne tekisi.
Niin ne matkustaa, joilla on siihen varaa. Onkohan sinulla aihetta haikailla paremman eläkeindeksin perään? Kiinnostaisi se maailma meitäkin, mutta köyhän on oltava nöyrä. Entistä nöyrempi, jos uusikin hallitus nykyiselle pohjalle rakennetaan, se tuli selväksi vaalikeskusteluissa.
Luuletko sinä reppana, että samalle matkalle sinun turjakkeen kanssa lähtisi, eihän mötkykään lähtenyt ja se kertoo kaiken....;)
Ps. kysy kuitenkin jos uusi-ukki lähtisi....;)
Joo, onhan minulla varaa matkustellakin, ja niin teen, kun maailma minua yhä kiinnostaa, vaikka varsin paljon olen saanut siihen jo pitkässä elämässäni tutustuakin. Minun ei tarvitse ajatella sitä, miten paljon jättäisin perinnöksi jälkeläisilleni, kun hekin vain kannustavat minua muistutellen, että mene niin kauan kuin jaksat ja muista, että käärinliinassa ei ole taskuja. Itsekään en perintöjä saanut, kaiken olen omalla työlläni ansainnut, myös kohtuulliset eläkkeeni, enkä suinkaan ”haikaile” eläkeindeksin korjaamista itseni vaan minua heikommassa asemassa olevien vuoksi.
Totta on, että aivan liian moni joutuu nykyisin olemaan ”nöyrä”, ja todennäköisesti yhä nöyrempi, jos nykyinen meno jatkuu, mutta muista, että sinullakin on osaltasi valta vaikuttaa asiaan ylihuomenna! Yksi pääsky ei kesää tee, mutta jos niitä pääskysiä on suuri parvi, ne kyllä pimentävät auringon nykyisiltä vallanpitäjiltä.
Kun vielä pistäydyin ja huomasin tuon, niin siihen totean vain, että millaisissa akateemisissa piireissä olet mahtanut akavalaisuutesi saada? Kukaan akavalainen ei käytä tuollaista kieltä ja jokainen hallitsee myös suomen kielen niin, ettei kirjoita akavalaista isolla alkukirjaimella, vaikka liittomme nimi onkin Akava - akavalainen on nimittäin adjektiivi eli laatusana, joka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten esim. suomalainen ja helsinkiläinen.
Yleistietosikin ovat kovin heikot. Muinainen Aliupseeriliittokaan ei kuulunut koskaan SAK:hon, vaan kuului aikaisemmin Virkamiesliiton kautta ja sittemmin Toimiupseeriliittona TVK:hon ja Päällystöliittona STTK:hon, josta siirtyi vasta muutamia vuosia sitten Akavaan, ilmeisesti enteillen yhdistymistä Akavaan aina kuuluneen Upseeriliiton kanssa. Nythän nuo liitot toimivat jo samoissa toimitiloissa Katajanokalla, Upseeriliiton - vai Kadettikunnan? - omistaman Katajanokan kasinon vieressä.
Tämä viestini saa jäädä viimeisekseni tänä iltana.
Onhan täällä oikeita upseereitakin niin miks ei myös oikeita akavalaisia. Siis Akavalaisia ;D Suuria johtajia he myös ovat ;D
Palstan korkein upseeri todistetusti olet kuitenkin sinä. Ja varmaan myös harvoja akavalaisia, joskin sinä myöhäissyntyisenä, mutta kuitenkin, kun olet evp:näkin edelleen jäsen akavalaisessa liitossasi.
Vai niin. Minä tyhjätaskuluuseri lensin pari vuotta sitten Seatleen, ajoin sieltä alas rannikkoa pitkin (välillä kansallispuistoissa sisämaassa poiketen) Kaliforniaan LA'iin kolmen viikon aikana ja sieltä sitten takaisin Suomeen.
Sinun luuserin tuskin annetaan ajaa metriäkään. Korvasta talutettavana taas olet reppana.
Kyllä ne kuule muutkin matkustelee kuin sinä.
Vai niin, sanon minäkin. En toki ole olettanut, että olisin täällä ainoa matkusteleva, mutta siitä olen varma, etteivät niin tee ainakaan nuo törkeyksiään suoltavat saittipäivystäjät, eiväthän he voisi jättää tätä palstaa, joka on heille ainoa elämä, eikä noilla luusereilla olisi varaakaan matkustella.
