onnistuuko kahden "erityylisen ihmisen" suhde?

Riippuu kyllä siitäkin minkä luonteisia olette :) Jos toinen on tempperamennttinen ja toinen ei. Jos toinen ei kestä mitään sanomista ja tokasee että minuahan ei määräillä * katsoo sanomisen määräilemiseksi* tai kaksi kovapäistä vastakkain. Vaikka sitä sanotaan että erillaiset täydentävät toisiaan, ei se minusta ihan niinkään ole.

Kyllä se on vaan niin luonteesta kiinni. Jotkut haluu mennä omia menojaan välittämättä siitä että onko parisuhteessa.

Kyllähän se on varmasti aika vuoristorataa, ollaanko vai eikö olla yhdessä. Ei sitä tiedä ennen kuin kokeilee :)

mitähän tuo "siveydensipuli" mahtaa tarkoittaa, ehkä kannattaa kuoriutua itse niistä kuorista.
Ei siinä varmaan mitään ongelmaa ole sinänsä, jos toisten arvostusta riittää, mut jos se toinen on a-teisti niin en suosittelisi siihen suhteeseen, se ei olisi helppoa vaan yksinäistä vois olla usein.

Varmasti onnistuu jos molemmat ovat rehellisiä ja joustavia ihmisiä.
Mutta yhtälö pidemmän päälle kyllä vaikuttaa aika huonolta, sillä alun ihastumisen jälkeen yleensä suhteissa kaikki eriarvoisuus alkaa ärsyttämään ja nousee lopulta kynnyskysymyksessä, helpostihan se menee että kummallakin omat aatteet ja sen jälkeen omat menonsa.
Olen kerran kokenut vastaavaa, itse olin se rebel ja tyttö uskovainen , ja kuinkas kävi silloin, itse olin rehellinen ja rakastin mutta tämä uskonsisar taas osoittautui liian epärehelliseksi joka piiloutui pitkään uskonsa taakse, ja järkytys oli suuri kun kaikki lopulta tuli tietooni, nooh, uskovaisten tavara on yhteistä sanotaan.
En siis suosittele..