Liberalismissa asiointikieli virastoissa on enemmistön kieli kyseisessä kunnassa. Kunnallispolitiikka vaikuttaa siihen mikä kieli on vallala.
Suomessa voi olla useampia virallisia kieliä mutta vain yhden kielen osaamista voidaan edellyyttää kansalaisilta,valitsevatpa he minkä kielen tahansa
Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa asiointi kieli voi olla ruotsi
Mutta suurimmassa osassa suomea asiointikieli on suomi johtuen siitä että suomenkieliset ovat enemmistö
Joissakin kunnissa palvelut voi olla kahdellakin kielellä, mutta mitään virkamiesruotsia ei voida edellyttää virkamiehiltä selkeästi suomenkielisllä alueilla
Kuntien lukumäärää tulee laskea ja kuntien kokoa kasvattaa. Kuntajako ei vastaa modernia aikakautta jolloin liikenneyhteydet ovat nopeat, vaan hevosella ja kävellä mitoitteua asiointia.
Suomessa voi olla useampia virallisia kieliä mutta vain yhden kielen osaamista voidaan edellyyttää kansalaisilta,valitsevatpa he minkä kielen tahansa
Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa asiointi kieli voi olla ruotsi
Mutta suurimmassa osassa suomea asiointikieli on suomi johtuen siitä että suomenkieliset ovat enemmistö
Joissakin kunnissa palvelut voi olla kahdellakin kielellä, mutta mitään virkamiesruotsia ei voida edellyttää virkamiehiltä selkeästi suomenkielisllä alueilla
Kuntien lukumäärää tulee laskea ja kuntien kokoa kasvattaa. Kuntajako ei vastaa modernia aikakautta jolloin liikenneyhteydet ovat nopeat, vaan hevosella ja kävellä mitoitteua asiointia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokoomusnuoret kannattavat valinnaisuuden lisäämistä:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32678:kokoomus-pakkoruotsi-pois-kouluista&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Kokoomuksen puoluekokous on hyväksynyt aloitteen ns. pakkoruotsin poistamisesta. Kokoomuksen puoluekokous Jyväskylässä äänesti Riihimäen Kansallisten Kokoomusnuorten aloitteesta "Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli".
Aloiiteessa velvoitettiin kokoomusta toimimaan niin, että "peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan".
Puoluehallitus oli esittänyt aloitteen hylkäämistä. Äänestyksessä puoluehallitus sai 281 ääntä ja aloitteen puolella ollut vastaesitys 284 ääntä. Yllättävä tulos sai aikaan suuria suosionosoituksia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1339071/poikia-ei-ruotsi-kiinnosta---enaa-nain-harva-kirjoitti
Suomenkielisten päivälukioiden pojista enää reilusti alle puolet (45 prosenttia) kirjoitti ruotsin tämän kevään ylioppilastutkinnossa. Myös MTV3 Uutisten aiemmissa selvityksissä prosentit ovat olleet laskussa jo useiden vuosien ajan. Viime keväänä vastaava luku oli 48 prosenttia, vuotta aiemmin 51 prosenttia.
Ruotsista luopuminen osana tutkintoa on ollut erittäin nopeaa. Ensimmäisen kerran ruotsi oli vapaaehtoinen aine vuonna 2005, kun tutkintoa uudistettiin. Tuolloin toisen kotimaisen kuitenkin kirjoitti vielä noin 90 prosenttia kokelaista. Tämän jälkeen suunta on ollut alaspäin.