Vai olit kaksi vuotta sitten Valloissa. Aika monta matkaa minä olen tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana, kolme Amerikoihinkin, mutta en tosin Yhdysvaltoihin, jossa käynnistäni – itärannikolla vain – on jo vuosia. Minua ei tarvitse taluttaa korvasta missään, niin paljon olen maailmaa reissannut, että pärjään missä tahansa vaikka yksinkin, mutta ainahan on mukavampaa hyvässä seurassa, kun etukäteen suunnitellun ohjelman mukaisesti saatu matkan anti myös siten on paras.
Ymmärrän niin, että sanot ajaneesi kotiin Yhdysvalloista. Aasian kautta kai olisi muuten maayhteys, mutta Beringin salmen ylittäminen autolla ei kuitenkaan onnistuisi.
Suomalaisuuden Liiton mainos Suomen Kuvalehdessä (SK 15 15.4.2011, sivulla 4) suututtaa takuuvarmasti hurreja!
"Kielivapaus ratkaistaan vaaleissa" otsikolla on koko sivun edestä perusteltua asiaa pakkoruotsista, siis sen taustoista nykypäivän älyttömyyksiin saakka!
Kokosivun ilmoitus päättyy toteamukseen "Mitä puoluetta äänestätkin, äänestä sellaista ehdokasta, joka lupaa toimia iloisemman ruotsin opiskelun puolesta, pakkoa vastaan. Sampo Terho, puheenjohtaja."
Luin kyllä tuon Sampo Terhon sinänsä hyvän esityksen Suomen Kuvalehdestä, mutta en kuitenkaan ole aivan samaa mieltä hänen kanssansa. Minulle ei ole koskaan ollut pakkoruotsia, kun en lapsuudessani ja varhaisnuoruudessani päässyt käymään oppikoulua, jossa kieltä olisi opetettu, mutta nuorukaisena tänne Helsinkiin tultuani määrätietoisesti opiskelin ruotsin kielen, jota tarvitsin ensimmäisissä töissänikin Stockan juoksupoikana, Sokoksen myymäläharjoittelijana ja hotelli Kämpin nissepoikana, ja lisäksi asuessani ruotsinkielisessä perheessä opin vuodessa varsin hyvän kielitaidon, jota olen sitten vuosikymmenet valitettavasti unohtanut.
Kokemukseni ruotsin kielen oppimisen mahdollisuudesta antoivat minulle uskoa jatkaa myöhemmin kielten opiskelua muissakin kielissä, eikä ihan huonolla tuloksella, kun englanninkielessä pystyin paljon myöhemmin suorittamaan ja läpäisemään jopa YK-päällystölle vaadittavan kielitutkinnon, ja espanjallakin pärjään espanjankielisissä maissa turistitarpeisiin nähden riittävän hyvin. Kielien opiskelu on hyödyllistä ja niiden oppiminen rikkaus, sen luulisi tarpeeksi älykkään oivaltavan ilman pakkoakin, mutta ilmeisesti niitä tarpeeksi älykkäitä on liian vähän ja tietynlaista pakkoakin tarvitaan.
Onhan taas debatoitu.
Enpä puoleltani jatka enää ainakaan vaalidebattia, enkä enää muutenkaan tätä ketjua. Joku voi pitää provosointinani sitä, että kerroin noista matkasuunnitelmistani. En sitä toki sellaiseksi tarkoittanut, vaan halusin vain viihdyttää, tarjota mahdollisuuden edes mielikuvamatkaan niille, jotka eivät voi koskaan tätä palstaa hetkeksikään jättää ;)) Ja vaikka olisin hieman provokatiivinen ollutkin, ”ei pidä provosoitua, jos provosoidaan”, opasti Mauno Koivisto.
Eikä kannattaisi provosoitua ainakaan sellaisen, joka siten näyttää vain itsestään sen, jonka luulisi hänen pyrkivän salaamaan, jos hänellä järjenhiventäkään päässänsä on. Eli on niin kuin tuo häpeäntutkijatohtori Satu Lidman sanoo (kerroin siitä aikaisemmin), että ”netissä eräät pyrkivät tahallaan häpäisemään toista, mutta tahattomasti häpäisevät vain itsensä”.
Muutaman vastineen tuossa jo heitin, joten eipä minulla ole enää muuta sanottavaa kuin toivotella kaikille
hyvää yötä!
Tervehdys keväisestä Stadista!
Olen ollut lähes koko päivän kaupungilla nauttien tämän Suomen eteläisen palmurannikon metropolin keväthengestä. Lumista ei näy enää häivääkään, ja täydeltä terältä helottava aurinko lämmittää mukavasti! Helsingin Sydäntoipilaiden perinteisellä pääsiäislounaallakin kävin, siitä lopuksi.
