Perussuomalaisten vaalivoitosta ehti kulua kolme päivää, kun puolue jo on aloittamassa kielisotaa. Ensimmäinen hyökkäys kohdistuu Dragsvikin ruotsinkieliseen varuskuntaan.
Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen asiantuntija, tuore kansanedustaja Jussi Niinistö sanoo Ylen haastattelussa, että Dragsvikin olemassaololle ”ei ole sotilaspoliittisia eikä myöskään aluepoliittisia perusteita, on vain kielipoliittiset perusteet”. Lähtökohtaisesti puolue ei olisi lakkauttamassa yhtään varuskuntia, mutta jos yksi tulee lakkauttaa, on Niinistön valinta selvä.
Uuden Suomen haastattelema Dragsvikin varuskunnan päällikkö, Uudenmaan prikaatin komentaja Juha Vauhkonen ihmettelee Niinistön syytettä, ettei yksikölle olisi sotilaspoliittisia perusteita.
–En ymmärrä, mitä hän tarkoittaa sillä. Meillä on selvä koulutustavoite kouluttaa liikkuvia rannikkojoukkoja, ja sitä me teemme hyvin tehokkaasti, sanoo Vauhkonen.
Tämän enempää Vauhkonen ei halua asiaan ottaa kantaa.
–Tämä on hänen [Niinistön] henkilökohtainen mielipiteensä. --- Odotetaan, minkälainen hallitus ja hallitusohjelma tulee ja katsotaan sitten, miten puolustusvoimien uudistus etenee, hän toteaa.
”Hän [Niinistö] ei oikein tästä ruotsista tykkää”
Myös puolustusvoimiin liittyvän keskustelun vakiokommentaattori, kenraali Gustav Hägglund on tällä kertaa harvasanainen.
–Hän [Niinistö] ei oikein tästä ruotsista tykkää. Ei tämä ole perussuomalaisilta yllätys, sanoo puolustusvoimien entinen komentaja Uudelle Suomelle.
–Antaa näiden poliitikkojen nyt keskustella. En viitsi ottaa kantaa, kun tämä on nyt niin kuuma aihe.
Hägglund ei halua kommentoida myöskään Niinistön väitettä siitä, että Dragsvikin varuskunnalle ei olisi sotilaspoliittisia perusteita.
Jussi Niinistön mielestä Dragsvik voitaisiin vaivattomasti yhdistää esimerkiksi Upinniemeen. Dragsvik-kommentin lisäksi Niinistö kertoo Ylen haastattelussa perussuomalaisten olevan valmiita korottamaan puolustusmäärärahoja maltillisesti ja haluavan ohjata kenraaleja tällä vaalikaudella tehtävässä puolustusvoimien suurremontissa, jotta nämä eivät veisi Suomea ”Ruotsin tielle” eli yleisen asevelvollisuuden lopettamiseen.
Niinistö, sotahistorian dosentti, on ilmaissut halunsa kivuta puolustusministeriksi mikäli perussuomalaiset hallitukseen pääsee. Hänen mielestään Karjala tulisi palauttaa Suomelle, kuten hän Uudelle Suomelle vaalien alla vahvisti.
1990-luvulla Niinistöllä kerrotaan olleen läheinen suhde äärioikeistolaiseksi kuvattuun Kansallinen Kulttuuririntama -järjestöön (KKR). Järjestön tavoitteena oli suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan vaalimisen lisäksi vastustaa ”pakolaisten, siirtolaisten ja kaikkien suomalaisuudesta ja esi-isiemme uhrauksista piittaamattomien kansanjoukkojen ryntäystä Suomeen”.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111449-persun-inttivaite-hiljensi-kenraali-hagglundin
Perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen asiantuntija, tuore kansanedustaja Jussi Niinistö sanoo Ylen haastattelussa, että Dragsvikin olemassaololle ”ei ole sotilaspoliittisia eikä myöskään aluepoliittisia perusteita, on vain kielipoliittiset perusteet”. Lähtökohtaisesti puolue ei olisi lakkauttamassa yhtään varuskuntia, mutta jos yksi tulee lakkauttaa, on Niinistön valinta selvä.
Uuden Suomen haastattelema Dragsvikin varuskunnan päällikkö, Uudenmaan prikaatin komentaja Juha Vauhkonen ihmettelee Niinistön syytettä, ettei yksikölle olisi sotilaspoliittisia perusteita.
–En ymmärrä, mitä hän tarkoittaa sillä. Meillä on selvä koulutustavoite kouluttaa liikkuvia rannikkojoukkoja, ja sitä me teemme hyvin tehokkaasti, sanoo Vauhkonen.
Tämän enempää Vauhkonen ei halua asiaan ottaa kantaa.
–Tämä on hänen [Niinistön] henkilökohtainen mielipiteensä. --- Odotetaan, minkälainen hallitus ja hallitusohjelma tulee ja katsotaan sitten, miten puolustusvoimien uudistus etenee, hän toteaa.
