Vahva kepuvaikuttaja Kari Hokkanen suree perjantaisessa Hesarissa: ”Yksikään keskustalainen ei enää ajele mustalla autolla. Onhan se kauhistuttavaa”. Hokkanen tarkoittaa, että historiansa suurimman vaalitappion jälkeen keskustapoliitikkoa ei ehkä nähdä edes eduskunnan varapuhemiehen autossa. Vanha perinne on, että toiseksi suurimmasta puolueesta tulee puhemies, suurimmasta ja kolmannesta varapuhemiehet. Kepu näkyy kyllä vaativan varapuhemiehen paikkaa itselleenkin. Huomenna ratkennee, haluavatko kolme suurinta antaa sille sellaisen armopalan.
Hesarin juttu on otsikoitu hauskasti: ”Pohja(nmaa)lla on synkkää”. Pohjalla tosiaankin on synkkää, ja sellaista näkyy olevan Pohjanmaallakin, entisellä vahvalla kepualueella, josta vielä hiljattain oli eduskunnassa viisi kepuedustajaa, nyt on vain kaksi. Pohjalaisia synkistänee myös se, että kepun vei pohjalle pohjalaissyntyinen puoluejohtaja, Mari Kiviniemi.
Jutussa Hokkanen, Kyösti Virrankoski, Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski ja Jarmo Korhonen pesevät jälkipyykkiä kepun rökäletappion syitä etsien. Matti Vanhanen ei tainnut sittenkään vain ironisoida tv:ssa ottaessaan siitä syyn omaan piikkiinsä, vaan tiesi kentän tunnot. Hokkanen sanoo, että ”Vanhasen johdolla presidentinvaali meni täydellisesti persiilleen ja kuntavaaleissa tuli kolmas sija maan ehdottomalle kuntapuolueelle yli 120 000 äänen tappiolla”. Kalliokoski sanoo: ”Keskusta ei katsellut ympärilleen, laskun alku jäi siltä näkemättä”. Häntä säestää Anneli Jäätteenmäki lauantaisessa Hesarissa: ”Keskusta ei kuunnellut rehellisesti ja tarkasti yhteiskunnan syvävirtaa. Sieltä kuuluu syvenevän kahtiajakautumisen ääni”.
Virrankoski lataa: ”Keskusta ajoi liittovaltiokehitystä, sotkeutui kuntauudistuksen syövereihin, kiristi kuntataloutta, ajoi tuloeroja kasvattavaa politiikkaa, pyörsi kantansa pyhistä puoluekokouspäätöksistä, unohti tasa-arvon, otti syömävelkaa, valitsi johtonsa lähes kokonaan etelästä, oli uusliberalistinen, kävi sisäisen valtataistelun julkisuudessa, sössi jätevesiasetuksen ja vaalirahoitusasioissakin”. Kuin Soinin tai Urpilaisen suusta! Kepupoliitikot nyt siis tunnustavat, että nuo ovat olleet oikeassa. Jarmo Korhonen sanoo kaiken kaatuneen lopulta EU-politiikkaan. ”Tämä oli legendaarinen kansanäänestys EU-politiikasta. Keskustan änkyrät jättivät puolueen”. Niin jättivät, myös kepuänkyrä Jarmo Korhosen. Virrankosken mielestä kepun EU-politiikka ei ole suurin syy vaalitappioon, vaan syyt ovat jo vanhempia, niitä, joita hän luetteli.
Miten vain, mutta tosiasia on, että hyvin monet aikaisemmin kepua kannattaneet ottivat nyt kannatuksensa pois siltä, ja antoivat sen jollekin muulle puolueelle. Nyt siis kepupoliitikotkin tunnustavat, että kepu sai ansionsa mukaan, kuten totesin vaalipäivän jälkeisen avaukseni otsikossa. Jokohan sen tunnustavat myös palstan kepulaiset, muutkin kuin Hietanen ja Prokeskusta?
Pyykinpesu jatkuu kauan kepussa. Eräästä mainoksesta on muunnelma: ”Luulin enkeliä valkoiseksi, kunnes näin Sunolla pestyn pirun”. Ei ole pesuainetta, jolla kepusta saataisiin putipuhdas.
Olen usein puhunut kepun monikasvoisuudesta. Pyrkiessään antamaan ”jokaiselle jotakin” kepu on halunnut olla hieman jokaisen sen nyt voittaneen puolueen kaltainen. Se ei ole ollut uskottavaa, sillä ihmisten mielestä alkuperäinen on aina kopiota parempi. Haastatellut kepupoliitikot vaativat nyt kepua palaamaan juurilleen. Ei se enää niille alkiolaisille juurilleen pääse juurtumaan, kun paljolti niillä nyt kasvavat perussuomalaiset. Santeri Alkion kehotuksessa ”älkää unohtako köyhän asiaa” kepu ei voi olla enää uskottava, vaan köyhät varmaan pitävät eräitä muita puolueita parempina puolustajinaan. Kepu tuskin tulee saamaan saalista kadonneen aatteensa metsästyksessä.
Mutta ehkä juurille palaamisella tarkoitetaan sitä, että kepun pitää jälleen ottaa nimekseen Maalaisliitto, lopettaa yritykset päästä kaupunkeihin ja keskittyä vain maanviljelijöiden etujen ajamiseen ja Kepulandian kitukuntien pönkittämiseen rintamaiden rahoilla. Sitä minäkin olen täällä ehdotellut. Niin tehdessään kepusta tulee taas yhtenäinen ja vahva puolue, kohderyhmänsä kokoa vastaavalla luonnollisella, n. 10 prosentin kannatuksella.
Jos kepupoliitkot eivät enää pääse ajelemaan mustilla autoilla, niin mustaa kepulla riittää. Kepulle ei tullut pääsiäistä, vaan se jäi pitkäänperjantaihin. Mustissani minäkin kävin pitkänperjantain jumalanpalveluksessa kotikirkossani, mutta pääsiäispäivän messussa olin jo iloisemmin pukeutuneena. Kun tänään Länsi-Uudellamaalla käydessäni sain tavata poikiani, heidän äitinsä ja lapsenlapsiani, iloiset ja valoisat tunnelmani jatkuvat, myös siksi, että kevät on vihdoin saapunut tänne Suomen eteläiselle palmurannikolle! Nyt on paikallaan tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=dvEl_77Y2HQ
Hesarin juttu on otsikoitu hauskasti: ”Pohja(nmaa)lla on synkkää”. Pohjalla tosiaankin on synkkää, ja sellaista näkyy olevan Pohjanmaallakin, entisellä vahvalla kepualueella, josta vielä hiljattain oli eduskunnassa viisi kepuedustajaa, nyt on vain kaksi. Pohjalaisia synkistänee myös se, että kepun vei pohjalle pohjalaissyntyinen puoluejohtaja, Mari Kiviniemi.