Ensiksi kuitenkin puutun noiden ”oikeiden Akavalaisten” – nimenomaan isolla alkukirjaimella kirjoitettuna;)) – ja oikeiden upseerien ja muiden minua korkeammalle koulutetuiksi ilmoittautuvien mutta siitä huolimatta hyvin paljon vähemmän oppineiden – suomen kielessä kuten muussakin – jatkuvaan ja taas toistuneeseen vaahtoamiseen minun vähäisestä koulutuksestani.
En todellakaan päässyt lapsuudessani käymään kansakoulua enempää, se olisi ollut mahdottomuus köyhien isovanhempieni kasvattina, vaikka aina luokkani ja usein koko koulun priimus olinkin – kun lähimmät oppikoulut olivat yli 50 km:n päässä Nilsiässä, Nurmeksessa ja Iisalmessa. 16-vuotiaanan Helsinkiin tultuani aloin kyllä heti johdetut itseopiskelut, mutta en oppikoulun luokkia käydäkseni vaan vain omaksi hyödykseni mm. ruotsin kielessä ja matematiikassa ja seminaariin pyrkiäkseni, joka estyi rahoituksen puutteeseen. Mutta pian sitten tuli muuta mielenkiintoisempaa, kuten nuorille miehille voi tulla, ja opinnot jäivät joksikin aikaa.
Onneksi sitten pääsin opiskelemaankin vuosia palkallisena, puolustusvoimain kustannuksella ja niin menestyksellisesti, että osin senkin ansiosta mutta enemmän varmaan käytännössä osoittamani avulla saavutin sotilasurallani sen, mitä saavutettavissa oli, myös sotilasarvossa kapteeniksi yleten. Koko parhaan miehuuteni ajan harrastin myös itseopiskelua, jonka pohjalta mm. pystyin sitten läpäisemään YK-päällystöltä vaaditun kielitutkinnon englannin kielessä, ja vielä ikämiehenäkin myös Valio koulutti minua melkoisesti, ja sielläkin pääsin arvostettuihin tehtäviin ja tyydytyksekseni sekä työnantajan tyydytykseksi menestyin niissä erinomaisesti.
Mutta mitä noista opinnoista – enitenhän minulle on kuitenkin opettanut elämäni kaikkinensa, kun olen elänyt enkä vain pysytellyt hengissä! Tietojakin voi saada ja oppia paljon asioita muutenkin kuin vain kuluttamalla housunpersuksia koulun penkillä. Minulla on ollut akateeminen vaimo, jälkikasvuni järjestään on minua korkeammalle koulutettuja, suurin osa ystävistäni ja työtovereistanikin niin puolustusvoimissa kuin myöhemmin siviilitöissäni ovat olleet sellaisia, mutta en ole koskaan heidän rinnallaan tarvinnut hävetä ”tietämättömyyttäni”, vaan päinvastoin olen heiltä tiedoillanikin aina arvostusta saanut. Viimeistään tällä palstalla olen tullut vakuuttuneeksi myös tiedollisesta ylivertaisuudestani verrattuna useimpiin, varsinkin noihin”akateemisiin” ja oikeisiin upseereihin” ;)) Varmasti olen saanut elää ja elän edelleen elämää, joka on joka suhteessa parempaa ja antoisampaa kuin heillä.
Minulla on paljonkin, hyvin monia syitä olla tyytyväinen elämääni ja siinä saavuttamaani. Ylpeä olen siitä, että kaiken olen saavuttanut omilla avuillani. Ehkä suurin tyytyväisyyden aiheeni on, että jo hyvin nuorena oivalsin tulla tänne Helsinkiin. Se on perusta kaikelle saavuttamalleni kuten myös tyytyväisyydelleni nykyisyydestäni. Kun tänään kävelin tuolla keväisen Stadin aurinkoisessa keskustassa, kauppatorillakin käyden ja sitten läpi keskustan Pohjoiselle Rautatienkadulle pääsiäislounaallemme Hotelli Helkaan jatkaen ja sieltä takaisin Rautatientorille ja katselin tätä ihanaa Stadia kirkkaassa auringonpaisteessa, niin rakkaus tätä kotikaupunkiani kohtaan läikehti lämpimänä rinnassani! Paljon olen maailmaa kiertänyt ja hyvin monia Stadia suurempiakin ja kuuluisempia kaupunkeja nähnyt, mutta kyllähän tämä kuitenkin on ehdoton ykköspaikka minulle! Täällä olen ylivoimaisesti suurimman osan elämästäni elänyt, ja Stadin multaan tuhkanikin jää.