”Hän [Niinistö] ei oikein tästä ruotsista tykkää”
Myös puolustusvoimiin liittyvän keskustelun vakiokommentaattori, kenraali Gustav Hägglund on tällä kertaa harvasanainen.
–Hän [Niinistö] ei oikein tästä ruotsista tykkää. Ei tämä ole perussuomalaisilta yllätys, sanoo puolustusvoimien entinen komentaja Uudelle Suomelle.
–Antaa näiden poliitikkojen nyt keskustella. En viitsi ottaa kantaa, kun tämä on nyt niin kuuma aihe.
Hägglund ei halua kommentoida myöskään Niinistön väitettä siitä, että Dragsvikin varuskunnalle ei olisi sotilaspoliittisia perusteita.
Jussi Niinistön mielestä Dragsvik voitaisiin vaivattomasti yhdistää esimerkiksi Upinniemeen. Dragsvik-kommentin lisäksi Niinistö kertoo Ylen haastattelussa perussuomalaisten olevan valmiita korottamaan puolustusmäärärahoja maltillisesti ja haluavan ohjata kenraaleja tällä vaalikaudella tehtävässä puolustusvoimien suurremontissa, jotta nämä eivät veisi Suomea ”Ruotsin tielle” eli yleisen asevelvollisuuden lopettamiseen.
Niinistö, sotahistorian dosentti, on ilmaissut halunsa kivuta puolustusministeriksi mikäli perussuomalaiset hallitukseen pääsee. Hänen mielestään Karjala tulisi palauttaa Suomelle, kuten hän Uudelle Suomelle vaalien alla vahvisti.
1990-luvulla Niinistöllä kerrotaan olleen läheinen suhde äärioikeistolaiseksi kuvattuun Kansallinen Kulttuuririntama -järjestöön (KKR). Järjestön tavoitteena oli suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan vaalimisen lisäksi vastustaa ”pakolaisten, siirtolaisten ja kaikkien suomalaisuudesta ja esi-isiemme uhrauksista piittaamattomien kansanjoukkojen ryntäystä Suomeen”.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111449-persun-inttivaite-hiljensi-kenraali-hagglundin
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jussi Niinistön mielestä Dragsvik voitaisiin vaivattomasti yhdistää esimerkiksi Upinniemeen. Dragsvik-kommentin lisäksi Niinistö kertoo Ylen haastattelussa perussuomalaisten olevan valmiita korottamaan puolustusmäärärahoja maltillisesti ja haluavan ohjata kenraaleja tällä vaalikaudella tehtävässä puolustusvoimien suurremontissa, jotta nämä eivät veisi Suomea ”Ruotsin tielle” eli yleisen asevelvollisuuden lopettamiseen.
Eiköhän tämä Niinistö istune seuraavat vuodet siellä istuntosalin viimeisellä rivillä opettelemassa kansanedustajan tehtäviä. Puolustusministerin tehtäväänkin löytyy pätevämpiä.
"Eiköhän tämä Niinistö istune seuraavat vuodet siellä istuntosalin viimeisellä rivillä opettelemassa kansanedustajan tehtäviä. Puolustusministerin tehtäväänkin löytyy pätevämpiä. "
Eiköhän tuo ylläoleva liene pelkkää p...aa.
Uudenmaan Prikaati, lyhenne UudPr, (ruots. Nylands Brigad) on Suomen merivoimien joukko-osasto, joka on samalla Puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko. Joukko-osasto kouluttaa äidinkieleltään ruotsinkieliset varusmiehet kahdessa joukkoyksikössään, Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa ja Tammisaaren rannikkopataljoonassa. Palkattua henkilökuntaa prikaatissa on n. 240 henkilöä. Organisaatioon kuuluvat esikunta (E/UudPr), Vaasan Rannikkojääkäripataljoona (VaaRannJP), Tammisaaren Rannikkopataljoona (TammRannP) ja Huoltokeskus (Hkesk).
Uudenmaan prikaatissa koulutetaan myös Suomen nopean toiminnan joukkoihin kuuluvat ATU-joukot (Amphibious Task Unit).
Komentajat
kenraali (1994) Gustav Hägglund (s.1938) 14.7.1984-31.5.1985
eversti (1987) Lars Stenström (s.1939) komentajan sijainen 1985-88
eversti (1988) Olof Thodén (s.1938) 1988-92
prikaatikenraali (1996) Karl-Gustav Muromaa (1946-98) 1.2.1992-31.3.1995
eversti (1995) Bjarne Ahlqvist (s.1944) 1995-98
kommodori (1998) Stig-Göran Grönberg (s.1952) 1998-2001
eversti (1999) Karl Gustav Storgårds (s.1952) 1.12.2001-31.7.2005
kommodori (2002) Henrik Nystén (s.1955) 1.8.2005-31.7.2008
kommodori (2008) Anders Gardberg (s. 1959) 1.8.2008 - 28.2.2011
kommodori (2010) Juha Vauhkonen (s.1962) 1.3.2011 alk.
