Valtavasti rahaa ja muita resursseja laitetaan siihen ettei koskaan vain sattuisi sillä tavalla, että joku pelkästään ruotsia osaava jäisi ilman välitöntä palvelua. Jos niin joskus sattuu käymään, se on ilmeisesti katastrofi. Sitä sattuu joka tapauksessa silloin tällöin jo nyt, koska käyttämätön kieli unohtuu. Poliitikoista ja opetusministeriön virkamiehistä ei olisi tullut niin isoja herroja ellei heillä olisi harvinaisen hyvä muisti pitkällä tähtäimellä ja ehkä lyhyelläkin, ja harvinaisen hyvä henkinen kestokyky jonka vuoksi opiskelu ei aiheuttanut niin paljon stressiä kuin useimmille. Sitten sitä luullaan - ainakin koulutuspäätösten aikana - että kaikki kansalaiset ovat yhtä hyviä, kun kaikki ympärillä olevatkin ovat. Vaikka olisi vuoden vaihto-oppilaana jossain, niin silti 10 vuoden päästä se kieli voi olla lähes täysin unohtunut. En tiedä riippuuko se aivosolujen tyypistä, ruokavaliosta vaiko mistä...
Jos joskus sattuu sillä tavalla, ettei ensimmäinen kohdattu henkilökunta vaikka kaupassa tai virastossa ymmärrä ruotsia, niin sitten pitää kutsua joku toinen. Organisaatio voi järjestää siten, että työvuorossa on aina vähintään yksi joka osaa ruotsia, tai toisin katsottuna, että työvuoron kielitaito on mahdollisimman laaja eli mahdollisimman monelle kielelle löytyy vähintään yksi puhuja.
Lisäksi voi käyttää etätulkkausta jossa vaikka joku kauppaketjun tai KELA:n yhteinen tulkkauskeskus jossain päin Suomea hoitaa tulkkauksen mikrofonien, kaiuttimien ja videoyhteyden avulla, yhdessä paikallisen henkilökunnan kanssa. Myös konekääntäminen, puheentunnistus ja puhesyntetisaattori ovat mahdollisuuksia.
Tarvitaan myös megafoneja joita voi käyttää etänä, esim. 3g:n tai virven kautta.
Vaikkapa c-kielen asemassa olevan ruotsin pitäisi riittää alkuun, ja jos ei riitä, miksi c-kieltä ollenkaan opetetaan. Jos ruotsi sujuu ja innostaa, sitten voi vaikka katsoa ruotsalaista tv:tä netistä ym. loppuikänsä, ja sivuhyötynä, jos joskus kerran vuodessa kohtaa pelkästään ruotsinkielisen, niin voi kommunikoida.
Tosiasia on, että suurimmassa osassa suomea suomenkieliset ja suomenruotsalaiset kommunikoivat suomella tai englannilla. Poliitikko- ja isovirkamiespiirit ovat yksi harvinainen poikkeus, ja siitä tulee näköharhaa kyseisille ihmisryhmille.
Puhutaan oikeudesta palveluihin 2 kielellä, mutta joku raja siinäkin miten paljon sitä yrittää, miten paljon resursseja käyttää sen oikeuden toteuttamisen yrittämisessä.
Kansalaisella on oikeus elämäänkin ja silti kaikkia resursseja ei käytetä autokolarien vähentämiseen tai pullaan tukehtumisen vähentämiseen. Pakkoruotsin poistolla säästettyjä varoja pitäisi käyttää autokolarien vähentämiseen, mutta se on eri asia...
Jos joskus sattuu sillä tavalla, ettei ensimmäinen kohdattu henkilökunta vaikka kaupassa tai virastossa ymmärrä ruotsia, niin sitten pitää kutsua joku toinen. Organisaatio voi järjestää siten, että työvuorossa on aina vähintään yksi joka osaa ruotsia, tai toisin katsottuna, että työvuoron kielitaito on mahdollisimman laaja eli mahdollisimman monelle kielelle löytyy vähintään yksi puhuja.
Lisäksi voi käyttää etätulkkausta jossa vaikka joku kauppaketjun tai KELA:n yhteinen tulkkauskeskus jossain päin Suomea hoitaa tulkkauksen mikrofonien, kaiuttimien ja videoyhteyden avulla, yhdessä paikallisen henkilökunnan kanssa. Myös konekääntäminen, puheentunnistus ja puhesyntetisaattori ovat mahdollisuuksia.
Tarvitaan myös megafoneja joita voi käyttää etänä, esim. 3g:n tai virven kautta.
Vaikkapa c-kielen asemassa olevan ruotsin pitäisi riittää alkuun, ja jos ei riitä, miksi c-kieltä ollenkaan opetetaan. Jos ruotsi sujuu ja innostaa, sitten voi vaikka katsoa ruotsalaista tv:tä netistä ym. loppuikänsä, ja sivuhyötynä, jos joskus kerran vuodessa kohtaa pelkästään ruotsinkielisen, niin voi kommunikoida.
Tosiasia on, että suurimmassa osassa suomea suomenkieliset ja suomenruotsalaiset kommunikoivat suomella tai englannilla. Poliitikko- ja isovirkamiespiirit ovat yksi harvinainen poikkeus, ja siitä tulee näköharhaa kyseisille ihmisryhmille.
Puhutaan oikeudesta palveluihin 2 kielellä, mutta joku raja siinäkin miten paljon sitä yrittää, miten paljon resursseja käyttää sen oikeuden toteuttamisen yrittämisessä.
Kansalaisella on oikeus elämäänkin ja silti kaikkia resursseja ei käytetä autokolarien vähentämiseen tai pullaan tukehtumisen vähentämiseen. Pakkoruotsin poistolla säästettyjä varoja pitäisi käyttää autokolarien vähentämiseen, mutta se on eri asia...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.