Pääsiäislounaamme teema ruokia myöten oli Etelä-Amerikka, ja lounaalla kuulimme sekä kristityn teologin että juutalaisen miehen esitykset kristittyjen pääsiäisen ja juutalaisten pääsiäisen – pesahin – merkityksistä ja tavoista viettää niitä. Tuttua asiaa minulle myös tuo juutalaisten pesah, sillä sellaisellakin olen ollut kerran mukana Israelissa.
Näissä mukavissa tunnelmissa laitan tähän vielä valokuvan tuolta pääsiäislounaaltamme – viehättävä pöytäseuralaiseni siinä on toinen jumpparimme Helsingin Sydäntoipilaissa, fysioterapeutti, joka rääkkää minuakin jumpassamme, mutta minä nautin siitä:
http://a5.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc6/221691_10150163694289182_758244181_6601582_3420477_n.jpg
Ja ihan lopuksi vielä laulu, joka kertoo tästä Stadistamme, ihanasta kotikaupungistani:
http://www.youtube.com/watch?v=T1T__37Y_54
Hieno pleisi on tämä stadi. Hienointa täällä on se, että täällä ei kepu jyllää. Pääseeköhän edes Minkki-Mari täältä eduskuntaan?
Oikeassa olet. että monen muun hyvän asian lisäksi tätä Stadin erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että täällä todellakaan ei ole kepulla juuri jalansijaa.
Kyllähän se Mari täältä silti eduskuntaan pääsee. Onhan täälläkin vielä n. 4-5 % niitä, jotka eivät vielä ole sivistyneet pois kepulaisuudestaan, ja kun Helsingin vaalipiiristä valitaan 21 edustajaa – muuten matemaattisestikin liian vähän suhteessa moniin pieniin kepuvaltaisiin vaalipiireihin – niin kyllä ne 4-5 % kepullekin yhden paikan tuovat, mutta ei enempää.
Onneksi jää 20 paikkaa muille. Kokoomus, vihreät ja demarithan niitä eniten kahmivat, mutta jännittävää on nähdä, miten persut täällä pärjäävät. Eivät varmaan niin hyvin kuin muualla, Uudellamaallakin, mutta todennäköisesti ohittavat vasurit, jotka saattavat jäädä kahteen edustajan. Ruotsalaisetkin saavat varmasti enemmän kannatusta kuin kepu, mutta jos jäävät yhteen paikkaan kuten edellisissä vaaleissa, niin Jörn Donner saattaa olla se edustaja, joka pudottaa eduskunnasta ministerin, Astrid Thorsin.
Jännittävät vaalit näin stadilaisittainkin ovat tulossa!
Nainen on hyvin vaivautuneen näköinen sivistymättömän lihavan ja ruman aliupseeriporsaan vieressä....;)
Kaikkea se katkera kateus saa möläyttämään typeryksen, jolla ei ole järjenhiventäkään estämässä sitä katkeraa kateuttaan näyttämästä ja samalla kertomasta paitsi sivistymättömyydestään myös muusta mitättömyydestään. Pitäisihän sinun toki ymmärtää, että sinulla reppanalla ei olisi koskaan mahdollisuutta päästä tuollaiseen seuraan, saada pöytädaamikseen noin tyylikästä naista. Se on mahdollista vain sellaiselle hyväkäytöksiselle, tyylikkäälle herrasmiehelle, jonka näet kuvasta.
Näyttäisinköhän toisenkin kuvan tuosta tilanteesta? Siinä olisi niin daamillani kuin minullakin iloisempi ilme, toisiimme läheltä katsoessamme. No, olkoon, miksipä minä, sivistynyt iso mies, kiusaisin enempää sinua pientä onnetonta reppanaa. Mene nyt olkipatjallesi itkemään osaasi muhkuraiseen, likaiseen tyynyysi, pikku-ressukka.
Vaikka jo kansakouluaikoinani olin osoittanut lahjakkuuteni olemalla aina luokkani priimus, niin varmaan se lahjakkuuteni pääsi paremmin oikeuksiinsa myöhemmässä elämässäni, jossa olen saavuttanut niin paljon, että kun sinä reppana sen tyhmänäkin ymmärrät, niin se saa sinut esittämään tuollaista. Katkera kateushan siinä puhuu, mutta annan tunnustusta: se on hyvin aiheellista sinulle, pikku-mitättömyys.
