Keskustelin kerran Valamossa erään pappismunkin kanssa liturgisista kiemuroista. Hän tuntui olevan sitä mieltä, että ortodoksinen kirkko voisi ottaa käyttöön yksinkertaisemman kaavan arkipäivän liturgian viettoon. Esikuvana taisi olla roomalaiskatolinen ns. hiljainen messu, jossa ei lauleta -"messuta" - mitään, vaan pappi lukee kaikki tekstit.
Voisiko Johannes Krysostomoksen liturgiaa soveltaa näin?!?
Voisiko Johannes Krysostomoksen liturgiaa soveltaa näin?!?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tästä paistaa lännen teologinen ajattelu läpi. Se mitä Valamon munkki sanoo ei vältämättä ole ollenkaan normatiivista, sielläkin niitä on ollut ja on yhä joka lähtöön. Munkkien, jos eivät omaa mitään teologista koulutusta, pitäisi olla hiljaa teologiasta ja vaan keskittyä rukoukseen. Pappismunkki on luultavasti kyllä koulutettu , mutta silti vieroksun tällaista asiaa. Toisaalta tämäkin heitto voi olla todella vain heitto ja sillä hyvä.
Liturgia on Jumalan kansan kokoontuminen, se on aina pieni pääsiäinen ja suuri juhla. Ehtoollisen jälkeen on tapana (Suomessa) onnitella toinen toistaan. Ehtoollinen ei ole, kuten Rooman kirkossa, 'päivittäinen tapa', johon tuosta vaan osallistutaan, nykyisin siellä tunnin paastolla ennen varmsinaista messua, näin olen ainakin ymmärtänyt. Ehtoollista toimitettiin Suomessa päivittäin vain Valamon luostarissa 90-luvun puoliväliin saakka, sen jälkeen kolmesti viikossa siellä. Seurakunnissa käytännössä kerran viikossa ja tietenkin suurina juhlina (12 kpl juhlien juhla pääsiäinen). Arkisinkin voidaan toimittaa liturgia, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Se on kuitenkin tavaallinen liturgia, ei mikään lyhennetty, 'arkiversio'. Katso keskustelu muoviliturgiasta, siellä puhutaan täsätä lisää. Mutta kaiken kaikkiaan liturgia ei ole asia, joka tulisi olla 'arkipäiviäinen, automattinen' toimituys, vaan Jumalan työ kansansa parissa. Liturgia on osallisuutta myös illattomasta päivästä, se on esimakua kahdeksannesta päivästä.
Nyt en ehdi enempää.
kuuluisi liturgiassa laulaa arkipäivän antifonit eikä sunnuntaiantifoneja.
Pappismunkki Efraimilla taisi tosiaan olla jonninlainen latinalainen tausta...
Enpä usko, että Pyhä Ehtoollinen on Rooman patriarkaatissakaan "päivittäinen tapa" - pikemminkin päivittäin tarjottu mahdollisuus!
mutta se onkin ainoa asia, joka poikkeaa ns. sunnuntailiturgiasta. Eikä muuta sitä 'kevytversioksi'. Tärkeämpää mielestäni on ymmärtää liturgian teologinen merkitys eikä pohtia 'voisiko liturgian kaavaa muuttaa että sitä voitaisiin arkisemmin toimittaa'. Sitä paitsi vaikka arkipäivän kolme antifonia eivät ole sunnuntaina laulettavat Psalmi 103, Psalmi 146 ja autuuden lauseet, liturgia on silti sama Johannes Krysostomoksen liturgia. Liturgiaa ei muuten saa koskaan toimittaa pappi yksin, päinvastoin kuin Rooman kirkossa.
Joo, pappismunkki Efraim oli suuri persoona ja jos oikein ymmärrän kallellaan lännen kirkkoon. Ymmärrän hyvin, että hän on saattanut jotain tämäntapaista sanoa.
Vielä siitä päivittäisestä ehtoollisesta. Olet varmasti oikeassa että ehtoollinen on tarjottu mahdollisuus katoliselle, mutta silti väitän että ehtoollisen merkitys tavalliselle riviortodoksille on aivan toinen. On mahdotonta ajatella esim sitä, että työstä tullessa poikkeaisi kirkossa nauttimassa ehtoollista matkalla kotiin. Meillä ehtoollinen on todella tärkeä ja siihen myös tulee huolella valmistautua. Ehtoollisesta osalliseksitullut ei itse asiassa enää tee työtä sinä päivänä, koska on juhlapäivä. Siksi papit sanovat usein hyvää juhlaa ja onnittelevat kansaa ehtoollisen jälkeen. Tämä koskee koulujakin niin, ettei ortodoksilasten enää tarvitse mennä kouluun jos ovat uskonnonopettajan johdolla käyneet ehtoollisella koulupäivänä.