Jutussa Hokkanen, Kyösti Virrankoski, Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski ja Jarmo Korhonen pesevät jälkipyykkiä kepun rökäletappion syitä etsien. Matti Vanhanen ei tainnut sittenkään vain ironisoida tv:ssa ottaessaan siitä syyn omaan piikkiinsä, vaan tiesi kentän tunnot. Hokkanen sanoo, että ”Vanhasen johdolla presidentinvaali meni täydellisesti persiilleen ja kuntavaaleissa tuli kolmas sija maan ehdottomalle kuntapuolueelle yli 120 000 äänen tappiolla”. Kalliokoski sanoo: ”Keskusta ei katsellut ympärilleen, laskun alku jäi siltä näkemättä”. Häntä säestää Anneli Jäätteenmäki lauantaisessa Hesarissa: ”Keskusta ei kuunnellut rehellisesti ja tarkasti yhteiskunnan syvävirtaa. Sieltä kuuluu syvenevän kahtiajakautumisen ääni”.
Virrankoski lataa: ”Keskusta ajoi liittovaltiokehitystä, sotkeutui kuntauudistuksen syövereihin, kiristi kuntataloutta, ajoi tuloeroja kasvattavaa politiikkaa, pyörsi kantansa pyhistä puoluekokouspäätöksistä, unohti tasa-arvon, otti syömävelkaa, valitsi johtonsa lähes kokonaan etelästä, oli uusliberalistinen, kävi sisäisen valtataistelun julkisuudessa, sössi jätevesiasetuksen ja vaalirahoitusasioissakin”. Kuin Soinin tai Urpilaisen suusta! Kepupoliitikot nyt siis tunnustavat, että nuo ovat olleet oikeassa. Jarmo Korhonen sanoo kaiken kaatuneen lopulta EU-politiikkaan. ”Tämä oli legendaarinen kansanäänestys EU-politiikasta. Keskustan änkyrät jättivät puolueen”. Niin jättivät, myös kepuänkyrä Jarmo Korhosen. Virrankosken mielestä kepun EU-politiikka ei ole suurin syy vaalitappioon, vaan syyt ovat jo vanhempia, niitä, joita hän luetteli.
Miten vain, mutta tosiasia on, että hyvin monet aikaisemmin kepua kannattaneet ottivat nyt kannatuksensa pois siltä, ja antoivat sen jollekin muulle puolueelle. Nyt siis kepupoliitikotkin tunnustavat, että kepu sai ansionsa mukaan, kuten totesin vaalipäivän jälkeisen avaukseni otsikossa. Jokohan sen tunnustavat myös palstan kepulaiset, muutkin kuin Hietanen ja Prokeskusta?
Pyykinpesu jatkuu kauan kepussa. Eräästä mainoksesta on muunnelma: ”Luulin enkeliä valkoiseksi, kunnes näin Sunolla pestyn pirun”. Ei ole pesuainetta, jolla kepusta saataisiin putipuhdas.
Olen usein puhunut kepun monikasvoisuudesta. Pyrkiessään antamaan ”jokaiselle jotakin” kepu on halunnut olla hieman jokaisen sen nyt voittaneen puolueen kaltainen. Se ei ole ollut uskottavaa, sillä ihmisten mielestä alkuperäinen on aina kopiota parempi. Haastatellut kepupoliitikot vaativat nyt kepua palaamaan juurilleen. Ei se enää niille alkiolaisille juurilleen pääse juurtumaan, kun paljolti niillä nyt kasvavat perussuomalaiset. Santeri Alkion kehotuksessa ”älkää unohtako köyhän asiaa” kepu ei voi olla enää uskottava, vaan köyhät varmaan pitävät eräitä muita puolueita parempina puolustajinaan. Kepu tuskin tulee saamaan saalista kadonneen aatteensa metsästyksessä.
Mutta ehkä juurille palaamisella tarkoitetaan sitä, että kepun pitää jälleen ottaa nimekseen Maalaisliitto, lopettaa yritykset päästä kaupunkeihin ja keskittyä vain maanviljelijöiden etujen ajamiseen ja Kepulandian kitukuntien pönkittämiseen rintamaiden rahoilla. Sitä minäkin olen täällä ehdotellut. Niin tehdessään kepusta tulee taas yhtenäinen ja vahva puolue, kohderyhmänsä kokoa vastaavalla luonnollisella, n. 10 prosentin kannatuksella.
Jos kepupoliitkot eivät enää pääse ajelemaan mustilla autoilla, niin mustaa kepulla riittää. Kepulle ei tullut pääsiäistä, vaan se jäi pitkäänperjantaihin. Mustissani minäkin kävin pitkänperjantain jumalanpalveluksessa kotikirkossani, mutta pääsiäispäivän messussa olin jo iloisemmin pukeutuneena. Kun tänään Länsi-Uudellamaalla käydessäni sain tavata poikiani, heidän äitinsä ja lapsenlapsiani, iloiset ja valoisat tunnelmani jatkuvat, myös siksi, että kevät on vihdoin saapunut tänne Suomen eteläiselle palmurannikolle! Nyt on paikallaan tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=dvEl_77Y2HQ
Vastaukset 54
Vanhimmat
Vielä jatkan:
Ennen kuin joku taas ehtii vaahtoamaan, että jälleen ”kopioin” Hesaria, niin myönnän, että siihen tukeuduin. Tein niin siksi, että eihän teistä kepulaisista monikaan Hesaria lue, ja hyvä teidän on tietää, mitä kepupoliitikot ajattelevat. Jos joku lehteä lukeekin, ei hän olisi rohjennut tuoda esille noita kepupoliitikkojen mielipiteitä. Minä toin, kun mielestäni niissä on järkipuhetta, josta heille tunnustus. Siltä pohjalta sitten esitin mielipiteitäni ja tein johtopäätöksiäni.
En siis esittänyt mitään ”omasta päästäni”, jollainen tapa on kepulaisista arvostettavin, vaikka sillä metodilla mennään yleensä pahasti pieleen, kuten mm. kepulaisten vaaliennusteissa. Puhumattakaan heidän omassa päässään syntyneistä kuvauksistaan minusta.
Kepun haahuilun kaupunkeihin osoittivat epäonnistuneeksi helsinkiläiset, sillä edellisissä ek-vaaleissa kepu sai täällä äänistä peräti 6,9 %, nyt vain 4,3 %. Edellisissä ek-vaaleissa kepu oli Helsingissä vielä viidenneksi suurin puolue, nyt se jäi kahdeksanneksi edellään tässä järjestyksessä kokoomus, sdp, vihreät, perussuomalaiset, vasurit, ruotsalaiset ja vielä kristillisdemokraatitkin 4,5 % ääniosuudella. Paloheinäläisenä olen iloinen siitä, että äänestysalueellamme oli Helsingin korkein äänestysprosentti, 87,7 %.. Lienee aivan korkeimpia koko Suomessakin. Eipä paloheinäläinen kepun Laaninen varmaan saanut täältäkään monta ääntä.
Kepun hyödytön hinku kaupunkeihin on vienyt sitä maanviljelijöidenkin kannatusta. Ajellessani tänään Inkoon upeiden maanviljelysmaisemien läpi ajattelin, että eipä se kepu täältäkään juuri ääniä saanut. Siellä tietysti luotettiin enemmän ruotsalaisiin, mutta huono oli kepun saanto suomenkieliselläkin Uudellamaalla, joka sentään on Suomen parhaita maanviljelysseutuja. Isommat viljelijät siellä luottivat enemmän kokoomukseen, pienemmät persuihin. Kepun tosiaan pitäisi keskittyä siihen, mihin avaukseni lopussa neuvon sitä tekemään.
