Mutta on vielä selvempi todistus siitä, ettei ristiä ole ollut alkuperäisessä kristinuskossa. Roomalainen asianajaja Minucius Felix kirjoitti v. 80 kristillisen puolustuskirjan, jonka nimi on Octavius. Siinä hän yhdessä kohden sanoo sanasta sanaan näin:
"Sillä me emme palvo mitään ristejä, emmekä sitä tahdokaan. Te (pakanat), jotka pidätte puisia jumalia pyhinä, palvotte ehkä puisia ristejä ikään kuin jumalien osina, sillä mitä muuten kenttämerkit, sotaliput, ovat muuta kuin kuvattuja ja kirjailtuja ristejä?" Hän sanoo siis nimenomaan: "Te pakanat käytätte ristejä, me kristityt emme välitä niistä, meillä on uusi elämänymmärrys." Mutta kristinusko oli kuitenkin voimaton. Se ei osannut säilyttää omaa henkeä kauemmin kuin ensimmäiset 300 vuotta. Sitten, kun kirkko teki liiton valtion kanssa, sen oli pakko mukautua sellaisiin asioihin, jotka valtion kannalta olivat hyödyllisiä. Silloin täytyi omaksua pakanamaailmasta sellaisia muotoja, ettei pakanoita olisi loukattu. Tämä oli luonnollinen olojen kehitys, sillä jos jokin asia yhtäkkiä pääsee valtaan, on sille edullista, ettei se ketään liian paljon sorra. Kun kirkko käytti hyväkseen sellaisia muotoja, jotka olivat vallalla, se osoittautui ymmärtäväiseksi ja hyväksi, samalla kun se oli mahtava, vaikka totuus epäilemättä kärsi tästä diplomaattisesta hyvyydestä.
http://www.teosofia.net/pe/pe-alkup-kieli.htm/hakaristi
"Sillä me emme palvo mitään ristejä, emmekä sitä tahdokaan. Te (pakanat), jotka pidätte puisia jumalia pyhinä, palvotte ehkä puisia ristejä ikään kuin jumalien osina, sillä mitä muuten kenttämerkit, sotaliput, ovat muuta kuin kuvattuja ja kirjailtuja ristejä?" Hän sanoo siis nimenomaan: "Te pakanat käytätte ristejä, me kristityt emme välitä niistä, meillä on uusi elämänymmärrys." Mutta kristinusko oli kuitenkin voimaton. Se ei osannut säilyttää omaa henkeä kauemmin kuin ensimmäiset 300 vuotta. Sitten, kun kirkko teki liiton valtion kanssa, sen oli pakko mukautua sellaisiin asioihin, jotka valtion kannalta olivat hyödyllisiä. Silloin täytyi omaksua pakanamaailmasta sellaisia muotoja, ettei pakanoita olisi loukattu. Tämä oli luonnollinen olojen kehitys, sillä jos jokin asia yhtäkkiä pääsee valtaan, on sille edullista, ettei se ketään liian paljon sorra. Kun kirkko käytti hyväkseen sellaisia muotoja, jotka olivat vallalla, se osoittautui ymmärtäväiseksi ja hyväksi, samalla kun se oli mahtava, vaikka totuus epäilemättä kärsi tästä diplomaattisesta hyvyydestä.
http://www.teosofia.net/pe/pe-alkup-kieli.htm/hakaristi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.