Tasaverosta ...

Verotus on Suomessa voimakkaasti regressiivistä. Mitä köyhempi olet, sen suuremman osan tuloistasi maksat veroina ja veroluonteisina maksuina.

Suomen varakkaimmat eli pääomatuloiset maksavat miljoonistaan veroa 28% eli saman kun moni tavallinen palkansaaja.

Tasaverotus suosii hyvätuloisia, mutta köyhdyttää köyhiä.


Veroista sanottua:


”Tämä on niin kuin tehtyjen päätösten suora, looginen seuraus. Näin käy kun on valittu eriytetty verojärjestelmä, jolloin varsinkin niin kuin hyvillä, korkealla tulotasolla maksetaan paljon vähemmän veroja kuin aiemmin, joka sekin rajusti vähentää verotuksen tulontasaustavoitteita. Seuraukset on nähtävissä nyt sillä tavalla, että eriarvoisuus on kasvanut erittäin nopeasti, ja on nyt suurin piirtein samalla tasolla kuin mitä se oli 1970-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Me tässä suhteessa ollaan annettu tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti ja me ollaan käytännössä siis vauhditettu tuloerojen kasvua veropolitiikalla.”

"Oikeudenmukaista verotusta on sellainen verotus, joka tasaa tuloeroja, mutta ei tasaa niitä tuloeroja kasvun ja työllisyyden kustannuksella niin, että se vaarantaisi tulevien eläkkeiden ja julkisten palvelujen rahoituksen."

"Hyvätuloisten pitäisi maksaa enemmän veroja siitä syystä, että heillä on parempi veronmaksukyky. Veronmaksukykyisyys-periaate on verotuksen ykkösperiaate eli verot pitäisi ottaa niiltä, joilla on kyky kantaa se verorasitus."

"Se on täysin selvää, että pienituloinen maksaa suhteellisesti enemmän välillisiä veroja, koska hän kuluttaa suuremman osan tuloistaan. Hyvin suurituloiset säästää enemmän suhteessa ja siitä syystä suurituloiset maksavat suhteessa vähemmän, toki euromääräisesti enemmän, mutta suhteessa vähemmän. Tämä on niin kuin kiistaton seikka. Tämä on useissa tutkimuksissa voitu todeta.”

Kotitalouksien suurituloisin kymmenesosa maksoi bruttotuloistaan välillisiä veroja vain noin kahdeksan prosenttia. Keskituloisilla osuus oli 13 ja pienituloisimmalla kymmenyksellä 17 prosenttia, eli kaksinkertaisesti suurituloisiin verrattuna.

”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinkotulo on Suomessa verovapaata tuloa tietyin edellytyksin 90 000 euroon saakka, jolle ei ole mitään perusteita ja jollaista ei ole missään muussa maassa.”

”Veroilla kuitenkin rahoitetaan yhteisesti sovittuja hyviä asioita ja nyt yhteiskunta, joka osin kerää varoja näiden yhteisten asioiden rahoittamiseksi, mutta osin rakentaa vahvat kannustimet verojärjestelmään pyrkiä alentamaan omia verojaan sellaisen tulonmuunnon kautta, toimii epäviisaasti ja omia tavoitteitaan vastaan."

"Näkemys on se, että koko verojärjestelmän tulee olla progressiivinen. Se on ollut keskeinen verotuksen periaate pitkään. "

”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto."

”Suomessa tehty veropolitiikka on selvästi siirtänyt julkisen sektorin rahoitusta suurituloisilta pieni- ja keskituloisille. Tässä suhteessa Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on suosinut suurituloisia, ja tätä politiikkaa on harjoitettu aika pitkään.”

"Verotuksen rakennetta pohdittaessa, eikä itse asiassa vain verotuksen, vaan verotuksen, tulonsiirron ja julkisten palvelujen kokonaisuutta pohdittaessa, niin millään muulla ei ole niin tärkeätä osuutta kokonaisuuden painopisteiden valinnoissa kuin nimenomaan arvoilla. Jos ei poliitikot puhu arvoista, niin kuka sitten?”