Ilosi persujen voitosta on ennen aikainen. Tuskin pääsee hallitukseenkaan. Keskutaa siihen vielä rukoillaan.
Olisit vain pysynyt demarina. Vielä kadut kun persuja äänestit.
En iloitse niinkään persujen erinomaisesta menestyksestä - sekin kyllä minulle sopii - kuin vaalin kokonaisuudessaan hyvästä tuloksesta.
Misttä tiedät minun persuja äänestäneen? Suomessahan on vaalisalaisuus. Saatoin äänestää persuehdokastakin, tai sitten erästä persujen vahvaksi vastavoimaksi ilmoittautunutta sitoutumatonta rkp:n listoilta, ehkä demaria, ehkä kokoomuslaista, mutta kun ehdokkaani ei mennyt läpi, niin enpä sitä muistele. Sen veoin rehellisesti vakuuttaa, että kepun listoilla hän ei ollut.
Kysymys cittarille, kun kuitenkin saittia seuraat. Kuis siinä sit noin kävi?
______________
Kepun haahuilun kaupunkeihin osoittivat epäonnistuneeksi helsinkiläiset, sillä edellisissä ek-vaaleissa kepu sai täällä äänistä peräti 6,9 %, nyt vain 4,3 %. Edellisissä ek-vaaleissa kepu oli Helsingissä vielä viidenneksi suurin puolue, nyt se jäi kahdeksanneksi edellään tässä järjestyksessä kokoomus, sdp, vihreät, perussuomalaiset, vasurit, ruotsalaiset ja vielä kristillisdemokraatitkin 4,5 % ääniosuudella. Paloheinäläisenä olen iloinen siitä, että äänestysalueellamme oli Helsingin korkein äänestysprosentti, 87,7 %.. Lienee aivan korkeimpia koko Suomessakin. Eipä paloheinäläinen kepun Laaninen varmaan saanut täältäkään monta ääntä.
Lällällällieru enpäs lukenut juttujasi.
Hieno aloitus , on kivaa ja hauskaa yhtäaikaa, voi että on kivaa
Noin pitkiä kopioita ei jakka lukea muut kuin puniikit. hS on puniikkilehti.
Kyllä monet jaksavat lukea pitempiäkin juttuja. Niin tekevät sivistyneet ihmiset ja sivistyvät yhä lisää. Minäkin luin monen muun ohella pyhien aikana kahta kirjaa monta sataa sivua. Sinun kannattaisi lukea nuo lyhyet avauspätkäni, niin sivistyisit edes sen verran, että tietäisit, mitä kepupoliitikot pitävät kepun rökäletappion suurimpina syinä - ette te palstan kepulit niitä ole, vaikka hyvää työtä tekin olette tehneet.
Kiitos! Kivaa ja hauskaa on tosiaankin riittänyt, muutakin kuin tuo kiva vaalitulos. Mutta eräiilä ei näy olevan kovinkaan hauskaa ;))
Vai et ole täällä päiviin ollut. Koko ajan olet silmä kovana ollut ruudun ääressä ja puskista ruikkinut. Sen verran olet raamattuasi hesaria lukenut,että sait siitä pitkän suollon aikaiseksi. Sitä olet kieli poskella kirjoittanut. .Nyt sen sitte sen tuot palstalle muak hetkessä tehtynä. Kuka uskoo?
Onko Hesarista tullut raamattu, kun sen päätoimittajaksi valittiin vanhoillislestadiolainen keskustalainen M. Pentikäinen?
Johan pomppas! Eivät kaikki ole samanlaisia kuin sinä, puskaruikku. Kolmeen päivään en ole palstaa avannutkaan, kun olen hiljentynyt pääsiäiseen mm. lueskellen, ulkoillen, kotipihani terassilla kevätauringosta ja vähän viinistäkin nauttien ja muutaman pikkusikarin ja piipullisen poltellen – sellaisenkin turmiollisen tavan olen palauttanut viidentoista savuttoman vuoden jälkeen. Oli vielä kuusi hyvää piippua tallella noilta ajoilta. Ja on ollut myös noita tapahtumia, joista kerroin.
Tuollaisen kirjoittaminen oli helppoa yhdeltä istumalta, kun kepupoliitikot antoivat sille hyvää aihetta, jota tietenkin ajattelin mielessäni. Sinulla ei siis ollut kykyä tai rohkeutta ottaa siihen kantaa.
Sanan käyttö on ollut koko elämäni tärkeimpiä työvälineitäni, puhuttuna ja kirjoitettuna. En muuten olisi niin hyvin pärjännyt niissä kouluissanikaan, joita kepulaiset halveksivat, kun eivät niistä mitään tiedä, sillä ei heidän edellytyksillään olisi ollut mahdollisuuksia niihin päästä.
Eihän ajatuksiaan, tietojaan ja tahtoaan voi töissäänkään voi tuoda ilmi, jos ei osaa käyttää sanaa. Palstan kepulaisilta sitä taitoa ei vaadita, kun heillä ei ole enempää ajatuksia kuin tietojakaan, tuskin töitäkään, ja heidän tahtonsa ilmaisemiseksi riittävät vain muutamat. aina toisteltavat törkeydet.
Yli 300-sivuiset muistelmanikin kirjoitin aikoinaan parissa kuukaudessa; helppoa sekin oli, sillä olin jo silloin elänyt elämän, josta riitti kerrottavaa. Palstan kepulaisten muistelmista tulisi varmaan hyvin lyhyet.
Älä muuta sano! Kyllä nyt kepulit taitavat olla ihan ilman Raamattua, kun Ilkkakin on alkanut puhua järjen äänellä. Sen nykyisessä päätoimittajassa Matti Kalliokoskessa taitaa olla isoisänsä, aikoinaan vahvan maalaisliittolaisen vaikuttajan ja Kekkosen vastustajan Viljami Kalliokosken henkeä. Voi kepuliparkoja!
kapteeni Korhonen. Näin hiljaisen viikon jälkeen palatessani katsastamaan kuinka kepuntorjuntataistelu edistyy, voin havaita teidän jatkavan täällä sitä pyyteetöntä työtä josta Teidät tunnetaan, siis Helsingin Sanomien kopiointia, sieltä kepuvastaista materiaalia palstalle tuoden, sekä ahkeroivan muutenkin palstapäivystyksen parissa.
Oivasti lohkaisette sanankäytöstä, olettehan te parhaita sanan kopioijia, siis käyttäjiä, tässä valtakunnassa. Harvoin tapaa yhtä ahkeraa tuossa lajissa, ei siis ihme, että olette niillä kursseillanne pärjänneet, armeijassahan ei juuri kouluja käydä, vaan sitäkin tärkeämpiä kursseja, ja kursseillahan pärjää opetetun kopioiden.
