Milla Hannula, Maassa maan tavalla – Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
Maassa maan tavalla
Varma keskustelun herättäjä! Maahanmuuttokriittiset kertovat
näkemyksistään – miksi heistä tuli toisinajattelijoita
Maahanmuuttokriittisiä ajatuksia ovat Suomessa esittäneet eri poliittisten suuntien edustajat Keijo Korhosesta Kari Rajamäkeen, Eero Paloheimoon ja Jussi Halla-ahoon. Valtalehdistö kuitenkin pitkään joko vaikeni aiheesta tai leimasi maahanmuuttokriitikot, kunnes paine kävi liian kovaksi.
Kirja kertoo kritiikin synnystä ja kehityksestä – sen noususta eristetystä oppositiosta poliittiseen valtavirtaan ja yhdeksi tärkeimmistä poliittisista puheenaiheista.
Maahanmuuttokriittiset kertovat nyt avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi. Kirja on samalla myös pala suomalaisen poliittisen sensuurin historiaa.
Valtiotieteiden maisteri Milla Hannula (s. 1974) on toiminut tutkijana ja toimittajana. Nationalismi on ollut yksi hänen tutkimuskohteistaan.
Maassa maan tavalla
Varma keskustelun herättäjä! Maahanmuuttokriittiset kertovat
näkemyksistään – miksi heistä tuli toisinajattelijoita
Maahanmuuttokriittisiä ajatuksia ovat Suomessa esittäneet eri poliittisten suuntien edustajat Keijo Korhosesta Kari Rajamäkeen, Eero Paloheimoon ja Jussi Halla-ahoon. Valtalehdistö kuitenkin pitkään joko vaikeni aiheesta tai leimasi maahanmuuttokriitikot, kunnes paine kävi liian kovaksi.
Kirja kertoo kritiikin synnystä ja kehityksestä – sen noususta eristetystä oppositiosta poliittiseen valtavirtaan ja yhdeksi tärkeimmistä poliittisista puheenaiheista.
Maahanmuuttokriittiset kertovat nyt avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi. Kirja on samalla myös pala suomalaisen poliittisen sensuurin historiaa.
Valtiotieteiden maisteri Milla Hannula (s. 1974) on toiminut tutkijana ja toimittajana. Nationalismi on ollut yksi hänen tutkimuskohteistaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Avoimesti julkiseen keskusteluun osallistuva maahanmuuttokriittinen nainen on edelleen harvinaisuus.
Tutkija ja vapaa toimittaja Milla Hannula on yksi heistä.
- Hommaforum-nettikeskustelupalstan kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvista on miehiä. Naisilla on kritiikissään usein eri näkökulmia. Moni arvostelee esimerkiksi islamilaista sharia-lakia, sanoo Hannula.
Naisasia sai Hannulan irtaantumaan myös kansallismielisestä Suomen sisu -järjestöstä, jonka toiminnassa hän oli mukana muutaman vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa.
- Olin miesvaltaisen järjestön kanssa eri mieltä monista asioista, kuten feminismistä, ja kyllästyin jankkaamiseen. Antifeminismiksi kääntyvä ehdottomuus voi olla ahdistavaa, Hannula perustelee.
Kirjailija kertoo kuitenkin arvostavansa edelleen muun muassa heimoaatteeseen uskovan järjestön toimintaa.
"Kriittisen isänmaalliseksi" tunnustautuvan Hannulan teos Maassa maan tavalla - Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava) julkaistiin keskiviikkona.
Toisinajattelijat yhdistyivät internetissä
Hannula puhuu kirjassaan maahanmuuttokriitikoista toisinajattelijoina, jotka ovat alkaneet saada ääntänsä kuuluviin vasta vuoden 2008 kunnallisvaalien aikoihin.
Hannulan mukaan jo ennen tätä kaikissa suurissa puolueissa oli kuitenkin oma maahanmuuttokriittinen oppositionsa.
Kriitikoiden yhteenliittymistä on edesauttanut internet, jota Hannula pitää tasa-arvoisena keskustelualustana. 1990-luvun lopulla Suomen Sisun keskustelupalstalle liittyneet aktiivit siirtyivät vuonna 2009 Hommaforumille.
Homman perustivat maahanmuuttokritiikillään profiloituneen Jussi Halla-ahon (ps.) nettisivujen vieraskirjan aktiivit.
- Nettikeskusteluissa tärkeintä on perustelu, ei keskustelijan asema. Uutisia kommentoivilla keskustelupalstoilla on usein järkevämpää tekstiä kuin itse jutuissa.
Maahanmuuttokriitikot eivät esimerkiksi puhu maahanmuuttajista yhtenä ryppäänä, paitsi lehdistön kuvitelmissa, Hannula sanoo.
Hannula kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton ja kiistää, että Maassa maan tavalla olisi perussuomalaisten tai Halla-ahon vaalikirja.
