On aivan pakko tän kaiken kritiikin, haukunnan ja arvostelun keskellä todeta, että todellakin olen hoitaja ja ylpeä siitä.
Työni ei todellakaan aina ole ruusuilla tanssimista ja hymyä, joskus on huono päivä, ottaa päähän tai saat aivan täysin turhaa asiatonta palautetta. Omaiset haukkuvat asiakkaat haistattelevat ja kaiken sen keskellä pitäisi tehdä hymyssä suin töitä. Ainakin tuntuu, että näin kaikki odottavat.
Vaikka olisi se huono päivä niin silti yritän kohdella jopa haistattelevaa, potkivaa hoitovastaista asiakasta ihan yhtä arvostavasti kuin ketä tahansa muuta. Ja tehdä oman työni juuri tämän ihmisen hyvinvoinnin takia. Toisinaan on erittäin raskasta, mutta useimmiten palkitsevaa.
Kyllä henkilökuntapulaakin on, minimillä tehdään, mutta silti kukaan ei ole joutunut nälkää näkemään tai kylmää ruokaa syömään. Eikä ole tarvinnut vaippaan tehdä, sen takia että hoitaja ei ehdi.
Sen sijaan omasta ruokailusta olen joutunut laistamaan, useastikin kuten monet muut työkaverini, silloin kun kahvilla ollaan niin yleensä keskustellaan töistä, nämä kyllä rekisteröidään että siellä ne hoitajat taas istuu. Myös työajat ovat venyneet, ylitöitä ei makseta palkkana vaan saadaan vapaana.....mutta missä hel...tin välissä kun ei ole mahdollisuutta vapaata ottaa kun ei ole henkilökuntaa ja sijaisia ei saa käyttää. Eikä ole varmasti meidän ongelma vaan useammassa kuin yhdessä paikassa on sama tilanne, hoitajat yrittävät parhaansa mukaan tehdä, mutta ihmiset näkevät vain sen mitä haluavat nähdä.
Toivoisinkin, että joskus ihminen joka kokee tarpeekseen täällä informoida hoitajien tylyydestä, asenteesta, haluttomuudesta töihin, työn raskaudesta ym. ym. miettiä asiaa ihan laajemmin, ja varmistaa asiansa ennen niiden kommentoimista.
Varmaan hoitajien työpäivää pääsee seuraamaan ihan kokopäiväisesti paikan päälle, niin on sitten ihan oikea näkemys mistä kirjoittaa.
Työni ei todellakaan aina ole ruusuilla tanssimista ja hymyä, joskus on huono päivä, ottaa päähän tai saat aivan täysin turhaa asiatonta palautetta. Omaiset haukkuvat asiakkaat haistattelevat ja kaiken sen keskellä pitäisi tehdä hymyssä suin töitä. Ainakin tuntuu, että näin kaikki odottavat.
Vaikka olisi se huono päivä niin silti yritän kohdella jopa haistattelevaa, potkivaa hoitovastaista asiakasta ihan yhtä arvostavasti kuin ketä tahansa muuta. Ja tehdä oman työni juuri tämän ihmisen hyvinvoinnin takia. Toisinaan on erittäin raskasta, mutta useimmiten palkitsevaa.
Kyllä henkilökuntapulaakin on, minimillä tehdään, mutta silti kukaan ei ole joutunut nälkää näkemään tai kylmää ruokaa syömään. Eikä ole tarvinnut vaippaan tehdä, sen takia että hoitaja ei ehdi.
Sen sijaan omasta ruokailusta olen joutunut laistamaan, useastikin kuten monet muut työkaverini, silloin kun kahvilla ollaan niin yleensä keskustellaan töistä, nämä kyllä rekisteröidään että siellä ne hoitajat taas istuu. Myös työajat ovat venyneet, ylitöitä ei makseta palkkana vaan saadaan vapaana.....mutta missä hel...tin välissä kun ei ole mahdollisuutta vapaata ottaa kun ei ole henkilökuntaa ja sijaisia ei saa käyttää. Eikä ole varmasti meidän ongelma vaan useammassa kuin yhdessä paikassa on sama tilanne, hoitajat yrittävät parhaansa mukaan tehdä, mutta ihmiset näkevät vain sen mitä haluavat nähdä.
Toivoisinkin, että joskus ihminen joka kokee tarpeekseen täällä informoida hoitajien tylyydestä, asenteesta, haluttomuudesta töihin, työn raskaudesta ym. ym. miettiä asiaa ihan laajemmin, ja varmistaa asiansa ennen niiden kommentoimista.