Olen koettanut hakea merkittäviä muistelmianne eri kirjakaupoista, mutta ilmeisesti painos on loppu, tai jostain muusta syystä niitä ei löydy edes Akateemisen Kirjakaupan valikoimista, eikä edes maamme tunnetusti laaja kirjastolaitos ole muistelmianne löytänyt. Ymmärrän toki, että niin merkittävä teos on loppuunmyyty niin nopeasti, ettei edes kansalliskirjastoon nidettä ole saatu. Herra Kapteeni, pyydänkin, että saan lainaksi vaikka Teidän oman kappaleen túosta 300-sivuisesta suurteoksesta joka näyttää olevan todella keräilyharvinaisuus
Kiitos ja jatkakaa kepuntorjuntatyötänne samalla tunnollisuudella kuin tähänkin asti
sotasankaria ennen tavannut!
Toista viikkoa tämä persuapina on pitänyt täällä iloa kepun vaalitappiosta, joka tuntuu olevan tämän ääliön kurjan elämän tärkein asia?!
Minulle muuten aivan sama mutta minun miehuudessani sentään ei maassa makaavia viitsitty potkia. Tälle persuruikulle se tuntuu olevan suurinta hupia.
Kovasti olisi mukava kuulla uutinen, jossa joku on vaivautunut käymään näyttämässä ääliölle opetusfilmin. Osoitehan on tiedossa.
Kuinka sattuikaan, että ”palaat” tänne aina, kun minä olen tullut! Ihan aina, jokaiselle avaukselleni ensimmäisten joukossa. Että se siitä päivystämisestä.
Nikissäsi on toinen osa virheellinen: vanha kepuli sen pitäisi olla, vaikka iältäsi voisi sinun päätellä olevan vielä hyvinkin nuori. Ehkäpä kuitenkin olet mielessäsi ylentänyt itsesi jo yliluutnantiksi ja tehnyt siitä jo evp:nkin ;))
En tarkoittanut muistelmiani lähipiiriäni laajempaan julkisuuteen, mutta hieman laajempaan ne erään ne lukeneen hyvän kaverini painostuksesta kuitenkin tulivat, kun laitoin ne siihen perinteenkeräyskilpailuun, jonka niillä voitin. Mutta et niitä mistään kirjakaupoista löydä, minulla ei ole pikkurahan puutetta niin, että olisin ne myyntiin toimittanut. Halutessasi varmaan saat ne kyllä lukea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Käypä lukaisemassa ja ala sitten kirjoittaa omia muistelmiasi – siis tärkeimmistä elämänkokemuksistasi, jotka olet saanut kepupalstan päivystäjänä.
Makaako kepu siis jo maassa? Onko vielä kuitenkin henkitoreissaan? En ole muuten minä sitä potkinut tälläkään avauksella, vaan niin ovat tehneet kepupoliitikota ja merkittävät kepuvaikuttajat.
Ei jää epäselväksi, mitä tässa tarkoitat:
>> Kovasti olisi mukava kuulla uutinen, jossa joku on vaivautunut käymään näyttämässä ääliölle opetusfilmin. Osoitehan on tiedossa.
uutinen?
"Paloheinässä hullulta kapiaiselta polvi paskana. Hyppäsi kolmiloikkaa ja askel petti kahdessa metrissä."
Pistä tämäkin talteen, ettei huku ;)
Kysymyshän on vain siitä, että kun joku on riittävän mulkku niin koulutus on ainoa apu asiaan. Eikö niin?
Otin toki talteen tuonkin.
Eipä aivan tuollaisiin henkilöönmeneviin fyysisen väkivallan uhkauksiin syyllistynyt syksyllä 2004 eräs täällä tunnettu kepulainen - ainakin silloinen - vaikka siitä sanoi poikani, jolle hänen viestejään näytin: "Tuohan on ilmiselvä psykopaatti. Sellaisista ei koskaan tiedä, mitä niiden päähän pälkähtää. Pidä ase aina kätesi ulottuvilla".
En tehnyt niin silloinkaan, enkä tee nytkään. Enhän minä ole syyllinen kepun rökäletappioon, enemmän tekin kepulireppanat kaikella täällä esittämällänne. Minunhan olette sanonneet lisäävän kepun kannatusta, joten olkaa kiitollisia, sillä ilman minua kepulle olisi siis käynyt vielä köpelömmin.
Alatkos leikkiä ihan oikeaa sotilasta?
Älä missään nimessä pyssyillä ala uhkailla. Rikoslaki on siinä suhteessa erittäin ankara.
Minulla kyllä on riittävästi arsenaalia, mutta en uhkaile niillä ketään.
Eiköhän Sinunkin tehokkain aseesi olisi "suuruspyssy", ainakin "ilmaherruuden" sillä saavutat.
En leiki oikeaa sotilasta, kun olen ollut sellainen, menestynyt ja palkittu, tosin jo kauan sitten. Mutta sinä leikit sitä, sillä et voi olla yliluutnantti; kyllä yliluutnanttti evp:n pitäisi ymmärtää, kun kapteeni evp selvästi sanoi, ettei hän aio pitää asetta kätensä ulottuvilla tuollaisten reppanoiden varalta.
Kepulainen kai sitä suuruspyssyä käyttää, ja omassa ympäristössään sillä ilmaherruuden saa, yrittäähän sitä eräs täälläkin pierren ja kierien, mutta upseeri ja herrasmies ei tee niin.
Kerro toki lisää niiistä lähi-idän bordeliinojen ajoistasi..
Naisten hyväpalkkaiset lyhyt-aikaiset makuutyösuhteet
ja kuseskelu Kekkosen haudalla lienevät suurimmat saavutuksesi.
Eihän saavutuksiasi kukaan kyseenalaista.
Suomen rikoslaissa jokaiselle niistä on omistettu oma lukunsa..
Voi Sinua yksinkertaista ihmistä
Hesarin otsikko paljastaa selvästi lehden pyrkimyksen saattaa Keskusta pohjalle.
Siellähän se ei missään tapauksessa ole, jäseniäkin enemmän kuin muissa puolueissa yhteensä.
Otsikoinnissaan HS unohti taas kerran objetiivisuuden ja toimittajan asenne pääsi raflaavana esiin. Sääli, ettei Suomessa ole tasokasta laatulehteä.
Eikö Hesari olisi siis saanut antaa palstatilaa tunnettujen kepupoliitikkojen ja vaikuttajien mielipiteille? Ristiriitaista, kun aikaisemin olette syyttäneet lehteä siitä, ettei se niin tee,
Katsotaan nyt kun persuilla täydennetty sinipuna on muutaman kuukauden laittanut Euroopan taloutta kuntoon meidän suomalaisten verorahoilla. Veikkaan, että seuraavissa vaaleissa puolueiden kannatuslukemat ovat jotain muuta kuin näissä vaaleissa. Tämä nykytilanne on luonnoton ja ehdottomasti väliaikainen.
Väliaikaistahan kaikki täällä on, niin olemme me itsekin, kävijöitä vain. Tuossa ylempänä joku varsin selvästi ilmaisee tahtonsa minun väliaikaisuuteni lyhentämiseksikin.
