Sijoitustoiminnan nimettömyys sekä valvonnan vähyys ja välinpitämättömyys tekevät Suomesta veroparatiisin. Harmaata taloutta tutkivien viranomaisten resursseista on säästetty jatkuvasti. Talousrikolliset on käytännössä vapautettu vastuusta. Rikosprosessiin joutumisen riski on pieni, käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä, ja rötöksistä selviää sakoilla tai korkeintaan ehdollisella tuomiolla.
Pitkän uran harmaan talouden vastaisessa taistelussa tehnyt Markku Hirvonen laukoi marraskuun alussa veroseminaarissa täyslaidallisen päin valtiovarainministeriötä sekä Elinkeinoelämän - ja Finanssialan keskusliittoa, jotka hänen mukaansa jarruttavat eri tavoin harmaan talouden torjumista.
Hirvonen jätti työryhmineen kesäkuussa eduskunnalle muistion koskien Suomessa pyörivää harmaata taloutta. Tulokset ovat olleet karuja.
Hirvonen kumppaneineen on laskenut noin 10-14 miljardia euroa salattua tuloa vuositasolla, mistä aiheutuvat kansantaloudelle noin 5-5,5 miljardin euron arvonlisäveromenetykset.
Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee euroissa yli 30 miljardia.
Ravintola- ja rakennusala pahimpia
Harmaa talous tarkoittaa yksinkertaisesti verojen ja maksujen välttämistä. Kyseessä on Markku Hirvosen mukaan monimuotoinen ilmiö, jolle ei ole yksinkertaista mittaria eikä tutkimusmenetelmää.
Hirvosen työryhmä on käyttänyt omissa tutkimuksissaan niin kyselyjä, tilastoja kuin verotarkastusaineistoja. Niiden kautta on saatu jonkinlainen kuva siitä, mistä harmaassa taloudessa oikein on kyse.
Muun muassa ravintola-alalla tehdään vuosittain melkein 14 000 henkilön työvuotta vastaava määrä pimeää työtä. Toinen ongelma-ala on rakentaminen, jossa vilunkipeli aiheuttaa pelkästään arvonlisäveromenetyksiä noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Paljon porua on aiheuttanut ulkomainen rakennustyövoima, jonka määrä ei ennakkoarvioista huolimatta vähentynyt merkittävästi talouslamankaan aikana.
Esimerkiksi Baltiasta saapuva itsenäinen aliurakointityövoima on käytännössä valvonnan ulkopuolella.
– Arviomme mukaan vuonna 2008 vähintään 400 miljoonaa euroa rakennusalan palkkasummasta siirtyi verotta ulkomaille, valtaosa laittomasti. Verolainsäädännön ja sopimusten tarkoitus ei voi olla, että Suomessa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, jotka eivät maksa veroja meille eivätkä aina edes kotimaahansa, totesi Hirvonen.
Pitkän uran harmaan talouden vastaisessa taistelussa tehnyt Markku Hirvonen laukoi marraskuun alussa veroseminaarissa täyslaidallisen päin valtiovarainministeriötä sekä Elinkeinoelämän - ja Finanssialan keskusliittoa, jotka hänen mukaansa jarruttavat eri tavoin harmaan talouden torjumista.
Hirvonen jätti työryhmineen kesäkuussa eduskunnalle muistion koskien Suomessa pyörivää harmaata taloutta. Tulokset ovat olleet karuja.
Hirvonen kumppaneineen on laskenut noin 10-14 miljardia euroa salattua tuloa vuositasolla, mistä aiheutuvat kansantaloudelle noin 5-5,5 miljardin euron arvonlisäveromenetykset.
Tosin vieläkin suurempia lukuja on esitetty. Kansainvälisesti tunnetuin harmaan talouden tutkija Friedrich Schneider on arvioinut, että Suomessa vilunkibisneksen suuruus olisi jopa 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee euroissa yli 30 miljardia.
Ravintola- ja rakennusala pahimpia
Harmaa talous tarkoittaa yksinkertaisesti verojen ja maksujen välttämistä. Kyseessä on Markku Hirvosen mukaan monimuotoinen ilmiö, jolle ei ole yksinkertaista mittaria eikä tutkimusmenetelmää.
Hirvosen työryhmä on käyttänyt omissa tutkimuksissaan niin kyselyjä, tilastoja kuin verotarkastusaineistoja. Niiden kautta on saatu jonkinlainen kuva siitä, mistä harmaassa taloudessa oikein on kyse.
Muun muassa ravintola-alalla tehdään vuosittain melkein 14 000 henkilön työvuotta vastaava määrä pimeää työtä. Toinen ongelma-ala on rakentaminen, jossa vilunkipeli aiheuttaa pelkästään arvonlisäveromenetyksiä noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Paljon porua on aiheuttanut ulkomainen rakennustyövoima, jonka määrä ei ennakkoarvioista huolimatta vähentynyt merkittävästi talouslamankaan aikana.
Esimerkiksi Baltiasta saapuva itsenäinen aliurakointityövoima on käytännössä valvonnan ulkopuolella.
– Arviomme mukaan vuonna 2008 vähintään 400 miljoonaa euroa rakennusalan palkkasummasta siirtyi verotta ulkomaille, valtaosa laittomasti. Verolainsäädännön ja sopimusten tarkoitus ei voi olla, että Suomessa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, jotka eivät maksa veroja meille eivätkä aina edes kotimaahansa, totesi Hirvonen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.