Varmaan hoitajien työpäivää pääsee seuraamaan ihan kokopäiväisesti paikan päälle, niin on sitten ihan oikea näkemys mistä kirjoittaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus. Tuo on mielenkiintoista, että hoitajien "istuminen" on usein punainen vaate. Kuitenkin hoitajilla on oikeus ruokataukoihin samoin kuin muillakin ammattiryhmillä. Samoin tietokoneella tehtävät laboratoriotilaukset, vastausten katsomiset, hiljaiset raportit, hoitotyön toteutuksen kirjaaminen, lääkäreiden määräysten toteutukset, niitä tehdään yleensä istuallaan tietokoneen ääressä, mutta joidenkin omaisten mielestä siellä hoitajat taas "vaan istuu" kansilassa. Eli kun ei tiedetä mitä hoitajien toimenkuvaan kuuluu, se aiheuttaa närästystä joissakin. Joskus tulee mieleen sekin, eikö hoitajan ja potilaiden/omaisten välisessä kanssakäymisessä päde samat kohtelian vuorovaikutuksen säännöt kuiten muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Puolin ja toisin.
Mielenkiintoista että hoitajia on pitänyt alkaa ohjeistaa miten toimia tilanteissa kun omainen tai potilas käyttäytyy asiattomasti. Ja kaikki kirjataan nykysin ylös virallisiin asiakirjoihin. Ja nimenomaan hoitajienkin oikeusturvan kannalta.
Aivan tosia asioita. Mutta olisiko se oikea osoite em. laisille asioille kuitenkin hoitsujen omat etujärjestöt, jotka eivät tee yhtään mitään millekään. Ovat kuin pissa sukassa, vaikka pitäisi nousta barrikadeille pitämään huolta siitä, että hoito- ja hoiva-alalla olisi riittävästi työntekijöitä.
Siitä seuraisi inhimillisempää kohtelua ja käsittelyä potilaille / asiakkaille ja hoitsulle itselleen ihmismäisiä työvuorolistoja, jäisi aikaa ja jaksamiskykyä muullekin elämälle kuin työlle. Pysyisi terveenä pidempään ja jaksaisi jatkaa työuraansa eläkeikään asti.
Vai mitä varten Super ja Tehy ovat olemassa ? Hiljaa ovat, ihan kuin eivät olisi olemassakaan.
On hyviä hoitajia ja pahoja hoitajia. On rohkeita hoitajia ja pelkurihiirihoitajia. Sama pätee kaikkiin ammattikuntiin. Näin kyllä hyviä hoitajaneitojakin, joilla nyt sillä hetkellä kun satuin paikalla olemaan tuli huonoja miimejä kasvoihin, kun vanhempi potilas haiskahti defekaatiorefleksin jälkitilalta. Ihmisten miiimit, ovat langattattomasti säädeltävissä.
Nimimerkki 17. ?????
Jaa-a. Kyllähän Tehy aika mallikkaasti hoiti viime lakon aikana jäsentensä etuja. Mutta totta, kaipaisin myös enemmän näkyvyyttä yleensäkin yhteiskunnallisena vaikuttajana hoidettavien ja hoitajien puolesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei näillä järjestöillä on mitäään vaukutusvaltaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, millä näihin oloihin tosiasiassa vaikutetaan lähinnä kukkaron nyörejä kiristämällä.
Hoitajakin on ihminen, aina ei voi olla "miimit kohdillaan" kaikkien mieliksi. Ammatti ei tee yli-ihmistä ja kyllä vaan kutsumustyötä terveydenhuoltoalalla tekee vain harva.
Hyviä ja pahoja, rohkeita ja pelkureita on kaikissa ihmisissä ammatista riippumatta. Mutta ammateissa on joko hyvin siihen soveltuvia tai sitten väärin ammattinsa / työnsä valinneita, joiden soveltumattomuus näkyy työn tekemisessä ja asennoitumisessa siihen.
Se, miltä hoitsun naama näyttää, kun potilaan jälkitilat haisevat, on luonnollinen seuraus hajuefektistä eikä se kerro alalle soveltuvuudesta yhtään mitään. Vain siitä, että jäte haisee pahalle.
Minäkin olen vanhustenhuollossa lähihoitajana ja olen ylpeä työstäni! vaikka joskus on huono päivä sitä ei asukkaille saa näyttää eikä omaisillekkaan, omaisten olisi hyvä joskus olla yksi työvuoro seuraamassa mitä hoitajan työnkuvaan kuuluu hoidon lisäksi. Kirjaamiset, seurustelu, ruuan jako siivous, tiskikoneen tyhjennys, pyykkihuolto sekä se perushoito... ja jos, joskus, kerkiää istahtamaan, niin heti soi turvahäly ja joku asukas haluaa vessaan, niin jää se oma kahvi- tai lounastauko pitämättä, se on se mistä tingitään,ei asukkaiden hyvinvoinnista. Työvuoron päätteeksi kirjaat kaiken koneelle, joita meillä on yksi ja sekin on eri kerroksessa.. eli hankalaa on. Lääkemuutokset lääkärin ohjeen mukaan muutetaan dosettiin, ja tehdään muuta kuin "istutaan", vaikka se omaisten mielestä joskus näyttäisi siltä. Tervetuloa seuraamaan minun iltavuoroani jossa minulla on 10 asukasta yksin hoidettavana, joista viisi on pyörätuolilla liikkuvia ja paljon autettavia, loput viisi tarvitsee myös runsaasti apua, eli turhia "temppuja" ei ole aikaa tehdä ruuanjaon, pyykkihuollon ja perushoidon lisäksi! En lorvi työpaikallani.