- Mikään puolue ei ole kosiskellut minua vaaliehdokkaaksi. Halla-ahoa en ole tavannut kymmeneen vuoteen, emmekä todellakaan ole kavereita.
Maassa maan tavalla -kirjassa sanottua
- 1990-luvun lopun uuden sukupolven edustajat halveksivat vanhojen puolueiden sokeutta ja välinpitämättömyyttä ihmisten kokemuksille ja kansainvälisille tapahtumille. Nuoret yrittivät rakentaa jotakin uutta niiden vanhojen poliittisten jäänteiden varaan, joista uskoivat löytävänsä kaipaamaansa isänmaallisuutta.
- Isänmaallisten nuorten aktivismi alkoi (vuoden 2005 tienoilla) näkyä erityisesti perussuomalaisten nuorisojärjestössä. Perussuomalaisten kannattajakuntahan oli ollut suhteellisesti vanhempaan ikäpolveen keskittynyttä.
- Moni "silmien aukeaminen" tapahtui, kun ihmiset vertasivat (maahanmuuttokriitikkojen) keskustelusivuilla esitettyjä väitteitä ja huomioita median yksipuoliseen maahanmuuttouutisointiin sekä valtavirtapoliitikkojen ja virkamiesten toimintaan.
- Naiset olivat -- leimautuneet ennemminkin kritiikittömän maahanmuuttomyönteisiksi kuin kriittisiksi. Persoonallisia naispuolisiakin maahanmuuttokriitikoita löytyi kuitenkin internetin kätköistä.
Lähde: Milla Hannula: Maassa maan tavalla - Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Otava 2011.
Juha Sihvola (hs) lyttää Milla Hannulan Maassa maan tavalla -teoksen ilman kunnon perusteita ja ihan vaan oman poliittisen dogmaattisuutensa vuoksi. Hän ei yritäkään kritisoida maahanmuuttokriittisyyttä tai Hannulaa millään analyyttisesti kestävällä tavalla, vaan ainoastaan hokemalla 70-lukulaisia tunkkaisia fraaseja ja vihervasemmiston dogmeja. Kaikki Sihvolan argumentit ovat läpinäkyviä arvoarvostelmia, joiden pohja lepää pelkästään aatteellisissa väittämissä, joita hän käyttää kuin tieteellisesti tai muuten yleisesti hyväksyttyinä totuuksina.
Ihmettelin Sihvolan kirjoitusta, kirjoittaako hän ollenkaan samasta kirjasta? Ainakaan hän ei lainkaan käsittele kirjaa tai sen aihetta: Maahanmuuttokritiikin historiaa Suomessa.
Sihvolan kirjoitus on taas yksi haukottava jaaritus ikuisesti toistettua virallista hyväksyttyä maahanmuuton ylistysliturgiaa. Pelkkää suoraan paperista luettua mielipidekirjoitusta. Ilman mitään asiaperusteita Tarvittiinko sellaista paperintuhlausta?
Sihvola olisi voinut edes kohdittain pysyä kirjan aiheessa, ja kommentoida todella maahanmuuttokritiikkiä Suomessa ja sen aatesuunnan kehitystä. Aihe on kyllä kiinnostava.
Mutta onhan tuolla Sihvolan kirjoituksella toki oma arvonsa, se osoittaa selkeästi miten olematonta tai alalaatuista itse aiheesta käytävä kansalaiskeskustelu on.
Maahanmuutto solutettiin Suomeen takaoven kautta, ja kun se huomattiin, julistettiin täysin dogmaattinen poliittinen doktriini, että ei tälle mitään voida, pakko jatkaa. Tämä on meille siunaukseksi, uskokaa pois! Tai ellette usko, niin ainakaan ette voi tehdä mitään, ette saa puhua mitään asiaa kyseenalaistavaa! Asiasta ei sallittu keskustelua, ei kritiikkiä, ei kyseenalaistamista, ei missään nimessä kustannusten perään kyselemistä. "Eiväthän nämä ole talousasioita!"
Oikeuslaitoksemme on puuhaamassa jo ajatusrikoksen määrittelyä, sillä "on voitava puuttua laillisiin kirjoituksiin"
Hallituspoliitikot median tukemana vaahtoavat suomalaisten rasistisuudesta, herisyttelevät natsikortteja ja julistavat kerettiläisiksi kaikkia, jotka yhtään uskaltavat kyseenalaistaa maahanmuuton autuaaksitekevää ihanuutta.
Tämän yksisilmäisen uus-suomettuneen sumutuksen joukkoon Sihvolankin aivopieru jää pyörimään.
Maassa lakien tavalla!
Keskittykää lillukanvarsista keskustelujen sijaan olennaiseen, eli tulevaan P E R U S T U S L A K I M U U T O K S E E N !
Missä Timo Soinin sekä Perussuomalaisten rehti ja suora kannanotto tulevaan perustuslakimuutokseen viipyy?