Itsekin voisin hieman kertoa omia kokemuksiani Dragasta. Kotiuduin sieltä viime kesänä 2009. Olen täysin suomenkielinen ja valitsin Dragsvikin juuri kielen takia. Kerron nyt sen kielen kannalta lähinnä, mikäli siis olet myös suomenkielinen?? Jos puhut ruotsia niin tämä on vähän turhaa, muuta kuitenkin. Päällimmäisenä halusin mennä parantamaan ruotsin kielen taitoa ja saada tietynlaista lisähaastetta, mitä vieraalla kielellä toiminen nyt toisi. Ja olihan se aikamoinen kokemus. Alku tuntui vaikealta, kun perushajotuksen lisäksi oli ongelmia saada käskyistä ja muusta selvää. Onneksi ympärillä oli paljon kaksikielisiä, joista moni mielellään auttoi. Jo parissa viikossa, puhumattakaan parista kuukaudesta, oppii siellä käytetyn perussanaston melko hyvin, ja sillä pärjää pitkälle. Kieliopista ei kannata liiemmin välittää, tärkeämpää on tulla ymmärretyksi. Siellä se ruotsi on muutenkin aikamoista sekakieltä, monet termit ja slangisanat on suomesta, joten ei haittaa vaikka välillä käyttää puheessa suomea. Tosin Pohjanmaan ruotsinkieliset (pampas) eivät oikein osaa suomea ollenkaan, eivät edes halua puhua sitä. Muutenkin nuo pohjanmaalaiset oli siellä aikalailla omaa porukkaa. Oma kieli (hollannilta kuulostava ruotsi) ja omat jutut, joten itse tulin toimeen paremmin muiden eteläsuomalaisten kanssa.
Jos muuten et ole vielä valinnut mihin komppaniaan haluat, niin mieti ennen kuin valitset KJK:n (Kustjägarkompaniet, Rannikkojääkärikomppania). Siellä koulutus tulee pääosin olemaan rankempaa kuin muissa, ja peruskoulutuskaudella siellä olevista valitaan johtajakoulutukseen suurempi osuus kuin muista komppanioista. (Sinne hakeutuu parempikuntoisempia, joten niitä sitten valitaan enemmän ja sijoitetaan muihin komppanioihin) Tämä siis mikäli ET halua vuoden mittaiseen johtajakoulutukseen tai ns. vähän rankempaa koulutusta. Itse olin KJK:ssa, tosin vain puoli vuotta, mutta riitti hyvin minulle.
Mutta noin yleisesti voisin sanoa, että Dragsvik on hyvä varuskunta. Eroaa varmasti esim. Vekaranjärvestä pienempänä ja paremmalla paikalla olevana.
Siinä se nyt nähtiin mikä on ykkösasia persuilla. Paskat ne mitään välittävät tuloeroista tai sairaista mummoista. Rahaa vaan lisää armeijalle. Kaikki muut puolueet olisivat valmiita leikkaamaan, mutta persut vain lisäämässä kustannuksia.
Ja vielä lisää pitäisi saada.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/tutkija_asevelvollisuus_tulee_suomelle_kalliiksi_1461134.html
Persulla on vain yksi tavoite: oman kukkaron täyttäminen.
Tuskin tässäkään on kyse kielestä. Kaikki mikä liittyy Persuihin ja ruotsinkieleen muutetaan ajojahdiksi ja vihaksi. Jos jostakin joudutaan leikkaamaan, niin ruotsinkieli ei saa olla este sille. Näin se on ollut tähän asti, mutta se tulee muuttaa. Ruotsikielisiltä tulee leikata siinä, missä suomenkielisltäkin. Tähän asti on lakkautettu vain suomekielisiä varuskuntia. Eikö ole ihan yhtenäisyydenkin kannalta parempi, ettei tällaisia kielimuureja rakenneta ja kaikki ovat sekaisin varuskunnissa, äidinkielestä riippumatta. Kukaan ei ole estämässä ruotsinkielisiltä armeijaa, silloin kyseessä olisi arvelluttava asia.
"Eikö ole ihan yhtenäisyydenkin kannalta parempi, ettei tällaisia kielimuureja rakenneta"
Kerro tuo ihailemallesi Timo Soinille ja palstan nettifennoille.
Tulokset ratkaiskoot. Varuskuntia on arvioitava. Jos todetaan, että Dragsvikin kaislajääkärikoulutus on erinomaista, niin ei sitä suinkaan pidä lakkauttaa. Jos taas huomataan, että jossain varuskunnassa vallitsee unelias ja vetelä ilmapiiri, niin sen voisi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Lisäksi on huomioon otettava varuskuntien rakennus- ym kustannukset.
Mitä tulee ruotsinkielisten varusmiesten koulutukseen, niin muistettakoon, että he ovat suurimmaksi osaksi kotoisin rannikkoalueilta. Näin heille vesillä tapahtuva toiminta on jo luontaisesti helpompaa, kuin maakravuilla. Tästä syystä ei ole niinkään hullu ajatus, että heistä koulutetaan nimenomaan rannikkojääkäreitä.