Opettelkaa ne ihmiset omatoimiseksi.
Aikuinen ihminen voi menä vessaan itse, laittaa ruokaa itse ja siivoaa itse!
Vanhukset eivät ole 2 vuotiaat lapset,mutta aikuiset ihmiset.
Se, että heitä pitää paapoa, on väärin.
Vaan kokeilla pitää, onnistuvatko itse huolehtomaan omasta ravvinnonsaannista ja hygienasta. Pyörätuolissakin voi tehdä jopa töitä, vaikka netin kautta, tai käsityö, ja elättä aivan itseä!!!
Ja wc hen pääsee, kun treenaa riittävästi käsilihakset, ja saa voimat.
Perustakaa niihin vanhainkoteihin kuntosalleja, ja kannustelkaa treenaamaan, ja huolehtomaan itse itsestään. Se, että joku on vaikka 90v on vaan IKÄ, eikä mitään vamma. 100 vuotiaskin voi pärjää ilman paapomista! Kun paapotte ne vanhukset koko ajan,he laiskistuvat, ja vaativat lisää ja lisää apua, kun palvelu on lähellä, Antajaa heidän huolehtimaan itsestä .
Mikähän mahtaa olla ikäsi ? Jos olet aikuinen, niin tiedon puute on megaluokkaa. Käypä tutustumassa johonkin pitkäaikaisosastoon, vihannes makaa vaakatasossa tai sikiöasennossa eikä takuuvarmasti huolehdi mistään toimistaan itse.
39v, mutta kun on jo vihanes, sitten pitää vaan antaa mennä, eli nukkua pois!
Puhun normaalista vanhuksista. Ei tarvi ketään paapoa vaan sen takia ettäon 90v ikä.
Kun on vihanes, niin antaa vaan nukkua pois. Näin toimii eläimillakin, kun esim.kissa ei pystyy ennää huolehtia omasta turkista ja ei menne enää ikse hiekkalaatikkolle, niin se on loppu! Luonto korjaa itse, tai eläinlääkäri antaa vaan piikki.
Jos joku on vihanes, ja makaa sikiöasennossa, sit vaan pitää antaa kuolla pois. Pitää huolehtia vaan heistä jotka voivat kuntouttua ja vaikka palattaa työelämään.
No nyt tuli asiaa. Mutta kerropa tämä niille urveloille, jotka vastustavat eutanasiaa.
Tämä on luonnon laki. Luonnossa elää, kuka on vahva, jaksaa hankia itse ravinnon ja huolehtia itsestä. Kun ei jaksaa enää, niin kuolee vaikka nälkään, nääntyy pois, näin se luonnossa toimii.
Entä luonto kansat, vaikka Eskimot? He jättävät voimattomia vanhuksia kuolla.
Se, että pidetään eläviä ruumiita hengissä, on luonnottonta!
Olin käynyt sairaaloissa ja nähnyt ne vihanes vanhukset!! Se on vaan hoitajien ja rahan haaskausta, ja potilaalle ei mitään hyödyllistä.
Kun itse vanhenen, haluan elää vaan niin kauan kun pystyn huolehtimään itsestään yksin. Kun ei, haluan nukkua pois!
Eri asiaa kun on tilapainen sairaus, jonka voidaan hoitaa ja työkyky palaa takaisin.
Mutta Alzeimerin tauti ei paranee, se on rapeuttava tauti joka johtaa AINA kuolemaan!!!! elikun mennee "vaippakuntoon", pitää olla loppu-ei ole parannusta!
Ne "potilaat" vegetatiivisessa tilanteessa eivät enää ole ihmiset, vaan "zombiet", ja heidän pitää nukkua pois. En ole suomalainen,mutta olin sellaista nähnyt, ja kanustan euthanasia taudeissa kun on Alzheimer ja muut rapeutuvat selä vaikeat kehitysvammat.Potilaat nukkuvat pois, säästyy hoitajia oikean elämään parantamiseen, säästyy hirveesti rahaa./eläkkeet, palkat/, säästyy miljooneja, miljardeja euroja!!! miksi hallitus tämä ei tajuaa??? ainaa vaan puhutaan säästämisestä. Täällä olisi säästöjä!!!