Mutta kyllä kepun "väliajasta" saattaa tulla hyvin pitkä, lopullinenkin, sillä se ei ole pystynyt eikä pysty uudistumaan uskottavasti omimalla parhaaksi näkemäänsä muilta puolueilta, eikä se pääse enää kasvamaan niillä juurillaan, joille paluuta siltä vaaditaan. Luit varmaan avaukseni ja ymmärrät. Paras mahdollisuus sille on se, mitä avauksessani ja sen jatkossakin esitän. Ei kepusta silläkään tavoin enää suurta puoluetta tule, mutta tuleeuskottavampi ja vahvempi.
että on kivaa ja hauskaa yhtäaikaa, on kiva olla suomalainen , kun kepu ei enään sählää kulisseissa , ai että mä pidän tästä , kivaa riittää , neljänvuoden masennuksen jälkeen , että on kivaa, kiitos taulukauppiaat kun jaksoitte itse rakentaa jyrkän alamäen itsellenne , kiitos, silti mä teitä kannustan ja annan mäenpäällä vauhtia, voi ootte ihania
Iloitkaamme yhdessä, kun siihen nyt on oikein hyvä aihe! Ja kun vielä kevätkin on tullut, parikymmentä astetta taisi jo tänään olla täällä Suomen eteläisellä palmurannikolla!
Oikeita tahoja kiittelit. Pitää muistaa myös Kehittyvien Maakuntien Suomi! Happamia nuo kepupoliitikot, kun eivät osaa iloita. Matti Kalliokoski siis syyttää, että keskusta ei katsellut ympärilleen, laskun alku jäi siltä näkemättä. Sokeako kepu siis oli? Anneli Jäättenmäen mukaan myös kuurokin, kun hän sanoo, että keskusta ei kuunnellut rehellisesti ja tarkasti yhteiskunnan syvävirtaa. Sieltä kuuluu syvenevän kahtiajakautumisen ääni.
Jarmo Korhonen panee kepun tappion sen EU-myönteisyyden piikkiin, mutta Kyösti Virrankoski on toista mieltä. Hän kun sanoo, että ”Keskusta ajoi liittovaltiokehitystä, sotkeutui kuntauudistuksen syövereihin, kiristi kuntataloutta, ajoi tuloeroja kasvattavaa politiikkaa, pyörsi kantansa pyhistä puoluekokouspäätöksistä, unohti tasa-arvon, otti syömävelkaa, valitsi johtonsa lähes kokonaan etelästä, oli uusliberalistinen, kävi sisäisen valtataistelun julkisuudessa, sössi jätevesiasetuksen ja vaalirahoitusasioissakin”.
Yhä hauskempaa, kun tuollaisia lukee! Kepukaunaajiako he ovat?
Ei sitä kansa ja rottakoulupohjalta parempaan analyysiin pysty. Kopiomaan opin esikunnan kopiokoneen käyttäjänä. Se oli korkein virka mihin aliupseeri pääsi.
Hyviä opettajiani
Eräät palstakepulit ovat vuosikausia pyrkineet nostamaan kepun kannatusta räävimällä minusta ja oppimattomuudestani. Vaikka tulos on ollut surkea, yhä he pyrkivät samaa jatkamaan, jopa nikkiäni imitoiden. En petä kepuleiden odotuksia, kun he antavat nyt minulle nyt aiheen kertoa itsestäni, oikeammin opettajistani, paremmista kuin käymäni koulut. Minulla on ollut hyviä opettajia. Ne ovat kartuttaneet tietojani, avartaneet ajattelumaailmaani, auttaneet ymmärtämään elämää ja kasvattaneet minua ihmisenä.
Maailma on ollut hyvä opettajani. Eivät kuitenkaan ne Lähi-idän Bordellit, joista joku on jo pyytänyt minua kertomaan, vaan aivan muu. Olen saanut nähdä entisaikojen ihmisten aikaansaannoksista suurimpia, kuten Gizan pyramidit Egyptissä ja Kiinan muurin. On nähty Knossos Kreetalla, Akropolis Ateenassa, samoin kaikki tärkeimmät antiikin Kreikan muistomerkit. On nähty Stonehenge Englannissa, Colosseum Roomassa, Ugarit ja Palmyra Syyriassa ja maailman kauneimmaksi rakennukseksi sanottu Taj Mahal Intiassa. Turkin Kappadokiassa olen kolunnut kahdeksassa kerroksessa maan alla olevaa Derinkuyun luolakaupunkia. Israelin tunnen läpikotaisin, myös ne paikat, jossa Jeesus syntyi, eli ja vaikutti, kuoli ja haudattiin, nousi kuolleista ja astui taivaaseen. Ne palautuivat mieleeni pääsiäisenä.
Olen elänyt vihan ja rakkauden saareksi kutsutulla Kyproksella, rakkautta sielläkin hieman myös kokien, käynyt Pafoksella, jossa kreikkalaisten rakkauden jumalatar Afrodite syntyi meren vaahdosta. Olen elänyt Golanilla, jossa – Damaskuksen tiellä – Paavali sokeutui Kristuksen valon leimahduksesta, ja olen kolunnut Damascusta, jossa edelleen on Suora katu, jolla sijaitsi Ananiaan talo, jonne sokeutunut Paavali vietiin. Olen elänyt Siinailla ja kolunnut siellä kaikki Raamatun paikat, myös kiivennyt kymmenen käskyn antopaikalle, Hoorebin vuorelle.
Historian ohella myös maantiede minua on aina kiinnostanut. Melkoisesti olen saanut nähdäkin luonnonnähtävyyksiä ja suuria tai kauneudestaan kuuluja kaupunkeja. Olen kiivennyt Etnalle Sisiliassa, ajanut alppisolia pitkin Alppien läpi, risteillyt Niiliä, Volgaa ja Välimerta niiden rannikkokaupunkeja katsastaen. On nähty Niagara Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla ja Iguazun putoukset Brasilian ja Argentiinan rajalla. On tullut nähdyksi Lontoo, Pariisi, New York, Kairo, Peking, Shanghai, Delhi, Buenos Aires, Rio de Janeiro, Moskova, Praha, Budapest, Madrid, Lissabon ja jo mainitut Ateena ja Rooma, tietysti myös Jerusalem ja monta, monta muuta kuulua kaupunkia monine nähtävyyksineen.
Listasin vain nyt eräitä mieleeni tulleita ”opettajiani”. Paljon muuta minua kiehtonutta ja opettanutta olen nähnyt eri puolilla maailmaa, noin viidessäkymmenessä maassa.. Opiskelu jatkuu, jos Luoja suo.
Erittäin hyvä opettaja minulle on ollut myös työurani. Se toi minut jo nuorukaisena Suomen salomailta Helsingin humuun, moniin töihin täällä, sitten Lapin tukkikämpille ja sieltä sotaväkeen, jota 25 vuotta monipuolisella urallani palvellessani minulle tulivat tutuiksi niin kasarmit kuin sotilasleirit ja metsissä rämpiminen, kouluttajan, sotakoulun opettajan ja esikuntien työ, sotilaselämä kokonaisuudessaan. Paljon reippaita nuoria miehiä armeijan harmaissa tulin tuntemaan, paljon myös vanhempia, esimiehiäni ja palvelustovereitani. Valiolla palvelin 18 vuotta, vastuullisissa, mielenkiintoisissa ja opettavissa tehtävissä, ja monia hienoja ihmisiä tulin tuntemaan.