Tosin juuri nyt pääsiäisen ja helluntain välisenä aikana lauletaan myös arkisin sunnuntaiantifonit.
Puhut oikein!!!
Lännen ajattelusta kirkossamme on koitettu mm. ikonimaalauksessa päästä eroon, niin sopii myös muustakin! Liturgia on liturgia, monta sataa vuotta vanha. Meillä kenelläkään ei ole oikeutta lähteä sitä muuttamaan - sellainen ei ole varmastikaan Pyhän Hengen armolahjoihin perustuvaa! Jos muut tekevät uudistuksia niin sehän tarkoittaa sitä että he etsivät yhä Pyhän Hengen osoittamaa tietä...
asioilla on puolensa. Mutta kyllä eukaristian voi mielestäni liittää arkisempaankin elämään, vaikka sen vietto traditiossa olisi alunperin suurta juhlaa ollutkin!
Minusta vanhoja "kaavoja" ei pidä lähteä riisumaan kiireisten ja malttamattomien ihmisten vuoksi. Jos tuntuu ettei jaksa olla nykyisissä palveluksissa niin on katsottava itseään. Kun jotain ryhdytään muuttamaan niin jonkin ajan kuluttua tulee uusia vaatimuksia ja pian olemme palveluksissa jotka viedään läpi ilman sanomaa.
Olen ollut mukana katolisessa Eukaristiassa, joka toimitettiin kerrostaloasunnon keittiön pöydän ympärillä. Kysymys ei ollut messusta, vaan nimenomaan ehtoollisen vietosta ennen illallista. Evankeliumi luettiin, samoin tietyt rukoukset. Taitaisi olla mahdotonta ortodoksisessa praktiksessa...
Kauanko ortodoksinen liturgia sitten kestää?
Entä vigilia?
Liturgian ja vigilian kesto riippuu monista seikoista - vigilia on varsin muokkailtava ja monet papit valitettavasti lyhentävät sitä reilusti. Liturgian kesto taas riippuu mm. siitä onko ennen liturgiaa III hetki ja siitä kuinka paljon ehtoolliselle on osallistujia. Liturgia kestää yleensä noin puolitoista tuntia hetkineen, vigilia saman verran tai hieman vähemmän. Vigiliassakaan ei aina oteta lopussa I hetkeä, mikä lyhentää palvelusta jonkin verran. Luostareissa palvelukset yleensä kestävät pidempään. Nämä kestot koskevat Suomen kirkkoa, esim. Venäjällä palvelukset ovat paljon pidempiä.
eivät kokemukseni mukaan rasita sen kummemmin, vaikka toisin saattaisi luulla.
Minä ainakin nautin aikoinani Valamon pyhän luostarin rauhallisesti edenneistä palveluksista. Ainakaan isä igumeni Panteleimonin toimittamina niissä ei kiiruhdettu, mutta venäläisellä pappismunkki Vikentillä tuppasi välillä olemaan kiire, ja silloin vaihtui suomenkieli slaaviin...
Noh, pisin tietämäni palvelus on Athos-vuorella Suuren lavran vuosipäivänä toimitettu kokoöinen juhlapalvelus - kesto 23 tuntia. Mutta emmehän voi koskaan tarpeeksi palvella Jumalaa kiitokseksi hänen hyvistä teoistaan!
ole joissakin yhteyksissä toimitettu koko yön kestäneitä palveluja - kaiketi ortodoksinuorten masinoimana?!?
Kyllä, ortodoksinen opiskelijaliitto järjestää vuosittain kokoöisen palveluksen ristin ylentämisen juhlana. Lisäksi Tapiolan kirkossa on silloin tällöin kokoöinen jumalanpalvelus, kestoltaan noin 6-7 tuntia. Mutta 23 tuntia on hieman enemmän kuin pelkkä yö... ;)
seitsemänkin tunnin palvelus on jotain aivan toista kun lähes vuorokauden kestävä! Missähän sellainen voitaisiin Suomessa yleensä järjestää?!?
Mutta kyllä Valamon Pääsiäisyön palveluskin toisaalta ihan tarpeeksi "pitkältä" aikoinaan tuntui, vaikka aika ponomarina palvellessa siivillä lensikin...Ja joka arkiaamukin sai silloin ainakin kolme tuntia kirkossa olla, kun liturgia vietettiin aina aamupalveluksen päälle.