Ei naisessa mitään ollutkaan, mutta se pöhöttynyt vanha aliupseeri luuseri oli karseeta katseltavaa....;) Ei ihme, että nainen on hapan.
Lohdutusmusaa illaksi, jospa huominen tuo suuren pettymyksen, vaalituloshan sen tuottaa, näin on näreet.
Anteeksi…
…pyydän niiltä tätä ketjua mahdollisesti lukeneilta noita pikkureppanoita sivistyneemmiltä, että minä, upseeri ja herrasmies, olen heittäytynyt debatoimaan noiden mitättömyyksien kanssa. Laittakaa se viinin tiliin – jota melko monta lasillista tulin vielä illan mittaankin nauttineeksi – sillä onhan niin, kuin Omar Khaijam sanoo
Kun viiniä juot, juo vain kera viisaiden
ja sulotarten taivaisten, tulppaanihuulien…
Mutta kun päivällä tein niin kuin Omar opettaa, olen sitä kivan päivän tunnelmissa jatkanut vielä vähän yksiksenikin, ja sitten kävi niin kuin kävi.
Mutta toivottavasti nuo pikkureppanat ovat saaneet tästä debatista hieman sisältöä tyhjään elämäänsä – voiko sitä elämäksi sanoa? – vaikka toisaalta se näkyy vain pahentaneen heidän mitättömyytensä tunnosta – hyvin aiheellisesta – kumpuavaa tuskaansa, ja sen he ovat halunneet noissa ”puheenvuoroissaan” julkituoda. Sääliäkö kerjätäkseen? No, saakoot sen minulta, niin jalo olen.
Mutta nyt lähden tuutimaan ja aamulla on melko aikainen herätys, kun lähden Ruoholahden äänestyspaikalle sydänyhdistykseni edustajana hoitamaan invalidiyhdistyksille tulevaa keräystä. Varmaan se tuottaa ihan hyvää tulosta, sillä eihän silläkään äänestysalueella käy varmaan montakaan kepulaista.
Hyvää yötä!
Narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]
1. Suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan
2. Keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot
4. vaatii korostunutta ihailua
5. oikeus erityiskohteluun
6. muiden hyväksikäyttö
7. empatian puute
8. kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä) ja
9. ylimielisyys ja röyhkeys
10. Narsisti keskustelee itsensä kanssa eri nimimerkeillä ja kehuu
itseään aloittamassaan keskusteluketjussa
Narsismin tunnusmerkeistä en tiedä, mutta alemmuudentuntoisen ja luulosairaan tunnusmerkkejä ovat kyllä normaalin, terveen itsetunnon omaavien ihmisten pitäminen narsisteina, ja kun itse kirjoittelee tänne lukuisilla nimimerkeillä, luulee muidenkin tekevän samoin.
Kun täällä et kehtaa kuvaasi näyttää, niin käännytkö aina ihmisistä poispäin, myös heille puhuessasi – silloin harvoin kun niin uskallat tehdä? Varmaan, ja hyvä niin; säästyypähän puhekumppanisi haistamasta pahanhajuista hengitystäsi.
Kun epäilet täällä muiden tekevän sellaista, mitä eivät tee, niin epäiletkö myös vaimoasia uskottomuudesta ja naapureittesi varastavan sinulta? Jaa, mutta eihän sinulla ole vaimoa eikä mitään varastettavaa.
Alemmuudentuntosi on varmaan aiheellinen, mutta luulosairaus on aina sairautta, vaikka se juuri alemmuudentunnosta johtuisikin.
Mutta minä alan tästä lähteä Ruoholahden äänestyspaikalle invalidiyhdistysten ”kolehtia” keräämään ja olen siellä klo 13.00 saakka, jolloin tulee sinne työni jatkaja. Palattuani vasta käyn äänestämässä, sillä nyt ehdokkaani on jo selvillä. Enpä kerro hänestä muuta – ainakaan vielä – kuin sen, että hän ei ole kepun ehdokas. Noudatan Paavo Väyrysen tv:ssä antamaa opastusta ”hyvin käy, kun äänestät oikein”.
Ei kannata vähätellä toisia
Kyllä täällä on paljonkin itseäsi viisaampia ja myös paremmin malttinsa säilyttäviä. Minä olen sanomani Sinusta perustanut faktoille ja kyvyilleni hahmottaa kokonaisuuksia.
"Kiivastuksissa Sinä astut maata, puit kansoja vihassa" ( Hab. 3:12 )