Paljon minua ovat opettaneet ihmiset, joihin olen tutustunut, niin maailmalla, työurallani kuin läheispiirissänikin. Heitä on paljon, hyvin läheisestikin tuntemiani, heidän joukossaan myös melkoinen liuta naisia. En sano tätä ylvästelläkseni, sillä ehkä liiallinen kiinnostukseni naisiin johti minua moniin ikävyyksiinkin, niistä surullisimpana ensimmäisen avioliittoni rikkoutuminen ja avioero. Mutta huikentelujeni loputtua sain tutustua fiksuun, sivistyneeseen, ihanaan naiseen, jonka kanssa sain elää onnellisessa avioliitossa yli 20 vuotta, kunnes syöpä hänet vei. Häneltä sain oppia paljon. Surustani vähän toivuttuani sain vielä vanhoilla päivilläni oikein kivan naisystävän, josta olen onnellinen, ja koulu jatkuu;)) Ja ensimmäinen avioliittoni on kantanut hyvää satoa lasten, lapsenlasten ja jo lapsenlapsenlastenkin muodossa. Suuri onnen aihe sekin!
Huvittaa, että joku kaikkea tuollaista opetusta vaille jäänyt reppana yrittää täällä opettaa minua! Elämäni on opettanut minua enemmän kuin olisi opettanut muutama vuosi oppikoulun penkillä. Sitäkään ei tosin liene noilla räävijöillä, sillä koulukin opettaa ihmiselle yhtä ja toista, sen tiedän läheispiiristänikin, mutta noissa reppanoissa sellaisesta ei ole merkkejä.
Ps.
Kuinka saatoinkaan unohtaa! Paljon minua on opettanut tämä kepupalstakin. Olen tullut täällä tuntemaan ihmisiä, joiden kaltaiseksi en suurin surminkaan haluaisi tulla. Siksikin vastustan kepua.
Tämän kepulle omistamani laulun myötä
http://www.youtube.com/watch?v=tpCwmxosnnE
Hyvää yötä!
Kannanotto häiriköintiinne
Olen jo parin vuoden ajan seurannut käytöstänne täällä entisen esimiehenne kanssa. Olemme molemmat suuresti ihmetelleet haluanne loukata muita ihmisiä nimittelemällä heitä ties miksi.
Sotilaan, etenkään upseerin kunnian säilyttämisen vuoksi tuollainen alhainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Saatatte lisäksi provosoitumalla koko henkilökunnan naurunalaiseksi ja Puolustusvoimat epäuskottavaan valoon.
Me emme tietenkään enää halua, emmekä voi käskeä Teitä, mutta miettikää asiaa. Jos olette yksinäinen on syytä hakea ihmisseuraa muualta ja avautua heille henkilökohtaisesti, täällä Teitä käytetään armotta hyväksi, ajattelemattomuutennen vuoksi.
Lukekaa vielä kerran sotilasvala ja miettikää mitä se tarkoittaa käytännössä. Se velvoittaa Teitä vielä tänäänkin!
Voi teitä komentaja-raukkoja! Runeberg runoili Klingspor-marskista ”yksi silmä, kaksi leukaa, sydäntä vain puolikas”. Teitä on kaksi, ja omaatte yhdessä vain yhden silmän! Sekin katsoo vain yhteen pisteeseen, ja olette pahoittaneet mielenne siitä, kun olen kutsunut kepulireppanoiksi niitä, jotka nimittelevät jatkuvasti minua nimim. Uuden-ukin kanssa homostelevaksi, housuihini paskovaksi rottakoulupohjaiseksi vaippa-aliupseeriksi. Tuossa vain pari yleisintä saamaani nimittelyä, tuhannet kerrat toistettuja, ja silti ne ovat jääneet teiltä huomaamatta!
Katsonette niillä ”takasilmillänne”, josta kaivatte niitä hiertimiäkin kivoissa rahapeleissänne, kepulit. Kertokaapa, miten minua käytetään täällä hyväksi? Sitenkö, että olen välttämättä tarpeen keskustelukyvyttömälle, avuttomalle, sivistymättömälle ja alhaiselle ihmiselle, jotta hän voi näyttää noita ominaisuuksiaan? En pidä sellaista hyväksikäyttönä, sillä enhän minä sen tuloksesta kärsi, niin joutuu tekemään vain hyväksikäyttäjä itse. Ja hieman kepukin.
Täällä ei taida koskaan käydäkään minua korkeampaa upseeria. Maanpuolustuksen palstalla kyllä, ja olen joskus siellä keskustellutkin sellaisen kanssa. En tiedä puolustusvoimissa palvelleen muita kepulaisia upseereita kuin Keinonen, josta sillä ansiolla tuli kenraalikunnan nuorimmasta puolustusvoimain komentaja, mutta tulihan sitten Kekkonenkin huomaamaan, että kepulaisuus ei pätevöittänyt miestä korkeaan tehtävään.
Tarkkaan ottaen sotilasvalani ei liene velvoittanut minua enää aikoihin, sillä olen ollut jo poissa reservistäkin kohta 16 vuotta. Silti kyllä olen muistanut käyttäytymisessäni sotilasvalani velvoitukset. Niissä luvataan puolustaa isänmaata, ei kepua, ja niin olen tehnyt tällä palstallakin. Luvataan olla myös lailliselle esivallalle kuuliainen, ja sitä olen aina ollut, en ole edes uhkaillut ketään millään rikollisilla teoilla, kuten te kepulit uhkailitte eilen viimeksi minua.
Mitäpä, jos komentaja evp – yksihän teitä vain oikeasti on – palaisi todellisuuteensa, eli pelkkään kepulaisuutteen, jollainen voi kyllä yrittää olla harhoissaan ylil evp tai wanha upseeri, mutta ei sentään minkään joukko-osaston komentaja. Jokainen komentaja, alempikin upseeri varmasti tietää, että puolustusvoimat kirjoitetaan tekstissä pienellä alkukirjaimella; vaikka kuinka kunnioittaisi työnantajaansa, ei sitä kunnioitusta osoiteta kirjoittamalla Puolustusvoimat, kuten sinä reppana teet.
Eipä ole kukaan yrittänyt kiistää hyvien opettajieni merkitystä! Ei tuokaan tietty kepuli, joka on kahdentanut itsensä, nyt peräti entisiksi joukko-osastojensa komentajiksi. Lapsellista, mutta silti hänelle vastasin asiallisesti. Tinasotilaista on varmaan koostunut se hänen joukko-osastonsa.
Ihme, ettei kukaan kepuli ole kertonut, että hänellä noita minuakin opettaneita on ollut paljon enemmän. Kepulillehan sellaisenkin kertominen on helppoa, kun hänen ei tarvitse koskaan esittää todisteita kertomansa todenperäisyydestä, kuten minä olen joutunut aina tekemään.
Oi miten kaunis laulu! Sai minut melkein nyyhkimään. Nyt varmaan saitin kepulaistenkin sydän heltyy. Kiitoksia!