Kuten maahanmuuttajakin varmasti tietää ehkä jopa omast taustastaan lähtien raha ei ratkaise kaikkea ja apua tarvitaan monenlaisen elämänkohtyalon hoitamiseen ja korjaamiseen. Ei ole oikein että varat johonkin muuhun taloudellisesti kannattavaan? toimintaan otetaan pois näiden selkänahasta, jotka ovat meille itsenäisen Suomen taistelleet ja tämän hyvinvointivaltion kovalla työllä rakentaneet. Tyhjänpäiväisempiäkin tukimuotoja on, josta voisi napsaista tukia pois.
Ai, vuoteessa makaava, mistään mitään käsittämätön, toisten armoilla käänneltävänä ja väänneltävänä oleva ihmisen ruumis ymmärtää elämänsä taistelut milloin minkäkin hyväksi ja tekemänsä ja tekemättä jättämänsä työt.
Jos ihmiselämällä on joku arvo ja arvostus, ihminen päästetään pois kokemasta sellaista ihmisen alennustilaa kuin esim. Alzheimerpotilaan viimeiset ajat ovat. Sillä lailla ihmistä ja hänen olemassaoloaan arvostetaan oikein, ei millään muulla lailla eikä ainakaan pitkittämällä ihmisyyttä loukkaavaa tilaa.
Mutta toivottavasti sinä makaat kymmeniä vuosia arvostamassasi tilassa.
Vaikka hän ei enää itse ymmärtäisi (mistä muuten tiedät ettei hän itse ymmärrä, kenties hän ei vaan pysty osoittamaan sitä, että ymmärtää jotain ja kuulee) meidän tulee ymmärtää ja antaa arvokas vanhuuden hoito. Edelleenkään ihmistä ja hänen olemassaoloaan ei arvosteta sillä, että aktiivisesti autetaan kuolemaan. Enkä ole vieläkään saanut vastausta siihen, kenelle tämä murhaamisoikeus mielestänne annettaisiin? Toivottavasti ei ainakaan jokaiselle tavallisella hoitajalle tai lääkärille, joka sattuu murhan olevan oikeutettua. Minä en ainakaan koskaan tulisi olemaan mukana sellaisessa.
.ja vielä:
" Mutta toivottavasti sinä makaat kymmeniä vuosia arvostamassasi tilassa."
Jännä että menet asiassa lähes henkilökohtaisuuksiin toivotteluinesi. Eikö asioista voi keskustella ilman tuollaisia "toivotuksia"?
Tässä tekstissä on yksi virke, joka osoittaa, että tervejärkinen käsityskyky uupuu. Pelkän tunnehutun varassa ei kannattaisi kiihkoilla laillasi.
En toivo sellaista edes sinulle. Tarkoitus oli vain yrittää avata silmät, jotka ovat kiinni ja vielä läpytkin ohimoilla estämässä näkyvyyttä.
Ai kenelle tuo viesti oli tarkoitettu?
Itse kannatan kuntouttavaa työotetta, jos tiedätte mitä se tarkoittaa! Ei tehdä puolesta, vaan tehdään yhdessä, ja apua annetaan vasta kun sitä tarvitaan! Ei "paapota", ei todellakaan. Mutta jos ihmisellä on toisen puolen halvaus ja hän ei kykenen itsenäisesti nousemaan p-tuolista pöntölle/ sänkyyn tms. hän tarvitsee siihen hoitajan avuksi, hän ei selviydy itsenäisesti edes hygieniansa hoidosta, silloin pitää auttaa. Ei siinä riitä mitkään lihakset, jos taspaino ei pelaa, ja toinen puoli vartalosta "raahautuu" perässä. Ja kun alzheimer on edennyt tarpeeksi pitkälle, järki hukassa, mutta jalat toimii, on pakko auttaa! Asiakas ei ymmärrä mitä hänen pitäisi tehdä, ei ymmärrä/ muista /osaa.. eli tarvitsee apua ja valvontaa.
Ja sitten loppujen lopuksi Alz-potilaalla ei toimi enää jalat, kädet, suu, suoli, suonet ... Mutta lääkettä pumpataan ja iv-nestettä ja ties mitä, että ei vaan autuaampi olotila tavoita. Se on ihmisrääkkäystä, kidutusta, eikä sitä saa tehdä eläimillekään.
Mielenkiintoista, miten pumppaat nestettä suoniin, jotka eivät vedä. Lisäksi esim hoivilla ei todellakaan ole iv-infuusiota potilailla, vaikka olisivat kuivia.Syötetään se minkä syö ja koitetaan hoitaa muuten.