Eilen erosi yli 170, tänään ennuste yli 200. Johtuuko persujen vaalivoitosta? Ne on enimmäkseen arvokonservatiiveja niin kuin kristillisdemokraatitkin. Jos ja kun eduskunnassa aletaan keskustella sukupuolineutraalista avioliittolaista, niin veikkaanpa että jonkun/joidenkin persukansanedustajien suusta saadaan kuulla puhujapöntöstä sellaista kieltä, että Vennamon tapaus voi toistua. Eli joku persu kannetaan ulos istuntosalista.
Vihreät on kuulemma saanut vaalien jälkeen 300 uutta jäsentä. Persujen "ansiosta"? Ehkä niin.
Vihreät on kuulemma saanut vaalien jälkeen 300 uutta jäsentä. Persujen "ansiosta"? Ehkä niin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten tuo nyt muka vaikutti taas kirkosta eroamiseen? En ymmärrä tätä.
Ihan samalla tavalla kuin se vaikutti siihen, että 600 uutta jäsentä on liittynyt Vihreisiin parissa päivässä. Vihreiden päävastustaja persut sai suuren vaalivoiton. Se osaltaan varmasti innostanut vihreiden tukijoita liittymään puolueen jäseniksi. Esim. Suomen eka musta kansanedustaja (vihr.), ja julkihomo, on aivan eri lijoilla ku persut. Heidän ajatusmaailmansa on niin kaukana toisistaan kuin olla ja voi. Persuissa on paljon arvokonservatiiveja homofobikkoja. Persujen nuorin edustaja 25v. kaipasi kristillisdemokraatteja mukaan hallitukseen. Se kertoo jo paljon.
Ok, voi olla hieman kaukaa haettua, että ihmiset eroais kirkosta persujen vaalimenestyksen takia, mutta katsotaan miten tulevaisuudessa käy. En pidä mahdottomana, että jotkut persujen kansanedustajat tulisivat käyttämään törkeää kieltä esim. homoja kohtaan. Se voi ihan hyvin lisätä kirkosta eroamista vaikka Ps ei olekaan kirkon edustaja. Ei toisaalta ole Räsänenkään kieron edustaja, jäsen vain, ei sen enempää.
PerSu-voitto saattaa kyllä merkitä äärikonservatiivisuuden lisääntymistä. Eduskunnassa ulkomaalais- ja homovastaisuudesta sekä silkasta rasismista voi tulla yhdessä yössä taas "hovikelpoista".
Tulevalla vaalikaudella ei varmaan tulla keskustelemaan kirkon erottamisesta valtiosta, ei-kirkollisista hautausmaista jne.
Sukupuolineutraali avioliittokin taitaa eduskunnan osalta vaipua jäihin odottamaan seuraavaa eduskuntaa...
Itse erosin juuri kirkosta, koska koen kirkon käyttämän verotuksen epäoikeudenmukaisena.
Pienestäkin palkastani kirkko rokottaa yli 400e vuodessa.
Pääomatuloista ei muuten kirkollisveroa mene, miksiköhän?
Kirkko voisi periä veroa, vaikkapa valtionverotuksessa verotettavasta määrästä, jolloin pienituloisimmat välttyisivät kirkollisverolta.
" Pienestäkin palkastani kirkko rokottaa yli 400e vuodessa. "
Jäsenet maksavat kirkolle ihan vapaaehtoisesti paljon enemmänkin.
Ei kirkko väkisin kenenkään palkasta mitään ota, iloisesti köyhä antaa vähästäänkin.
Pääomatuloista ei peritä sen vuoksi, koska rikkaat yleensä ovat älykkäämpiä kuin köyhät ja osaavat hoitaa asiansa.
Itsekin voin hyvillä mielin sanoa kuuluvani noiden Oikean Päätöksen tehneiden joukkoon. Alumperin minun piti suorittaa erorituaalini kirjoittamalla humalassa mekaanisella kirjoituskoneella eroilmoitukseni, se kuitenkin "jäi" ikuisuusprojektina, lopulta päätin antaa oman eroni kaunistamaan jo valmiiksi silmää miellyttäviä tilastoja.
Ystävällisin terveisin
Valistunut
Parasta mitä erorintamalla voisi tapahtua olisi tasainen mutta entistä korkeammalla tasolla oleva eroajien virta. Jotain tämän suuntaista on ilmassa, sillä uutisista ei löydy yksittäistä asiaa joka selittäisi koholla olevat erot.
Sitä tässä on koko ajan odotettukin, että asenneilmasto kirkosta eroamiselle muuttuu niin paljon sallivammaksi, että eroluvut jää pysyvästi koholle. Jos tämä on perussuomalaisten ansiota niin kiitos heille.
Olikin mukava saada veroehdotus josta puuttui yksi jäsenmaksu. Miksi maksaa turhaan satoja euroja yliluonnollisia palvovan organisaation kassaan. Se on minusta melkein vetten päällä kävelyäkin suurempi ihme, että yli neljä miljoonaa ihmistä haluaa silti maksaa hurjan summan joka vuosi. Ihmeiden uskonto siis.
Parasta mitä erorintamalla voisi tapahtua olisi tasainen mutta entistä korkeammalla tasolla oleva eroajien virta. Jotain tämän suuntaista on ilmassa, sillä uutisista ei löydy yksittäistä asiaa joka selittäisi koholla olevat erot.
Sitä tässä on koko ajan odotettukin, että asenneilmasto kirkosta eroamiselle muuttuu niin paljon sallivammaksi, että eroluvut jää pysyvästi koholle. Jos tämä on perussuomalaisten ansiota niin kiitos heille.
Olikin mukava saada veroehdotus josta puuttui yksi jäsenmaksu. Miksi maksaa turhaan satoja euroja yliluonnollisia palvovan organisaation kassaan. Se on minusta melkein vetten päällä kävelyäkin suurempi ihme, että yli neljä miljoonaa ihmistä haluaa silti maksaa hurjan summan joka vuosi. Ihmeiden uskonto siis.
Puollan sukupuolineutraalia-avioliittolakia, koska sen estämiseksi ei ole mitään syytä, ja sitä paitsi homoja vihittiin Jeesuksen aikaan aivan normaalisti avioliittoon. Vasta 300-luvulla homoavioliitot kiellettiin.
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista, mutta Elagabaluksen virhe oli esiintyä naisellisesti ja häntä on sanottu Rooman omalaatuisimmaksi keisariksi.
Elagabalus syntyi vuonna 203 tai 204 ja kuoli 11. tai 13.3.222 ja oli Rooman keisarina 16.5.218-222, johon virkaan hänet asetettiin 15-vuotiaana. Elagabalus oli syyrialaisen Emesan kaupungin auringonjumalan Elah-Gabalin ylipappi. Elagabalus yritti tehdä jumalastaan Rooman pääjumalan onnistumatta siinä. Auringonjumalat olivat tuttuja roomalaisille, mutta tämän jumalan palvontamenot eivät. Keisari mm. tanssahteli kivipaaden ympärillä. Hän myös solmi lyhytaikaisen avioliiton Vestan neitsyen Aquilia Severan kanssa tarkoituksenaan saada tämän kanssa jumalallisia lapsia.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.
Vastauskonpuhdistuksen osana vuonna 1 563 Trentin neuvosto määräsi, että roomalaiskatolinen avioliitto tunnustettiin vain, jos se oli solmittu papin ja kahden muun todistajan läsnäollessa. Neuvosto myös auktorisoi vuonna 1 566 julkaistun katekismuksen, jonka mukaan avioliitto velvoitti elinikäiseen yhteiselämään.