Niin on, kaunis on laulu. Ja sitten nuo kepulit vielä kehtaavat väittää, että minulla ei olisi sydäntä!
>>>Haastatellut kepupoliitikot vaativat nyt kepua palaamaan juurilleen. Ei se enää niille alkiolaisille juurilleen pääse juurtumaan, kun paljolti niillä nyt kasvavat perussuomalaiset. Santeri Alkion kehotuksessa ”älkää unohtako köyhän asiaa” kepu ei voi olla enää uskottava, vaan köyhät varmaan pitävät eräitä muita puolueita parempina puolustajinaan.
Kyllähän se hallitusvastuu aina puolueen kannatusta pyrkii syömään, vaikka se olisi miten hyvin toiminut. Niin on käynyt lähes aina, kävi demareillekin kahden kauden jälkeen 2003, ja nyt kepulle – jonka ei tosin voi sanoa toimineen hyvin hallituskausillaan, ei edes noiden avauksessani esille tulleiden kepupoliitikkojen mielestä.
Persujen ongelmaksi voi tulla hieman sama kuin on kepullakin: pyrkivät seisomaan liian monella jalalla, ja jos yksi niistä pettää, koko rakennelma romahtaa. Kyllähän persujen jaloista yksi on alkiolaisuus, vahvemmin kuin kepussa, myös palkkatyöläisten ja köyhän tilanteen ymmärtämys paljon paremmin kuin kepussa. Ja tietysti EU- ja muukalaisvastaisuus. Sitä pidän kovin huonona voimavarana.
Tuskinpa ainakaan presidentinvaaleissa kepu pääsee terävöittämään profiiliaan, sillä ei kai Väyrynen ehdokkaaksi päässe. Ja jos pääsee, niin terävöittää sillä tavalla, että se karkottaa kepusta viimeisetkin puoluetta äänestäneet kaupunkilaiset ja rintamaiden ihmiset. Silloin tosin kepusta tulee se suosittelemani yhtenäisempi ja vahvempi puolue, n. 10 % luonnollisella kannatuksella.
Kuntavaaleihin on vielä aikaa sen verran, että kepulla on kyllä teoreettinen mahdollisuus ryhdistäytyä ja koota voimansa niihin mennessä, mutta tukinpa pystyy sitä tekemään, kun Jokisen eväiden lailla levällään olevassa puolueessa käy nyt sellainen ristiveto, jota hyvin kuvastavat myös nuo avauksessani esille tuomani kepupoliitikkojen mieipiteet.
Profiilin terävoittäminen ja rivien kokoaminen voi onnistua oppositiosta käsin nopeastikin, koska puolue - mikä hyvänsä - voi sieltä keskittyä kansalaisia eniten koskettaviin ja maakunnallisiin asioihin. Sen sijaan hallituspuolueiden rivikansanedustajatkin leimautuvat väkisin puoluejohdon ja ministereiden valtakunnallisiin ja yleislinjaaviin lausuntoihin. Puolueesta riippumatta.
Eiköhän niin käy nytkin. Ennustan, että vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kepun kannatus on jo samalla tasolla kuin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, mikä ei ole vielä hyvä tulos, mutta merkki paremmasta kuitenkin.
Siinä välissä olevat presidentinvaalit kepu sen sijaan saattaa jättää väliin, vain muodollisesti niihin osallistuen.
kuuluu olla punaniskasaitilla ylistämässä Uusi-Ukin kanssa veli Timoa!
Vittuako täällä enää luuraat? Siellähän sitä "stadilaisten" tulevaisuutta tehdään eikä täällä. Kyllä siitä persujen äänestämisestä on oltava valmis maksamaan siitä kuuluva hinta.
on kivaa ja hauskaa, voi että osaa olla mukava fiilis
Kun lukee näitä kepulaisten viestejä , niin väkisinkin huomaa ettei mikään ole
muuttunut.!
KIEROUS JA KONNUUS YLPEILY JA OMAHYVÄISYYS LOISTAA ENTISTÄ
PAREMMIN.
Niin siinä sitten käynee
Eli tapahtunee niin, että yksikään kepupoliitikko ei enää ajele mustilla autoilla. Demarithan saavat toiseksi suurimpana puolueena eduskunnan puhemiehen paikan, kokoomukselle suurimpana kuuluu ensimmäinen varapuhemies ja persuille kolmanneksi suurimpana toinen varapuhemies. Persut eivät aio luopua oikeudestaan, se on luettavissa tästä:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111582-perussuomalaiset-tyrmaa-keskustan-toiveen-–-”historiallinen-paikka”
Antaisiko kokoomus nöyrälle hallituskumppanilleen ja hyvälle tukijalleen kepulle armopalan, ensimmäisen puhemiehen paikan? En usko kokoomuksen kiitollisuuden kantavan enää vaalien yli, kun sillä ovat nyt uudet kumppanit. Joten yksikään kepulainen ei enää ajelle mustilla autoilla. Kauhistuttavaa, sanoi Kari Hokkanen ajatuksesta!
No, ovathan nuo voittajat olleet kepulle armeliaita jo siinä, että ovat antaneet sen johtoon kolme valiokuntaa, yhtä monta kuin persuillakin, jotka kyllä ovat persuille varmasti tärkeimmät. Kokoomus ja demarit saivat kumpikin neljä valiokuntaa, ne taitavat sittenkin olla ne kaikkein tärkeimmät. Sopivat valiokunnat tulivat kepullekin. Mielestäni tuo valiokuntajako on onnistunut;
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111576-eduskunnan-valtajako-selvisi-–-naille-paikoille-perussuomalaiset
Että näillä nyt sitten mennään ja odotetaan uutta hallitusta. Enteileeköhän tuo valiokuntajako hieman myös eri puolueille tulevia ministeriposteja – kepu tietysti niistä pois sulkien.
Eikö Anttilan Sirkka-Liisa saakaan maa-ja metsätalousministerin salkkua?
ohjaa jokaista persuruhtinaan viestiä.
"No, ovathan nuo voittajat olleet kepulle armeliaita jo siinä, että ovat antaneet sen johtoon kolme valiokuntaa, yhtä monta kuin persuillakin, jotka kyllä ovat persuille varmasti tärkeimmät. Kokoomus ja demarit saivat kumpikin neljä valiokuntaa, ne taitavat sittenkin olla ne kaikkein tärkeimmät. Sopivat valiokunnat tulivat kepullekin."
Persuruhtinaan on liian vaiketa ymmärtää, että parlamentarismissa valiokuntien johtopaikat jaetaan ryhmien koon mukaan. Ei armosta, kuten kaunaruhtinas väittää.
Mutta tärkeintähän on, että Kapitollo, siis persuruhtinas on nyt Hallaahon poikkii, kuten Savossa lystikkäästi sanotaan. Onni ja autuus kohtaa tollonkin tuotapikaa, ellei halkea sitä ennen kaunapaskaansa.
Ja Gustav Hägglundkin haukkui hänet vastenmieliseksi.
Oikeassa olet valiokuntien johtopaikkojen jakoperusteen suhteen, joskin tiettyä armeliaisuutta on siinä, että kepu sai siis johdettavakseen yhtä monta valiokuntaa kuin sen voittaneet persutkin.
Kiva, että olen saanut uuden arvonimen, persuruhtinas! Näihin saakka olen saanut kuulla olevani enemmänkin punikki - ja tietysti vaippa-aliupseeri ja muuta yhtä fiksusti ilmaistua. Kuten sinulta nyt tuo Kapitollo.
Jos olen kepukaunaaja, niin olenpa sitten hyvässä seurassa, jossa ovat mm. Kari Hokkanen, Kyösti Virrankoski, Matti Kalliokoski, Jarmo Korhonen ja Anneli Jäätteenmäki. Heidän näkemyksiään toin avauksessani julki. Kepukaunaamista heillä siis kai on.
Erona sinulla ja lainaamillasi kepupoliitikoilla on, että jälkimmäiset käyttävät kritiikkiään keskustan nostamiseen suosta. Toisin sanoen avasivat noilla sanoin vaalikampanjan tulevia vaaleja varten.
Myönnetään, ettei itsekritiikki ole kovin suosittu kampanjointitapa, vaikka se toimii usein itsekehua tehokkaammin. Erityisen hyvin itseruoskinta sopii hengennostatukseen meille suomalaisille politiikassa ja urheilussa. Koviin henkilövaaleihin tottuneelle kepulle se taitaa olla vielä tutumpaa kuin muille puolueille. Kun kritiikki yhdistyy meidän kaikkien jo geeneissämme omaksumaan herravihaan (lue: oman puolueen herroihin), "kenttä" sisuuntuu ja alkaakin yllättäen puhaltaa yhteen hiileen. Ovelaa piilovaikuttamista, vai mitä?
Jenkeille, ja luulen että ruotsalaisillekin, tapa on ainakin suomalaisessa laajuudessa outo ellei hullunkurinenkin, diktatuurimaista puhumattakaan.
En jatka enää tätä ketjua, kun olen jo tehnyt uuden avauksenkin.
Totean vain tähänastisesta, että huomattavasti vähemmän on tullut sitä kaikkein inhottavinta törkyä, jota avaukseni yleensä aina ovat runsaasti keränneet reppanoilta, joilla ei ole kykyä puhua asiasta, mutta kova halu esiintymiseen. Olisiko tuo vaalitulos ollut niin tyrmäävä isku, että se on hiljentänyt typerimmät, jotka vielä toista viikkoa sitten riekkuivat kepun tulevasta voitosta ja koettivat kannattaa puolueen kannatusta viimeiseen saakka sillä ainoalla osaamallaan tavalla?
Siperia opettaa, tiedettiin jo ennen keisarillisella Venäjällä, ja taisi sitä sanontaa käyttää Esko Ahokin jossakin yhteydessä. Siperiassa on talvisin kylmää, ja kepulle tuo vaalien ”Siperia” oli kovin kylmä vielä näin keväälläkin.
Opettajansa kullakin. Minäkin kerroin tuolla ylempänä hyvistä opettajistani, ja kertomukseni varmaan vakuutti totuudessaan palstakepulitkin, kun eivät senkään johdosta ole riekkuneet. Oikein hyvä niin!
yhtään mitää tai ketään. Kysymys on vain siitä, että ketäpä moisen kaunapellen ininä kiinnostaa??
Ei ketään.
Tämä oli legendaarinen kansanäänestys EU-politiikasta. Keskustan änkyrät jättivät puolueen”. sanoi Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Konna-Korhonen. Minkähänlaisia ovat ne joita Jarmo Korhonen nimittää Keskustan ämkyröiksi?
Keskusta näyttää pirstaloituneen niin moneksi, että tuskin kukaan voi määritellä puolueen linjaa missään tärkeissä kysymyksissä.
Risupaketit ja energiaveronkorotukset veivät hämmästyttävän vähän Keskustan kannatusta maksajien, siis isojen kaupunkien väestön keskuudessa. yksi syy on se, ettei vaalikeskusteluissa puhuttu näistä miljardiluokan tulonsiirroista TurveSuomelle.
Keskustan lehtien jatkuva valehteleminen, tosiasioiden vääristely ja oleellisten asioiden kertomatta jättäminen vuodesta toiseen ei voi olla vaikuttamatta osaan Keskustan äänestäjiä. On se jo aikamoista lukijoiden aliarvostelemista mitä esimerkiksi Ilkka - lehti ja Keskisuomelainen ovat harrastaneet vuosikausia tai oikeammin vuosikymmeniä, upeimpina Keskustalaisten lehtien moraalista ovat jatkuvat valehtelut Hiihtoliirton dopingistä tai Keskustan vaalirahasotkuista. Mitään oleellista ei kerrottu, samoja iänikuisa kepuänkyrävalheita vaan.
Kävin tänäänkin lukemassa kirjastossa Ilkka-lehteä ja on sen linja hiukan muuttunut, siis on muutakin kuin Änkyrävalheita. Ehkä Viljami Kalliokosken pojanpoika alkaa lunastaa lupauksiaan, joita hän antoi atuttuaan virkaansa....vai onko rikollisuus jo niin jokapäiväistä ja sallittua, jopa ihailtua Keskustassa ja keskustalaiseten keskuudessa, ettei sitä linjaa voi muuttaa? Mitä mieltä olette?
Käsitykseni on että kun ollaan oppositiossa, niin silloin todella ollaan.
Ei keskustalla ole mitään asiaa eduskunnan puhemiehistöön, eikä myöskää valiokuntien puheenjohajien paikkoihin.
Tuntui todella hurjalta kun demarit oli oppositiossa niin heillä oli puhemiehistön paikka ja ainakin neljä valiokunta puheenjohtaja paikkaa , kysyn mitä tällainen oppositiossa olo oikein tarkoittaa.
Puolueet saavat valiokuntien puheenjohtajuuksia suhteessa niiden kokoon eduskunnassa, samoin valiokuntajäsenyyksiä. Eli samaan tapaan kuin kunnissakin annetaan puolueille lautakuntien puheenjohtajuuksia.
Tällä menetelmällä on juurensa siltä ajalta, jolloin määrävähemmistöt olivat voimassa, silloin 1/3 voi äänestää lepäämään yli vaalien ja taloudelliset lait vaativat 5/6 osan kannatuksen eduskunnassa.
Tämä järjestelmä vaati konsestusta, jolla kansakuntya saavutti huimaa mensestystä aikaisempaan aikaan verrattuna. Kekkosen ensimmäisellä presidenttikaudella maalaisliittolaiset vähemmistöhallitukset ja persidentin hallitukset, siis Virkamieshallitukset vuorottelivat. Tällaisen meiningin jälkeen oli Valtiontalous tietysti aivan kuralla.
Toinen syy on ollut se, että kolme suurinta ryhmää saavat puhemiehen paikan.
Kaksipuoluejärjestelmissä vaihtuu koko poppoo, USA:ssa myös osa korkeista virkamiehistä.
Mutta eihän kunnissa ole mitään oppositiota. Kunnanhallitus esittelee asian, ja valtuusto päättää toteutuuko se vai ei.